voimailla

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From voima (power, strength) +‎ -illa.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋoi̯mɑi̯lːɑˣ/, [ˈʋo̞i̯mɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oimɑilːɑ
  • Hyphenation(key): voi‧mail‧la

Verb

[edit]

voimailla

  1. To perform power training of any sort.
  2. To lift weights.
    Synonyms: nostaa painoja, nostella (painoja)

Conjugation

[edit]
Inflection of voimailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. voimailen en voimaile 1st sing. olen voimaillut en ole voimaillut
2nd sing. voimailet et voimaile 2nd sing. olet voimaillut et ole voimaillut
3rd sing. voimailee ei voimaile 3rd sing. on voimaillut ei ole voimaillut
1st plur. voimailemme emme voimaile 1st plur. olemme voimailleet emme ole voimailleet
2nd plur. voimailette ette voimaile 2nd plur. olette voimailleet ette ole voimailleet
3rd plur. voimailevat eivät voimaile 3rd plur. ovat voimailleet eivät ole voimailleet
passive voimaillaan ei voimailla passive on voimailtu ei ole voimailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. voimailin en voimaillut 1st sing. olin voimaillut en ollut voimaillut
2nd sing. voimailit et voimaillut 2nd sing. olit voimaillut et ollut voimaillut
3rd sing. voimaili ei voimaillut 3rd sing. oli voimaillut ei ollut voimaillut
1st plur. voimailimme emme voimailleet 1st plur. olimme voimailleet emme olleet voimailleet
2nd plur. voimailitte ette voimailleet 2nd plur. olitte voimailleet ette olleet voimailleet
3rd plur. voimailivat eivät voimailleet 3rd plur. olivat voimailleet eivät olleet voimailleet
passive voimailtiin ei voimailtu passive oli voimailtu ei ollut voimailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. voimailisin en voimailisi 1st sing. olisin voimaillut en olisi voimaillut
2nd sing. voimailisit et voimailisi 2nd sing. olisit voimaillut et olisi voimaillut
3rd sing. voimailisi ei voimailisi 3rd sing. olisi voimaillut ei olisi voimaillut
1st plur. voimailisimme emme voimailisi 1st plur. olisimme voimailleet emme olisi voimailleet
2nd plur. voimailisitte ette voimailisi 2nd plur. olisitte voimailleet ette olisi voimailleet
3rd plur. voimailisivat eivät voimailisi 3rd plur. olisivat voimailleet eivät olisi voimailleet
passive voimailtaisiin ei voimailtaisi passive olisi voimailtu ei olisi voimailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. voimaile älä voimaile 2nd sing.
3rd sing. voimailkoon älköön voimailko 3rd sing. olkoon voimaillut älköön olko voimaillut
1st plur. voimailkaamme älkäämme voimailko 1st plur.
2nd plur. voimailkaa älkää voimailko 2nd plur.
3rd plur. voimailkoot älkööt voimailko 3rd plur. olkoot voimailleet älkööt olko voimailleet
passive voimailtakoon älköön voimailtako passive olkoon voimailtu älköön olko voimailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. voimaillen en voimaille 1st sing. lienen voimaillut en liene voimaillut
2nd sing. voimaillet et voimaille 2nd sing. lienet voimaillut et liene voimaillut
3rd sing. voimaillee ei voimaille 3rd sing. lienee voimaillut ei liene voimaillut
1st plur. voimaillemme emme voimaille 1st plur. lienemme voimailleet emme liene voimailleet
2nd plur. voimaillette ette voimaille 2nd plur. lienette voimailleet ette liene voimailleet
3rd plur. voimaillevat eivät voimaille 3rd plur. lienevät voimailleet eivät liene voimailleet
passive voimailtaneen ei voimailtane passive lienee voimailtu ei liene voimailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st voimailla present voimaileva voimailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st voimaillakseni voimaillaksemme
2nd voimaillaksesi voimaillaksenne
3rd voimaillakseen
voimaillaksensa
past voimaillut voimailtu
2nd inessive2 voimaillessa voimailtaessa agent4 voimailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st voimaillessani voimaillessamme
2nd voimaillessasi voimaillessanne
3rd voimaillessaan
voimaillessansa
negative voimailematon
instructive voimaillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive voimailemassa
elative voimailemasta
illative voimailemaan
adessive voimailemalla
abessive voimailematta
instructive voimaileman voimailtaman
4th3 verbal noun voimaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st voimailemaisillani voimailemaisillamme
2nd voimailemaisillasi voimailemaisillanne
3rd voimailemaisillaan
voimailemaisillansa

Derived terms

[edit]
[edit]