Koordinaatit: 50°5′N, 14°25′E

Praha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Samannimistä elokuvaa käsittelee artikkeli Praha (vuoden 2006 elokuva).
Praha
Myötäpäivään ylhäältä: Prahan linna ja Kaarlensilta, Tančící dům, Letohrádek Hvězda, Vanhankaupungin aukio, Venceslauksen aukio, Wallensteinin palatsi, Prahan linnan kuninkaallinen puutarha ja Obecní dům
Myötäpäivään ylhäältä: Prahan linna ja Kaarlensilta, Tančící dům, Letohrádek Hvězda, Vanhankaupungin aukio, Venceslauksen aukio, Wallensteinin palatsi, Prahan linnan kuninkaallinen puutarha ja Obecní dům
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Koordinaatit: 50°5′N, 14°25′E

Valtio Tšekki
Alue (Kraj) Hlavní město Praha
Perustamisvuosi 870
Hallinto
 – Pormestari Bohuslav Svoboda
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 496 km²
Korkeus 177–399 m
Väkiluku (2020)  (arvio) 1 324 277[1]
 – Väestötiheys 2 670 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Praha (tšek. Praha) on Tšekin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Kaupungissa on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Praha sijaitsee Vltavajoen rannalla. Kaupungin hyvin säilynyt historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Václavské náměstí
Prahan linnan alue yöllä

Prahan sijainti on 50°05′ pohjoista leveyttä ja 14°26′ itäistä pituutta. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 235 metriä. Suurin osa kaupungista sijaitsee Vltavan laaksossa. Lisäksi Praha on levittäytynyt jokilaaksoa ympäröiville kukkuloille, joita ovat Letná, Vítkov, Opyš, Vìtrov, Skalka, Emauzy, Vyšehrad, Karlov ja Petřín, joka on näistä korkein. Vltava virtaa pituudestaan 23 kilometriä kaupungin halki. Sen keskisyvyys tällä osuudella on 2,75 metriä ja suurin syvyys 10,5 metriä.

Prahassa vallitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea ilmasto.[2] Vuoden lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 25 astetta. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on −2,4 astetta. Prahassa sataa meko tasaisesti ympäri vuoden. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 64 millimetriä. Kuivin kuukausi on helmikuu, jolloin sataa keskimäärin noin 19 millimetriä. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on noin 440 millimetriä.[3]

Praha
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 2,6 4,4 9,1 15,1 20,3 22,8 25,3 25,1 19,9 14,2 7,2 3,4 ka. 14,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −2,4 −1,8 1,5 5,1 9,7 12,7 14,5 14,2 10,5 6,4 2,1 −1,1 ka. 6
Sademäärä (mm) 20,4 18,7 25,7 23,6 53,2 56,9 64,4 60,4 34,5 23,6 28,3 25,3 Σ 435
Sadepäivät (d) 5,7 5,3 6,6 5,8 8,5 9,4 8,9 8,4 7,3 5,5 7,1 5,9 Σ 84,4
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
2,6
−2,4
4,4
−1,8
9,1
1,5
15,1
5,1
20,3
9,7
22,8
12,7
25,3
14,5
25,1
14,2
19,9
10,5
14,2
6,4
7,2
2,1
3,4
−1,1
S
a
d
a
n
t
a 		20,4
18,7
25,7
23,6
53,2
56,9
64,4
60,4
34,5
23,6
28,3
25,3


Lähde: [3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punatiilikatot ovat tyypillisiä Prahan asuinrakennuksille.

Praha perustettiin 800-luvun jälkipuolella, ja siitä tuli pian Böömin kuninkaiden asuinpaikka. Vltavajoen varrella on ollut asutusta noin vuodesta 500 eaa., jolloin sinne asettui kelttiläisiä heimoja. Heidän jälkeensä alueelle tuli germaaneja ja sitten slaaveja. Noin vuonna 800 aluetta nousi hallitsemaan Přemyslidien-suku, tarun mukaan prinsessa Libušen perustamana. He rakensivat alueelle kaksi linnoitusta: toisen nykyisen Prahan linnan kohdalle, toisen vähän matkan päähän Vyšehradiin. Näiden linnoitusten suojissa saattoivat saksalaiset ja juutalaiset kauppiaat ja käsityöläiset harjoittaa ammattiaan.

Kaupunki kukoisti erityisesti 1300-luvulla Kaarle IV:n hallintokaudella. Hän asettui Prahaan ja ryhtyi tositoimiin tehdäkseen siitä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pääkaupunkina Euroopan mahtavimman kaupungin. Hän rakennutti muun muassa Uudenkaupungin (Nové Město), Kaarlensillan ja Kaarlen yliopiston (Univerzita Karlova v Praze). Pian tämän jälkeen kaupunki kärsi kuitenkin kovin ja tuhoutui osittain hussilaissodassa, uskonpuhdistaja Jan Husin seuraajien ja katolisten ristiretkeläisten välisessä kiistassa. Hus oli tšekkiläinen pappi ja Prahan Kaarlen yliopiston rehtori 1400-luvun alussa. Hänet poltettiin roviolla vuonna 1415.[4]

1500-luvun lopusta alkaen Prahan hallitsijoita olivat Habsburgit.[4] He tukivat erityisesti taiteita ja toivat renessanssin aatteet kaupunkiin. Tällöin rakennettiin myös monet kaupungin palatseista ja kirkoista. Aika oli kuitenkin poliittisesti levotonta. Kolmikymmenvuotisessa sodassa suuri osa Prahaan kootuista taideaarteista ryöstettiin.

Neljä itsenäistä kaupunkia eli Hradčany, Malá Strana (Pieni puoli), Staré Město (Vanhakaupunki) ja Nové Město (Uusikaupunki) yhdistettiin Prahan kaupungiksi vuonna 1784.[4] Myöhemmin siihen liitettiin Josefov (1850) ja Vyšehrad (1883) ja vuonna 1922 vielä 37 kuntaa, mikä nosti kaupungin väkimäärän 676 000:een. 1800-luku oli tšekkiläisten kansallisuusaatteen aikaa. Prahaa kunnostettiin, julkinen liikenne kehittyi ja kaupunki kasvoi.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetun Tšekkoslovakian valtion pääkaupungiksi tuli itseoikeutetusti Praha. Saksa miehitti Tšekkoslovakian ennen toista maailmansotaa, ja Praha pysyi miehitettynä vuodet 1939–1945. Kaupunki säästyi kuitenkin pahoilta vaurioilta, vaikka siellä käytiin taisteluja. Suurimmat tappiot koki Prahan juutalaisyhteisö. Vuonna 1939 kaupungissa asui noin 120 000 juutalaista, joista kymmenettuhannet kuolivat vainoissa.[4]

Toisen maailmansodan jälkeen, kun Tšekkoslovakia oli siirtynyt kommunistihallinnon alaisuuteen, Praha oli pääkaupunkina poliittisten tapahtumien keskipiste. Siellä tapahtui muun muassa vuoden 1968 kansannousu, Prahan kevät, jonka Neuvostoliitto kukisti kovin ottein. Niin sanottu samettivallankumous vuonna 1989 merkitsi sosialistisen kauden loppua. Prahasta tuli Tšekkoslovakian rauhanomaisen jakautumisen jälkeen Tšekin tasavallan pääkaupunki.[4]

Vuonna 2002 Praha kärsi vakavista tulvista, ja osa kaupungista oli evakuoitava.[5] Tulva aiheutti paljon vahinkoa, mutta tärkeimmät turistikohteet pelastuivat.

Vuonna 2007 Prahassa protestoitiin, kun hallitus oli sopinut, että Yhdysvallat saa rakentaa ohjustukikohdan Prahan lähistölle. Vuonna 2010 suuria mielenosoituksia aiheuttivat hallituksen menoleikkaukset.[6]

Liikenne- ja kulkuyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Škoda 15T -raitiovaunut ovat Prahan raitioliikenteen uusinta kalustoa.
A-linjan juna Malostranskán metroasemalla.

Praha on Euroopan liikenteen solmukohtia. Tärkeimmät rautatieasemat ovat Hlavní nádraži (Päärautatieasema), Holešovice, Smíchov ja Masarykovo nádraží. Kaupungissa on myös jokisatama. Prahassa sijaitsee Václav Havelin kansainvälinen lentoasema, joka on yksi entisen Itä-Euroopan suurimmista lentokentistä ja vuonna 2018 sen kautta kulki noin 18 miljoonaa matkustajaa[7]. Prahan lentokentälle on varsin kattavasti lentoyhteyksiä joka puolelta Eurooppaa.

Prahan julkinen liikenne koostuu kolmesta metrolinjasta A, B ja C sekä raitiovaunu- ja bussilinjoista. Myös paikallisjunaliikenne on säännöllistä.[8]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prahassa asui vuoden 2020 arvion mukaan 1 324 277 asukasta, mikä on noin 12,4 prosenttia koko Tšekin väestöstä. Vuoden 2011 arvion mukaan Prahassa asui 1 234 037 asukasta. Vuosina 2011–2020 kaupungin väkiluku kasvoi 7,3 prosenttia.[1]

Vuoden 2020 arvion mukaan kaupungin asukkaista 48,9 prosenttia oli miespuolisia ja 51,1 prosenttia naispuolisia. Asukkaista 18,1 prosenttia oli 0–17-vuotiaita, 62,9 prosenttia 18–64-vuotiaita ja 19,0 prosenttia yli 64-vuotiaita.[1]

Praha on jaettu 57 kaupunginosaan ja 22 hallintopiiriin, jotka käsittävät yhden tai muutamia kaupunginosia. Hallintopiirit on numeroitu keskustasta alkaen.[1]

Asukasmäärän kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asukasmäärän kehitys
VuosiVäestö±%
1869 270 389—    
1880 349 574+29.3%
1890 437 373+25.1%
1900 559 433+27.9%
1910 667 664+19.3%
1921 729 820+9.3%
1930 950 465+30.2%
1950 1 057 570+11.3%
VuosiVäestö±%
1961 1 133 056+7.1%
1970 1 140 795+0.7%
1980 1 182 186+3.6%
1991 1 214 174+2.7%
2001 1 169 106−3.7%
2011 1 268 796+8.5%
2021 1 301 432+2.6%
Lähteet: [9][10]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaarlensilta varhain aamulla.
Týnin kirkko ja Marian pylväs valaistuina.

Prahan lempinimiä ovat muun muassa ”Kultainen kaupunki”, ”Sadan tornin kaupunki”, ”Kaikkien kaupunkien äiti” ja ”Euroopan eurooppalaisin kaupunki”. Se on erittäin suosittu kaupunkimatkojen kohde vanhojen rakennustensa ansiosta, jotka edustavat hyvin monenlaisia arkkitehtonisia tyylisuuntia barokista kubismiin.[11] Tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat:

Prahan historiallinen vanhakaupunki (Staré město) kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vanhankaupungin aukiota (Staroměstské náměsti) ympäröivät Týnin kirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Golz-Kinskýn palatsi ja Vanhankaupungin raatihuone, jonka astronomista kelloa (Orloj) turistit kerääntyvät katsomaan tasatunnein. Kellon oikealla puolella oleva luurangon vedettyä narusta esiin marssivat 12 apostolia Pietari etunenässä. Aukion keskellä on Jan Husin muistomerkki. Muita vanhankaupungin nähtävyyksiä ovat Ruutiportti, Celetná ulice eli Celetná-katu ja Smetana-museo.

Josefov eli Juutalaiskortteli sijaitsee vanhankaupungin pohjoispuolella. Prahan ghetto purettiin 1800-luvun lopussa, ja tilalle pystytettiin jugendia ja kubismia edustavia uudisrakennuksia, mutta geton tärkeimmät rakennukset säilytettiin. Kuuluisin nähtävyys on Vanha juutalainen hautausmaa, jonka alueella on noin 12 000 hautakiveä vieri vieressä. Prahan juutalaisia ei pitkään aikaan saanut haudata muualle, ja ahtauden vuoksi vainajia jouduttiin hautaamaan jopa 12 kerrokseen.

Vanhankaupungin eteläpuolella on Uusikaupunki (Nové Město), jossa sijaitsee Prahan liikekeskusta. Kaupunginosan keskipiste on Venceslauksen aukio (Václavské náměstí), joka on toiminut Tšekin historian monien kohtausten, kuten samettivallankumouksen, tapahtumapaikkana. Aukiolla sijaitsevat Kansallismuseo ja Tšekin kansallispyhimyksen Pyhän Venceslauksen ratsastajapatsas. Kaarlenaukiolla puolestaan on Uudenkaupungin raatihuone.

Hradčany oli yksi niistä neljästä kaupungista, jotka muodostivat Prahan 1700-luvulla. Siellä sijaitsee moneen kertaan jälleenrakennettu Prahan linna, josta kaupunki sai alkunsa. Linna-alueen nähtävyyksiä ovat muun muassa Pyhän Yrjön luostari, Pyhän Yrjön basilika, Kuninkaanpalatsi, Pyhän Vituksen katedraali ja Kultainen kuja käsityöläistaloineen.

Vltavajoen toisella rannalla on kaupungin Pieni puoli (Malá Strana), jossa on paljon barokkipalatseja. Pyhän Nikolauksen kirkko ja Nerudova-katu ovat tärkeimmät nähtävyydet. Keskustan ulkopuolella sijaitsevia nähtävyyksiä ovat muun muassa Vyšehradin linna ja Pietari-Paavalin kirkko, Prahan eläintarha, benediktiiniläisluostari Břevnov ja Trojan palatsi. Prahassa on myös näköalatornina pienoismalli Eiffel-tornista (Petřínská rozhledna).

Prahan museoista tunnetuimpia ovat Kansallismuseo (Národní muzeum), Lapidárium, Antonín Dvořákin museo (Muzeum Antonína Dvořáka) ja Bedřich Smetana -museo (Muzeum Bedřicha Smetany). Prahan omaa historiaa esittelee Muzeum hlavního města Prahy. Tunnettuja ovat myös Alfons Muchan museo (Muchovo muzeum), Juutalainen museo ja Olutmuseo. Wolfgang Amadeus Mozartin elämästä Prahassa kerrotaan Vila Bertramkassa. Taiteen alalla on Kansallisteatterin (Národní divadlo) ja Valtionoopperan (Státní opera) lisäksi erityisen tunnetuksi tullut Laterna Magica, avantgardistinen teatteri, jonka erikoiset näytännöt koostuvat elokuvasta, musiikista, baletista ja pantomiimista.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prahassa pelaa kaksi jääkiekkojoukkuetta. HC Sparta Praha pelaa pääsarja Extraligassa. HC Slavia Praha pelaa nykyisin maan 2. sarjatasolla, mutta pelasi pääsarjassa kevääseen 2015 asti. Vuosina 2012–2014 kaupungissa pelasi KHL-joukkue Lev Praha. Jalkapallojoukkueista AC Sparta Praha, SK Slavia Praha ja Bohemians 1905 pelaavat maan pääsarjassa. Koripalloseura USK Praha on myös historiallisesti hyvin menestynyt.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Brinkhoff, Thomas: Czech Republic: Prague City citypopulation.de. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Prague climate climate.data.org. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Prague: Climatological Information World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e History of Prague Lonely Planet. Arkistoitu 4.11.2012. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Tulvat ajavat 50 000 prahalaista kodeistaan MTV.fi. 14.8.2002. Arkistoitu 25.10.2017. Viitattu 24.10.2017.
  6. ↑ Timeline: Czech Republic BBC News. BBC. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  7. ↑ https://www.euroopanlentokentat.fi/prahan-lentokentta/
  8. ↑ Getting there & around Lonely Planet. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)
  9. ↑ Hlavní město Praha Czech statistical office. Arkistoitu 17.8.2021. Viitattu 13.3.2024. (tšekiksi)
  10. ↑ Basic data by municipality parts (unit) of selected AD MEP Czech statistical office. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Overview Prague Lonely Planet. Viitattu 11.5.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšekin läänit
Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Unescon maailmanperintökohteet Tšekissä
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Praha&oldid=22749729”