Lähdekoodi sivulle Fonetiikka

{{Kielitiede}}
'''Fonetiikka''' eli '''ääntöoppi''' on tieteenala, jossa tutkitaan [[puhe|puhetta]]: [[ihmisääni|ihmisäänen]] ja [[kieli|kielen]] [[äänne|äänteiden]] – [[vokaali]]en ja [[konsonantti]]en – syntyä, niiden [[akustinen|akustista]] luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista. Fonetiikka lasketaan usein [[kielitiede|kielitieteen]] osa-alueeksi. Toisaalta esimerkiksi [[Helsingin yliopisto]]ssa fonetiikkaa opetetaan [[Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta|käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan]] kuuluvalla käyttäytymistieteiden laitoksella, kun muu teoreettinen kielentutkimus on pitkälti [[Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta|humanistisen tiedekunnan]] nykykielten laitoksen toimialaa. Lähelle fonetiikkaa menevä kielitieteen tutkimusalue on [[fonologia]] eli äänneoppi.

Fonetiikka jaetaan edelleen

1. '''Artikulatoriseen fonetiikkaan'''

2. '''Akustiseen fonetiikkaan''' sekä

3. '''Auditiiviseen fonetiikkaan'''

Vuosina 1902–2001 Suomessa tehtiin 17 fonetiikan alan [[Väitöskirja|väitöskirjaa]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Karlsson, Fred|Otsikko=Kielitieteiden tohtorinväitöskirjat Suomessa 1902–2001: määrällisiä suuntauksia|Julkaisu=Virittäjä|Ajankohta=1/2003|Julkaisija=Kotikielen Seura|www=https://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2003_68.pdf}}</ref>

== Artikulatorinen fonetiikka ==
Artikulatorisessa fonetiikassa tutkitaan puheessa käytettävien äänteiden tuottamista ääntöväylällä. Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on, miten [[ääntöväylä]]n eri osat, artikulaattorit eli [[Kieli_(anatomia)|kieli]], [[huulet]], [[leuka]], [[kitalaki]], [[hampaat]] ynnä muut, käyttäytyvät itsessään ja suhteessa toisiinsa.

=== Mittaustekniikat ===

Äänteiden muodostuksen eli artikulaation tutkimuksessa käytetään usein apuna kokeellisia menetelmiä. Voidaan esimerkiksi mitata, millä tavalla kieli koskee kitalakeen puheenmuodostuksen aikana käyttämällä [[elektropalatografia]]ksi (EPG) kutsuttua menetelmää. Tiedon keräämisen ajaksi koehenkilölle asetetaan useilla elektrodeilla päällystetty tekokitalaki. Henkilön puhuessa koje mittaa, miten, missä ja kuinka kauan kieli koskee tiettyihin elektrodeihin eri äänteitä tuotettaessa.

== Akustinen fonetiikka ==
Akustinen fonetiikka<ref name=FP123/> tutkii kielellisten ilmausten akustista rakennetta sekä puheen akustiikkaa.<ref name=JPA/> Tutkimuksessa voidaan keskittyä esimerkiksi tunnetilojen vaikutukseen tai puhe-elimistön ja akustisen vastaavuuteen.<ref name=JPA/>

== Auditiivinen fonetiikka ==
Auditiivinen fonetiikka<ref name=FP147/> tutkii puheen auditiivista prosessointia, akustisten signaalien ja puheen havaitsemisessa tapahtuvia reaktioita ja esimerkiksi akustisten signaalien ja auditiivisten vasteiden yhteyksiä.<ref name=JPA/>

==Katso myös==
* [[Ääntötapa]]
* [[Ääntöpaikka]]
* [[Puheanalyysi]]

==Lähteet==
{{Viitteet|viitteet
<ref name=FP123>{{Kirjaviite | Tekijä=Wiik, Kalevi | Nimeke=Fonetiikan perusteet, "Akustista fonetiikkaa" | Sivut=123–146 | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY kurssikirjat | Vuosi=1981 | Isbn= 951-0-10324-1 }}</ref>
<ref name=FP147>{{Kirjaviite | Tekijä=Wiik, Kalevi | Nimeke=Fonetiikan perusteet, "Auditiivista fonetiikkaa" | Sivut=147–156 | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY kurssikirjat | Vuosi=1981 | Isbn= 951-0-10324-1 }}</ref>
<ref name=JPA>{{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Kari | Nimeke=Johdatusta puheen akustiikkaan | Selite=Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4 | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=1990 | Isbn= 951-42-2922-3}}</ref>
}}

==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=[[Kommunikaatioakustiikka]] | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | Isbn= 951-22-4412-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=[[Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics]] | Selite=Englanninkielinen oppikirja | Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd | Julkaisupaikka=New York| Vuosi=2015 | Isbn= 978-1-118-86654-2}} [https://users.aalto.fi/~vpulkki/Communication_Acoustics] [https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_TqCAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA18&dq=Pulkki+%22Communication+Acoustics%22&ots=_litp94grw&sig=GuM7n8hei-qqpl8Z9uzlwLGyQtY&redir_esc=y#v=onepage&q=Pulkki%20%22Communication%20Acoustics%22&f=false]

==Aiheesta muualla==
{{commonscat}}
*[http://www.helsinki.fi/puhetieteet/ Helsingin yliopisto – Fonetiikka] {{Wayback|1=http://www.helsinki.fi/puhetieteet/ |päiväys=20110207062845 }}
*[http://www.phon.utu.fi/ Turun yliopisto – Fonetiikka] {{Wayback|1=http://www.phon.utu.fi/ |päiväys=20080509004134 }}

[[Luokka:Fonetiikka|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]