Lähdekoodi sivulle Feminismi

{{Korjattava/painotus|Muokkaussodan takia painottuu liikaa historiaan ja kritiikkiin}}
[[Tiedosto:Feminism symbol.svg|pienoiskuva|upright|[[Venus-symboli]]sta johdettu [[radikaalifeminismi]]n tunnus.]]
'''Feminismi''' on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä [[Ideologia|ideologioista]] koostuva kokonaisuus, joka on historiallisesti pyrkinyt parantamaan [[nainen|naisen]] yhteiskunnallista asemaa. Nykyisin feminismin määritelmästä on lukuisia toisistaan poikkeavia näkemyksiä, joista useassa painotetaan erilaisten [[vähemmistö]]jen oikeuksia, ja monen feminismin suuntauksen julkilausuttu tavoite on saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen [[Seksuaalinen suuntautuminen|seksuaalisten suuntautumisten]] sekä [[sukupuolten tasa-arvo]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Laura Brunell ja Elinor Burkett|Nimeke=Feminism, the belief in social, economic, and political equality of the sexes|Vuosi=2019|Sivu=|Julkaisija=Encyclopaedia Britannica}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ritzer, George., Ryan, J. Michael.|Nimeke=The concise encyclopedia of sociology|Vuosi=2011|Kappale=Feminism|Sivu=223|Julkaisupaikka=Chichester, West Sussex, UK|Julkaisija=Wiley-Blackwell|Tunniste=701327736|Isbn=978-1-4443-9263-0, 1-4443-9263-8, 978-1-4443-9265-4, 1-4443-9265-4, 978-1-4443-9264-7, 1-4443-9264-6, 1-282-91425-1, 978-1-282-91425-4|www=https://www.worldcat.org/oclc/701327736|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Honderich, Ted.|Nimeke=The Oxford companion to philosophy|Vuosi=|Kappale=Feminism|Sivu=291-294|Julkaisupaikka=Oxford|Julkaisija=Mendus, Susan|Tunniste=57283356|Isbn=0-19-926479-1, 978-0-19-926479-7|www=https://www.worldcat.org/oclc/57283356|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hawkesworth, M. E., 1952-|Nimeke=Globalization and feminist activism|Vuosi=2006|Julkaisupaikka=Lanham, Md.|Julkaisija=Rowman & Littlefield|Tunniste=62342167|Isbn=0-7425-3782-X, 978-0-7425-3782-8, 0-7425-3783-8, 978-0-7425-3783-5|www=https://www.worldcat.org/oclc/62342167|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Beasley, Chris.|Nimeke=What is feminism? : an introduction to feminist theory|Vuosi=1999|Julkaisupaikka=London|Julkaisija=Thousand Oaks, Calif.|Tunniste=731677122|Isbn=978-1-4462-1042-0, 1-4462-1042-1, 0-7619-6334-0, 978-0-7619-6334-9|www=https://www.worldcat.org/oclc/731677122|Viitattu=2019-12-02}}</ref> Feminismiin sisältyy joskus näkemys, jossa eri yhteiskunnissa priorisoidaan enemmän miehen näkökulmaa, ja että naisia kohdellaan epäreilusti noissa mainituissa yhteiskunnissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gamble, Sarah|Nimeke=The Routledge Companion to Feminism and Postfeminism|Vuosi=1998|Sivu=|Julkaisija=London and New York: Routledge. p. vii.}}</ref>

Feministiset liikkeet ovat kampanjoineet naisten oikeuksien puolesta, liittyen muun muassa äänioikeuteen, yrittäjyyteen, työntekoon, reiluun työpalkkaan sekä tasa-arvoiseen palkanmaksuun sukupuolten välillä, omaisuuden omistajuuteen, mahdollisuuteen kouluttautua, tasa-arvoiseen oikeuteen avioliitossa ja [[Vanhempainvapaa|äitiyslomaan]]. Feministit ovat myös tehneet töitä laillisten [[Abortti|aborttien]] ja sosiaalisen integraation puolesta, ja suojellakseen naisia ja tyttöjä raiskauksilta, seksuaaliselta pahoinpitelyltä, sekä [[Perheväkivalta|perheväkivallalta]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Echols, Alice.|Nimeke=Daring to be bad : radical feminism in America, 1967-1975|Vuosi=1989|Julkaisupaikka=Minneapolis|Julkaisija=University of Minnesota Press|Tunniste=19813238|Isbn=0-8166-1786-4, 978-0-8166-1786-9, 0-8166-1787-2, 978-0-8166-1787-6|www=https://www.worldcat.org/oclc/19813238|Viitattu=2019-12-02}}</ref> Myös muutokset pukeutumisessa ja hyväksyttäviksi luokitellut fyysiset aktiviteetit ovat olleet osa feministisiä liikkeitä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Roberts, Jacob|Nimeke=Women's work|Vuosi=2017|Sivu=6-11|Julkaisija=Distillations}}</ref>

Jotkut tutkijat huomioivat feminististen kampanjoiden olleen suurin liikkeellepanija monissa suurissa naisten asemaan liittyvissä, yhteiskunnallisissa muutoksissa. Tämän ajatellaan pätevän erityisesti [[Länsimaat|läntisessä maailmassa]], jossa feministeille annetaan tunnustusta naisten äänioikeuden, sukupuolineutraalin kielen, naisten lisääntymiseen liittyvien oikeuksien (sisältäen oikeudet [[Ehkäisy|ehkäisyyn]] ja aborttiin), sekä naisten omistajuuteen ja kauppasopimusten tekemiseen liittyen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Messer-Davidow, Ellen, 1941-|Nimeke=Disciplining feminism : from social activism to academic discourse|Vuosi=2002|Julkaisupaikka=Durham [North Carolina]|Julkaisija=Duke University Press|Tunniste=47705543|Isbn=0-8223-2829-1, 978-0-8223-2829-2, 0-8223-2843-7, 978-0-8223-2843-8|www=https://www.worldcat.org/oclc/47705543|Viitattu=2019-12-02}}</ref> Vaikka feminismi on keskittynyt enimmäkseen naisten oikeuksiin, monet feministit ovat puhuneet miehen roolin vapauttamisen sisällyttämistä feminismiin, koska he uskovat perinteisten sukupuoliroolien olevan haitallisia myös miehille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=hooks, bell, 1952-|Nimeke=Feminism is for everybody : passionate politics|Julkaisupaikka=Cambridge, MA| Julkaisija = South End Press | Tunniste=43836456|Isbn=0-89608-629-1, 978-0-89608-629-6, 0-89608-628-3, 978-0-89608-628-9|www=https://www.worldcat.org/oclc/43836456|Viitattu=2019-12-02}}</ref>

Miesten tasa-arvoa edistävissä  ryhmissä feminismiä on monesti kritisoitu siitä, että se sivuuttaisi täysin miesten kokemat tasa-arvo-ongelmat. Toisaalta viime vuosina feminismissä  on otettu yhä enemmän esille miesten kokemia ongelmia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://uranuurtaja.wordpress.com/|nimeke=Tasa-arvon uranuurtaja|julkaisu=Tasa-arvon uranuurtaja|viitattu=2021-06-06|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

[[Feministinen teoria]], joka ilmaantui feminististen liikkeiden myötä, pyrkii ymmärtämään sukupuolen epätasa-arvoisuutta tarkastelemalla naisen sosiaalista asemaa ja elettyä kokemusta; sen piirissä on kehitetty useita sukupuolta koskeviin ongelmiin vastaavia teorioita lukuisissa tieteenhaaroissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Chodorow, Nancy, 1944-|Nimeke=Feminism and psychoanalytic theory|Vuosi=1989|Julkaisupaikka=New Haven [Conn.]|Julkaisija=Yale University Press|Tunniste=20789275|Isbn=0-300-04417-8, 978-0-300-04417-1, 0-300-05116-6, 978-0-300-05116-2|www=https://www.worldcat.org/oclc/20789275|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Carol Gilligan|Otsikko=In a Different Voice: Women's Conceptions of Self and of Morality|Julkaisu=Harvard Educational Review|Ajankohta=1977-12|Numero=4|Sivut=481–517|Doi=10.17763/haer.47.4.g6167429416hg5l0|Issn=0017-8055|www=http://hepgjournals.org/doi/10.17763/haer.47.4.g6167429416hg5l0|Kieli=en}}</ref>

Lukuisat feministiset liikkeet ja ideologiat ovat kehittyneet vuosien aikana, ja ne sisältävät eriäviä näkökulmia ja tavoitteita. Joitakin feminismin muotoja on kritisoitu siitä, että ne ottavat huomioon vain valkoisen, keskiluokkaisen sekä korkeakouluttautuneen näkökulman. Tämä kritiikki on johtanut etnisesti erikoistuneihin tai [[Monikulttuurisuus|monikulttuurillisiin]] feminismin muotoihin, mukaan lukien [[musta feminismi]] ja [[intersektionaalisuus|intersektionaalinen]] feminismi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.genderforum.org/issues/genderealisations/key-issues-in-postcolonial-feminism-a-western-perspective/|nimeke=Key Issues in Postcolonial Feminism: A Western Perspective|tekijä=Weedon, Chris|julkaisu=Gender Forum|ajankohta=2002|julkaisija=|viitattu=|arkisto=https://web.archive.org/web/20131203002056/http://www.genderforum.org/issues/genderealisations/key-issues-in-postcolonial-feminism-a-western-perspective/|arkistoitu=3.12.2013}}</ref>

== Historia ==
[[Tiedosto:Lozu mont oct8 bellhooooooooks.png|pienoiskuva|upright|Yhdysvaltalainen feministikirjailija Gloria Jean Watkins, kirjailijanimeltään [[bell hooks]].]]

=== Terminologia ===
[[Charles Fourier]], utopinen sosialisti ja ranskalainen filosofi, on saanut tunnustusta féminisme-sanan keksimisestä vuonna 1837.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Goldstein, Leslie F.|Nimeke=Early Feminist Themes in French Utopian Socialism: The St.-Simonians and Fourier|Vuosi=1982|Sivu=|Julkaisija=Journal of the History of Ideas}}</ref> Sanat ”féminisme” (”feminismi”) sekä ”féministe” (”feministi”) ilmestyivät ensimmäistä kertaa Ranskassa ja Alankomaissa vuonna 1872, Isossa-Britanniassa 1890-luvulla, sekä Yhdysvalloissa vuonna 1910.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Karen Offen|Otsikko=Sur l'origine des mots « féminisme » et « féministe »|Julkaisu=Revue d’histoire moderne et contemporaine|Ajankohta=1987|Numero=3|Sivut=492–496|Doi=10.3406/rhmc.1987.1421|Issn=0048-8003|www=https://www.persee.fr/doc/rhmc_0048-8003_1987_num_34_3_1421|Kieli=fr}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Cott, Nancy F.,|Nimeke=The grounding of modern feminism|Vuosi=1987|Julkaisupaikka=New Haven|Julkaisija=Yale University Press|Tunniste=15654817|Isbn=0-300-03892-5, 978-0-300-03892-7, 0-300-04228-0, 978-0-300-04228-3|www=https://www.worldcat.org/oclc/15654817|Viitattu=2019-12-26}}</ref> ''[[Oxford English Dictionary|Oxford English Dictionaryn]]'' mukaan ”feminist”-sana ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1852,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Oxford English Dictionary (3rd ed.)|Vuosi=2012|Kappale=An advocate or supporter of the rights and equality of women. 1852: De Bow's Review ('Our attention has happened to fall upon Mrs. E. O. Smith, who is, we are informed, among the most moderate of the feminist reformers!')|Sivu=|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref> ja ”feminism” vuonna 1895.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Oxford English Dictionary (3rd ed.)|Vuosi=2012|Kappale=Advocacy of equality of the sexes and the establishment of the political, social, and economic rights of the female sex; the movement associated with this.|Sivu=|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref> Riippuen historiallisesta ajankohdasta, kulttuurista sekä valtiosta, feministeillä ympäri maailmaa on ollut eri syyt ja tavoitteet. Suurin osa länsimaalaisista feministi-historioitsijoista väittää, että kaikkia naisten oikeuksia tavoittelevia liikkeitä pitäisi ajatella feministisinä liikkeinä, jopa silloin kun nämä liikkeet eivät käytä/käyttäneet itsestään tätä termiä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Spender, Dale|Nimeke=There's Always Been a Women's Movement this Century|Vuosi=1983|Sivu=1-200|Julkaisija=London: Pandora Press}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lerner, Gerda|Nimeke=The Creation of Feminist Consciousness From the Middle Ages to Eighteen-seventy|Vuosi=1993|Sivu=1-20|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Walters, Margaret, 1938-|Nimeke=Feminism : a very short introduction|Vuosi=2005|Julkaisupaikka=Oxford|Julkaisija=Oxford University Press|Tunniste=77194227|Isbn=978-0-19-151712-9, 0-19-151712-7, 978-0-19-157803-8, 0-19-157803-7, 9786610752676, 6610752672|www=https://www.worldcat.org/oclc/77194227|Viitattu=2019-12-26}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Spender, Dale (ed.)|Nimeke=There's always been a women's movement|Vuosi=1983|Kappale=Kinnaird, Joan; Astell, Mary (1983). "Inspired by ideas (1668–1731)"|Sivu=29-|Julkaisija=London: Pandora Press}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Witt, Charlotte|Nimeke=Feminist History of Philosophy|Vuosi=2006|Sivu=|Julkaisija=Stanford Encyclopedia of Philosophy}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A. T. Allen|Otsikko=Feminism, social science, and the meanings of modernity: the debate on the origin of the family in Europe and the United States, 1860-1914|Julkaisu=The American Historical Review|Ajankohta=1999|Numero=4|Sivut=1085–1113|Pmid=19291893|Issn=0002-8762|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19291893}}</ref> Toiset historioitsijat väittävät puolestaan, että termiä pitäisi käyttää vain modernista feministisestä liikkeestä. Nämä historioitsijat käyttävät termiä ”protofeministi” kuvaamaan aikaisempia liikkeitä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Eileen Hunt Botting, Sarah L. Houser|Otsikko=“Drawing the Line of Equality”: Hannah Mather Crocker on Women's Rights|Julkaisu=American Political Science Review|Ajankohta=2006-05|Numero=2|Sivut=265–278|Doi=10.1017/S0003055406062150|Issn=0003-0554|www=https://www.cambridge.org/core/product/identifier/S0003055406062150/type/journal_article|Kieli=en}}</ref>

=== Naisliikkeen edelläkävijöitä ===

Monet 1700-luvun [[valistus]]ajattelijat vaativat naisten tasa-arvoa, äänioikeutta ja ehdokkuusoikeutta. Eräitä tunnettuja nimiä ovat [[Jeremy Bentham]] (1781), [[markiisi de Condorcet]] (1789) ja [[Mary Wollstonecraft]] (1792).

[[Utilitarismi|Utilitaristi]] ja [[Liberalismi|liberalisti]] [[Jeremy Bentham]] kannatti lähes kaikissa asioissa [[sukupuolten tasa-arvo]]a ja vaati naisille täyttä äänioikeutta ja oikeutta tulla äänestetyksi sekä vastusti sitä, että naisilta vaadittiin paljon tiukempaa sukupuolimoraalia kuin miehiltä.<ref>Miriam Williford, [http://www.jstor.org/pss/2709019 Bentham on the rights of Women]. {{en}}</ref>

Ranskalainen [[Ranskan suuri vallankumous|vallankumouksellinen]] markiisi de Condorcet oli radikaali [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksien]] puolustaja, myös naisten tasa-arvon aktivisti 1780-luvulla. Hän vaati naisille äänioikeutta heti vallankumouksen alussa artikkelissaan 1789 ja julkaisemalla teoksen ''De l’admission des femmes au droit de cité'' [http://www.pinn.net/~sunshine/book-sum/condorcet4.html (”For the Admission to the Rights of Citizenship For Women”)] {{Wayback|1=http://www.pinn.net/~sunshine/book-sum/condorcet4.html |päiväys=20060616060257 }} vuonna 1790.<ref>[http://oll.libertyfund.org/index.php?option=com_staticxt&staticfile=show.php%3Ftitle=1013&Itemid=99999999 Marie-Jean-Antoine-Nicolas Caritat, Marquis de Condorcet, On the Admission of Women to the Rights of Citizenship] {{Wayback|1=http://oll.libertyfund.org/index.php?option=com_staticxt&staticfile=show.php%3Ftitle=1013&Itemid=99999999 |päiväys=20121109215404 }} (1790), The First Essay on the Political Rights of Women. A Translation of Condorcet’s Essay “Sur l’admission des femmes aux droits de Cité” (On the Admission of Women to the Rights of Citizenship). By Dr. Alice Drysdale Vickery (with preface and remarks) (Letchworth: Garden City Press, 1912).</ref>

Mainituin alkuajan naisasiafilosofi oli Mary Wollstonecraft teoksellaan ''[[Naisten oikeuksien puolustus]]'' (1792). Wollstonecraftin mukaan koulutus ja kasvatus saivat naiset omaksumaan rajoitetut odotukset ja ”mieskatseen” saneleman itsekuvan. Teosta pidetään eräänä naisasialiikkeen kulmakivenä.<ref name="Bonsdorf & Seppä">Bonsdorff, Pauline von & Seppä, Anita 2002, Johdanto, s. 13–15.</ref>

=== Suffragetit ===

{{Katso myös|[[Suffragetti]]}}
[[Kuva:Ladies safety bicycles1889.gif|pienoiskuva|Uusi polkupyörämalli vuonna 1885, jota alettiin kutsua [[turvapolkupyörä]]ksi, antoi myös naisille mahdollisuuden pyöräillä ja kokea liikkumisen vapautta. Kuvassa naisten versio vuodelta 1889.]]
Naisasialiike poliittisena liikkeenä syntyi 1800-luvulla. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuonna 1848 järjestettiin [[Seneca Fallsin naisten konferenssi|ensimmäinen konferenssi]], jossa vaadittiin naisille äänioikeutta.<ref name="HM/1994"/> 

Vuonna 1903 Emmeline Pankhurst oli aloittamassa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] [[suffragetti]]en liikettä. Eräs brittiläinen sanomalehti käytti vuonna 1905 sanaa suffragetti (englannin sanasta ''suffrage'') pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta. Pian suffragetit alkoivat itsekin käyttää tätä nimeä. Vähitellen suffragettien keinot äänioikeustaisteluissa muuttuivat rajuiksi. He saattoivat muun muassa kahlehtia itsensä julkisiin rakennuksiin ja lakiakin rikottiin. Monet joutuivat vankilaan. Suffragetit ryhtyivät [[nälkälakko]]on vuonna 1909, ja heitä [[Pakkoruokinta|pakkoruokittiin]] nieluun työnnetyn letkun avulla. Toimenpide aiheutti naisille pysyviä vammoja, ja pakkoruokinta kiellettiin vuonna 1913. Tunnetuin suffragetin tempaus on brittiläisen [[Emily Davison]]in heittäytyminen vuonna 1913 hevoskilpailuissa kuninkaan hevosen alle. Davison kuoli, mutta teko toi paljon huomiota naisten äänioikeustaistelulle. Kun miehet [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] olivat rintamalla, naiset tekivät töitä. Britannian naiset saivat rajatun äänioikeuden vuonna 1918 ja täyden äänioikeuden 1928. Yhdysvalloissa vuonna 1920 annettiin äänioikeus 30 vuotta täyttäneille naisille.<ref name="HM/1994"/>
[[Tiedosto:Women aluminum shells wwii.jpg|pienoiskuva|Asetehtaassa työskenteleviä naisia Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana. Ennen sotia [[Sääty#Säätyläiset|säätyläisnaisten]] ei ollut sosiaalisesti hyväksyttyä työskennellä kodin ulkopuolella.]]

=== Feminismin aallot ===

Uudella naisliikkeellä eli feministisellä naisliikkeellä ymmärretään 1960-luvulla ensin Yhdysvalloissa, myöhemmin Euroopassa vaikuttanutta naisliikettä. Se syntyi jatkona 1960-luvun yleispoliittisiin liikehdintöihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hiltunen, Aiska & Korhonen, Liisa | Nimeke=Naisten koulut. Avaus naiserityiseen pedagogiikkaan | Sivu=53 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansan sivistystyön liitto | Vuosi=1995 | Isbn=951-9455-48-5}}</ref> Naiset osoittivat mieltään muun muassa [[Sukupuolten välinen palkkaero|palkkaeroja]] ja [[pornografia]]a vastaan. Vuonna 1963 Yhdysvalloissa tuli voimaan laki, jonka mukaan samasta työstä tuli maksaa sama palkka niin miehille kuin naisille.<ref name="HM/1994"/>

Feminismi käsittää suuren joukon erilaisia ajattelutapoja niin, että usein onkin tapana puhua feminismin sijaan feminismeistä. Feminismien historiasta voidaan erottaa tiettyjä pääsuuntauksia. Teorioita tarkastellaan usein suhteessa toisiinsa ja rinnakkain niin, ettei niitä pidetä toisiaan poissulkevina.<ref name="Bonsdorf & Seppä"/>

Feminismin ensimmäinen vaihe on pyrkinyt edistämään miesten ja naisten tasa-arvon toteutumista. Vaiheen juuret löytyvät 1700-luvun lopulta Mary Wollstonecraftin ''Naisten oikeuksien julistuksesta''. Nykyfeminismin ensimmäinen aalto samastetaan usein niin sanottuun [[liberaalifeminismi]]in.<ref name="Bonsdorf & Seppä"/>

Feminismin toinen aalto sai alkunsa 1960-luvun Yhdysvalloissa. Feminismin toinen aalto kiinnitti huomion vallan jakautumiseen sukupuolten välillä ja naiserityisyyteen. Yhteiskunnallisia suhteita ja ilmiöitä tutkittiin naisten näkökulmasta ja naisten ongelmina. Tähän vaiheeseen sisällytetään yleensä kulttuurifeminismi, marxilainen feminismi ja radikaalifeminismi. Toinen aalto jatkui 1990-luvulle.<ref name="Bonsdorf & Seppä"/><ref name="Niemi">{{Verkkoviite | Osoite=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/7711 | Nimeke=Naisia, miehiä ja sukupuolia | Tekijä=Niemi, Johanna | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=1/2013 | Viitattu=10.6.2014}}</ref> 

Toisen aallon suuntauksista [[marxilainen feminismi]] on kiinnittänyt huomiota yhteiskunnan luokkajakoon ja uusintavaan työhön.<ref name="Bonsdorf & Seppä"/> Kulttuurifeministit ovat tuoneet usein esiin naisten erityisyyden. Sukupuolieroa ovat korostaneet etenkin ranskalaiset feministiajattelijat, joista tunnetuimpia ovat [[Hélène Cixous]], [[Luce Irigaray]] ja [[Julia Kristeva]].<ref name="Bonsdorf & Seppä"/> [[Psykoanalyysi|Psykoanalyyttinen ajattelu]] on vaikuttanut suuresti suuntaukseen.<ref name="Bonsdorf & Seppä"/> [[Radikaalifeminismi]] viittaa etenkin [[Catharine McKinnon]]in ja [[Andrea Dworkin]]in edustamaan feminismiin, jossa naisten alisteinen asema nähdään miesten seksuaalisen valta-aseman seurauksena.<ref name="Niemi"/>

[[Kolmannen aallon feminismi|Kolmanteen vaiheeseen]] viitataan [[Postmodernismi|postmodernina]] feminisminä tai postfeminisminä. Sen kohdalla kyse ei ole yksittäisestä yhtenäisestä koulukunnasta vaan hajaantuneesta ilmiöstä, jonka alle kuuluu paljon erilaisia feminismin muotoja. Kolmannen aallon feministit jakavat edellisten suuntausten kanssa monia asioita, muun muassa kiinnostuksen valtasuhteisiin sekä tasa-arvo-kysymykseen. Kolmannessa aallossa on keskitytty uudenlaisin painotuksin [[Sosiaalinen sukupuoli|sosiaalista sukupuolta]] tuottaviin valtasuhteisiin. Postmoderneilla feministeillä on yhteistä käsitys kielellisesti jäsentyneestä todellisuudesta, jossa sukupuolta ja seksuaalisuutta tuotetaan ja uusinnetaan kielen ja toiminnan kautta. Postmoderni feminismi korostaa naisten välistä erilaisuutta yhden naiseuden sijaan ja kiinnittää huomiota sellaisiin eroa luoviin tekijöihin kuin [[Ihmisen seksuaalisuus|seksuaalisuus]], etnisyys ja luokkaerot.<ref name="Bonsdorf & Seppä"/>

==Feminismi Suomessa==
{{Pääartikkeli|[[Naisasialiike Suomessa]]}}
Ensimmäinen suomalainen naisjärjestö perustettiin 1884<ref name="HM/1994">Hakusana Naisliike teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Lasten kuvitettu tietosanakirja | Sivu=376 | Selite=(Children’s Illustrated Encyclopedia.) Alkuteoksen toimituskunta: Muffy Dodson ym. Suomenkielisen laitoksen toimituskunta: Matti Kinnunen ym. Suomennos ja sovellus: Ilkka Rekiaro | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sanomaprint | Vuosi=1993 | Isbn=951-875-521-3}}</ref> ja ensimmäiset suomalaiset feministiryhmät – [[Marxist-Feministerna]] ja [[Puna-akat/Rödkärringarna|Rödkärringar]] (Puna-Akat) – perustettiin vuonna 1973.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/lait-ja-politiikka/tasa-arvon-edistysaskeleita|nimeke=Tasa-arvon edistysaskeleita - Sukupuolten tasa-arvo - THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2021-07-04|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> He perustivat yhteisen Feministit-Feministerna ry:n, jonka pääkieli oli ruotsi. Suomenkieliseen Suomeen feminismi teki läpimurron 1980-luvulle tultaessa. [[Naisasialiitto Unioni|Naisasialiitto Unionista]] tuli suomenkielisen toiminnan keskus. Yliopistoihin alkoi syntyä akateeminen feminismi. Sittemmin Suomeen on syntynyt pieniä anarkofeministisiä piirejä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Kartastenpää, Tero|Otsikko=Aallot löivät valtaan|Julkaisu=HS TEEMA|Ajankohta=2018}}</ref>

==Kritiikki==
{{Pääartikkeli|[[Antifeminismi]]}}
Feministinen liike syntyi läntisessä kulttuuripiirissä, mutta on saanut osakseen arvostelua myös sen ulkopuolelta. Osa länsimaisesta arvostelusta tulee  feminismin sisältä, sillä liike ei ole aatteellisesti yhtenäinen. Kaikki feminismikritiikki ei siten ole antifeminismiä.

=== Länsimainen kritiikki ===
[[Helen Pluckrose]] ja [[James A. Lindsay]] ovat kuvanneet feminismin kehitystä ja esittävät sen kritiikkiä teoksessa ''[[Cynical Theories|Cynical theories]]'' (2020). Tekijät ilmoittavat edustavansa feminismin uuden aallon liberaalia kritiikkiä. Intersektionaalinen feminismi ei heidän mielestään edistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa vaan ajaa ryhmäetuja yksilöiden välisen tasa-arvon asemesta.<ref>Pluckrose ja Lindsay, 2020, s. 20</ref> Kirjoittajien mukaan vuosituhannen vaihteessa feminismissä tapahtui mullistus, kun sen aikaisemmat suunnat korvautuivat [[Intersektionaalisuus|intersektionaalisuudella]]. Tällöin tuotiin esiin suuri joukko yhä pienempiä sorrettuja ja marginalisoituja identiteettejä, joille vaadittiin oikeutta. Asiaa alkoi mutkistaa se, että nämä ryhmät alkoivat joutua törmäyskurssille toistensa kanssa.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 135–136</ref>

Pluckrosen ja Lindsayn mukaan feminismi ei koskaan ollut yhtenäinen liike. Sukupuolten tasa-arvo on nykyään yleisesti hyväksytty, mutta feminismi on tavoitteen saavuttamisen jälkeen muuttunut ja pirstoutunut leireihin. Tasa-arvoa korostava ”liberaali feminismi” oli valtavirtaa toisen aallon aikana 1960-luvulta 1980-luvulle, samoin aineellisia parannuksia vaativa ”materialistinen” feminismi ja marxilaishenkinen ”radikaali” feminismi, joka näki miehet sortajina ja naiset sorrettuina. Intersektionaalinen feminismi syrjäytti nämä suunnat 1990-luvun lopulta alkaen. Pluckrosen ja Lindsayn mukaan uusi suuntaus nojasi [[Postmodernismi|postmoderniin]] teoriaan ja sen sovelluksiin, etenkin [[Queer-tutkimus|queer-teoriaan]], [[Postkolonialismi|postkoloniaaliseen teoriaan]] ja [[Kriittinen rotuteoria|kriittiseen rotuteoriaan]], joita yhdisti ajatus intersektionaalisuudesta. Feminismin ”kolmas aalto” hylkäsi radikaalin feminismin puheen [[Yhteiskuntaluokka|yhteiskuntaluokista]] ja keskittyi identiteetteihin, jotka rakentuivat [[Rotu|rodun]] ja [[Seksuaalisuus|seksuaalisuuden]] ympärille. Keskustelu siirtyi aineellisista epäkohdista ja luokkaeroista puheaktien eli [[Diskurssi|diskurssien]] sortavaan luonteeseen.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 136–138</ref> Luokkaerojen sijaan tärkeiksi tulivat erot ”etuoikeuksissa” ''(privilege),'' jotka yhteiskuntaluokan sijaan määrittyivät ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 152–154</ref>

[[Judith Lorber]] (s. 1931) tiivisti paradigman muutoksen kolmeen asiaan: 1) [[sosiaalinen sukupuoli]] korvasi biologisen sukupuolen; 2) seksuaalisuus ja sosiaalinen sukupuoli ymmärrettiin [[Sosiaalinen konstruktionismi|sosiaalisesti konstruoiduiksi]]; 3) näkymätön valtasuhteiden verkko oli näiden konstruktioiden takana, ja 4) tärkeintä oli näkökulma ''(standpoint)'' eli henkilön ryhmäidentiteetti.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 138</ref> Intersektionaalisuus tarjosi aktivisteille uusia merkityksen kokemuksia, sillä se avasi uusia ongelmia ja taistelun aiheita, varsinkin toisia ryhmiä vastaan, kuten valkoiset ja mustat naiset tai queer-feministien LGBTQ -jaot.<ref name=":0" /> Väittely johti [[Kaksoissidos (sosiaalipsykologia)|kaksoissidoksiin,]] joissa mikään ratkaisu ei kelvannut: valkoinen feminismi edusti valkoisuuden ylivaltaa, mutta yritys ottaa mukaan mustien naisten kokemukset oli voyerismia ja kolonialismia.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 152</ref> Biologisen sukupuolen hylkääminen johti naistutkimuksen uudelleenmäärittelyyn [[Sukupuolentutkimus|”sukupuolentutkimuksena”]], missä seksuaaliset vähemmistöt löysivät toisensa sorron kohteina.<ref name=":0">Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 139</ref>

Pluckrose ja Lindsay katsovat, että feminismin ”sofistikoituminen” johtui siitä, että feminismi oli jo toteuttanut tavoitteensa ja sukupuolten tasa-arvo oli pääosin toteutunut. Väite naisten alistetusta asemasta, jos siitä haluttiin pitää kiinni, oli sen takia muotoiltava uudelleen sellaisten hämärien teesien avulla, joiden totuusarvoa oli mahdoton punnita. Selkeiden epätasa-arvoa osoittavien todisteiden tilalle tulivat nyt diskurssit, sosiaaliset konstruktiot, näkymättömät lasikatot ja sosialisaatioprosessit.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 145–146</ref>

Intersektionaalinen feminismi näki hyväksyttäviä näkemyseroja sosiaalisten ja kulttuuristen ryhmien, mutta ei yksilöiden välillä. Yksilö oli aina jonkin ryhmän jäsen, joten valtasuhteiden korjaamisen tuli tapahtua ryhmätasolla. Liberaaliin ajatteluun kuuluva yksilöiden tasa-arvo oli johtanut vain enemmistön ylivaltaan. Ryhmien korostaminen nojasi ''standpoint'' -teoriaan ja kulttuurirelativismiin: kullakin ryhmällä oli totuutensa. Tavoitteena ei siksi ollut yksilötasolla toteutuva oikeudenmukaisuus, vaan ”[[sosiaalinen oikeudenmukaisuus]]” ''(social equity)'', joka ilmeni ryhmien välisissä valtasuhteissa. Pluckrosen ja Lindsayn mielestä tämä merkitsi luopumista liberaalin tasa-arvoajattelun perinteestä.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 149–152</ref>

=== Venäläinen ja kiinalainen kritiikki ===
Länsimaisen kulttuurin piirissä syntynyt feminismi on kohdannut arvostelua ortodoksisen kulttuurin ja kiinalaisen kulttuuripiirin maissa. [[Venäjä]]n ortodoksisen kirkon patriarkan [[Kirill]]in mielestä feminismi on erittäin vaarallista ja voi tuhota Venäjän. Kirill arvostelee feminismiä siitä, että se tarjoaa naisille illuusion vapaudesta, eräänlaisen pseudo-vapauden avioliiton ja perheen ulkopuolella. Naisten tulisi kuitenkin keskittyä perheisiinsä ja lapsiinsa. Jos naisen perinteinen rooli hävitetään, sen mukana tuhoutuu kaikki muu, kuten perhe, ja sen mukana kotimaa. Kirillin mukaan ei ole sattumaa, että suurin osa feministijohtajista on naimattomia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/article/us-russia-religion-feminism-idUSBRE93812H20130409|nimeke=Russia's Orthodox leader says feminism is very dangerous|julkaisu=Reuters|ajankohta=2013-04-09|viitattu=2021-11-24|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.theguardian.com/world/2013/apr/09/feminism-destroy-russia-patriarch-kirill|nimeke=Feminism could destroy Russia, Russian Orthodox patriarch claims|julkaisu=the Guardian|ajankohta=2013-04-09|viitattu=2021-11-24|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Kiinassa feminismiin kohdistuva kritiikki on samanlaista kuin patriarkka Kirillin esittämä. Kiinan kommunistisen puolueen mukaan avioliitto ja perhe ovat maan vakauden perusta. Kun Kiinan syntyvyys laskee ja väestö vanhenee, Kiina tarvitsee uusia sukupolvia. [[yhden lapsen politiikka|Yhden lapsen politiikasta]] luovuttiin vuonna 2015, minkä jälkeen hallinto on kannustanut hankkimaan kaksi lasta ja suositellut naisia pysymään kotona.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dissentmagazine.org/article/china-feminist-five|nimeke=China’s Feminist Five|julkaisu=Dissent Magazine|viitattu=2021-11-24}}</ref>

== Katso myös ==
{{div col}}
* [[Ateistinen feminismi]]
* [[Ekofeminismi]]
* [[Feministinen filosofia]]
* [[Feministinen taide]]
* [[Feministiteologia]]
* [[Kriittinen miestutkimus]]
* [[Luettelo feministeistä]]
* [[Naisten aseman historia]]
* [[Patriarkaatti (yhteiskuntatieteet)|Patriarkaatti]]
* [[Profeminismi]]
* [[Ranskalainen feminismi]]
* [[Separatistinen feminismi]]
{{div col end}}

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bonsdorff, Pauline von & Seppä, Anita (toim.) | Nimeke = Kauneuden sukupuoli. Näkökulmia feministiseen estetiikkaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Isbn=951-662-854-0}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Pluckrose, Helen ja Lindsay, James|Nimeke=Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything About Race, Gender, and Identity—and Why This Harms Everybody|Vuosi=2020|Julkaisija=Swift|Isbn=978-1-80-075004-3|Kieli={{en}}}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Anttonen, Anneli & Lempiäinen, Kirsti & Liljeström, Marianne (toim.) | Nimeke=Feministejä. Aikamme ajattelijoita | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Isbn=951-768-066-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Beauvoir, Simone de | Nimeke=[[Toinen sukupuoli|Toinen sukupuoli 1. Tosiasiat ja myytit]] | Selite=(Le deuxième sexe 1. Les faits et les mythes, 1949.) Suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2009 | Isbn=978-951-31-4176-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Beauvoir, Simone de | Nimeke=[[Toinen sukupuoli|Toinen sukupuoli 2. Eletty kokemus]] | Selite=(Le deuxième sexe 2. L'expérience vécue, 1949.) Suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2011 | Isbn=978-951-31-4645-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Huhta, Liisa & Meriläinen, Rosa | Nimeke=[[Feministin käsikirja]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Isbn=978-951-20-7585-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Husu, Liisa ym. (toim.) | Nimeke=Lukukirja Suomen naisille | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Isbn=951-662-642-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Anu & Liljeström, Marianne (toim.) | Nimeke=Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1996 | Isbn=951-9066-96-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Oksala, Johanna & Werner, Laura (toim.) | Nimeke=Feministinen filosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Isbn=951-662-953-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Setälä, Päivi & Kurki, Hannele (toim.) | Nimeke=Akanvirtaan. Johdatus naistutkimukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1988 | Isbn=951-570-019-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sjögren, Jennie | Nimeke=[[Nyt riitti!|Nyt riitti! Tasa-arvoa arkeen]] | Selite=(Ordination: Vardagsfeminism. Handbok i jämställdhet hemma och på jobbe, 2003.) Suomentanut Sanna Manninen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Isbn=951-1-19835-1}}

== Aiheesta muualla ==
{{Sisarprojektit
| commons     = Feminism
| wikinews    = -
| wikiquote   = Feminismi
| wikispecies = -
| meta        = -
| mediawiki   = -
| wikiversity = -
| wikisource  = Feministinen kirjallisuus
| wikibooks   = -
| wikivoyage  = -
| wiktionary  = -
| wiki        = -
}}
* [http://www.aletta.nu/aletta/fragen/ Fragen-tietokanta] {{Wayback|1=http://www.aletta.nu/aletta/fragen/ |päiväys=20110901013224 }}. Tekstejä toisen aallon feminismin ajan kirjoittajilta.
* [http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/ Klassikkogalleria] 1600–1900-luvun feministisiä ajattelijoita.
* [http://feministienvuoro.wordpress.com/ Feministien vuoro], Suomalaisten feministien ylläpitämä blogisivusto.
* Internet Encyclopedia of Philosophy: {{en}}
** [http://www.iep.utm.edu/fem-epis/ Feminist Epistemology].
** [http://www.iep.utm.edu/jurisfem/ Feminist Jurisprudence].
* Stanford Encyclopedia of Philosophy: {{en}}
** [http://plato.stanford.edu/entries/feminism-approaches/ Approaches to Feminism].
** [http://plato.stanford.edu/entries/feminism-topics/ Topics in Feminism].
** [http://plato.stanford.edu/entries/feminism-liberal/ Liberal Feminism].

=== Muita tekstejä ===

* Haaparanta, Leila: [http://netn.fi/node/1204 Feministisen politiikan mahdollisuuden ehdoista]. ''niin & näin'' 3/1997, 9–13.
* Rantonen, Eila: [http://netn.fi/node/1205 Muukalaisnaiset materiana eli huomioita geosukupuolipolitiikasta]. ''niin & näin'' 3/1997, 14–17.
{{Metatieto}}

[[Luokka:Feminismi|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]