Lähdekoodi sivulle Islamin suuntaukset

{{Islam}}

[[Islam]] on jakautunut pääasiassa kahteen suuntaukseen, jotka ovat [[sunnalaisuus]] ja [[šiialaisuus]]. Islamin monimuotoisuus on usein mainittu asia, mutta toisaalta sen pääsuuntaus sunnalaisuus kattaa yksin noin 87–90 % kaikista muslimeista ja šiialaisuus 10–13 %. <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewforum.org/2009/10/07/mapping-the-global-muslim-population/|nimeke=Mapping the Global Muslim Population|tekijä=PEW Research Center|julkaisu=|ajankohta=7.10.2009|julkaisija=|viitattu=}}</ref>  Lisäksi melkein kaikissa islamilaisissa maissa yli puolet muslimeista katsoo, että on vain yksi oikea tapa tulkita islamia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewforum.org/2012/08/09/the-worlds-muslims-unity-and-diversity-executive-summary/|nimeke=The World’s Muslims: Unity and Diversity|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=9.8.2012|julkaisija=Pew Research Center|viitattu=}}</ref> Useimmissa muslimimaissa enemmistönä ovat sunnit. Šiialaisia on vähintään puolet muslimeista Iranissa (90–95 %), Azerbaidzanissa ja Bahrainissa (65–75 %) sekä Irakissa ja Libanonissa (noin 50 %).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewresearch.org/fact-tank/2014/06/18/the-sunni-shia-divide-where-they-live-what-they-believe-and-how-they-view-each-other/|nimeke=The Sunni-Shia divide: Where they live, what they believe and how they view each other|tekijä=PEW Research Center|julkaisu=|ajankohta=18.6.2014|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Muille suuntauksille jää vain murusia muslimien kokonaismäärästä, joka on noin 1,6 miljardia.<ref name=":12">{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewforum.org/2009/10/07/mapping-the-global-muslim-population/|nimeke=Mapping the Global Muslim Population|ajankohta=7.10.2009|julkaisija=Pew Research Center|viitattu=|Kieli={{en}}}}</ref>

==Pääsuuntaukset==
[[Image:Islam-by-country-smooth.png|thumb|200px|left|Šiialaisuus (sininen) ja sunnalaisuus (vihreä) alueittain.]]
===Sunnalaisuus===
{{Pääartikkeli|[[Sunnalaisuus]]}}

Kaikista muslimeista noin 90 % on sunneja. Sunnalaisuudesta ja šiialaisuudesta voidaan puhua 800-luvulta alkaen, vaikka islamilaisessa legendaperinteessä niiden erot on ulotettu jopa 660-luvulle asti. 

Sunnalaisuuden sisällä on useita lainopillisia (''[[fiqh]]'') ja teologisia ([[Kalam|''kalam'']]) suuntauksia. Klassisen sunnilaisen islamin neljä suurinta lainopillista koulukuntaa ovat '''maliki, hanafi, shafi'i''' ja '''hanbali.''' Niiden säädöksistä noin 75 % on kaikille yhteisiä. 

Teologisista koulukunnista '''mutaliziitit''' olivat hetken vallassa 800-luvulla kalifien suosiessa tätä suuntausta, joka pyrki rationaaliseen uskonnolliseen ajatteluun. 800-luvun puolivälissä sen syrjäyttivät '''ashariitit''', joiden näkemyksistä muodostui siitä pitäen hallitseva teologia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patrick Sookhdeo|Nimeke=Understanding Islamic Theology (englanniksi)|Vuosi=2013|Sivu=46|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref> Ashariittien mukaan ihminen ei voi käsittää järjellä Jumalaa vaan ainoastaan totella ja alistua Jumalan tahdolle, jolla ei ole mitään rajoittavia esteitä. 

Ashariittien linjaa seuraavia jyrkän dogmaattisia ja fundamentalistisia teologisia koulukuntia ovat myös '''maturidit''' ja '''atharit''', ja niiden poliittisia jatkeita ultrakonservatiiviset '''wahhabit''' ja '''salafistit'''. Liberaalit ja ''ijtihadia'' eli oman järjen käyttöä puolustavat liberaalimmat suuntaukset ovat jääneet näiden liikkeiden varjoon <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Halverson|Nimeke=Theology and Creed in Sunni Islam|Vuosi=2010|Sivu=38–48|Julkaisija=|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aslan, R|Nimeke=No god but God|Vuosi=2005|Sivu=|Julkaisija=Random House|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rwi.uzh.ch/lehreforschung/alphabetisch/buechler/vlfs16/imelschedule/MirHosseiniHowtheDoorofIjtihadWasOpenedandClosed2007.pdf|nimeke=How the Door of Ijtihad Was Opened and Closed: A Comparative Analysis of Recent Family Law Reforms in Iran and Morocco|julkaisu=Washington and Lee Law Review|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Ziba Mir-Hosseini|ajankohta=2007|kieli={{en}}}}</ref>

===Šiialaisuus===
{{Pääartikkeli|[[Šiialaisuus]]}}

Useimmat šiiat (68–80 %) elävät vain neljässä maassa, joita ovat Iran, Pakistan, Intia ja Irak.<ref name=":0" /> Šiiat ovat enemmistönä vain [[Iran]]issa, Azerbaidzanissa ja Bahrainissa.  Šiialaisuus eroaa sunnalaisuudesta vain muutamissa asioissa, mutta erot ovat kuitenkin niin suuria, että esimerkiksi yhteiset rukoushetket ovat mahdottomia. Suuntaukset voivat myös pitää toisiaan vääräuskoisina. Sunnien ja shiiojen välillä esiintyy tämän takia usein väkivaltaisuuksia.

Luultavasti tärkein ero on kysymys maallisen ja uskonnollisen vallan suhteesta. Sunnalaisuuteen kuuluu oppi uskovien komentajasta, yhdestä kalifista, jolla ei kuitenkaan ole uskonnollista valtaa. Šiialaisuudessa sekä maallinen että uskonnollinen valta kuuluu samalle henkilölle eli imaamille. Nykyisin imaami on kuitenkin kätkeytynyt.

Symbolisella tasolla näkyvin ero on, että sunnien teologiassa ei korosteta Muhammedin ottopojan Alin asemaa, kuten šiialaisuudessa, jonka uskontunnustukseen Ali on lisätty. Myös Alin poika Husain on šiialaisuudessa erityisasemassa. Šiiat viettävät hänen muistokseen [[Ašura]]-juhlaa, joka on šiiojen tärkein juhla.<ref name="arkki">{{kirjaviite|Tekijä=Ketola, Kääriäinen, Sakaranaho, Sama'neh, Vappula, Vuori-Hellman|Nimeke=Maailmanuskontojen Arkki|Vuosi=2007|Julkaisija=Edita|Tunniste=ISBN 978-951-37-4782-4}}</ref>

==== Kaksitoistašiialaisuus ====
{{Pääartikkeli|[[Kaksitoistašiialaisuus]]}}
[[Kaksitoistašiialaisuus]] on šiialaisuuden suurin haara ja Iranin valtionuskonto.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko|Vuosi=2004|Julkaisupaikka=Helsingissä|Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-18669-8|Nimike=Islamin käsikirja}}</ref>

==== Seitsemänšiialaisuus ====
{{Pääartikkeli|[[Seitsemänšiialaisuus]]}}
[[Ismailiitit|Seitsemänšiialaisuus]] (ismailiitit) on šiialaisuuden toiseksi merkittävin haara.<ref name=":1" />

==== Zaidilaisuus ====
{{Pääartikkeli|[[Zaidilaisuus]]}}
Zaidilaisuus erkani šiialaisten pääsuuntauksesta [[Kaksitoistašiialaisuus|Kaksitoistašiialaisuudesta]] , koska syntyi erimielisyys viidennestä imaamista, joka zaidilaisten mukaan oli [[Zayd ibn Ali]], kun taas pääsuuntaus piti viidentenä imaamina hänen veljeään Muhammad al-Baqiria.<ref>[http://www.viattomuus.com/pages/zaidiyyah.htm Az-Zaidiyyah] Ummu Mariam.</ref> Zaidilaisuutta esiintyy Pohjois-[[Jemen|Jemenissä]], missä noin kolmannes jemeniläisitä on zaideja.<ref>[http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=31069&contentlan=1&culture=fi-FI Jemen:Yhteiskunta, kulttuuri ja media] Ulkoasiainministeriö</ref>

===Ibadilaisuus===
{{Pääartikkeli|[[Ibadilaisuus]]}}
[[Ibadilaisuus]] on vanha, lähes yksinomaan [[Oman|Omanissa]] esiintyvä vanha islamin suuntaus. Noin 45 % omanilaisista on ibadiitteja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/mu.html#People|nimeke=The World Factbook|tekijä=Central Intelligence Agency (CIA)|julkaisu=|ajankohta=16.9.2019|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Heidän kokonaismääränsä maailmassa on noin 3 miljoonaa, joista  suurin osa Omanissa.

== Suufilainen mystiikka ==

===Suufilaisuus===
{{Pääartikkeli|[[Suufilaisuus]]}}

Suufilaisuus on islamin mystiikkaa korostava suuntaus. Sen päämääränä on saavuttaa yhteys [[Jumala (islam)|Jumala]]an mietiskelemällä. Nimi tulee [[arabian kieli|arabian]] sanasta ''suf'', joka tarkoittaa villaa. Sillä viitataan askeettien käyttämään villakaapuun. Osa selittää nimityksen tulevan [[kreikan kieli|kreikan]] sanasta ''sofia'', viisaus tai arabian ''safa'', puhtaus. Suufilaisuutta esiintyy sekä šiiojen että sunnien keskuudessa, joten kyseessä ei ole islamin kolmas haara.<ref name="arkki" /> Askeettisuus ja köyhyyden ihannointi ovat yleistä suufilaisuudelle, joka on saanut tähän vaikutteita Lähi-idän kristillisestä munkkihurskaudesta.<ref name="kertaus">{{kirjaviite|Tekijä=Tiimonen, Soili|Nimeke=Uskonto – Lukion kertauskirja|Vuosi=2005|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-29836-0}}</ref>
===Derviššit===
{{Pääartikkeli|[[Derviššit]]}}
Dervissit ovat [[luostari]]yhteisöön järjestäytyneitä [[sufilaisuus|suufilaismunkkeja]]. He muodostavat pääasiassa miehille tarkoitettuja hierarkkisia veljeskuntia. Dervissit harrastavat erilaisia ekstaasitekniikoita, kuten jumalakokemuksen saamista tanssin avulla.<ref name="kertaus" />

== Muita suuntauksia ==

===Ahmadia===
{{Pääartikkeli|[[Ahmadiyya]]}}

Ahmadia on Punjabissa Intiassa 1800-luvun lopussa syntynyt suuntaus. Ahmadeja on yhteensä noin miljoona Intiassa ja Pakistanissa, eräiden tietojen mukaan jopa paljon enemmän. Liikkeen perustaja [[Mirza Ghulam Ahmad]]  piti itseään Messiaana, Mahdina ja Krishnan inkarnaationa. Muslimit ovat hyökänneet liikkeen jäseniä vastaan, koska sitä ei pidetä aidosti islamilaisena.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko|Nimeke=Islamin monimuotoisuus|Vuosi=1999|Sivu=207–208|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
=== Koraanifundamentalismi ===
:{{Pääartikkeli|[[Koranismi]]}}
Koraani-fundamentalismi tarkoittaa vain Koraaniin nojaavaa näkemystä islamista. Se syntyi 1800- ja 1900-lukujen välissä [[Intia]]ssa ja [[Egypti]]ssä uudistamaan islamia. Näkemys sai alkunsa ainakin osittain länsimaissa, kun historiallis-kriittiset tutkimukset asettivat kyseenalaiseksi [[hadith]] perimätietokokoelmien aitouden. Hadith-kokoelmat muodostavat yhdessä Koraanin kanssa Profeetan elämäntavan eli [[sunna]]n, jonka [[ortodoksia|ortodoksiseen]] jäljittämiseen perustuu islamin pääsuuntaus [[sunnalaisuus]].<ref name="islaminmonimuotoisuus7">Hämeen-Anttila 1999, s. 242–245.</ref>

Vapaamielisille muslimiajattelijoille hadith-kokoelmien aitouden kyseenalaisuus merkitsi yhteentörmäystä arvomaailmoissa. Useat luopuivat islamista yhteiskunnallisen ajattelun pohjana ja jättivät käsitteen [[Sekularismi|sekularisoituneen]] yhteiskunnan ulkopuolelle yksityisasiaksi. Toiset vastaavasti pyrkivät löytämään ratkaisun islamin sisältä.<ref name="islaminmonimuotoisuus7">Hämeen-Anttila 1999, s. 242–245.</ref>

Nämä koraani-fundamentalistit asettivat kyseenalaiseksi sunnan aseman yhdenvertaisena Koraanin kanssa. He eivät kyseenalaistaneet Profeetan elämäntapaa eli sunnaa itseään, mutta heidän näkemyksensä mukaan Muhammadin kuoltua tästä sunnasta ei ole luotettavaa tietoa. Toisin sanoen sunnan sitovuus oli rauennut. Vastaavasti hadith-kokoelmiin perustuvaa sunnaa puolustavien mukaan Koraanin alkuperäinen merkitys jää hämäräksi mikäli sen rinnalla ei tarjota yksityiskohtaista tulkintaa ja viiteryhmää.<ref name="islaminmonimuotoisuus7">Hämeen-Anttila 1999, s. 242–245.</ref>

Koraani on itsessään väljää tekstiä, joka harvemmin sisältää selkeitä käskyjä ja kieltoja. Koraani-fundamentalisteille tämä avaisi ovet dynaamiselle, väljälle islamille. Koraani näyttäisi yleiset moraaliset suuntaviivat ja kukin aikakausi sovittaisi sanoman sopivaksi nykyaikaan. Vastustajien mukaan islam on Profeetan aikana luotu muuttumaton järjestelmä ja mikä tahansa muutos olisi turmellusta.<ref name="islaminmonimuotoisuus7">Hämeen-Anttila 1999, s. 242–245.</ref>

Koraani-fundamentalismin kukoistuskausi oli 1900-luvun alkupuolella, mutta perinteinen sunna-ajattelu säilyi muuttumattomana. Nykyään Koraani-fundamentalismilla on yksittäisiä kannattajia lähinnä länsimaissa, joissa he toimivat vailla laajempaa kannattajakuntaa.<ref name="islaminmonimuotoisuus7">Hämeen-Anttila 1999, s. 242–245.</ref>

=== Nation of islam ===
{{Pääartikkeli|[[Nation of Islam]]}}

Nation of Islam (NOI''')''' on uskonnollinen ja sosiaalipoliittinen järjestö, joka perustettiin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuonna 1930. Sen kannattajia on usein kutsuttu myös ”mustiksi muslimeiksi”. Nation of Islam katsoo edustavansa [[Islam|islamia]], ja liike onkin hyväksytty muslimimaailmassa.<ref>Hämeen-Anttila, 1999, 234</ref>

{{Kesken|Suuntauksia puuttuu paljon}}

==Islamin suuntauksien lukumäärä==
{| class="wikitable"
!Suuntaus
!Prosentti osuus (koko maailma)
|-
| [[Sunnalaisuus]]
| 1,4 miljardia<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.pewforum.org/2009/10/07/mapping-the-global-muslim-population/|nimeke=Mapping the Global Muslim Population|tekijä=Pew Research Center|julkaisu=|ajankohta=2009-10-07|julkaisija=|lainaus=there are 1.57 billion Muslims of all ages living in the world today [...] Of the total Muslim population, 10–13% are Shia Muslims and 87–90% are Sunni Muslims|viitattu=2019-03-07|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
|-
| [[Šiialaisuus]]
| 154–200 miljoonaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.pewforum.org/2009/10/07/mapping-the-global-muslim-population/|nimeke=Mapping the Global Muslim Population|tekijä=Pew Research Center|julkaisu=|ajankohta=2009-10-07|julkaisija=|viitattu=2019-03-07|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
|-
| [[Ibadilaisuus]]
| 2,7 miljoonaa<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Robert Brenton Betts|Nimeke=The Sunni-Shi'a Divide: Islam's Internal Divisions and Their Global Consequences|Vuosi=2013-07-31|Julkaisija=Potomac Books, Inc.|Isbn=9781612345222|Kieli=en|www=https://books.google.fi/books?id=vFq_KUqqWJMC&pg=PA15&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false|Viitattu=2019-03-07}}</ref>
|-
| [[Ahmadiyya]]
| 10–20 miljoonaa<ref name="ahmadi">
*{{Cite book|title=Breach of Faith|quote=Estimates of around 20 million would be appropriate|volume=|publisher=Human Rights Watch|location=|isbn=|page=8|url=https://books.google.com/books?id=yi8ONIe1fv4C&pg=PA8 |accessdate=29 March 2014 | date=June 2005}}
*{{Cite book|url=https://books.google.com/books?id=dgtgGhMUgIUC&pg=PA72 |title=Asian Religions in British Columbia|quote=The community currently numbers around 15 million spread around the world|author1=Larry DeVries |author2=Don Baker |author3=Dan Overmyer |accessdate=29 March 2014|isbn=978-0-7748-1662-5|publisher=University of Columbia Press}}
*{{Cite book|url=https://books.google.com/books?id=OZbyz_Hr-eIC&pg=PA23 |title=Encyclopedia of Islam|quote=The total size of the Ahmadiyya community in 2001 was estimated to be more than 10 million|author =Juan Eduardo Campo|publisher=|page=24|accessdate=29 March 2014|isbn=0-8160-5454-1}}</ref>
|-
|}

== Lähteet ==

* {{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko|Nimeke=Islamin monimuotoisuus|Vuosi=1999|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Gaudeamus|Tunniste=ISBN 951-662-749-8}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko|Nimike=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Otava|ISBN=951-1-18669-8}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Sookhdeo, Patrick|Nimeke=Understanding Islamic Theology|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisupaikka=McLean VA|Julkaisija=Isaac Publishing|Isbn=978-0-9892905-1-7|Kieli={{en}}}}

===Viitteet===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

{{Tynkä/Uskonto}}

[[Luokka:Islamin suuntaukset|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]