Lähdekoodi sivulle Ruuhi

'''Ruuhi''' on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.<ref name=hy_rume/> Ruuheksi kutsutaan suomessa myös alkukantaista ja talonpoikaista lautavenetyyppiä, joka on useimmin tasapohjainen. Tämän tyyppiset ruuhet ovat vanhimpia säilyneitä vesikulkuneuvoja, joiden levinneisyys on kattanut jo kauan koko maailman. Alkeellisesta rakenteestaan huolimatta, niitä valmistetaan edelleen monilla maailman syrjäisillä seuduilla.

Ruuhet voidaan erotella valmistustavan mukaan yksinkertaisiin, laajennettuihin ja koottuihin ruuhiin. Yksinkertainen ruuhi valmistetaan kovertamalla yhtä puuta kaukalon tai palkomaiseen muotoon. Laajennettu ruuhi valmistetaan taivuttamalla erilailla muotoillun yksinkertaisen ruuhen laitoja nuotiolämmön avulla leveämmäksi ja mahdollisesti korottamalla sen laitoja lisälaudoilla. Koottu ruuhi valmistetaan liittämällä puisia lautoja tiiviisti toisiinsa ompelemalla, naulaamalla tai muulla tavalla. Pohjoismaiset veneet ovat kehittyneet laajennettujen ja koottujen ruuhien pohjalta.<ref name=x1/>

Ruuhia käytettiin jo kivikaudella. Puunrunko, Pohjois-Euroopan oloissa yleensä iso ja helposti työstettävä [[haapa]], koverrettiin polttamalla ja työ viimeisteltiin kirvein ja taltoin - kivikaudella kivisin. Samantyyppisellä tavalla jotkut tropiikin luonnonkansat tekevät edelleen haapioita vastaavia veneitä. Ruuhi saatettiin myös kovertaa pystyssä olevaan puuhun, joka jossain valmistusvaiheessa kaadettiin. Ruuhi ei sopinut avomerimatkoihin, sillä sen laidat olivat erittäin matalat. Sillä ei kannattanut lähteä kauas rannikosta. Ruuhi muuttui vaaralliseksi jo keskisuurella järvellä, jos tuli kova aallokko. Ruuhi ei paksupuisena kuitenkaan uponnut, vaikka olisikin kaatunut tai täyttynyt vedellä. Veden saattoi melko nopeasti kauhoa pois, sillä sitä ei mahtunut ruuheen paljon. Ruuhen täyttyessä vedellä suurin vaara saattoikin olla kylmettyminen märkänä.

[[Kuva:Dcp_5863.jpg|thumb|right|240px|Ruuhen rakentamista nykyaikana.]]
Jo kivikauden lopulla ruuhi alkoi syrjäytyä, kun [[Itämeri|Itämeren]] ja luultavasti Suomenkin vesistöissä tulivat käyttöön [[nahkapohjainen vene|nahkapohjaiset veneet]]. Rautakaudella tulivat käyttöön [[puuvene]]et. Ruuhia on silti satunnaisesti käytetty sisävesistöissä vielä historiallisellakin ajalla. Isoista veneistään tunnetut [[viikingit]]kin käyttivät ruuhia ja muita pieniä veneitä [[idäntie]]llä, [[Venäjä]]n suuria jokia kulkiessaan, sillä ruuhia oli paljon helpompi kantaa vesireittien välillä olevien [[taival|taipaleiden]] yli. Vaarana olivat myös taipaleiden kohdilla vaanivat vihamieliset kansat.

== Nimityksiä ==
=== Etymologia ===
''Ruuhi'' merkitsee tasapohjaista ja kaukalomaista venettä tai kaukaloa, kourua tai ränniä, jolla on vastineita myös lähisukulaiskielissä. Karjalassa se tarkoittaa ruumisarkkua, kaukalomaista venettä tai syöttökaukaloa, vepsän kielessä ''rūh'' merkitsee haapiota tai ruuhta, vatjassa ''rūhipū'' ruumisarkkua ja virossa ''ruhi'' haapiota tai kaukaloa. Sanaa käytettiin myös germaanisissa kielissä, jonka alkumuoto on ''*þrūx''. Suomen kielessä sana ''ruuhi'' esiintyi kirjoitettuna ensimmäisen kerran vuonna 1637 [[Ericus Schroderus|Ericus Schroderuksen]] tulkkisanakirjassa.<ref name=ety1077/>

===Lautavene===
Ruuheksi kutsutaan myös alkukantaista, matalaa, yleensä pienikokoista lautavenettä, jonka muoto ja rakenne muistuttaa yksipuisia ruuhia. Tällainen ruuhi lienee alkukantaisin ja yksinkertaisin perinteisistä Suomessa käytetyistä lautaveneistä, ja sen rakenne poikkeaa muista veneistä. Myös jotkin ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset tämänkaltaisten veneiden nimet käännetään suomeksi ruuheksi. Tässä käytössä ruuhi-sana kattaa myös eräät tasaperäiset venetyypit, joista jotkut ovat myös tasakeulaisia ja tasapohjaisia; joitain näistä voitaisiin nimittää myös [[lotja|lotjiksi]]. Vaikka ruuhi-sanalla tarkoitetaan yleensä pieniä veneitä, näistä jotkut silakanpyyntiin käytetyt olivat melko isokokoisia.<ref name=ruuhet/>

=== Tieteellisissä teksteissä ===
Arkeologiassa sanaa ruuhi käytetään yleisnimenä puusta koverretuista vesikulkuneuvoista.<ref name=hy_rume/> Muissa kielissä tämän tyyppiset alukset on yleensä nimetty ''kanootista'' johdetuilla sanoilla ({{k-en|dugout canoe}}, {{k-es|cayuco}}, {{k-it|cayuco}}, {{k-nl|kano tai coomstamkano}}) tai ''tukkiin'' viittavista sanoista ({{k-en|logboat}}, {{k-da|stammebåd}}, {{k-no|stokkebåt}}, {{k-sv|stockbåt}}, {{k-el|monoxylon}} (''"yksipuu"''), {{k-en|monoxylon}}, {{k-fr|monoxyle}}, {{k-cs|monoxyl}}, {{k-de|Einbaum}} ja {{k-et|ühepuupaat}}). Myös puun lajiin voidaan viitata ({{k-et|haabjas}}, {{k-fi|haapio}} (valmistettu [[haapa|haavasta]]<ref name=hy_rume/>), {{k-lt|luotas}}, {{k-vep|ruhj}}, {{k-fi|honkio}} (valmistettu [[mänty|männystä]]<ref name=hy_rume/>) ja ''ruuhi'', {{k-ru|Чёлн}}, {{k-fr|pirogue}}).

== Esimerkkejä vanhoista löydöistä ==
[[paleoliittinen kivikausi|Paleoliittiselta]] kivikaudelta ei tunneta yhtään ruuhta. Sen sijaan mesoliittiselta kivikaudelta alkaen niitä on löydetty tuhansia niin, että mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sen yleisempää ruuhen säilyminen nykypäiviin on.

Syitä paleoliittisten ruuhien puuttumiseen voi olla kolme. Ensinäkin, niitä ei silloin tehty, tai toiseksi, ruuhien jäänteet ovat meren pohjassa. Jääkaudella merenpinta oli jopa 100 metriä nykytasoa alempana. Silloiset ruuhet saattavat siksi olla hautautuneena muinaisen rantaviivan tuntumassa. Kolmanneksi, puu lahoaa nopeasti ja todennäköisyys, että paleoliittiselta kaudelta olisi säilynyt ruuhia, on hyvin pieni.<ref name=antq02/>

Muinaisia yksinkertaisia ruuhia tunnetaan Länsi- ja Itä-Euroopan maista noin 1300 kappaletta. Useimmat niistä ovat keskiaikaisia tai nuorempia. Vanhimpien ruuhien lukumäärä vähenee dramaattisesti iän kasvaessa. Paleoliittisia ruuhia, tai edes sen vaatimia tarvikkeita kuten meloja, ei tunneta yhtään. Vanhimmat melat lienevät noin 9500 vuotta vanhoja. Puu yksinkertaisesti tuhoutuu hapettumalla, pehkaanumalla ja lahoamalla.<ref name=x1/><ref name=bednarik/>

Ranskasta tunnetaan noin 400 ruuhta tai kanoottia, joista 55 on ajoitettu [[radiohiiliajoitus|radiohiili]]- tai [[Vuosirengasajoitus|dendrokronologisella]] menetelmällä. Niistä kolme ruuhta on mesoliittisia, viisi neoliittisia, kaksi kalkoliittiselta kaudelta, kolme pronssikaudelta, kuusi rautakaudelta ja loput keskiajalta tai uudelta ajalta.<ref name=antq02/>

=== Mesoliittinen kivikausi ===
Hollannista Pessenistä löydettiin vuonna 1955 suon pohjamudista sinne hautautuneen ruuhen. [[Pessenin ruuhi]] oli 2,98 metriä pitkä ja 44 senttimetriä leveä, mäntypuuta ja työstetty kirveellä tai luisella lyöntitaltalla. Se oli ruuheksi melko pieni, mutta sen replikalla todistettiin sen uivan hyvin. Se on ajoitettu noin 8000−7500 eaa.<ref name=pessen/>

Ranskasta [[Noyen-sur-Seinen ruuhet|Noyen-sur-Seinen vanhempi ruuhi]] löydettiin vuonna 1984. Se on ollut 5−6 metriä pitkä ja 50−55 senttimetriä leveä tavallisesta männystä koverrettu ruuhi. Se löytyi asuinpaikan kaivausten yhteydessä ja on ajoitettu noin 7190−6450 eaa..<ref name=antq/>

Nigeriasta löytyi vuonna 1987 [[Dufunan ruuhi]] samannimisestä kylästä. Sen iäksi on määritelty 8000 vuotta eli se ajoitetaan noin 6000 eaa.. Ruuhi on vanhin Afrikasta löydetty vesikulkuneuvo.<ref name="canoe2"/>

Sakassa Dümmerlohausen ruuhi on ajoitettu 7600 ± 100 BP.<ref name=antq02/>

Tanskassa on kaksi ruuhta. Korshavnin ruuhi on ajoitettu 6270 ± 95 BP<ref name=antq02/>. Lystrupin ruuhi on lehmusta ja se on ajoitettu 6110 ± 100 BP eli noin 5000 eaa. Siitepölyajoitus on tosin antanut ajoitukseksi 4350 eaa..<ref name=antq02/><ref name=lystrup/><ref name=lystrup2/>

=== Neoliittinen kivikausi ===
[[Stralsundin ruuhet]] löydettiin 2002. Ne ajoitetaan neoliittisen kauden alkuun, vaikka kaksi niistä voi olla vanhempiakin.<ref name=spiegel/>

Pariisin läheltä on löydetty useita neoliittiselle kivikaudelle ajoitettuja ruuhia. ''Bercyn ruuhi'', joka on koverrettu tammeen, löydettiin 1991. Se on 5,35 metriä pitkä ja 90 senttimetriä leveä ja sen ajoitus on noin 2700 eaa.. Muita saman seudun ruuhien ajoituksia ovat 5745 ± 95 BP , 5510 ± 20 BP, 4125 ± 55 BP, 4100 ± 40 BP, 3860 ± 75 BP ja 3810 ± 50 BP.<ref name=antq03/>

Englannista Carronjoesta Skotlannista on löytynyt 11 metrinen ja 1,4 metriä leveä ruuhi, joka ajoitettiin 6000−4000 eaa..<ref name=x1/>

St Albanin ruuhi, Englannin Hertsistä, poltettiin noin 3900 eaa. sisällään vainaja ja joitakin hauta-antimia. Kaivauksissa löydettiin kuopasta vain hiiltyneet jäänteet, mutta muoto ja rakenne puhuivat ruuhen puolesta. Kyseessä olisi silloin niin sanottu venehautaus. Ruuhi olisi ollut leveä, pyöreäperäinen ja suippukeulainen. Sen pituus oli 5,3 metriä ja leveys 1,07 metriä. Se oli valmistettu todennäköisesti tammesta. Ruuhi ajoitettiin kahdesta palasta 3980−3790 eaa. ja 4035−3705 eaa..<ref name=nauArA/>

Tanskasta [[Tybrind Vig]]in Erteøllen kulttuurin kivikautiselta asuinpaikalta on löydetty kolme ruuhta, joista yksi on ajoitettu 4&nbsp;600 eaa.. Se on veistetty suorasta lehmuksesta kirveiden tai talttojen avulla. Veiston jäljet näkyvät vielä. Se on pitkulainen ja kapea muodoltaan, keula on teroitettu, pohja on jätetty aavistuksen kaarevaksi. Ruuhi on 9,5 metriä pitkä ja 50−60 senttimetriä leveä ja 25 senttimetriä syvä. Laitojen paksuus on vain 1−2 senttimetriä ja pohjan paksuus 3−5 senttimetriä. Ruuhen perälauta on ollut irroitettava ja ruuhen pohjalla ollut 30 kilogramman kivi on voinut toimia tasapainottavana painolastina. Ruuheen mahtui ja se kannatti 6−8 henkeä.<ref name=meso26/>

[[Seekirchin ruuhi]] löytyi 2012 paalutalokylän suokaivauksilta vuonna 2012. Se on 6 metriä pitkä lehmuksesta koverrettu ruuhi, joka on ajoitettu 2800 eaa.<ref name=seekirch/>

=== Pronssi- ja rautakausi ===
Brigg 1 on ruuhi Lincolnshiresta Englannista, joka löytyi Ancholmen joesta. Se oli 14,78 metriä pitkä ja 1,37 metriä leveä ja sen ajoitus antaa 1250−790 eaa..<ref name=x1/>

Ruuhi, joka löydettiin Saint-Germain-du-Plain'ista, Saône-et-Loiresta Ranskasta, oli 12,37 metriä pitkä ja 1,20 metriä leveä. Se ajoitettiin 800−380 eaa..<ref name=x1/>

Poole'n ruuhi löydettiin vuonna 1964 (GB-112) Dorsetista Englannista. Sen arvioitu pituus oli 10 metriä ja leveys 1,24 metriä. Se ajoitettiin 400−180 eaa..<ref name=x1/>

Hasholmen ruuhi löytyi Foulnessin joesta Englannin Yorkshiresta. Ruuhi oli 12,78 metriä pitkä ja 1,4 metriä leveä. Se ajoitettiin noin 300 eaa..<ref name=x1/>

=== Keskiaika ===
'''Adresseavisenista''' [[Klæbu]]n kunnasta [[Norja]]sta löydettiin vuonna 1997 palasia pienestä ruuhesta.<ref name=spor97_2_23/>

==Katso myös==
*[[Suomen vesiliikenne#vesillä liikkumisen historiaa Suomessa|Suomen vesiliikenteen historia]]

==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = [[Erkki Itkonen]] (toim.) | Nimeke = [[Suomen sanojen alkuperä (teos)|Suomen sanojen alkuperä]] R-Ö | Vuosi = [[2000]] | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]] | Tunniste = ISBN 951-717-692-9}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
* <ref name=pessen>Beuker, J.R. & Niekus, M.J.L.Th.: [http://www.archeoforum.nl/pdf/Pesse1.pdf De Kano van Pesse - De Bijl Erin] (pdf) [http://www.archeoforum.nl/pdf/Pesse2.pdf De Boot van Pesse was mogeljik slechts varkenstrog], 1997</ref>

* <ref name=hy_rume>{{Verkkoviite | osoite =http://www.helsinki.fi/hum/arla/esineisto_kivikausi/liikkuminen/ruuhet_ja_melat/frameset_ruuhetjamelat.htm | nimeke =Ruuhet ja melat | tekijä =Arkeologinen laitos | selite =Suomen esihistorian esineistö - Kivikausi | ajankohta =2001 | julkaisija =Helsingin yliopisto | viitattu =4.6.2012 }}</ref>

* <ref name=spor97_2_23>{{Lehtiviite | Tekijä = Kristiansen, Frode | Otsikko = Nytt Stokkebåtfunn innrapportert til Vitenskapsmuseet | Julkaisu =Spor - nytt fra fortiden| Ajankohta = 1997 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 23 | Julkaisupaikka =Trondheim | Julkaisija =Vittenskapsmuseet NTNU| Issn =0801-5376 | www = http://www.ntnu.no/c/document_library/get_file?uuid=62be0327-5e9b-41be-b4e8-6b3ac9d5ddef&groupId=10476 | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 4.6.2013| Kieli ={{no}}}}</ref>

* <ref name=ety1077>{{Kirjaviite | Tekijä =Häkkinen Kaisa | Nimeke =Nykysuomen etymologinen sanakirja | Vuosi =2007 |Sivu=1037| Julkaisupaikka =Juva | Julkaisija =WSOY |Isbn =978-951-27108-7 | Viitattu = 4.6.2013}}</ref>

* <ref name=antq>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/Les-pirogues-monoxyles-en-Europe Les pirogues monoxyles en Europe], 2012, Marine Antique</ref>

* <ref name=antq02>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/La-Pirogue-du-Mesolithique-de La Pirogue du Mésolithique de Noyen-sur-Seine], 2012, Marine Antique</ref>

* <ref name=antq03>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/Pirogue-de-Paris-Bercy Pirogues de Paris-Bercy], 2012, Marine Antique</ref>

* <ref name="canoe2">[http://business.highbeam.com/3548/article-1G1-91662011/dufuna-canoe-bridge-across-8000-years Dufuna Canoe: A Bridge Across 8,000 Years], ''Daily Trust'' (16 September 2002, All Africa Global Media via COMTEX)</ref>

* <ref name=x1>{{Lehtiviite| Tekijä =Van de Moortel, Aleydis | Otsikko = Medieval boats and ships of Germany,the Low Countries, and northeast France – archaeological evidencefor shipbuilding traditions, shipbuilding resources, trade, and communication | Julkaisu = Siedlungs- und Küstenforschung im südlichen Nordseegebiet| Ajankohta = 2011 | Vuosikerta = 34 | Numero = 34| Sivut =67-104 | Julkaisupaikka = Wilhelmshaven, Saksa | Julkaisija = Lower Saxony Institute for Historical Coastal Research| Selite = vuosikirjasarja | Issn = 1867-2744 | www = http://www.academia.edu/2173181/Medieval_Boat_and_Ship_Finds_of_Germany_the_Low_Countries_and_Northeast_France_Archaeological_Evidence_for_Shipbuilding_Traditions_Shipbuilding_Resources_Trade_and_Communication | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.6.2013| Kieli = {{en}} }}</ref>

* <ref name=spiegel>[http://www.spiegel.de/wissenschaft/mensch/0,1518,188170,00.html www.spiegel.de, 20. März 2002]</ref>

* <ref name=meso26>{{Kirjaviite | Tekijä =Andersen, Søren | Nimeke =En steinalderbåd fra Tybrind Vig | Vuosi =1984 |
Sivut =25 | Selite =julkaisusta "Mesolithic Miscellany Vol 5 nro 2" | Julkaisupaikka =York, England | Julkaisija =University of York | Tunniste =ISSN 0259.3458 | www =http://archaeologydataservice.ac.uk/catalogue/adsdata/arch-468-1/dissemination/pdf/mm_v05n2.pdf | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>

* <ref name=nauArA>Niblett, Rosalind: [http://his.library.nenu.edu.cn/upload/soft/haoli/114/350.pdf A A Neolithic dugout from a multi-period site near St Albans,Herts, England], 2001</ref>

* <ref name=bednarik>{{Lehtiviite| Tekijä = Bednarik, Robert G. | Otsikko = Seefahrt im Pleistozän | Julkaisu = Quartär| Ajankohta =1999 | Vuosikerta =49/50 | Numero =8| Sivut =95-110 | Julkaisupaikka = Büchenbach| Julkaisija =Verlag Dr. Faustus| Issn =0375-7471 | www = http://www.quartaer.eu/pdfs/1999/1999_08_bednarik.pdf
| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.6.2013| Kieli = {{de}}}}</ref>

* <ref name=seekirch>Südkurier: [http://www.suedkurier.de/nachrichten/wissenschaft/wissenschaft/Archaeologen-finden-Einbaum-aus-der-Jungsteinzeit;art1015336,5701333 Archäologen finden Einbaum aus der Jungsteinzeit] (valokuva kaivaukselta), 2012</ref>

* <ref name=lystrup>Enevold, Renée: [http://www.moesmus.dk/fileadmin/user_upload/Pdf-filer/Pdf-filer__kons.___nat.vid._/Rapporter/Rapporter_2005/moes0505.pdf Pollenanalytisk undersøgelse af vegetations- og fjordudvikling omkring fund af stammebåd ved Lystrup Enge], 2005</ref>

* <ref name=lystrup2>[http://www.hum.au.dk/moesgaard/motorvejen/downloads/motorvejen/pdf/moes_vandre_024.pdf Lystrup stammebåd]</ref>

* <ref name=ruuhet>Puuvene.fi: [http://www.puuvene.net/harro/ruuhet.htm Ruuhet]</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Monoxylon}}
* [http://muinaisveneet.nettisivu.org/ Muinaistyyppiset vesikulkuneuvot Suomessa]
* ARC-Nucléart: [http://www.arc-nucleart.fr/home/liblocal/docs/03-ACTUALITE/RAPPORTS%20ACTIVITES/RAPPORT%202005.pdf Rapport d'activité 2005], konservoinnista
* Archeologie en Essonne: [http://archsubgras.free.fr/pdf/art_fab_piros_act_91.pdf Ruuhen rakentaminen kivikautisilla menetelmillä], 1999
* PROCEEDINGS OF THE CALIFORNIA ACADEMY OF SCIENCES: [http://researcharchive.calacademy.org/research/scipubs/pdfs/v59/Florence%20meeting%20reprint%20files/Florence%20meeting%20Chap%201%20Masseti%20reprint%20LR.pdf The Most Ancient Explorations of the Mediterranean], 2008
* Kastholm, Ole: [https://www.academia.edu/3699721/Stammebaden_fra_Vesterso._Et_sjaeldent_fund_fra_sen_bronzealder_tidlig_jernalder Stammebåden fra Vestersø.Et sjældent fund fra sen bronzealder/tidlig jernalder]
* Waldemar Ossowski: [https://www.academia.edu/2322800/Ossowski_W._2003_Expanded_logboats_between_the_Baltic_and_Black_Sea_In_C._Beltrame_Ed._Boats_Ships_and_Shipyards_Proceedings_of_the_IX_International_Symposium_on_Boat_and_Ship_Archaeology_Venice_2000_pp._177-182_Oxbow_Books_Oxford Expanded logboats between the Baltic and Black Sea]
* Pazdur A., Krąpiec M., Michczyński A., Ossowski W.: [https://www.academia.edu/2322788/Pazdur_A._Krapiec_M._Michczynski_A._Ossowski_W._2001_C-14_and_dendrochronological_dating_of_the_logboats_from_Poland_Radiocarbon_Vol._43_Nr_2A_pp._403-415 C-14 and dendrochronological dating of the logboats from Poland]
* Waldemar Ossowski: [https://www.academia.edu/2324209/Ossowski_W._2000_Some_results_of_the_study_of_logboats_in_Poland_In_J._Litwin_Ed._Proceedings_of_the_8-th_International_Symposium_on_Boat_and_Ship_Archaeology_pp._59-66_Gdansk Some results of the study of logboats in Poland]
* Miran Erič: [https://www.academia.edu/3503344/Archaeology_of_Ljubljansko_barje_Ships_Logboats_Ship_toy_and_paddles_Evidence_of_vessels_detected_on_Ljubljansko_Barje Archaeology of Ljubljansko barje: Ships, Logboats, Ship toy and paddles; Evidence of vessels detected on Ljubljansko Barje]
* Jason Rogers: [https://www.academia.edu/1384861/Czech_Logboats_Early_Inland_Watercraft_from_Bohemia_and_Moravia Czech Logboats: Early Inland Watercraft from Bohemia and Moravia]
* Paal Nymoen: [https://www.academia.edu/3114998/_Fire_stokkebater_fra_Nord-Odal_ Fire stokkebåter fra Nord-Odal]
* Paal Nymoen: [https://www.academia.edu/436660/Stokkebater_-_Nytt_om_Sorumbaten_og_andre_sornorske_stokkebatfunn Stokkebåter – Nytt om Sørumbåten og andre sørnorske stokkebåtfunn]
* Aleydis Van de Moortel: [https://www.academia.edu/2173531/The_Utrecht_Ship_Type_an_Expanded_Logboat_Tradition_in_its_Historical_Context The Utrecht Ship Type: an Expanded Logboat Tradition in its Historical Context]
* Ruuhia: [http://maritimeculture.blogspot.fi/2011/09/logboat-conservation.html Prehistoric Logboat Conservation]

[[Luokka:Veneet]]