Jump to content

keljutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From keljuttaa +‎ -us.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkeljutus/, [ˈk̟e̞ljut̪us̠]
  • Rhymes: -eljutus
  • Hyphenation(key): kel‧ju‧tus

Noun

[edit]

keljutus

  1. (inoffensive) Synonym of vitutus.

Declension

[edit]
Inflection of keljutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative keljutus keljutukset
genitive keljutuksen keljutusten
keljutuksien
partitive keljutusta keljutuksia
illative keljutukseen keljutuksiin
singular plural
nominative keljutus keljutukset
accusative nom. keljutus keljutukset
gen. keljutuksen
genitive keljutuksen keljutusten
keljutuksien
partitive keljutusta keljutuksia
inessive keljutuksessa keljutuksissa
elative keljutuksesta keljutuksista
illative keljutukseen keljutuksiin
adessive keljutuksella keljutuksilla
ablative keljutukselta keljutuksilta
allative keljutukselle keljutuksille
essive keljutuksena keljutuksina
translative keljutukseksi keljutuksiksi
abessive keljutuksetta keljutuksitta
instructive keljutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keljutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Anagrams

[edit]