Lähdekoodi sivulle Biopolttoaine

{{Polttoaineet}}
'''Biopolttoaine''' on [[biomassa]]sta eli eloperäisestä aineesta valmistettu [[polttoaine]]; Biopolttoaineesta saatavaa [[energia]]a kutsutaan '''bioenergiaksi'''. Biomassaa voidaan kuivata ja polttaa sellaisenaan tai siitä voidaan jalostaa polttoainetta kuten [[sokerit|sokeri-]] ja [[tärkkelys]]pitoisista lähteistä [[bioetanoli]]a tai [[öljy]]pitoisista kasveista ja bioraaka-aineista [[biodiesel]]iä. Liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen kasvatetaan erityisesti [[maissi]]a, [[sokeriruoko]]a ja [[öljypalmu]]a.

Biopolttoaineita luokitellaan yleensä sukupolvittain: ensimmäisen sukupolven biopolttoaineissa käytetään tavallisesti [[elintarvike]]tuotantoon soveltuvia raaka-aineita, kuten maissia tai sokeriruokoa. Toisen sukupolven polttoaineiden raaka-aineena käytetään pääasiassa [[jäte]]ttä, jossa on korkea [[lignoselluloosa]]pitoisuus. Tällaisia ovat muun muassa [[hakkuujäte|hakkuujätteet]] ja puupurkutavara. Myös elintarviketeollisuuden jätteitä voidaan hyödyntää toisen sukupolven biopolttoaineeksi.<ref name="highbio_f54">{{Verkkoviite | Osoite = https://ciweb.chydenius.fi/project_files/HighBio%20projekti%20INFO/INFO%20HighBio%20F54.pdf | Nimeke = Biopohjaiset polttoaineet | Tekijä = Henrik Romar | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Highbio-projekti | Viitattu = 15.10.2010 | Kieli = }}</ref> Kolmannen sukupolven biopolttoaineita on kehitteillä uusista raaka-aineista, kuten [[levä|levistä]].

[[Euroopan unioni]] sopi vuonna 2007 niin sanotut 20&ndash;20&ndash;20-tavoitteet, joiden yhtenä osana pyritään lisäämään biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=132603&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = EU:n ilmasto- ja energiapaketti | Ajankohta = 19.6.2008 | Julkaisija = Eurooppa-tiedotus | Viitattu = 1.10.2010 | arkisto = https://web.archive.org/web/20131104020901/http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=132603&contentlan=1&culture=fi-FI | arkistoitu = 4.11.2013 }}</ref> EU-parlamentti käsitteli tammikuussa 2018 useita energia-alan lakipaketteja, joilla linjattiin EU:n toimet energia- ja ilmastopolitiikassa vuoteen 2030 saakka. Liikenteen biopolttoaineista parlamentti linjasi äänestyksessään sen puolesta, että vuonna 2030 vähintään 12 prosenttia liikenteen energiankulutuksesta kussakin jäsenmaassa täytyy kattaa uusiutuvilla energialähteillä kuten biopolttoaineilla. [[Palmuöljy]]pohjaiset biopolttoaineet parlamentti näkee kuitenkin haitallisina ympäristölle.

== Biopolttoaineiden jalostus ==
[[Kuva:Bioenergia-kartta.svg|thumb|350px|Metsästä ja maataloudesta saatavan raaka-aineen jalostus.]]

Biopolttoaineiden raaka-aineet voivat olla peräisin muun muassa [[metsä]]stä, [[maatalous|maataloudesta]] tai [[lanta|lannasta]], tai ne voivat olla jätettä kuten [[yhdyskuntajäte|yhdyskunta-]], maatalous- tai [[prosessiteollisuus|prosessiteollisuuden]] jätettä. Suomessa merkittävin bioenergian muoto on [[sellu]]n valmistuksen sivutuotteena syntyvä jäteliemi, [[mustalipeä]], joka koostuu [[puu]]sta sellunvalmistuksen yhteydessä irronneista aineista sekä keittokemikaaleista. <ref>https://www.smy.fi/forest-fi/sanasto/#word-bioenergia-bioenergy {{Wayback|1=https://www.smy.fi/forest-fi/sanasto/#word-bioenergia-bioenergy |päiväys=20180123072115 }}</ref>

Raaka-ainetta voidaan polttaa suoraan tai sitä voidaan käsitellä termisesti tai [[biokemia]]llisesti [[bakteerit|bakteerien]] avulla. Biomassan suora poltto on tavallista [[voimalaitos|voimalaitoksissa]] ja [[polttopuu]]na.<ref name="highbio_f04">{{Verkkoviite | Osoite = https://ciweb.chydenius.fi/project_files/HighBio%20projekti%20INFO/INFO%20HighBio%20F04.pdf | Nimeke = Bioenergiaraaka-aineiden jalostus | Tekijä = U-F Granö | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Highbio-projekti | Viitattu = 17.10.2010 }}</ref>

Kaasuttamalla biomassaa saadaan [[synteesikaasu]]a, jota voidaan puhdistamisen ja mukauttamisen jälkeen polttaa sinällään sähkön-/lämmöntuotantoa varten. [[Puukaasu]]a voidaan myös jalostaa liikennepolttoaineeksi ja kemiallisiksi raaka-aineiksi. [[Terva]] on yksi suurimmista puukaasun ongelmista, sillä sen puhdistaminen puukaasusta on vaikeaa. Monet yritykset pyrkivätkin kehittämään prosesseja, joilla terva saataisiin pois kaasusta.<ref name="highbio_f04"/>

Biokemiallinen käsittely on tyypillinen bioetanolin ja biokaasun valmistuksessa: bioetanolin valmistuksessa hyödynnetään [[käyminen|alkoholikäymistä]], kun taas biokaasua tuotetaan anaerobisella hajoamisella.

Ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineille ei sinällään ole tarkkaa vakiintunutta määrittelyä, mutta ne luokitellaan tavallisesti niin, että ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet tehdään elintarviketuotantoon kelpaavasta raaka-aineesta, kun taas toisen sukupolven biopolttoaineet tehdään tavallisesti lignoselluloosapitoisesta jätteestä. Tällöin polttoaineentuotanto ei kilpaile suoraan ruoantuotannon kanssa samasta raaka-aineesta.

{| class="wikitable"
! colspan="4" style="background: #CCD6FF;" | Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-aineet ja valmistusprosessit<ref name="highbio_f54"/>
|-----
! style="background: #CCD6FF" | Polttoaine !! style="background: #CCD6FF" | Nimike !! style="background: #CCD6FF" | Raaka-aine !! style="background: #CCD6FF" | Valmistusprosessi
|-----
| Bioetanoli || Tavanomainen bioetanoli || Sokeriruoko,<br/> -juurikkaat,<br/>vehnä, maissi || [[Hydrolyysi]] + <br/>[[fermentointi]]
|-----
| Kasviöljyt || Puhtaat kasviöljyt || Rapsi, rypsi || [[Kylmäpuristus]]<br/>[[Uuttaminen|Uutto]]
|-----
| Biodiesel || RME, FAME || Rapsi, rypsi || Kylmäpuristus<br/>[[Uuttaminen|Uutto]]<br/>[[Transesteröinti]]
|-----
| Biodiesel || Biodieseliä jätteistä || Jäterasvoja ja<br/>öljyjä, eläinrasvaa || Transesteröinti
|-----
| Biokaasu || Puhdistettu biokaasu || (Märkä) biomassa || Metabolisointi
|-----
| Bio-ETBE || || Bioetanoli || Kemiallinen synteesi
|-----
|}

Toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistus perustuu lähes kokonaan biomassan kaasutukseen. Raaka-aine on tavallisesti [[lignoselluloosa]]a.

{| class="wikitable"
! colspan="4" style="background: #CCD6FF" | Toisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-aineet ja valmistusprosessit<ref name="highbio_f54"/>
|-----
! style="background: #CCD6FF" | Polttoaine !! style="background: #CCD6FF" | Nimike !! style="background: #CCD6FF" | Raaka-aine !! style="background: #CCD6FF" | Valmistusprosessi
|-----
| Bioetanoli || Selluloosapohjainen bioetanoli || Lignoselluloosa || Vaativa hydrolyysi + <br/>fermentointi
|-----
| Synteettiset<br/>biopolttoaineet || [[Biomass to liquid]] (BTL),<br/>[[Fischer&ndash;Tropsch]]-diesel,<br/>[[Metanoli|Biometanoli]],<br/>Seosalkoholit,<br/>Biodimetyylieetteri (Bio-DME) || Lignoselluloosa || Kaasutus + synteesi
|-----
| Biodiesel || Vetykäsitelty biodiesel || Kasviöljyt, eläinrasva || Hydraus
|-----
| [[Biokaasu]] || [[SNG]](synteettinen<br/>luonnonkaasu) || Lignoselluloosa || Kaasutus + synteesi
|-----
| Biovety || || Lignoselluloosa || Kaasutus + synteesi, <br/>vaihtoehtoisesti biologisia<br/> prosesseja
|-----
|}

== Tuotanto maailmassa ==
Renewables Global Raport 2010 -raportin mukaan vuonna 2009 [[bioetanoli]]a tuotettiin maailmassa 76 mrd. litraa. Tästä lähes 90 prosenttia tuotettiin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Brasilia]]ssa. [[Biodiesel]]iä tuotettiin vastaavasti 16,6 mrd. litraa, josta EU:ssa tuotettiin puolet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ren21.net/globalstatusreport/REN21_GSR_2010_full.pdf | Nimeke = Renewables Global Status Report 2010 | Tekijä =  | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 24&ndash;25 | Julkaisija = REN21 | Viitattu = 15.10.2010 | arkisto = https://web.archive.org/web/20100820221548/http://www.ren21.net/globalstatusreport/REN21_GSR_2010_full.pdf | arkistoitu = 20.8.2010 }}</ref>

Biodieselin suurimmissa tuottajamaissa [[Saksa]]ssa ja [[Ranska]]ssa tuotettiin vuonna 2009 30 prosenttia maailman biodieselistä. [[Maissi]]sta tuotettiin yli puolet maailman bioetanolista ja [[sokerijuurikas|sokerijuurikkaasta]] yli kolmannes.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ren21.net/globalstatusreport/REN21_GSR_2010_full.pdf | Nimeke = Renewables Global Status Report 2010 | Tekijä =  | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Yhteenveto s. 10, taulukko R6 s. 56 | Julkaisija = REN21 | Viitattu = 17.10.2010 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20100820221548/http://www.ren21.net/globalstatusreport/REN21_GSR_2010_full.pdf | arkistoitu = 20.8.2010 }}</ref> 

== Polttoaineet sähkön- ja lämmöntuotannossa ==
=== Peltobiomassat ===
Peltobiomassat koostuvat [[pelto|pelloilla]] tai [[suo|soilla]] kasvatetuista energiakasveista tai niiden osista. Peltobiomassaksi soveltuvat muun muassa [[ruokohelpi]], öljykasvit ja [[viljakasvi]]en osat kuten [[olki]]. Näitä voidaan käyttää polttoaineena sinällään tai niistä voidaan jalostaa kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finbioenergy.fi/default.asp?SivuID=26476&paavalikkoID=&alivalikkoID=26476 | Nimeke = Bioenergia Suomessa &ndash; Peltobiomassat | Julkaisija = Finbio ry | Viitattu = 15.10.2010}}</ref>

=== Puuperäiset polttoaineet ===
{{Pääartikkeli|[[Puupolttoaine]]}}
Puuperäisiä polttoaineita ovat muun muassa halot, hakkuujäte ja [[puupelletti|puupelletit]] sekä erilaiset purut ja lastut. Myös kemiallisessa metsäteollisuudessa sivutuotteena syntyvä [[mustalipeä]] luetaan puuperäiseksi polttoaineeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finbioenergy.fi/default.asp?sivuID=26470 | Nimeke = Puuperäiset polttoaineet | Julkaisija = Finbio ry | Viitattu = 15.10.2010}}</ref>

Etenkin paperiyhtiöt ovat kiinnostuneita tekemään biopolttoainetta metsien hakkuujätteistä. Hakkuujätteen ongelma on kuitenkin heterogeenisuus: siinä on paljon ravinteita kuten [[typpi|typpeä]] ja [[fosfori]]a, jotka aiheuttavat ongelmia jalostuksessa myöhemmin. Etenkin puun [[lehti (kasvitiede)|lehdet]], [[neulanen|neulaset]] ja kuori ovat ongelmallisia. Hakkuujätteestä voidaankin arvioiden mukaan tehdä biopolttoaineita laajassa mittakaavassa vasta 2010-luvun loppupuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-5833478 | Nimeke = Hakkuujätteistä biopolttoainetta 10 vuoden kuluttua. | Ajankohta = 2.5.2008 / Päivitetty 31.10.2008 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 18.10.2010}}</ref>

=== Turve ===
[[File:Peat bog.jpg|thumb|Turvetta suolla.]]
{{Pääartikkeli|[[Turve]]}}
[[Turve]]tta käytetään polttoaineena voimalaitoksissa. Kasvihuonekaasulaskelmissa turve luetaan fossiiliseksi polttoaineeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-04-18_004.html?s=2 | Nimeke = Turve on hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 16.10.2010}}</ref>

=== Kierrätyspolttoaineet ===
Kierrätyspolttoaineet ovat jätettä, joka soveltuu energiantuotantoon. Kierrätyspolttoaineita poltetaan usein voimalaitoksissa yhdessä turpeen tai [[hiili|hiilen]] kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finbioenergy.fi/default.asp?SivuID=26475| Nimeke = Kierrätyspolttoaineet | Julkaisija = Finbio ry | Viitattu = 15.10.2010 }}</ref>

== Biopolttoaineet liikenteessä ==
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Biofuels in eu 2007.png|thumb|Biopolttoaineiden osuus EU-maiden liikennepolttoaineista vuonna 2007 verrattuna vuosien 2010 ja 2020 tavoitteisiin. Lähde: EEA]]

=== Bioetanoli ===
{{Pääartikkeli|[[Bioetanoli]]}}
[[Bioetanoli]]a voidaan käyttää [[bensiini]]n tavoin, ja sitä voidaan valmistaa esimerkiksi [[sokerijuurikas|sokerijuurikkaasta]], [[vilja]]sta, [[selluloosa]]sta tai jätteiden biologisesti hajoavista osista. Bioetanolin käyttö sellaisenaan moottoripolttoaineena on vähäistä teknisten ongelmien, kuten polttomoottorien kylmäkäynnistysongelmien vuoksi, mutta sitä käytetään paljon seosaineena esimerkiksi [[E85 (polttoaine)|E85:ssä]].

=== Biodiesel ===
{{Pääartikkeli|[[Biodiesel]]}}
Ensimmäisen sukupolven biodiesel on tyypiltään pääasiassa RME:tä tai [[rasvahappometyyliesteri|FAME:a]]. Laadultaan dieselöljyä vastaavaa metyyliesteriä (RME) saadaan öljykasveista kuten rypsistä. Biodieseliä voidaan valmistaa myös käytetystä [[uppopaisto]]rasvasta ja eläinöljystä (FAME). Biodieseliä voidaan käyttää sellaisenaan normaalin [[dieselöljy|dieselin]] sijasta [[dieselauto]]issa, jos polttoainejärjestelmässä on käytetty biodieseliä kestäviä [[tiiviste (tekniikka)|tiivisteitä]]. Yhdestä [[hehtaari]]sta rypsiä saadaan 500–1&nbsp;000 litraa biodieseliä vuodessa riippuen satomääristä. [[Rypsi]]ssä öljyä on noin kolmannes, [[rapsi]]ssa jonkun verran enemmän. 

Biodieselin [[vaihtoesteröinti|vaihtoesteröintiin]] tarvitaan [[metanoli]]a tai [[etanoli]]a, sekä hiukan [[lipeä]]ä. Tuotteeksi tulee biodieseliä ja [[Glyseroli|glyserolia]]. Biodieseliä voidaan tuottaa hyvin yksinkertaisilla laitteilla suoraan [[maatila|maatiloilla]] tai kotitalouksissa. Suurempia, muun muassa [[Fischer-Tropsch|FT-prosessiin]] perustuvia jalostusmenetelmiä on kehitteillä.

Aivan uusi aluevaltaus biodieselin valmistuksessa ovat suunnitelmat tehdä biodieseliä metsäteollisuuden puuperäisestä biomassasta. Eräs jo kaupallisen starttinsa nähnyt puubiomassan käyttötapa on hyödyntää sellunkeiton ohessa syntyvä [[mäntyöljy]] biodieselinä. Ruotsin [[Piitime]]ssä käynnistyi vuonna 2010 maailman ensimmäinen mäntyöljyä biodieseliksi jalostava tuotantolaitos [[Sunpine Ab]] toimesta.<ref>http://www.sunpine.se</ref> Biodieselin kuluttajajakelijana toimii huoltoasemaketju [[Preem]].

[[Kuva:Biokaasulaitos, Isosuon jäteasema, Raisio.JPG|thumb|left|250px|Biokaasulaitos Isosuon jäteasemalla [[Raisio]]ssa. Biokaasua kerätään putkistojen avulla nykyään täytetyn ja käytöstä poistuneen kaatopaikan penkkojen sisältä.]]

=== Biokaasu ===
{{Pääartikkeli|[[Biokaasu]]}}
Biokaasulla voidaan korvata [[maakaasu]]a lämmitys- ja liikennekäytössä. Sitä tuotetaan [[vesilaitos|vesilaitosten]] [[kaatopaikka|kaatopaikkojen]] [[kaasu]]ista, maatalouden biojätteistä ja vihreästä [[biomassa]]sta. Tuotanto tapahtuu suurehkoissa lämpöeristetyissä reaktoreissa [[metaanibakteeri]]en aiheuttaman [[mätäneminen|mätänemisen]] avulla.<ref>{{Verkkoviite |tekijä=Lukkari, Jukka |nimeke=Vantaalla tehdään biometaania hiilidioksidista ja vedystä – St1 ja Q Power yhteishankkeeseen |osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/vantaalla-tehdaan-biometaania-hiilidioksidista-ja-vedysta-st1-ja-q-power-yhteishankkeeseen/eb21c49e-02f4-4626-95db-36481af4609b |julkaisu=Tekniikka & Talous |ajankohta=2019-08-27 |viitattu=2019-08-27}}</ref>

=== Puhdas kasviöljy ===
[[Kasviöljy]] on öljykasveista puristamalla, [[uuttaminen|uuttamalla]] tai vastaavalla tavalla tuotettu öljy, joka voi olla jalostamatonta tai jalostettua. Se ei kuitenkaan ole kemiallisesti muunneltua, sillä edellytyksellä, että se soveltuu [[moottori]]n tyyppiin ja täyttää [[päästö]]jä koskevat vaatimukset. Tätä polttoainetta voidaan käyttää pienellä osuudella [[dieselmoottori|dieselmoottoreissa]], suurempi osuus vaatii polttoainejärjestelmään muunnossarjan asennuksen.

=== Muita liikenteen biopolttoaineita ===
Puuta kaasuttamalla voidaan tuottaa [[puukaasu]]a. Puukaasuttimissa pystytään hyödyntämään jätepuuta, joka ei kelpaa teollisuudelle, sekä muun muassa sahausjätteitä. On mahdollista käyttää myös palaturvetta polttoaineena. Puukaasua käyttävillä [[häkäpönttö|häkäpöntöillä]] on korkea energiahyötysuhde (65–80 prosenttia) verrattuna muihin biopolttoaineisiin. 

Biomassasta tai jätteiden biologisesti hajoavista osista voidaan myös valmistaa:
* [[Vety]]ä
* [[Metanoli]]a
* [[Dimetyylieetteri]]ä

Biometanolin pohjalta voidaan edelleen valmistaa [[ETBE|ETBE:tä]] ja [[MTBE|MTBE:tä]], joita käytetään parantamaan polttoaineiden eri ominaisuuksia.

== Ympäristövaikutukset ==
Biopolttoaineille on asetettu yhä kovempia paineita [[ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksen]] hillitsemiseksi. Arvioitaessa biopolttoaineiden ympäristövaikutuksia tulee kuitenkin arvioida niiden [[elinkaariarviointi|koko elinkaarta]]; esimerkiksi [[VTT|VTT:n]] mukaan monien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-ainetuotanto [[maanviljely|viljelemällä]] kuluttaa enemmän [[energia]]a kuin mitä polttoaineista saadaan.<ref name="VTT3">[http://www.vtt.fi/uutta/2006/20061125.jsp VTT] Merkittävää ympäristöetua vasta uusista biopolttoaineratkaisuista. 25.10.2006</ref>

Jotta biopolttoaineiden tuotanto olisi kestävän kehityksen mukaista, niille ollaan kehittämässä EU:ssa ns. kestävyyskriteereitä, joissa tuotantoa arvioidaan ympäristöllisistä, taloudellisisista ja sosiaalisista näkökulmista. Nämä jakautuvat edelleen eri näkökulmiin. Kestävyyttä on kuitenkin vaikeaa mitata yksiselitteisesti ja sen arviointikin on vaikeaa, sillä tuotannon kestävyys riippuu voimakkaasti valitusta näkökannasta ja tehdyistä oletuksista. VTT:n mukaan onkin mahdollista, että biopolttoaineille ei voida luoda yksinkertaistettuja kriteerejä, joita seuraamalla niiden tuotanto olisi kestävää.<ref name="vtt_biovaiku">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vtt.fi/news/2009/06152009.jsp | Nimeke = Biopolttoaineiden kestävyydelle ei aukotonta mittaria | Ajankohta = 15.6.2009 | Julkaisija = VTT | Viitattu = 17.10.2010}}</ref>

Sinänsä biopolttoaineiden raaka-ainetuotanto ei ole muuta maa- tai metsätaloutta haitallisempaa, mutta merkittävä tuotannon lisääminen vaikuttaa maaperän, vesistöjen ja ilman laatuun; samoin tietyillä alueilla lisääntyvä biopolttoaineiden tuotanto voi uhata alueen biodiversiteettiä ja veden riittävyyttä.<ref name="vtt_biovaiku"/>

Mitattaessa biopolttoaineiden ilmastovaikutusta keskeinen tekijä on biomassan uusiutumisnopeuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden välinen suhde. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi [[ilmakehä]]n kasvihuonekaasujen pitoisuus pitäisi vakauttaa alhaiselle tasolle mahdollisimman pian. Kuitenkin mitä hitaampaa biomassa on uusiutumaan, sitä tehottomampaa on sen käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä.<ref name="vtt_biovaiku"/>

=== Epäsuorat vaikutukset ===
Polttoaineiden ilmastovaikutukset riippuvat merkittävästi myös ns. epäsuorista vaikutuksista, joita aiheuttavat kilpailu muun muassa raaka-aineista ja tuotantoalasta. Pahimmillaan ne voivat johtaa trooppisten sademetsien tuhoutumiseen tai runsaspäästöisten raaka-aineiden käyttöönottoon käyttökohteissa, jotka kilpailevat biopolttoaineiden kanssa.<ref name="vtt_biovaiku"/> Esimerkiksi jos aiemmin ruuantuotantoon käytetty pelto valjastetaan biodieselin raaka-ainetuotantoon, saatetaan ruuantuotantoon valjastaa sademetsäalueita.

Poliittisten ja ympäristötavoitteiden asettamista vaikeuttaa muun muassa se, että kehitteillä olevista teknologioista on saatavilla huonosti tietoa. Myös monet biopolttoainetuotannon konkreettiset ympäristövaikutukset, kuten biomassan tuotannon ja korjuun vaikutukset maaperään, tunnetaan huonosti.<ref name="vtt_biovaiku"/>

=== EU:n sertifiointijärjestelmä ===
EU:n ympäristökomissaari [[Stavros Dimas]]in mukaan biopolttoainetavoitteen aiheuttamat sosiaaliset ja ympäristöongelmat ovat olleet suurempia kuin alussa kuviteltiin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/7186380.stm | Nimeke = EU rethinks biofuels guidelines | Ajankohta = 14.1.2008 | Julkaisija = BBC News| Viitattu = 18.10.2010 | Kieli = englanti }}</ref>. EU onkin luomassa biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmää, joka takaisi polttoaineiden kestävän tuotannon. Palmuöljydieselin kaltaisten polttoaineiden tuontia ei sinällään olla kieltämässä, vaan pelkästään vaatimukset täyttävät biopolttoaineet lasketaan mukaan EU:n asettamiin kansallisiin tavoitteisiin. Lisäksi vain tällaisille polttoaineille voidaan myöntää esimerkiksi verohelpotuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/10/247&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en | Nimeke = Komissio perustaa kestävien biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmän | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 10. kesäkuuta 2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Euroopan komissio | Viitattu = 18.10.2010 | Kieli = }}</ref>

=== Ekoenergia-merkintä ===
[[Kuva:Ekoenergia-merkki.jpg|thumb|220 px|Ympäristöjärjestöjen tukema [[Ekoenergia]] on voittoa tavoittelematon ympäristömerkki, josta tunnistaa sähkötuotteen, joka todennetusti edistää kestävävyyskriteerit täyttävän bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoa.]]
Suomen ainoa energian [[ympäristömerkki]], [[Ekoenergia]], rajaa kestävän bioenergian piiristä pois mm. [[kanto|kannot]] ja [[juurakko|juurakot]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ekoenergia.fi/merkin-kayttajille/kriteerit/bioenergia | Nimeke = Ekoenergian bioenergia-kriteerit | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1. tammikuuta 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen luonnonsuojeluliitto | Viitattu = 19.6.2010 | Kieli = }}</ref>

”Juurakot sitovat maaperää ja estävät [[humus|humuksen]] ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Kannot toimivat metsässä pitkään hiilivarastona niiden hitaan [[lahoaminen|lahoamisen]] vuoksi ja turvaavat metsäluonnon monimuotoisuutta tuomalla [[lahopuu]]ta monien eliöiden tarpeisiin. Näiden syiden vuoksi kantoja ja juurakoita ei lasketa mukaan Ekoenergia-merkityn sähkön polttoaineeksi”, perustelee Suomen luonnonsuojeluliitto kriteerien tiukentumista.
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ekoenergia.fi/uutiset/ekoenergia-kiristaa-kestavan-bioenergian-kriteereja | Nimeke = Ekoenergian kiristää kestävän bioenergian kriteerejä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1. tammikuuta 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen luonnonsuojeluliitto | Viitattu = 19.6.2010 | Kieli = }}</ref>

Ekoenergia-merkintä on julkaisemassa osana eurooppalaisen RES-E-standardin kriteerejä kattavammat bioenergian kestävyyskriteerit vuonna 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.res-e.org | Nimeke = Renewable Electricity Standard for Europe | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta = 1. tammikuuta 2012 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = RES-E Inititativa Group | Viitattu = 19.6.2010 | Kieli =  | arkisto = https://archive.is/20130113045613/http://www.res-e.org/ | arkistoitu = 13.1.2013 }}</ref>{{lähde tarkemmin|Saisiko tarkemman osoitteen ko. tietoon, ettei ihan koko saittia tarvitsisi käydä läpi. Lause olisi hyvä myös kirjoittaa hivenen helpommin ymmärrettäväksi/20.5.2012}}

== Kritiikki ==
=== Elintarvikehuolto ===
[[File:Greenpeace biodiesel demonstration.jpg|thumb|Greenpeace osoittamassa mieltä [[palmuöljydiesel]]iä vastaan Helsingissä.]]
Helsingin yliopiston Ympäristömuutoksen professori [[Atte Korhola]]n mukaan ruuan käyttäminen biopolttoaineena aiheuttaa pulaa sekä [[ruoka|ruuasta]] että puhtaasta [[juomavesi|juomavedestä]], koska viljelyksiä pitää kastella. Hänen mukaansa olisi kokonaisuuden kannalta järkevämpää muuttaa viljelykset metsiksi, koska puut sitovat itseensä huomattavia määriä [[hiilidioksidi]]a, joka aiheuttaa [[kasvihuoneilmiö]]tä.<ref name="Ollila">{{Lehtiviite | Tekijä=Leppänen, Riku | Otsikko=Ollila: Biopolttoaineet ovat epäeettisiä | Julkaisu=Taloussanomat | Vuosi=2007 | Numero=166 | Sivut=24}}</ref> Bioetanolihuuma ja Euroopan poikkeuksellinen sää ovat nostaneet viljan hintaa rajusti.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Jurvelin, Kyösti | Otsikko=Viljan hinta rajussa nousukierteessä | Julkaisu=Optio | Vuosi=2007 | Numero=30.8.2007 | Sivut=46}}</ref> 

[[Maailmanpankki|Maailmanpankin]] mukaan biopolttoaineet ovat aiheuttaneet jopa 75 prosenttia ruuan hinnannoususta vuosina 2002&ndash;2008. Polttoaineprosessien kilpailun lisäksi keinottelu on lisännyt viljan hintaa. Peltopinta-alaa on jätetty [[kesanto|kesannolle]] ja spekulaatio kallistuvilla hinnoilla on johtanut hintakierteeseen. Viljan kallistuminen on vienyt maailmanlaajuisesti noin 100 miljoonaa ihmistä lisää [[köyhyysraja]]n alapuolelle <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/earth/earthnews/3346258/Biofuels-cause-75pc-increase-in-food-prices-report-says.html | Nimeke = Biofuels cause 75pc increase in food prices, report says | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 4.7.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Telegraph | Viitattu = 1.4.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Britannian Royal Academy of Engineering 2017 raportin mukaan ruokakasveista tehdyn biodiiselin ilmastopäästöt ovat ylittäneet korvattavan fossiilipolttoaineen päästöt ja biodiesel tuotantoon viljeltävät kasvit ovat lisäänneet [[metsäkato]]a, turvemaiden kuivatusta ja veden, lannoitteiden ja [[pestisidi]]en käyttöä ja heikentäneet [[biodiversiteetti]]ä<ref>[https://www.theguardian.com/environment/2017/jul/14/biofuels-need-to-be-improved-for-battle-against-climate-change Biofuels needed but some more polluting than fossil fuels, report warns]  the Guardian 14 July 2017</ref><ref>[http://www.raeng.org.uk/news/news-releases/2017/july/biofuels-made-from-waste-are-the-business,-says-ac Biofuels made from waste are the business, says Academy] {{Wayback|1=http://www.raeng.org.uk/news/news-releases/2017/july/biofuels-made-from-waste-are-the-business,-says-ac |päiväys=20170718060511 }} 14.7.2017</ref>

=== Vastine kritiikkiin ===
Biopolttoaineet ovat pääasiassa [[uusiutuva energia|uusiutuvia energianlähteitä]], ja ne vapauttavat poltettaessa sen hiilidioksidimäärän joka raaka-aineeseen sitoutui sen syntyessä. Biopolttoaineita voi tuottaa myös muista kuin elintarvikkeiksi kelpaavista raaka-aineista. Esimerkiksi metanolia voi tuottaa puusta.<ref name="lampinen119">Lampinen, s. 119: "Puupohjainen synteettinen metanoli oli yksi vaihtoehtoinen polttoaine, jota sodan aikana suunniteltiin otettavan liikennekäyttöön, mutta valmistuksen aloittamisesta saatiin tehtyä päätös vasta vuonna 1943, joten tehdasta ei saatu valmiiksi ennen sodan loppumista. Puupohjainen metanolisynteesi aloitettiin Suomessa teollisesti vuonna 1949 Enso-Gutzeitin metanolitehtaalla [[Imatra]]lla. Kapasiteetti oli 3500 t/v eli tehdashanke osoitti mahdolliseksi soveltaa kaasutuspohjaisia synteesejä varsin pienessä kokoluokassa, paljon pienemmässä kuin esimerkiksi Saksan 1940-luvun FT-tehtaat olivat. Se merkitsee, että kaasutuspohjaisten synteettisten biopolttoaineiden, eli metanolin lisäksi myös metaani ja FT-polttoaineet, valmistus puusta pienessä kokoluokassa tuli Suomessa teknisesti osoitettua jo 1940-luvulla."</ref>

YK:n ympäristöohjelma [[UNEP]] kehottaa varovaisuuteen ekologisissa kysymyksissä, mutta kannattaa uusiutuvien polttoaineiden kehitystä rauhallisesti edeten.<ref>[http://www.climateactionprogramme.org/features/article/biofuels_lets_look_before_we_leap/ Biofuels, let’s look before we leap] </ref> Yhdysvaltain hallituksen laskelmien mukaan kasveista valmistetut biopolttonesteet olisivat lisänneet ruuan hintaa vain marginaalisesti: osuus noususta olisi kolme prosenttia.

Ruuan hinnan nousun tärkeänä osasyynä on lannoitteiden hinnan nouseminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/03/fi_FI/Typpilannoitteet_kallistuivat_40_prosenttia_alkuvuonna/ | Nimeke = Typpilannoitteet kallistuivat 40 prosenttia alkuvuonna | Julkaisu = Maaseudun tulevaisuus | Ajankohta = 17.3.2010 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 18.10.2010 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20100323205705/http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/03/fi_FI/Typpilannoitteet_kallistuivat_40_prosenttia_alkuvuonna/ | arkistoitu = 23.3.2010 }}</ref> Lannoitteiden hinnat ovat kolminkertaistuneet välillä 2004&ndash;2008. Tärkeimmän lannoitteiden komponentin [[ammoniumnitraatti|ammoniumnitraatin]] energiasisältö on merkittävä; kilo nitraattia vastaa noin 1,4&nbsp;kg öljyä. Valmistusprosessissa käytetään valtaosin maakaasua, jonka hinta vaihtelee.

==Katso myös==
* [[EROEI]]
* [[Liikenteen biopolttoaineet Suomessa]]

== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | nimeke = Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta | tekijä = Lampinen, Ari | osoite = http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf | tiedostomuoto = PDF | Isbn = 978-951-604-101-1 | Issn = 1797-383X | sivusto = Karelia ammattikorkeakoulu | julkaisupaikka = Joensuu | julkaisija = Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu | ajankohta = Elokuu 2009 | viitattu = 2015-11-08 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160313093413/http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf | arkistoitu = 2016-03-13 }}
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* [http://www.efoa.org EFOA]
*[http://www.finbioenergy.fi/default.asp?init=true&initID=456;9166 Finbion eli Suomen Bioenergiayhdistyksen biopolttoainesivu]
* [http://www.vtt.fi/uutta/2006/20061125.jsp Kotimaisten liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutuksia tutkittu &ndash; VTT]
* [http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2497-1 Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalit]
* [http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/sademetsat/palmuoljy.html Palmuöljy biopolttoaineiden raaka-aineena &ndash; WWF]
* [http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article112669.ece Neste Oilin toinen suuri biodieseltehdas nousee Eurooppaan] {{Wayback|1=http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article112669.ece |päiväys=20080617182844 }}
* [http://www.forestenergy2020.org/  Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT: ForestEnergy2020 -tutkimus- ja kehittämisohjelma]
* [http://www.gasum.fi/tuotteet/biokaasu/Sivut/default.aspx  Gasum Oy tuottaa biokaasua liikenteen käyttöön ] {{Wayback|1=http://www.gasum.fi/tuotteet/biokaasu/Sivut/default.aspx |päiväys=20110820195523 }}
* [https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/bioenergia/nestemaiset_biopolttoaineet Motiva: Nestemäiset biopolttoaineet]

{{Liikenne ja kestävä kehitys}}

[[Luokka:Biopolttoaineet|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]