Lähdekoodi sivulle Pietarsaari

{{Suositeltu}}
{{Suomen kunta
 | virallinen nimi = Pietarsaari
 | muunkieliset nimet = Jakobstad
 | vaakuna = Pietarsaari.vaakuna.svg
 | vaakuna-artikkeli = Pietarsaaren vaakuna
 | sijainti = Pietarsaari sijainti Suomi.svg
 | yleiskuva = Jakobstad town hall 20180705.jpg
 | kuvateksti = [[Pietarsaaren raatihuone]]
 | koordinaatit = {{coord|63|40|30|N|022|42|15|E|region:FI-12_type:city(19519)_scale:100000|display=inline,title}}
 | vuosi = 1652
 | maakunta = Pohjanmaan maakunta
 | seutukunta = Pietarsaaren seutukunta
 | hallinnollinen_keskus = [[Pietarsaaren keskustaajama]]
 | pitäjä = Pedersören kunta
 | kuntaliitokset =
 | johtaja = Anne Ekstrand
 | valtuusto-koko        = 43
 | valtuusto-puolueet    = &nbsp; 2021–2025<ref name="KV">{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/kutulos_598.html | Nimeke = Kuntavaalit 2021, Pietarsaari | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 25.8.2021}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]<br /> &nbsp;• Muut<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]
 | valtuusto-paikat      = <br />20<br />8<br />4<br />3<br />2<br />2<br />2<br />1<br />1
 | www-osoite = https://pietarsaari.fi
 | www-nimi = pietarsaari.fi
 | huomautus =
 | genetiivi = Kaupungin
}}
'''Pietarsaari''' ({{k-sv|Jakobstad}}) on Suomen [[Suomen kaupungit|kaupunki]], joka sijaitsee [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnassa]] [[Perämeri|Perämeren]] rannikolla. Kaupungin kokonaispinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on maata.<ref name="pinta-ala" /> [[Keskusta (Pietarsaari)|Pietarsaaren keskustalle]] on tyypillistä leveät kadut ja kaupunginosia erottavat [[Puistokatu|esplanadit]]. Kunnan läntiset alueet ovat puolestaan maa- ja metsätalousvaltaisia. 

Pietarsaaren kaupungissa asuu noin {{formatnum: {{#expr:{{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}round -3}}}} henkilöä ja laajemmin [[Pietarsaaren seutukunta|koko seudulla]] asuu noin {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|Kruunupyy}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Luoto}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Pedersören kunta}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Pietarsaari}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Uusikaarlepyy}}round -3}}}} henkilöä. Asukasluvultaan Pietarsaari on Suomen {{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero|{{PAGENAME}}}}:nneksi suurin kaupunki. Pietarsaari on [[kaksikielisyys|kaksikielinen]]: {{formatnum:{{#expr:({{Suomen kunta/ruotsinkieliset|Pietarsaari}}/{{Suomen kunta/väkiluku|Pietarsaari}}*100)round 0 }}}}&nbsp;prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään [[ruotsin kieli|ruotsia]] ja {{formatnum:{{#expr:({{Suomen kunta/suomenkieliset|Pietarsaari}}/{{Suomen kunta/väkiluku|Pietarsaari}}*100)round 0 }}}}&nbsp;prosenttia [[suomen kieli|suomea]].

Kaupungin perusti vuonna 1652 kreivi [[Jakob De la Gardie]]n leski [[Ebba Brahe]] Ruotsin kuningatar [[Kristiina]]n luvalla. Osittaisen [[Tapulikaupunki|tapulioikeuden]] Pietarsaari sai vuonna 1765, ja kaupungista kasvoi vuosisadan lopulla Suomen suurin laivojen tuottaja. Pietarsaareen liitettiin vuonna 1950 uusia alueita [[Pedersöre|Pietarsaaren maalaiskunnasta]]. Samaan aikaan kaupunkiin suuntautui muuttoliikettä uusien teollisuuslaitosten ansiosta. Talouden rakennemuutos on koskettanut myös Pietarsaarta, ja seudulta on hävinnyt perinteisiä tehdastyöpaikkoja mutta niiden tilalle on syntynyt uutta teollisuutta. Pietarsaaren työvoimasta selvästi Suomen keskiarvoa suurempi osuus onkin [[Jalostus (taloustiede)|jalostussektorilla]].

Pietarsaari tunnetaan kansallisrunoilija [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runebergin]] syntymäpaikkana, ja kaupungissa järjestetään vuosittain kirjallisuuspainotteinen [[Runeberginviikko]]. Kaupungin nähtävyyksiä ovat muun muassa 1520-luvulla rakennettu [[Pedersören kirkko]] ja [[Strengbergin tupakkatehdas]], jonka kellotornissa on Pohjoismaiden suurin kello.

== Nimen alkuperä ==
Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi Jakob De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt ''[[Pedersöre]]''-nimestä muotoutunut ''Pietarsaari''.<ref>Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 104–105</ref> Suomenruotsalaista nimistöä tutkinut professori [[Lars Huldén]] pitää todennäköisimpänä, että Pedersöre-nimen alkumuoto puolestaan on muinaissuomen ''Petrasaari'' tai ''Pedhrasaari'' eli nykysuomeksi ''Peurasaari''.<ref>Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 334</ref>

Puhekielessä yleinen nimitys kaupungille on ''Jeppis''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pietarsaaressa-on-suomen-elinvoimaisin-keskusta/PEKkSTuh | Nimeke = Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta | Selite = "Jeppiksen kortteliralli" | Ajankohta = | Julkaisu = Kauppalehti| Viitattu = 2.8.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/ | Nimeke = Tutustu Pietarsaareen | Viitattu = 17.9.2019 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402212759/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref>

== Maantiede ==
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren maantiede]]}}

=== Sijainti ===

Pietarsaari muodostuu [[niemimaa]]sta, joka rajoittuu lännessä Perämeren [[Murtovesi|murtoveteen]], idässä [[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]] ja [[Purmonjoki|Purmonjoen]] suualueisiin sekä [[Luodonjärvi|Luodonjärven]] makeanveden altaaseen.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16</ref> Pietarsaaren naapurikunnat ovat [[Luoto]], [[Pedersören kunta]], sekä [[Uusikaarlepyy]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kuntaliitto.fi/municipalities-all?name=Pietarsaari | Nimeke = Pietarsaari | Viitattu = 19.9.2019 }}</ref> Näiden lisäksi [[Pietarsaaren seutukunta]]an kuuluu myös [[Kruunupyy]]. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat koillisessa [[Kokkola]] ja lounaassa [[Vaasa]].

=== Luonto ja maaperä ===
[[Tiedosto:Vanha satama - Uimaranta.jpg|vasen|pienoiskuva|Vanhan sataman uimaranta.]]

Suurin osa Pietarsaareen kuuluvasta vesialueesta on Perämerta ja Luodonjärveä. Perämeren [[Suolaisuus|suolapitoisuus]] Pietarsaaren edustalla on noin 0,35 prosenttia ja saaristossa pitoisuus on pienempi. Rannikolla ei ole [[vuorovesi]]-ilmiötä, mutta tuulen ja ilmanpaineen vaihtelut nostavat ja laskevat vettä.<ref name="tila7">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 7.</ref> Kaupungin pohjoispuolella on vähäistä saaristoa, joka rajoittuu Luodon puoleiseen laajaan saaristoon. Alueen länsipuolella ei ole saaristoa lähes lainkaan.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16.</ref> Perämeri avautuu länteen ja lounaaseen avoimena. Meri myös syvenee hitaasti.<ref>Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 23.</ref>

Luodonjärvi Pietarsaaren koillispuolella muodostettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Sen vettä käyttävät [[UPM-Kymmene]] ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä käytetään jonkin verran viljelysten kasteluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.norrasvenska.fi/larsmosjon/fin/content/alm_vattenanv.html | Nimeke = Luodon-Öjanjärvi – Vedenkäyttö | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 25.7.2019 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Järven pinta-ala on 8&nbsp;500 hehtaaria.<ref>Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 17.</ref> Järven vesi on ruskeata ja [[ravinne]]pitoista, sillä sinne virtaavat vedet tuovat [[humus]]ta ja ravinteita.<ref name="tila19">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 19.</ref> Sisäjärviä kunnan alueella on vain kahdeksan, ja nekin ovat pieniä ja matalia. Purmon- ja Ähtävänjoista vain pieni osa virtaa Pietarsaaren rajojen sisällä. Pietarsaaressa on kuitenkin useita pienempiä puroja, jotka on suurimmaksi osaksi perattu ojiksi.<ref name="tila7"/>

Isot [[Siirtolohkare|siirtolohkareet]] ovat alueella tavallisia. Pedersören kunnan [[Purmo]]ssa sijaitsee yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista [[Ilveskivi]]. Laajemmassa mittakaavassa pinnanmuodostukselle tyypillistä on [[Alahärmä]]stä alkava harjujono, joka päättyy mereen Ådön niemen kärjessä. Pietarsaaren rannikolla on Pohjanmaalle harvinaisia kalliorantoja ja kalliosaaria.<ref name="Nimetön-rFI1-1">Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref> Kallioperä muodostuu pääasiassa happamista [[Syväkivi|syväkivilajeista]]. Pietarsaaren alue sijaitsee Vaasan seudulta rannikkoa pitkin kulkevan [[migmatiitti]]-[[Graniitti|graniittimassiivin]] pohjoisella alueella. Alueen itäosat sivuavat Pohjanmaan [[kiillegneissi]]vyöhykettä. Yleisin maalaji on [[moreeni]].<ref name="Nimetön-rFI1-1"/>

Pinnanmuodostuksen tasaisuuden vuoksi Pietarsaaressa on runsaasti [[Suo|soita]], erityisesti [[Fäboda]]ssa ja [[Pörkenäs]]issä. Suot on pääosin ojitettu ja ne ovat muuttumassa metsämaiksi.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 18</ref> Kaupungin omistamissa metsissä [[mänty]]ä on noin 50 prosenttia, [[Kuusi|kuusta]] noin 30 prosenttia, ja [[Lehtipuut|lehtipuita]] noin 20 prosenttia. Alueen metsät poikkeavat huomattavasti koko maan vastaavasta jakaumasta (mänty 32&nbsp;%, kuusi 56&nbsp;%, ja lehtipuut 12&nbsp;%). Keinotekoiseen metsän uudistamiseen perustuva [[Metsätalous|tehometsätalous]] on yksipuolistanut Pietarsaaren metsiä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 19</ref>

Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi [[Natura 2000]] -kohdetta: pieni mutta monimuotoinen [[Gubbträskberget]], [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] muovaama [[Luodon saaristo]], Ähtävänjoki saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde [[Fänäsnabban]] ja linnustonsuojelukohde [[Sandsundsfjärden]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=EtelaPohjanmaan_ELYkeskus | Nimeke = Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa | Selite = myös linkitetyt kohdesivut | Julkaisu = Ympäristö | Viitattu = 2.2.2018 }}</ref> Pietarsaaren suojeltavia luontotyyppejä ovat Fäbodan ja Storsandin luonnontilaiset hiekkarannat sekä Fäbodan ja Ådösandin [[Merenrantaniitty|merenrantaniityt]].<ref name="tila11">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 11.</ref>

Pietarsaaren eliölajistoa ei tunneta tarkasti, mutta kunnan alueella on arvioitu esiintyvän säännöllisesti noin 160 lintulajia ja siellä on arvioitu kasvavan 400–500 [[Putkilokasvit|putkilokasvilajia]]. Luonnonsuojeluasetuksissa mainituista lajeista Pietarsaaressa on tavattu [[suolayrtti]]ä, [[käenpiika]]a, [[merikotka]]a, [[pikkutikka]]a, [[selkälokki]]a, [[räyskä]]ä, [[pohjanlepakko]]a, [[vesisiippa]]a, [[saukko]]a ja [[liito-orava]]a.<ref name="tila9">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 9.</ref> [[Selkälokki]] on Pietarsaaren nimikkolaji. Pietarsaaresta löytyy yksi Suomen suurimmista selkälokkiyhdyskunnista. Pietarsaaressa rengastettuja selkälokkeja on tavattu [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikassa]], [[Uganda]]ssa, [[Etiopia]]ssa, ja [[Kenia]]ssa. [[Marokko|Marokossa]] ja [[Välimeri|Välimerellä]] on tehty havaintoja talvehtivista selkälokeista.<ref name="tila7"/>

[[Jäätikkö|Mannerjään]] sulamisen jälkeen Pietarsaaren kohdalla maa kohosi 10 metriä vuosisadassa. Ajanlaskun alussa maankohoaminen oli 130 senttimetriä vuosisadassa. Ensimmäiset Pietarsaaren alueella olevat kohoumat nousivat vedenpinnan yläpuolelle 800-luvulla. Kaupungin perustamisen jälkeen maankohoamista on ollut yli kolme metriä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 21</ref> Sen seurauksena [[Pietarsaaren satama|sataman]] paikkaa on siirretty useaan kertaan. Kaupungin perustamisen aikoihin satama sijaitsi nykyisen torin tienoilla, josta se siirrettiin [[Kittholma]]an. Kittholmasta satama siirtyi [[Alholma]]an ja edelleen nykyiselle paikalleen hieman pohjoisemmaksi. Nykyisen sataman kohdalla on ollut saari nimeltään Puskasaari, joka on maankohoamisen seurauksena kasvanut mantereeseen kiinni.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 22</ref>

== Kaupunkikuva ==
[[Tiedosto:Jakobstad pedestrian street 1.jpg|pienoiskuva|220px|Kävelykatua keskustassa.]]
[[Tiedosto:Jakobstad from water tower.jpg|pienoiskuva|pysty=1|vasen|Pietarsaaren keskustaa kuvattuna vesitornista koilliseen.]]

Tunnusomaista Pietarsaaren keskustalle ovat leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit sekä vauraimpien tonttien eduspuutarhat kaupungin eteläosassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1660 | Nimeke = Pietarsaaren historiallinen keskusta | Julkaisu = | Ajankohta =22.12.2009 | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 }}</ref> [[Skata]] on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Muutamia kivitaloja lukuun ottamatta se välttyi ainoana kaupungin palolta vuonna 1835. Kaupunginosa on suojeltu vuodesta 1981 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=495 | Nimeke = Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 24.9.2019 }}</ref>

Pietarsaaren [[kävelykatu]] vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992 vuosia kestäneiden esitöiden ja keskustelujen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 6.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20200510193545/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | arkistoitu = 10.5.2020 }}</ref> Pietarsaaren keskustassa avattiin vuoden 2016 lopulla toriparkki, jonka koko on noin 7&nbsp;000 neliömetriä kahdessa tasossa. Paikkoja toriparkissa on hieman yli 200 autolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.proton.se/fi-fi/proton-lighting/referenssit/toriparkki-ludvig_fi/ | Nimeke = Pietarsaaren uuteen Toriparkkiin Exaktorin LED-valaisimet | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =6.4.2019 }}</ref> Toriparkin yhteyteen rakennettiin kauppakeskus Jakob Center.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pietarsaaressa-on-suomen-elinvoimaisin-keskusta/88a1e5b6-7649-3475-ad86-ae44b64c6df0 | Nimeke = Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta | Tekijä = | Julkaisu =Kauppalehti | Ajankohta =8.6.2017 | Viitattu =6.4.2019 }}</ref> Keväällä 2017 Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen teettämän kaupunkikeskustojen elinvoimavertailun mukaan Pietarsaari oli ylivoimaisesti ykkönen. Vertailussa verrattiin 25 kaupungin keskustaa. Pietarsaaren keskustan elinvoimaluku oli 6&nbsp;146. Elinvoimalukua kasvattavat keskustassa lauantaisin avoinna olevat liikkeet ja ravintolat sekä alhainen tyhjien liiketilojen määrä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pietarsaaressa-on-suomen-elinvoimaisin-keskusta/88a1e5b6-7649-3475-ad86-ae44b64c6df0 | Nimeke = Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta | Tekijä = | Julkaisu =Kauppalehti | Ajankohta =8.6.2017 | Viitattu = 6.4.2019 }}</ref>

Läntiset alueet [[Vestersundinkylä]], [[Kisor]] ja [[Varvet-Hällan|Hällan]] ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita peltoaukeineen. Vestersundinkylän metsät ovat virkistyskäytössä. Asutusta on muodostunut tienvarsille, mutta myös palstoitussuunnitelmien avulla. [[Varvet-Hällan|Varvet]] on arvokas huvila-alue. Grundet on [[Ruoppaus|ruoppausmassoja]] läjittämällä syntynyt keinotekoinen rakentamaton niemi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://jakobstad.fi/wp-content/uploads/2022/05/YleiskaavanSelostusp.pdf | Nimeke = Pietarsaaren kaupungin yleiskaava 2020 | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 6.11.2022 }}</ref> Pietarsaaressa oli vuonna 1978 tehdyn tutkimuksen mukaan 8,3 vapaa-ajan mökkiä rantakilometriä kohden, mikä oli eniten koko Suomessa.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 229</ref> Vuonna 2018 Pietarsaaressa oli 13,56 vapaa-ajan mökkiä maaneliökilometriä kohti.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Heimo Riihimäki | Otsikko = Jätevesiuudistus on vihdoin loppusuoralla | Julkaisu = Pietarsaaren sanomat | Ajankohta = 10.7.2019| Vuosikerta = 34 | Numero = 27 | Sivut = 2 | Julkaisija = | Tunniste= | Viitattu =4.8.2019 }}</ref>

=== Arkkitehtuuri ===
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren arkkitehtuuri]]}}
[[Tiedosto:Malmska hospital 20180705.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Malmin sairaala (Pietarsaari)|Malmin sairaala]] Pietarsaaressa.]]

Pietarsaaren ydinkeskusta sai nykyisen korttelijakonsa ja katujen suuntauksensa todennäköisesti ensimmäisessä [[asemakaava]]ssaan vuonna 1653. Asemakaavan laatijana pidetään maanmittari Erik Niurénia.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 31</ref>

Kaupungin ainoa säilynyt [[Goottilainen arkkitehtuuri|gotiikan]] edustaja on [[Pedersören kirkko|Pietarsaaren pitäjänkirkko]], joka sisältää gotiikkaa vain [[Runkohuone|runkohuoneen]] ja tornin kivirakenteissa. Useiden muutostöiden vuoksi kirkko edustaa useiden eri tyylien rinnakkaista ja päällekkäistä esiintymistä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 70</ref> Pietarsaareen rakennettiin vuonna 1691 [[ristikirkko]], jonka venäläiset polttivat vuonna 1714. [[Kirkonrakentaja]] Simon Knubb rakensi vuosina 1728–1731 tilalle [[Pietarsaaren kirkko|uuden ristikirkon]]. Kirkolla oli aluksi käytössään väliaikainen [[Kellotapuli|tapuli]], kunnes sellaisen rakensi Heikki Katila. Kirkko on pienestä koostaan ja myöhemmistä muutoksista huolimatta tyylipuhdas ja edustaa aikansa kirkkorakennusvirtauksia.<ref name="Nimetön-rFI1-2">Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 74–81</ref>

[[Uusklassinen arkkitehtuuri|Uusklassismia]] edustavat [[Rosenlundin pappila|Pietarsaaren maaseurakunnan pappila]] (1755–1776), Pietarsaaren pitäjänkirkon uudisrakennukset, Vaasantien varteen rakennettu [[Pedersören käräjätalo|käräjätalo]] (1787) ja [[Lindskogin talo]] (1797) sekä Isonkadun varrella olleet [[Castrenin talo]] (1822) ja koulurakennus (1820) isonkadun varrella, joka toimi toimi ruotsinkielisenä reaalioppilaitoksena vuoteen 1904 asti. Rakennus oli myös suomalaisen kansakoulun, kirjaston, sekä [[Pietarsaaren museo|kaupunginmuseon]] käytössä. Koulurakennus purettiin vuonna 1927 ja Castrenin talo vuonna 1956. Jälkimmäisen purku johti kotiseutuhistoriaan ja ympäristön suojeluun keskittyneen [[Ebba Brahe -samfundet|Ebba Brahe -samfundetin]] perustamiseen.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 72–74</ref>

Vuoden 1835 tulipalon jälkeen [[Etelänummi|Etelänummelle]] jälleenrakennettiin [[Empiretyyli|empirerakennuksia]]. Ensimmäinen tyyliä edustanut rakennus oli vuosina 1836–1838 rakennettu [[Malmin talo]], joka toimii nykyään museona.<ref name="Nimetön-rFI1-2"/> Myöhäisempiren aikakaudella rakennettiin [[Pietarsaaren raatihuone]] (1854–1875), [[Marian kansakoulu]] (1873, nyk. Marjalan tarha) ja [[Strengbergin tupakkatehdas|tupakkatehtaan]] vanhin osa (1898). Vuonna 1890 aloitetuissa muutostöissä raatihuone sai [[uusrenessanssi]]a noudattavan julkisivun.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 84–88</ref>

Pietarsaaren ensimmäinen [[jugend]]-rakennus on vuonna 1900 rakennettu sähkölaitoksen rakennus. Vuonna 1905 sähkölaitos sai pohjoispuolelleen jatkeekseen kaupunginsaunan rakennuksen. Jugendia edustaa myös [[Koulupuisto]]n yhteyteen rakennettu ruotsinkielinen lukio [[Jakobstads gymnasium]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 90</ref> Koulu vihittiin käyttöön syksyllä 1904.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jakobstadsgymnasium.fi/var-skola/historia | Nimeke = Historia | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 }}</ref> Muita tuohon aikaan rakennettuja jugend-rakennuksia ovat esimerkiksi [[Malmin sairaala (Pietarsaari)|Malmin sairaala]], köyhäintalo, olutpanimon talousrakennus, mekaanisen konepajan konttorirakennus, olutpanimon ja konepajan asuinrakennukset, tullipakkahuone, [[Pietarsaaren kaupunginhotelli|Kaupunginhotelli]], synnytyssairaala, tupakkatehtaan uudempi osa, [[Pietarsaaren paloasema|palokunnantalo]], [[Lagmanin koulu]] sekä useat huvilat.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 91–105</ref>

[[1920-luvun klassismi]]a edustavat [[Ristikarin koulu]], [[Ruusulehdon koulu]] ja vesitorni.<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 105-109, sivut 16</ref> Pietarsaaressa [[funktionalismi]] henkilöityi Ragnar Eklundiin. Tyylipuhtain esimerkki on Isonkadun ja Perämiehenkadun kulmaan 1939 valmistunut huoltoasemarakennus. Rakennus on asemakaavalla suojeltu, mutta alkuperäinen funktionalismin muotokieli on korjaustöiden jälkeen hävinnyt; rakennuksessa on muun muassa tyylille vieraat ikkunat. Muita funktionalismin edustajia ovat [[Ragnar Wessman|Ragnar Wessmannin]] 1938 suunnittelema [[Östanlidin tuberkuloosiparantola]] ja [[Erkki Huttunen|Erkki Huttusen]] suunnittelema Pedersöre Handelslagin rakennus.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 109–111</ref>

1940- ja 1950-lukujen [[Romantiikka|romantiikkaa]] edustavat Karl Johan Ahlskogin suunnittelemat Armiro-talo (1940), Pohjoisnummen seurakuntatalo, City-talo (1956) ja Narsin talo (1956).<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 112</ref> Pietarsaaressa rakennettiin vuosina 1959–1961 runsaasti uusia asuinrakennuksia. Tuohon aikaan kaupunkiin rakennettiin [[Sulfaattimenetelmä|sulfaattiselluloosatehdasta]] ja kaupunkiin muuttaneelle työväelle tarvittiin asuntoja. Luutavuorenkadun ja [[Ristikarin koulu|Ristikarin koulun]] väliselle alueelle rakennettiin nimen ”Jakolosa” saanut rakennuskompleksi. Jakolosan kolme kerrostaloa muodostivat kasarmimaisen [[Umpipiha|umpipihan]]. Jakolosaa vastapäätä rakennettiin arkkitehti [[Kaj Englund]]in suunnittelema kolmikerroksinen elementtitalo ”Masken”, jonka esikuvana on mahdollisesti ollut [[Kesäolympialaiset 1952|olympiavuonna 1952]] valmistunut [[Käärmetalo]] [[Helsinki|Helsingin]] [[Käpylä]]ssä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 115</ref> Jakolosan A-talo purettiin vuonna 2015 ja C-talo purettiin 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ebbafastigheter.fi/fi/2017/07/05/jakolosa-c-puretaan-syksylla-2017/ | Nimeke = Jakolosa C puretaan syksyllä 2017 | Tekijä = Iina Kluukero | Julkaisu = | Ajankohta =5.7.2017 | Julkaisija = Keskipohjanmaa | Viitattu =31.7.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/519040/pietarsaaressa-puretaan-kokonaista-kerrostaloa | Nimeke = Pietarsaaressa puretaan kokonaista kerrostaloa | Tekijä = Iina Kluukero | Julkaisu =  | Ajankohta = 11.10.2017 | Julkaisija = Keskipohjanmaa | Viitattu = 31.7.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190731133003/https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/519040/pietarsaaressa-puretaan-kokonaista-kerrostaloa | arkistoitu = 31.7.2019 }}</ref> Masken purettiin keväällä 2019.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10587804 | Nimeke = Pietarsaarelaisille tuttu maamerkki eli matotalo häviää kaupunkikuvasta | Tekijä = Iina Kluukero | Julkaisu = | Ajankohta = 9.1.2019 | Julkaisija = YLE | Viitattu = 31.7.2019 }}</ref>

Sulfaattiselluloosatehtaan rakentamisen aikana rakennettiin myös omakotitaloja Pohjois-[[Kråkholma]]an. Arkkitehti Egil Nordin suunnitteli rakennukset kortteleihin 28–38 ja asemakaavamuutoksen kortteleihin 7 ja 15. [[Katuverkko|Katuverkoston]] muotoilu sai vaikutteita [[Kreikka|Kreikasta]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 115–116</ref> Kaj Englund laati vuonna 1974 [[Kaskiniemi|Kaskiniemeen]] asemakaavan rakennuksineen kortteleihin 6–13. Vuosina 1974–1976 alueelle rakennettiin lisää kerrostaloja: viisi seitsemänkerroksista taloa ja muutama kolmikerroksinen talo.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 116</ref>

1980-luvulla rakentaminen oli pääosin omakotitalojen rakentamista. Vuosikymmenen aikana ydinkeskustaan rakennettiin muutama suurempi Roger Wingerin suunnittelema liike- ja asuinkiinteistö, muun muassa [[Säästöpankki Deposita]]lle valmistunut liiketalo ja Kaupunginhotellin uudisrakennus. [[Valter Thomé|Walter Thomén]] suunnitteli [[Pietarsaaren metodistiseurakunta|metodistikirkon]] tontille viisikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 117</ref>

=== Puistot ===
[[Tiedosto:Aspegrens trädgård.jpg|pienoiskuva|[[Rosenlundin pappila]] ja [[Aspegrenin puutarha]].]]

Kunnallisia leikkipuistoja Pietarsaaressa on 35.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto/tekniset-palvelut/kunnalistekninen-osasto/kaupunginpuutarha/leikkipuistot | Nimeke = Leikkipuistot | Julkaisu =  | Ajankohta = 14.9.2016 | Julkaisija =  | Viitattu = 29.7.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402185802/https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto/tekniset-palvelut/kunnalistekninen-osasto/kaupunginpuutarha/leikkipuistot/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> Vuonna 1903 aloitti toimintansa kaupungin puutarhalautakunta.<ref>Bäck, Björklund, Heinonen, Sunngren, Westman 2004, s. 10</ref>

[[Koulupuisto]] on kaupungin keskustassa lukion vieressä sijaitseva lähes tuhat eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on [[Schauman]]in suvun lahjoittama. Puiston alkuperäisenä tarkoituksena oli [[Kasvitiede|kasvitieteen]] harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/matkailu/nae-ja-koe/nahtavyydet/koulupuutarha | Nimeke = Koulupuutarha | Tekijä =  | Ajankohta = 8.11.2017 | Julkaisu = Pietarsaaren kaupunki | Viitattu = 19.9.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180914094305/https://www.jakobstad.fi/matkailu/nae-ja-koe/nahtavyydet/koulupuutarha | arkistoitu = 14.9.2018 }}</ref>

[[Aspegrenin puutarha]]n perusti rovasti [[Gabriel Aspegren]] [[Rosenlundin pappila|Rosenlundin pappilaan]] 1700-luvun keskivaiheella. Pappila toimi Pedersören kirkkoherran asuinpaikkana 1990-luvulle asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1661| Nimeke = Rosenlundin pappila| Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 16.8.2019}}</ref> Puutarha oli jaettu symmetrisesti kortteleihin, joissa viljeltiin muun muassa [[Hyötykasvi|hyötykasveja]] ja [[Hedelmäpuu|hedelmäpuita]]. Puutarha jälleenrakennettiin 2001–2003. Aluetta hallinnoi Aspegrenin puutarhasäätiö ja alue on yleisölle avoinna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/aspegrenin_puutarha/ | Nimeke = Aspegrenin puutarha | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>

Concordiapuisto on [[Fregatti|purjehtijafregatti]] ''Concordian'' mukaan nimetty puisto.<ref name="Nimetön-rFI1-3">Bäck, Björklund, Heinonen, Sunngren, Westman 2004, s. 11</ref> Puiston erikoisuus on Ruotsista lähtöisin oleva koivumuunnos, latinalaiselta nimeltään [[Betula pendula laciniata speciae nova|''Betula pendula laciniata speciae nova'']].<ref>Bäck, Björklund, Heinonen, Sunngren, Westman 2004, s. 32</ref>

Raatihuoneenpuisto ja Runebergin puisto Kauppiaankadun ja Raatihuoneenkadun välissä muodostavat yhtenäisen puistoalueen.<ref name="Nimetön-rFI1-3"/> Runeberginpuistossa on kaksi kertaa luonnollista kokoa suurempi J. L. Runebergin rintakuvaveistos.<ref>Bäck, Björklund, Heinonen, Sunngren, Westman 2004, s. 34</ref>

== Historia ==
{{pääartikkeli|[[Pietarsaaren historia]]}}

=== Esihistoria ja keskiaika ===
Nykyisen Pietarsaaren alue oli vielä ajanlaskun alussa kokonaisuudessaan veden peittämä, ja vasta 800-luvulla alkoivat ensimmäiset kohdat kohota merenpinnan yläpuolelle.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 21.</ref> Ensimmäisinä merestä nousseet alueet ovat Myllymäellä, [[Jakobstads gymnasium]]in seudulla ja [[Kirkkoranta (Pietarsaari)|Kirkkorannalla]] Käräjätalonkadulla. Mantereeseen Pietarsaaren alue liittyi 1500-luvulla.<ref name="Pietarsaaren historia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Viitattu = 4.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20200510193545/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | arkistoitu = 10.5.2020 }}</ref>

Pietarsaaren emäpitäjä [[Pedersören kunta|Pedersöre]] satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu kahteen kirkkopitäjään, [[Mustasaari|Mustasaareen]] ja Pedersöreen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5079 | Nimeke = Pietarsaari (Pedersöre, Jakobstad) | Viitattu = 17.8.2019 }}</ref> Jälkimmäiseen kuuluivat alueet [[Vöyri]]ltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-[[Ruotsi]]sta [[Häme]]eseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geni.com/projects/Paikkakunta-Peders%25C3%25B6re-Pohjanmaa-Suomi/44993 | Nimeke = Paikkakunta Pedersöre, Pohjanmaa, Suomi | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 24.9.2019 }}</ref>

=== Kaupungin perustaminen ===
[[Tiedosto:Ebba brahe.jpg|pienoiskuva|vasen|200px|Kaupungin perustaja [[Ebba Brahe]].]]

Ruotsin kuningatar [[Kristiina]] antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi [[Jakob De la Gardie]]lle luvan perustaa uuden kaupungin Pedersören pitäjään. Kreivi kuitenkin kuoli pian, ja hänen leskensä [[Ebba Brahe]] perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652.<ref name="Pietarsaaren historia"/> [[Pietarsaaren vaakuna]] on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.

Vuonna 1653 Pietarsaareen perustettiin [[maistraatti]]. Kaupungin ensimmäiseksi [[pormestari]]ksi valittiin Jacob Josephson.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 488</ref> Pietarsaaren ensimmäisen koulu aloitti vuonna 1654,<ref name="Pietarsaaren historia"/> ja piispa [[Johannes Gezelius nuorempi]] vihki helmikuussa 1691 kaupungin ensimmäisen kirkon. Siihen asti pietarsaarelaiset olivat käyneet [[Pedersören kirkko|Pedersören kirkossa]]. Pietarsaarella ja Pedersörellä oli yhteinen papisto vuoteen 1908 asti.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

=== 1700-luku ===
[[Tiedosto:Jakobstad church.jpg|pienoiskuva|[[Pietarsaaren kirkko]] on valmistunut 1731.]]

[[Isoviha|Isonviha]]n aikaan venäläiset sotilaat valloittivat kaupungin kahteen kertaan ja polttivat sen maan tasalle. Valtaosa kaupungin asukkaista pakeni [[Merenkurkku|Merenkurkun]] yli Ruotsiin, metsiin tai saaristoon. Monia jäi vangeiksi ja jotkut tapettiin. 1720-luvulla osa kaupungin entisistä asukkaista teki paluun asuinsijoilleen ja uutta väestöä muutti kaupunkiin.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

Pietarsaaren sataman lähelle perustettiin vuonna 1754 pikiruukki ja vuonna 1762 tupakkakehräämö, josta myöhemmin muodostui [[Strengbergin tupakkatehdas]].<ref name="Pietarsaaren historia"/> Pietarsaari sai osittaisen [[tapulikaupunki|tapulioikeuden]] vuonna 1765 ja täydellisen vuonna 1793.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Sen seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. Tärkein vientitavara oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin [[terva]].

Pietarsaari on perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. 1700-luvun jälkipuoliskolla Pietarsaari oli Suomen suurin laivojen tuottaja. Vuonna 1797 muodostettiin varustamoyhtiö laivanrakennuksen keskittämiseksi yhteen paikkaan. Veistämö perustettiin Calholmaan ja sai nimekseen Calholmens skeppsvarv. Nykyään aluetta kutsutaan [[Varvet-Hällan|Varvetiksi]]. Siellä rakennettiin seuraavien 75 vuoden aikana noin 150 alusta.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

=== 1800-luku ===
[[File:Jakobstad - Johan Knutson - Finland framställdt i teckningar - 111.jpg|thumb|Pietarsaari [[Zachris Topelius|Zacharias Topeliuksen]] kirjasarjassa [[Finland framställdt i teckningar|Finland framstäldt i teckningar]] 1800-luvun puolivälissä.]]

Pietarsaaren väkiluku oli vuonna 1810 vajaat 1&nbsp;100 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman | Nimeke = Pietarsaaren historia osa IV | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = 151 | Julkaisija = Pietarsaaren kaupunki | Tunniste = | Isbn = 951-95104-9-4 | Viitattu =25.7.2019 }}</ref> [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1808–1809 sekä venäläiset että ruotsalaiset joukot marssivat kaupungin läpi. Vuonna 1835 syyskuun toisen ja kolmannen päivän välisenä yönä kaupunki paloi Etelätullista Kaupunginsalmelle asti. Palossa tuhoutui yhteensä 73 kaupungin 275 rakennetusta tontista.<ref name="Pietarsaaren historia"/> [[Krimin sota]] katkaisi Pietarsaaren 1800-luvun taloudellisen kehityksen. Venäjä ja joitakin kauppalaivoja asetettiin [[Taloussaarto|kauppasaartoon]], ja Pietarsaaren kauppalaivasto pieneni kolmannekseen entisestä. Englantilaiset löysivät merimerkkien purkamisesta huolimatta Pietarsaareen ja ampuivat kaupunkia tykeillä.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

Merkittävin 1800-luvun varustamosuku oli [[Malm (suku, Pietarsaari)|Malm]]. Laivanvarustaja [[Peter Malm]] omisti muun muassa ''[[Hercules (parkki)|Hercules]]''-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Pietarsaaren ensimmäiset puhelinyhteydet syntyivät, kun [[Otto Malm]] hankki kaksi puhelinta vuonna 1873.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Pietarsaareen rakennettiin rautatie vuonna 1886. Otto Malm kustansi puolet ja Suomen valtio puolet. Samaan aikaan Asematielle ja torille pystytettiin petrolilamppuja, jotka olivat kaupungin ensimmäiset [[Katuvalo|katuvalot]].<ref name="Pietarsaaren historia"/>

=== 1900-luku ===
[[Tiedosto:Jakobstad Skata 1.jpg|vasen|pienoiskuva|220px|Skatan puutaloja.]]
[[Tiedosto:Demonstration Pietarsaari 1905.jpg|pienoiskuva|[[Vuoden 1905 suurlakko]]on liittyvä mielenosoitus Pietarsaaressa.]]

Pietarsaaren väkiluku oli 2&nbsp;867 henkeä vuonna 1900.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman | Nimeke = Pietarsaaren historia osa IV | Vuosi =2002 | Luku = | Sivu =157 | Julkaisija =Pietarsaaren kaupunki | Tunniste = | Isbn = 951-95104-9-4 | Viitattu =25.7.2019 }}</ref> Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa [[Pohjoisnummi|Norrmalm eli Skata]] koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asunnoista. [[Teollistuminen|Teollistumisen]] myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt enemmistöltään ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin muutti teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.

1900-luvun alussa Pietarsaari teollistui. Kaupunkiin perustettiin useita pieniä yrityksiä ja suuret tehtaat, kuten Strengberg, [[Pietarsaaren Konepaja]] ja [[Wilh. Schauman]], laajensivat. Myös kunnalliset palvelut laajenivat ja kaupunkiin rakennettiin monia julkisia rakennuksia. Pietarsaareen tuli sähkölaitos, [[kaupunginsauna]], palokunnantalo, [[Malmin sairaala (Pietarsaari)|Malmin sairaala]] ja synnytyslaitos.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

[[Valkoiset]] valtasivat Pietarsaaren 28. tammikuuta 1918 jääkäriluutnantti [[Lauri Tiainen|Lauri Tiaisen]] johdolla. Kaupungissa olleet venäläiset joukot riisuttiin aseista ja ampumavälikohtaus syntyi Amerikankadulla Wiikin talon tienoilla. [[Pietarsaaren teloitukset|Pietarsaaren teloituksissa]] 2. maaliskuuta teloitettiin seitsemän miestä ampumalla Strengbergin tehtaan seinustalla. Heidän joukossaan oli muun muassa suomenkielisen työväenliikkeen johtajia.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

Monet 1920-luvulla perustetuista pienyrityksistä joutuivat konkurssiin [[pulakausi|laman]] myötä. [[Tuberkuloosi]] ja muut taudit kulkivat seudulla, joten [[Pörkenäs]]iin rakennettiin parantola. Vuonna 1929 rakennettiin arkkitehti [[Lars Sonck]]in suunnittelema [[Pietarsaaren vesitorni|vesitorni]] sekä vesi- ja viemärijärjestelmää laajennettiin.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Kaupungin keskustaa kehitettiin 1930-luvulla, ja esimerkiksi Visasmäkeä ja Perämiehenkatua levennettiin.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

[[Talvisota|Talvisodan]] alettua 1939 Pietarsaaressa tehostettiin [[Väestönsuojelu|väestönsuojelua]]. Useisiin kouluihin perustettiin [[Sotasairaala|sotasairaaloita]]. Pietarsaari otti vastaan [[siirtoväki|evakuoituja karjalaisia]] sekä myös jonkin verran Karjalan teollisuutta. [[Rovaniemi]] siirsi hallintonsa lyhyeksi ajaksi Pietarsaareen. Pietarsaarta pommitettiin laskiaistiistaina 22. helmikuuta 1944. Pommeja putosi Skutnäsinkadun paikkeille ja Kirkkorannalle. Surmansa sai seitsemän henkilöä.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

[[Kirkkoranta (Pietarsaari)|Kirkkoranta]], [[Skutnäs]], [[Kaskiniemi]] sekä Ruusulehdon ja Vestersundin koulutontit liitettiin [[Pietarsaaren maalaiskunta|Pietarsaaren maalaiskunnasta]] Pietarsaaren kaupunkiin vuonna 1950.<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 28</ref> Pietarsaareen suuntautui muuttoaalto 1950-luvun alussa. Teollisuuslaitokset laajensivat ja monia pienyrityksiä perustettiin. Kaupunkiin rakennettiin uusia kerrostaloja keskustaan; puhuttiin pikkukaupungin potevan suurkaupunkikompleksia. [[Permo]]n, [[Länsinummi (Pietarsaari)|Länsinummen]] ja [[Itänummi|Itänummen]] kaupunginosat saivat tuolloin alkunsa.<ref name="Pietarsaaren historia"/>

1960-luvulla Oy Wilhelm Schauman Ab alkoi laajentaa tehtaitaan, minkä vuoksi Pietarsaareen suuntautui uusi muuttoaalto. Monia pietarsaarelaisia kosketti syvästi Koivulahdessa 3. tammikuuta 1961 tapahtunut [[Koivulahden lentoturma|lento-onnettomuus]]. Turmassa kuolivat kaupunginjohtaja Paul Hallvar, satamakapteeni Eskil Wikström ja viisi muuta kaupunkilaista.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Vuonna 1969 alkoi säännöllinen [[Vaasanlaivat|lauttaliikenne]] Pietarsaaren ja [[Skellefteå]]n välillä, mikä jatkui vuoteen 1998 asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kvarken.org/merenkurkun-neuvosto/merenkurkun-alue/ | Nimeke =Merenkurkun alue ja historia | Julkaisu = kvarken.org | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =21.7.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/silja-lopettaa-pietarsaaren-liikenteen/5478550#gs.r36x48 | Nimeke =Silja lopettaa Pietarsaaren liikenteen | Tekijä = | Julkaisu = mtvuutiset.fi | Ajankohta =26.8.1998 | Viitattu =21.7.2019 }}</ref>

Kytömäen asuinalue [[Itälä (Pietarsaari)|Itälän kaupunginosassa]] rakennettiin 1970-luvulla.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Vuonna 1977 Pietarsaaren maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin alueita [[Vestersundinkylä]]n ja [[Pörkenäs]]in välissä sekä [[Pirilö]], [[Tapaninniemi]], [[Kivilös]] ja [[Fiskars (Pietarsaari)|Fiskars]]. Myös [[Östensö]]n kylästä ja sen ympäristöstä liitettiin kaupunkiin alueita, kuten vesilaitoksen ja ampumaradan alueet.<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 29</ref>

1980-luvulla Pietarsaaren elinkeinoelämässä tapahtui [[Talouden rakennemuutos|rakennemuutos]]. Monet teollisuuslaitoksista lopettivat toimintansa, monia puutaloja purettiin ja uusi pankkitalo rakennettiin [[Kanavapuistikko|Kanavapuistikolle]]. [[Fontellin talo]]n purkamisesta vuonna 1983 uutisoitiin maanlaajuisesti. Heinäkuussa 1985 Pedersören kirkko tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa.<ref name="Pietarsaaren historia"/> [[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-luvun alun laman]] aikana kuntien ja valtion palveluja supistettiin. Pietarsaaren kävelykatu vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992, ja Pietarsaaren [[asuntomessut]] olivat menestys vuonna 1994.<ref name="Pietarsaaren historia"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://asuntomessut.fi/organisaatio/messuhistoria/pietarsaari-1994/ | Nimeke = Pietarsaari 1994 | Julkaisu = http://asuntomessut.fi | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 21.7.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190827071003/http://asuntomessut.fi/organisaatio/messuhistoria/pietarsaari-1994/ | arkistoitu = 27.8.2019 }}</ref>

=== 2000-luku ===
Pietarsaari vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2002.<ref name="Pietarsaaren historia"/> 2000-luvulla Pietarsaaren seudulta on kadonnut teollisia työpaikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5395381 | Nimeke = Pietarsaareen houkutellaan paluumuuttajia | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.7.2011 | Julkaisija = YLE | Viitattu = 4.8.2019 }}</ref> Lakkautetun teollisuuden tilalle on tullut uutta teollisuutta, ja moni teollisuudesta irtisanottu on löytänyt uuden työn muun muassa palvelualalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7359738 | Nimeke = Savupiipputeollisuuden ahdinko ei ole lannistanut Pietarsaarta | Tekijä = Ari Vihanta | Ajankohta = 16.7.2014 | Julkaisija = YLE | Viitattu =16.8.2019 }}</ref>

Pietarsaareen on rakennettu 2000-luvulla [[Lammassaari (Pietarsaari)|Lammassaaren]] ja [[Uusipelto|Uusipellon]] kaupunginosat ja 2010-luvulla kaavoitettiin [[Otsolahti (Pietarsaari)|Otsolahden]] laajennus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/533854/tontteja-riittaa-nyt-rakentamishaluisille-pietarsaaressa | Nimeke = Tontteja riittää nyt rakentamishaluisille Pietarsaaressa | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 15.4.2019 | Julkaisija = keskipohjanmaa.fi | Viitattu =4.8.2019 }}</ref> EPSI Rating mittasi vuonna 2017 kyselytutkimuksessa suomalaisten tyytyväisyyttä asuinkuntaansa asteikolla 0–100. Pietarsaaresta löytyi tyytymättömimmät asukkaat; kaupunki sai vain 56,1 pistettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/pietarsaaresta-loytyvat-suomen-tyytymattomimmat-asukkaat-1.2250488 | Nimeke = Pietarsaaresta löytyvät Suomen tyytymättömimmät asukkaat | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 27.3.2017 | Julkaisija = | Viitattu =8.4.2019 }}</ref> Vuoden 2018 vastaavassa kyselytutkimuksessa Pietarsaari oli eniten asukastyytyväisyyttään parantanut kaupunki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kiinteistolehti.fi/naissa-kunnissa-asuvat-suomen-tyytyvaisimmat-asukkaat-2/ | Nimeke = Näissä kunnissa asuvat Suomen tyytyväisimmät asukkaat | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =26.3.2018 | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 }}</ref>

== Kaupunginosat ==
[[Tiedosto:Jakobstad Skata 2.jpg|pienoiskuva|Pohjoisnummi eli Skata.]]
[[Tiedosto:Kyrkostrand.jpg|pienoiskuva|Kirkkorannan kaupunginosa.]]

Pietarsaaren kaupunginosia ovat:<ref name=kaupunginosakartta>{{Karttaviite | Nimeke = Pietarsaaren kaupungin karttapalvelu | Mittakaava = | Lehti = | Julkaisija = jakobstad.fi | Ajankohta = | Selite = Aluejaot > Kaupunginosat | Tunniste = | www = https://karta.jakobstad.fi/IMS/fi/ | www-teksti = | Viitattu =28.7.2019 }}</ref>

{{Monta palstaa|70%}}
* 1. [[Keskusta (Pietarsaari)|Keskusta]]
* 2. Keskusta
* 3. Keskusta
* 4. [[Pohjoisnummi]]
* 5. Pohjoisnummi
* 6. [[Lontoo (Pietarsaari)|Lontoo]]
* 7. [[Kittholma]]
* 8. [[Luutavuori]]
* 9. [[Läntelä]]
* 10. [[Alholma]]
* 11. [[Ristikari]]
{{Monta palstaa-katko}}
* 12. [[Kaarilahti]]
* 13. [[Itälä (Pietarsaari)|Itälä]]
* 14. [[Itänummi]]
* 15. [[Permo]]
* 16. [[Peders]]
* 17. [[Kivilös]]
* 18. [[Kirkkoranta (Pietarsaari)|Kirkkoranta]]
* 19. [[Länsinummi (Pietarsaari)|Länsinummi]]
* 20. [[Majaniemi (Pietarsaari)|Majaniemi]]
* 21. [[Skutnäs]]
* 22. [[Vestersundinkylä]]
{{Monta palstaa-katko}}
* 23. [[Karhusaari (Pietarsaari)|Karhusaari]]
* 24. [[Uusitie]]
* 25. [[Grannabba]]
* 26. [[Varvet-Hällan]]
* 27. [[Lysarholma]]
* 28. [[Lammassaari (Pietarsaari)|Lammassaari]]
* 29. [[Ruusasholma]]
* 30. [[Oinaansaari]]
* 31. [[Lapinneva (Pietarsaari)|Lapinneva]]
* 32. [[Kaskiniemi]]
* 33. [[Siikaluoto]]
{{Monta palstaa-katko}}
* 34. [[Vallan]]
* 35. [[Otsolahti (Pietarsaari)|Otsolahti]]
* 36. [[Kuusisaari (Pietarsaari)|Kuusisaari]]
* 37. [[Fiskars (Pietarsaari)|Fiskars]]
* 38. [[Tapaninniemi]]
* 39. [[Kilisaari]]
* 41. [[Pirilö]]
* 42. [[Kisor]]
* 43. [[Uusipelto]]
{{Monta palstaa-loppu}}
Pietarsaaren karttapalvelussa ei ole kaupunginosaa numero 40. Kaupunginosajako kattaa vain osan kaupungin hallinnollisesta alueesta.<ref name=kaupunginosakartta/> Pohjoisnummi tunnetaan myös nimellä ''Skata'' ja osa Itänummesta nimellä ''Kråkholma''.

1800-luvun lopussa Pietarsaari jaettiin virallisesti seitsemään kaupunginosaan, jotka oli numeroitu yhdestä seitsemään. Seitsemäs kaupunginosa oli ainut, jolla oli nimi, Nystaden. Pietarsaarelaisten keskuudessa säilyi 1900-luvulle kaupungin vanha jako Malmiin, Etelänummeen ja Pohjoisnummeen. Malmiin kuuluivat torin ja kirkon väliset korttelit, Etelänummeen torin eteläpuoliset korttelit, ja Pohjoisnummeen kirkon pohjoispuolinen alue.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 202</ref> Kanavapuistikon varrella sijainnut kanava muodosti rajan, jonka mukaisesti kaupunki jaettiin salmen pohjoispuoliseen kaupunkiin sekä salmen eteläpuoliseen kaupunkiin.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 202–203</ref> Satamaan johtava rautatie ja kanava Pietarinpuistikon varrella ovat muodostaneet rajat, jotka ovat jakaneet kaupungin läntiseen ja itäiseen osaan, sekä niiden väliseen keskustaan.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 203</ref>

== Kunnalliset asiat ==
[[Tiedosto:Jakobstad town office 20180705.jpg|pienoiskuva|Pietarsaaren kaupungintalo]]

=== Päätöksenteko ===
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren kaupunginvaltuusto]]}}

Pietarsaaren kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2021 lähtien [[Anne Ekstrand]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/611329 | Nimeke = Anne Ekstrand Pietarsaaren uusi kaupunginjohtaja – Sai selkeän enemmistön jo ensimmäisellä äänestyskierroksella | Tekijä = Kristian Sundqvist | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta = 22.2.2021 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 11.6.2022 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20210224173929/https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/611329 | arkistoitu = 24.2.2021 }}</ref> [[Kaupunginhallitus]] koostuu 11 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Kaupunginhallituksen jäsenet valitaan kahden vuoden ajaksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajistoon kuuluivat kaudella 2019–2021 Owe Sjölund ([[Ruotsalainen Kansanpuolue|RKP]]), Lars Björklund ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]) ja Vuokko Piippolainen ([[Vasemmistoliitto|Vas.]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginhallitus-2019-2021 | Nimeke = Kaupunginhallitus 2019 - 2021 | Ajankohta =  | Julkaisija = Pietarsaaren kaupunki | Viitattu = 30.7.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190726165057/https://www.jakobstad.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginhallitus-2019-2021/ | arkistoitu = 26.7.2019 }}</ref>

[[Pietarsaaren kaupunginvaltuusto]]ssa on 43 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puolueet ovat [[Kuntavaalit 2021|vuoden 2021 kuntavaalien]] jälkeen suuruusjärjestyksessä: [[Ruotsalainen kansanpuolue]] 20 paikkaa, [[Suomen Sosialidemokraattinen puolue]] kahdeksan paikkaa, [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]] neljä paikkaa, [[Vasemmistoliitto]] kolme paikkaa, PRO Pietarsaari kaksi paikkaa, [[Perussuomalaiset]] kaksi paikkaa, [[Vihreä liitto|Vihreät]] kaksi paikkaa, [[Suomen Keskusta|Keskusta]] yksi paikka ja [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]] yksi paikka.<ref name="Tarkistuslaskenta tuotti yllätyksen: vihreille toinenkin valtuutettu Pietarsaaressa – rkp:lta yksi paikka pois">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/618007 | Nimeke = Tarkistuslaskenta tuotti yllätyksen: vihreille toinenkin valtuutettu Pietarsaaressa – rkp:lta yksi paikka pois | Tekijä = Pentti Höri | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.6.2021 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2022 | Kieli = }}</ref>

=== Kaupunginjohtajat ===
Vuonna 1920 Anders Ahlström valittiin johtamaan Pietarsaaren [[rahatoimikamari]]a ja liikelaitoksia. Kaupunginjohtajainstituutio lisättiin [[kunnallislaki]]in vuonna 1927. Kaupunginjohtajan virka perustettiin virallisesti vuoden 1930 lopulla.<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 504-505</ref>

* [[Alarik Ahlström]] 1931–1953<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 506-507</ref>
* Paul Hallvar 1953–1961<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 507-509</ref>
* Hans Finne 1961–1984<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 509</ref>
* Nils Andersson 1984–2001<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 510</ref>
* [[Göran Honga]] 2001–2006
* [[Mikael Jakobsson]] 2006–2015
* [[Anne Ekstrand]] 2015–2016 (sijainen)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kuntalehti.fi/tyopaikat/tyopaikkauutiset/yle-pietarsaaren-kaupunginjohtaja-eroaa/ | Nimeke = Yle: Pietarsaaren kaupunginjohtaja eroaa | Tekijä = Jorma Ylönen | Julkaisu = | Ajankohta = 16.1.2015 | Julkaisija = | Viitattu = 10.8.2019 }}</ref>
* [[Kristina Stenman]] 2016–2020
* [[Anne Ekstrand]] 2021–<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/611329 | Nimeke = Anne Ekstrand Pietarsaaren uusi kaupunginjohtaja – Sai selkeän enemmistön jo ensimmäisellä äänestyskierroksella | Tekijä = Kristian Sundqvist | Julkaisu =  | Ajankohta = 22.2.2021 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 22.2.2021 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20210224173929/https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/611329 | arkistoitu = 24.2.2021 }}</ref>

=== Ystävyyskaupungit ===
Pietarsaaren [[Ystävyyskaupunki|ystävyyskaupungit]] ovat:<ref name="Jakobstad">{{Verkkoviite | Osoite = https://en.db-city.com/Finland--Western-Finland--Ostrobothnia--Jakobstad | Nimeke = Jakobstad | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 5.8.2019 }}</ref>

* {{Norjan lippu}} [[Asker]], [[Norja]]
* {{Saksan lippu}} [[Bünde]], [[Saksa]]
* {{Ruotsin lippu}} [[Eslövin kunta]], [[Ruotsi]]
* {{Islannin lippu}} [[Garðabær]], [[Islanti]]
* {{Yhdysvaltain lippu}} [[Jamestown (New York)|Jamestown]], [[Yhdysvallat]]
* {{Latvian lippu}} [[Jūrmala]], [[Latvia]]
* {{Tanskan lippu}} [[Rudersdalin kunta]], [[Tanska]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rudersdal.dk/infosider/venskabsbyer | Nimeke = Venskabsbyer | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 5.8.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160918074116/https://www.rudersdal.dk/infosider/venskabsbyer | arkistoitu = 18.9.2016 }}</ref>
* {{Ruotsin lippu}} [[Söderhamnin kunta]], [[Ruotsi]] (kummikunta)

== Väestö ==
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren väestö]]}}

Kaupungin asukasluku vuoden 2018 lopussa oli 19&nbsp;278 henkeä. Pietarsaari on asukasluvultaan Suomen 60:nneksi suurin kunta. Kaupunki on kaksikielinen: vuoden 2018 lopussa 56,3 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 34,7 prosenttia suomea. Muuta kieltä äidinkielenään puhuvia asukkaita kaupungissa asui tasan yhdeksän prosenttia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Suomenkielisiä alle 35 prosenttia - Pietarsaari kansainvälistyy| Julkaisu = PS Pulssi | Ajankohta = 26.7.2019 | Numero =30 | Sivut = 2 | Julkaisija = | Tunniste= | Viitattu =26.7.2019 }}</ref> Muista kieliryhmistä suurin on [[arabian kieli|arabia]], seuraavaksi suurimmat [[vietnamin kieli|vietnam]], [[bulgarian kieli|bulgaria]], [[persian kieli|persia]] ja [[Englannin kieli|englanti]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rm.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke = Väestö 31.12. muuttujina Alue, Vuosi, Kieli | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 6.11.2022 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli 7,1 prosenttia vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=598 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =4.4.2019 }}</ref> [[Pietarsaaren seutukunta]]an kuuluvat [[Kruunupyy]], [[Luoto]], [[Pedersören kunta]], Pietarsaari ja [[Uusikaarlepyy]]. Seutukunnassa on noin 48&nbsp;600 asukasta.<ref name="Nimetön-rFI1-4">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.jakobstad.fi/yrityselama/palvelut-yrityksille/pietarsaari-sijaintipaikkana | Nimeke= Pietarsaari sijaintipaikkana | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisija= | Viitattu= 7.4.2019 }}</ref>

Pietarsaaren väestönkehitys on ollut tappiollinen vuoden 1980 jälkeen. Pietarsaaren asukasluku oli suurimmillaan 20&nbsp;700 henkeä vuonna 1980.<ref name="tilastokeskus1972_2018"/> Viimeksi asukasluku ylitti 20&nbsp;000 henkeä vuonna 1987.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10496445| Nimeke = Pietarsaaren väestökato kiihtyy: 20 000 asukkaan raja on karkaamassa| Tekijä = Iina Kluukeri| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 7.11.2018| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 28.8.2019}}</ref> Vuonna 2000 asukkaita oli 19&nbsp;636, joten väestön väheminen ei ole ollut kovin suurta vuotta kohden. Suomenkielisten osuus on sen sijaa laskenut selvästi. 1980-luvulla suomenkielisten asukkaiden osuus pietarsaarelaisista oli noin 45 prosenttia, kun vuoden 2017 lopussa suomenkielisiä oli 35 prosenttia. Ruotsinkielisten määrä on pysynyt vakaana, ja suomenkielisten kato on korvautunut maahanmuutolla.<ref name="suomenkieliset">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/544957 | Nimeke = Suomenkielisten kato jatkuu Pietarsaaressa – enää yksi kolmesta puhuu äidinkielenään suomea | Tekijä =  | Julkaisu =  | Ajankohta = 7.8.2018 | Julkaisija = pietarsaarensanomat.fi | Viitattu = 4.8.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190723105206/https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/544957 | arkistoitu = 23.7.2019 }}</ref>

[[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] vuoden 2011 tilastojen mukaan Pietarsaari vetää muuttajia erityisesti naapurikunnista Uudestakaarlepyystä, Pedersörestä ja Kruunupyystä. Luoto on poikkeus, sillä muuttoliike on suuntautunut Pietarsaaresta sinne. Pietarsaari menettää asukkaita myös isompiin kaupunkeihin muualla Suomessa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.concordia.jakobstad.fi/assets/Uploads/Nykyinen-yhdyskuntakehitys-Pietarsaaren-seudulla.pdf| Nimeke = Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla| Tekijä = Nygård, Gustav| Selite = s. 13| Tiedostomuoto = PDF| Ajankohta = 9.3.2012| Julkaisija = Oy Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordia| Viitattu = 23.9.2019| arkisto = https://web.archive.org/web/20190923202803/https://www.concordia.jakobstad.fi/assets/Uploads/Nykyinen-yhdyskuntakehitys-Pietarsaaren-seudulla.pdf| arkistoitu = 23.9.2019}}</ref>

<ref>Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla, s. 13.</ref>

{{Pylväsdiagrammi
|title   = Pietarsaaren väkiluku 1880–2020
|titlebar= #DDD
|width   = 600px
|barwidth= 500px
|left1   = Vuosi
|right1  = Asukkaita
|bars    = 
{{bar pixel|1880|#0099FF|50||2 140}}
{{bar pixel|1890|#0099FF|48||2 062}}
{{bar pixel|1900|#0099FF|66||2 867}}
{{bar pixel|1910|#0099FF|145||6 244}}
{{bar pixel|1920|#0099FF|156||6 730}}
{{bar pixel|1930|#0099FF|165||7 112}}
{{bar pixel|1940|#0099FF|166||7 162}}
{{bar pixel|1950|#0099FF|288||12 414}}
{{bar pixel|1960|#0099FF|342||14 767}}
{{bar pixel|1970|#0099FF|436||18 820}}
{{bar pixel|1980|#0099FF|480||20 700}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|461||19 883}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|455||19 636}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|456||19 656}}
{{bar pixel|2018|#0098FF|447||19 278}}
{{bar pixel|2020|#0098FF|445||19 212}}
|caption = Lähde: Vuodet 1880–1970<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 156</ref> ja vuodet 1980–2018<ref name="tilastokeskus1972_2018">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/ | Nimeke =Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2018 | Ajankohta = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.8.2019 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
}}

=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Pietarsaaressa oli 19&nbsp;379 asukasta, joista 18&nbsp;920 asui [[Taajamat Suomessa|taajamassa]], 322 [[haja-asutusalue]]illa ja 137:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pietarsaaren [[taajama-aste]] on 98,3&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Pietarsaaren taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli [[Pietarsaaren keskustaajama]]an, jonka väestöstä Pietarsaaren kaupungin alueella asui 18&nbsp;920 henkeä ja Pedersören kunnan alueella 1&nbsp;904 henkeä.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.8.2019 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>

=== Uskonto ===
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren uskonnolliset yhteisöt]]}}
[[Tiedosto:Jakobstad Pedersore church.jpg|pienoiskuva|[[Pedersören kirkko]] sijaitsee Pietarsaaressa.]]
Pietarsaaressa on kaksi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakuntaa: [[Jakobstads svenska församling]] ja [[Pietarsaaren suomalainen seurakunta]].<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref> Nämä kuuluvat [[Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä]]än. Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pedersören kunnan alueella. [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Pietarsaaren alueella toimii [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta | Nimeke = Tampereen ortodoksinen seurakunta | Julkaisija = Suomen ortodoksinen kirkko | Viitattu = 9.3.2024 | arkisto = https://web.archive.org/web/20181009172010/https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta | arkistoitu = 9.10.2018 }}</ref> Ortodoksista seurakuntatoimintaa on ollut Pietarsaaressa vuodesta 1960 lähtien.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 444</ref>

Pietarsaaren seudulla toimii useita [[Herätysliike|herätysliikkeitä]], joista vahvimpia ovat [[Lestadiolaisuus|lestadiolainen]] [[Laestadianernas Fridsföreningars Förbund]], ruotsinkielinen herätysliike [[Kyrkans Ungdom]], ruotsinkielinen lähetysjärjestö [[Svenska Lutherska Evangeliföreningen]], [[herännäisyys]] sekä jossain määrin [[viidesläisyys]]. [[Vapaakirkollisuus Suomessa|Vapaakirkollisten]] yhteisöjen piirissä merkittävää ovat myös [[helluntaiherätys Suomessa|helluntailaisuus]], vapaakirkollinen perinne sekä [[Pelastusarmeija Suomessa|Pelastusarmeija]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://keskipohjanmaa.fi/uutinen/621227 | Nimeke = Maallistuminen näkyy jumalauskon vähenemisenä mutta hengellisyyteen kiinnostuneisuuden kasvuna | Julkaisu = Keskipohjanmaa | Tekijä = Jylhä, Anu | Ajankohta = 2021-08-14 | Viitattu = 2022-11-07 }}</ref>

[[Pietarsaaren baptistiseurakunta]] perustettiin vuonna 1870<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 414</ref> ja [[vapaaseurakunta]] vuonna 1892.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 420</ref> Pelastusarmeija aloitti toimintansa Pietarsaaressa vuonna 1896. Se perusti Pietarsaareen suomenkielisen II osaston, joka oli toiminnassa 1980-luvun alkuun saakka.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 440</ref> [[Pietarsaaren adventtiseurakunta]] perustettiin 1929<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 446</ref> ja [[helluntaiseurakunta]] 1934.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=296 | Nimeke = Pietarsaaren Saalem-helluntaiseurakunta | Tekijä =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 2.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402175004/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=296 | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> [[Jehovan todistajat Suomessa|Jehovan todistajat]] perustivat ruotsinkielisen seurakunnan Pietarsaareen vuonna 1942 ja suomenkielisen vuonna 1952.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 449</ref> [[Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko]] perusti seurakunnan Pietarsaareen syksyllä 1946. Seurakunta oli toiminut tätä ennen Pietarsaaressa rekisteröimättömänä 1877 lähtien.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 452</ref> [[Islam Suomessa|Muslimiyhteisöllä]] on Pietarsaaressa [[moskeija]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8243671 | Nimeke = Natsimerkki ja rikottuja ikkunoita – Pietarsaaren moskeijassa toistuvasti ilkivaltaa | Tekijä = Karoliina Kemppainen | Ajankohta = 21.8.2015 | Julkaisija =Yle | Viitattu =2.4.2019 }}</ref>

== Palvelut ==

=== Koulutus ===
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren koulut]]}}
[[Tiedosto:Lagmans skola.jpg|pienoiskuva|pysty=1|vasen|Ruotsinkielinen [[Lagmanin koulu]].]]
Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Julkaisu =  | Viitattu = 4.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20200510193545/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | arkistoitu = 10.5.2020 }}</ref> Vuonna 2019 Pietarsaaressa toimi kymmenen peruskoulua: neljä suomenkielistä, viisi ruotsinkielistä ja [[kielikylpy]]koulu. Pietarsaari on ainoa paikkakunta Suomessa, joka järjestää kielikylpyopetusta molemmilla kotimaisilla kielillä.<ref name="Suomenkieliset koulut">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/lapset-ja-koulutus/koulutus/suomenkieliset-koulut | Nimeke = Suomenkieliset koulut | Julkaisu =  | Viitattu = 4.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190404224939/https://www.jakobstad.fi/lapset-ja-koulutus/koulutus/suomenkieliset-koulut | arkistoitu = 4.4.2019 }}</ref> Suomenkielisiä alakouluja ovat [[Itälän koulu]], [[Länsinummen koulu]] ja [[Ruusulehdon koulu]]. Ruotsinkielisiä alakouluja ovat [[Bonäsin koulu]], [[Vestersundsbyn koulu]], [[Kyrkostrand-Jungmanin koulu]] ja [[Lagmanin koulu]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/lapset-ja-koulutus/koulutus/ruotsinkieliset-koulut | Nimeke = Ruotsinkieliset koulut | Julkaisu =  | Viitattu = 28.7.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402221958/https://www.jakobstad.fi/lapset-ja-koulutus/koulutus/ruotsinkieliset-koulut/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> Pietarsaaressa on kaksi yläkoulua: suomenkielinen [[Etelänummen koulu]] ja ruotsinkielinen [[Oxhamnin koulu]].<ref name="Suomenkieliset koulut"/> Suomenkielinen [[Pietarsaaren lukio]] ja ruotsinkielinen [[Jakobstads gymnasium]] ovat toimineet samassa rakennuksessa syksystä 2013 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.pietarsaarenlukio.fi/paeaesivu | Nimeke =Tervetuloa Pietarsaaren lukioon! | Julkaisu = | Ajankohta = | Viitattu =4.4.2019 | arkisto =https://web.archive.org/web/20191028143943/http://www.pietarsaarenlukio.fi/paeaesivu | arkistoitu =28.10.2019 }}</ref>

[[Kauppaopisto Optima|Optima]] tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Pääosa koulutuksesta on ruotsiksi, mutta aikuiskoulutuksessa opetetaan sekä suomeksi että ruotsiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/opiskelu-pietarsaaressa/ | Nimeke = Laadukasta opiskelua inspiroivassa ympäristössä | Ajankohta =  | Viitattu = 6.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402201351/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/opiskelu-pietarsaaressa/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> [[Campus Allegro]] tarjoaa korkeakoulutusta. Koulutus suuntautuu kulttuurialalle ja kansainvälisiin suhteisiin kaupan tai matkailun alalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/kotouttaminen/koulutus-pietarsaaren-seudulla/korkeakoulutus | Nimeke = Korkeakoulujen koulutus | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Viitattu = 6.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402201520/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/kotouttaminen/koulutus-pietarsaaren-seudulla/korkeakoulutus/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref>

[[Pietarsaaren seudun musiikkiopisto]] perustettiin 1974. Sen perustamiseen kaupunginvaltuusto myönsi 25&nbsp;200 markan määrärahan syyslukukauden käyttömenoihin ja 10&nbsp;000 markkaa irtaimistoa varten. Musiikkiopisto vihittiin käyttöön 30. syyskuuta 1974 [[Rådmanin koulu]]lla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.musikhuset.fi/wp-content/uploads/2019/02/JMI_40_web_FIN.pdf | Nimeke = Pieni katsaus Pietarsaaren seudun musiikkiopiston 40-vuotiseen historiaan | Tekijä = Kaj Ahlsved | Tiedostomuoto =PDF | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref>

=== Kirjasto ===
[[Pietarsaaren kaupunginkirjasto]] sijaitsee aivan Pietarsaaren keskustassa, torin laidalla. Kirjasto on osa Pohjanmaan [[Fredrika-kirjastot|Fredrika-kirjastoja]], joihin kuuluu 11 kunnan kirjastot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.fredrikabiblioteken.fi/fredrikasta?refId=VhqegF&culture=fi| Nimeke = Fredrika-kirjastoista| Julkaisija = Fredrika| Viitattu = 2.9.2019}}</ref> Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Pietarsaarella tehtiin vuonna 2018 yhteensä 260&nbsp;129 lainaa. Kirjalainojen määrä oli 219&nbsp;824, ja kävijoita oli 120&nbsp;849. Lainaus- ja kävijämäärät ovat olleet 2010-luvulla laskussa, sillä vielä vuonna 2010 tehtiin 271&nbsp;464 kirjalainaa ja kirjastossa käytiin 180&nbsp;650 kertaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=251&years=2010%2C2011%2C2012%2C2013%2C2014%2C2015%2C2016%2C2017%2C2018&stats=1%2C33%2C100%2C101%2C104%2C107%2C108%2C109%2C110%2C111%2C112%2C115%2C183#results| Nimeke = Tilastohaku: Pietarsaari| Julkaisu = Suomen yleisten kirjastojen tilastot |Julkaisija = Kirjastot.fi| Viitattu = 2.9.2019}}</ref>

Pietarsaaren kaupunginkirjasto aloitti toimintansa kaupungintalon tiloissa 15. joulukuuta 1900.<ref>Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman 2015, sivut 87</ref> Alkuvuosikymmeninä kirjastotoimi rahoitettiin Malmin sivistysrahaston sekä anniskeluyhtiön avustuksilla.<ref>Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman 2015, sivut 88</ref> Nykyisiin tiloihinsa kirjasto muutti vuonna 1999.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/562417| Nimeke = Kirjasto juhlii vaihtamalla kortit – Terese Bast suunnitteli uudet| Tekijä = Höri, Pentti| Julkaisu = Pietarsaaren sanomat| Ajankohta = 2.9.2019| Julkaisija = Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj| Viitattu = 2.9.2019 | Kieli = }}</ref>

=== Terveydenhuolto ===
Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto vastaa Pietarsaaren, Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/sosiaali-ja-terveyspalvelut- | Nimeke = Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto | Viitattu = 5.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402173244/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/sosiaali-ja-terveyspalvelut-/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> Pietarsaari tekee synnytyssairaalayhteistyötä [[Keski-Pohjanmaan keskussairaala]]n ([[Kokkola]]/ [[Soite]]) ja [[Vaasan keskussairaala]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.sochv.jakobstad.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/neuvolat/tietoa-aitiysneuvolasta/synnytys/ | Nimeke =Synnytys | Viitattu =5.4.2019 | arkisto =https://web.archive.org/web/20200814114835/https://www.sochv.jakobstad.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/neuvolat/tietoa-aitiysneuvolasta/synnytys | arkistoitu =14.8.2020 }}</ref> Jatkohoitoa vaativat kirurgiset leikkaukset loppuivat Pietarsaaressa tammikuussa 2017. [[Harmaakaihi|Kaihi]]-, [[tyrä]]- ja pienet käsileikkaukset hoidetaan edelleen [[Malmin sairaala (Pietarsaari)|Malmin sairaalassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9418536 | Nimeke = Pietarsaaren Malmin sairaala tekee jatkossa enää päiväkirurgisia leikkauksia | Tekijä =Holopainen, Hanna | Ajankohta =24.1.2017 | Julkaisija =Yle | Viitattu =5.4.2019 }}</ref> Sairaala rakennettiin Otto Malmin lahjoitusvaroilla vuonna 1908.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Viitattu = 4.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20200510193545/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | arkistoitu = 10.5.2020 }}</ref>

=== Vesi-, jäte- ja energiahuolto ===
Pietarsaaren vesi- ja viemärilaitosten suunnitelmat olivat lähes valmiina vuonna 1907, mutta vain viemärilaitos saatiin osittain valmiiksi ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 281</ref> Pietarsaaren viemäriverkosto kattoi 1930-luvun lopulla lähes kokonaan kaupungin kaava-alueen.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 285</ref> Vesitorni rakennettiin Pietarsaareen 1929–1930.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 293</ref> Vuonna 1938 valmistui kaupungin ensimmäinen viemäriveden puhdistuslaitos.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 286</ref> Pietarsaaren vesilaitos ottaa käyttämänsä raakaveden [[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]] alajuoksulta. Nykyinen vesilaitos sijaitsee lähellä Ähtävänjoen suuosaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pietarsaarenvesi.fi/fi/talousvesi.html | Nimeke = Talousvesi | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 30.7.2019 }}</ref>

Kunnallisella jätehuoltoyhtiö [[Ekorosk|Ab Ekorosk Oy:llä]] on jätekeskus Pietarsaaressa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ekorosk.fi/fi/company/ekorosk_company | Nimeke = Oy Ekorosk Ab | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 3.8.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190803171719/https://www.ekorosk.fi/fi/company/ekorosk_company | arkistoitu = 3.8.2019 }}</ref>

Pietarsaaren ensimmäinen sähkölaitos hankittiin Strengbergin tupakkatehtaalle vuonna 1898. Sähkölaitoksen sähköä ei kuitenkaan toimitettu kaupunkilaisille.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 264</ref> Jakobstads Elektriska Belysningsaktiebolagetin sähkölaitos rakennettiin kesällä 1901. Katuvalaistus otettiin käyttöön saman vuoden syyskuussa. Sähkölaitos toimi aluksi osakeyhtiömuotoisena, kunnes vuonna 1906 Pietarsaaren kaupunki lunasti osakkeet 105 markan kappalehintaan.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 266–267</ref> Pietarsaaren kaupunki myi vuonna 2014 energialaitoksensa sähköyhtiö [[Herrfors]]ille. Kauppa koski sähkönjakelua, kaukolämpöä ja sähkökauppaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7704800 | Nimeke =Pietarsaari hyväksyi jättikaupan: "Kuin joululahja kaupunkilaisille, velkataakka kevenee" | Tekijä =Kluukeri, Iina | Ajankohta =23.12.2014 | Julkaisija =YLE | Viitattu =5.4.2019 }}</ref> Pietarsaaressa sijaitsee maailman suurin [[Biopolttoaine|biopolttoainepohjainen]] voimalaitos [[Alholmens Kraft 2]], joka valmistui vuonna 2001. Voimalaitoksessa tuotetaan kaukolämpöä Pietarsaaren asukkaille sekä prosessihöyryä ja -lämpöä [[UPM|UPM:n]] tehtaille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/yrityselama/info/pietarsaaren-satama-liikelaitos | Nimeke = Pietarsaaren Satama Oy | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 5.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402204900/https://www.jakobstad.fi/yrityselama/info/pietarsaaren-satama-liikelaitos/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref>

=== Palokunta ===
[[Pietarsaaren paloasema]]lla oli 1800-luvun lopulla kolme työntekijää, palomestari ja kaksi tornivahtia. 1880-luvulla palokuntalaiset kuuluivat poliisin alaisuuteen.<ref name="Nimetön-rFI1-5">Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 511</ref> Pietarsaaren paloasema sijaitsi vuosina 1912–2012 tupakkatehtaan länsipuolella.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 103</ref> Paloasema muutti nykyisiin tiloihin entisen aluehälytyskeskuksen yhteyteen tammikuussa 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/294014/pietarsaaren-palokunta-muutti-uusiin-tiloihin | Nimeke = Pietarsaaren palokunta muutti uusiin tiloihin | Tekijä =  | Julkaisu =  | Ajankohta = 9.1.2012 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 21.8.2019 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20190810182919/https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/294014/pietarsaaren-palokunta-muutti-uusiin-tiloihin | arkistoitu = 10.8.2019 }}</ref>

=== Poliisitoimi ===
Pietarsaaren poliisilaitoksen virkamiehiä olivat 1800-luvun lopulla [[kaupunginviskaali]], ylipoliisikonstaapeli ja viisi poliisikonstaapelia. Vuodesta 1904 lähtien poliisit ovat olleet valtion palveluksessa, mutta Pietarsaaren kaupunki maksoi valtiolle osan poliisilaitoksen kuluista.<ref name="Nimetön-rFI1-5"/> Vuonna 1925 voimaan astuneen asetuksen mukaan kukin kaupunki muodosti oman poliisipiirinsä. Tuolloin Pietarsaaren osuus poliisilaitoksen kuluista oli kolmasosa.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, sivut 513</ref> 1930-luvun jälkipuoliskolla Pietarsaaressa oli poliisimestarin lisäksi kolme ylikonstaapelia ja 16 konstaapelia. Osuus poliisilaitoksen kustannuksista kaupungeilla säilyi vuoteen 1977 asti.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, sivut 514</ref> Pietarsaaren poliisi muutti nykyisiin tiloihinsa vuonna 2011.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5087260 | Nimeke = Pietarsaaren poliisille hulppeat tilat | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 25.2.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.8.2019 | Kieli = }}</ref>

== Liikenne ==
[[Tiedosto:Pietarsaari railway station 20180705.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Pietarsaaren rautatieasema]].]]

Noin 11 kilometriä pitkä [[Kantatie 68]] on yhteys [[Pietarsaaren satama]]sta [[Valtatie 8|valtatielle 8]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://vayla.fi/pohjanmaalla-suunnitteilla/kt-68-valilla-edsevo-pietarsaari#.XYokxPpR2Uk | Nimeke =Kt 68 välillä Edsevö-Pietarsaari, vaihe 3 | Viitattu =24.9.2019 }}</ref> [[Seututie 741]] kulkee seuraavissa kunnissa Lappajärveltä Pietarsaareen: [[Lappajärvi]] – [[Kauhava]] – [[Pedersören kunta]] – Pietarsaari.<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ |nimeke=Karttapaikka - Maanmittauslaitos| julkaisu=asiointi.maanmittauslaitos.fi |viitattu=2019-09-24 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Seututie 749]] kulkee [[Uusikaarlepyy|Uudestakaarlepyystä]] Pietarsaareen ja edelleen [[Luoto|Luodon]] saariston läpi [[Kokkola]]an.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10117897 | Nimeke = Siltatyömaa katkaisee liikenteen Pietarsaaren rantatiellä syksyyn saakka | Tekijä =Ari Vihanta | Julkaisu = | Ajankohta =15.3.2018 | Julkaisija = | Viitattu = 24.9.2019 }}</ref>

Pietarsaaressa toimii kaksi linja-autoliikenneyritystä, [[Haldin & Rose]] ja Ekmans Bussar.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.haldin-rose.fi/fi/contact.html | Nimeke = Ota yhteyttä! | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =1.8.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = Ekmans Bussar | Nimeke = Yhteys | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =1.8.2019 }}</ref> Vippari-palvelulinja, joka noutaa asiakkaat tilauksesta kotoa, on toiminut Pietarsaaressa vuodesta 1998. Palvelu alkoi kolmevuotisena EU-hankkeena, jossa testattiin linja-autoliikenteelle kutsuja välittävää tietokoneohjelmaa. Sittemmin ohjelma ja kutsuliikennejärjestelmä otettiin kaupungin vakinaiseen käyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmasto-opas.fi/fi/kunnat/ratkaisuja/toimialan/-/artikkeli/c/72d9be2c-7500-437d-84e6-3ccaac4cb96e/a/5881c257-59de-4d6f-94ab-4605096cdee0/pietarsaaressa-kehitetty-pikkukaupunkiin-soveltuva-joukkoliikenne.html | Nimeke = Pietarsaaressa kehitetty pikkukaupunkiin soveltuva joukkoliikenne | Julkaisu =  | Ajankohta = 14.6.2013 | Julkaisija =  | Viitattu = 28.7.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190727230645/https://ilmasto-opas.fi/fi/kunnat/ratkaisuja/toimialan/-/artikkeli/c/72d9be2c-7500-437d-84e6-3ccaac4cb96e/a/5881c257-59de-4d6f-94ab-4605096cdee0/pietarsaaressa-kehitetty-pikkukaupunkiin-soveltuva-joukkoliikenne.html | arkistoitu = 27.7.2019 }}</ref>

Noin 10 kilometriä Pietarsaaresta kaakkoon, Pedersören kunnassa sijaitsee [[Pännäisten rautatieasema]]. Pietarsaaren linja-autoasemalta on bussiyhteys Pännäisten asemalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/liikenne/junabussi-pietarsaari-pannainen | Nimeke =Junabussi Pietarsaari-Pännäinen | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =5.4.2019 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190402201401/https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/liikenne/junabussi-pietarsaari-pannainen/ | arkistoitu =2.4.2019 }}</ref> Asemalta alkava [[Pietarsaaren rata]] on osa [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkon]] [[Pohjanmaan rata]]a. Se kulkee Pännäisistä Pietarsaareen ja edelleen [[Alholma]]an. Rataosuudella on ainoastaan tavaraliikennettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.epressi.com/tiedotteet/logistiikka-ja-liikenne/pietarsaari-pannainen-rataosalla-siirrytaan-tanaan-sahkoiseen-liikennointiin.html | Nimeke = Pietarsaari-Pännäinen –rataosalla siirrytään tänään sähköiseen liikennöintiin | Ajankohta =27.3.2017 | Julkaisija = | Viitattu = 10.8.2019 }}</ref> Rataosuuden sähköistäminen valmistui vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kp24.fi/uutiset/510091/pietarsaaren-sahkorata-vihittiin-kayttoon-myos-kantatielle-korjaussuunnitelma | Nimeke = Pietarsaaren sähkörata vihittiin käyttöön – myös kantatielle korjaussuunnitelma? | Julkaisu = kp24.fi | Ajankohta = 7.4.2017 | Julkaisija = Keskipohjanmaa | Viitattu = 10.8.2019 }}</ref>

[[Pietarsaaren satama]] on sekä vienti- että tuontisatama. Tavaravirran vuotuinen kokoluokka on kaksi miljoonaa tonnia. Satamaan johtaa 11 metriä syvä väylä. Laukonlaiturin pituus on vuonna 2009 valmistuneen pidennyksen jälkeen yhteensä 503 metriä. Satamaoperaattorina Pietarsaaren satamassa toimii Euroports Pietarsaari Oy. Tärkeimmät sataman kautta kulkevat tuotteet ovat [[selluloosa]], [[sahatavara]], [[paperi]], [[sementti]] ja [[lipeä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/yrityselama/info/pietarsaaren-satama-liikelaitos | Nimeke = Pietarsaaren Satama Oy | Julkaisija =  | Viitattu = 5.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402204900/https://www.jakobstad.fi/yrityselama/info/pietarsaaren-satama-liikelaitos/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://portofpietarsaari.fi | Nimeke = Tehokas tavarankäsittely on avainasemassa | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =5.4.2019 }}</ref>

[[Kokkola-Pietarsaaren lentoasema]] sijaitsee [[Kruunupyy]]ssä noin 30 kilometriä koilliseen Pietarsaaren keskustasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/matkailu/matkailupalvelut/uusi-sivu/liikenneyhteydet | Nimeke = Liikenneyhteydet | Viitattu = 24.9.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210207185922/https://www.jakobstad.fi/matkailu/matkailupalvelut/uusi-sivu/liikenneyhteydet | arkistoitu = 7.2.2021 }}</ref>

Pietarsaaren liikenneturvallisuus oli Suomen heikoin vuonna 2009, kun tarkastellaan liikenteessä vammautumisriskiä.<ref>Lähde: IS 13.1.2011.</ref>

== Talous ==
[[Tiedosto:Jakobstad Tobacco Factory 1.jpg|pienoiskuva|[[Strengbergin tupakkatehdas]].]]
[[Tiedosto:Jakobstad paper factory.jpg|pienoiskuva|[[UPM-Kymmene]]n paperi- ja sellutehdas.]]
[[Tiedosto:Jakob Center 20180705.jpg|pienoiskuva|Jakob Center -kauppakeskus.]]

Pietarsaaren seutukunnassa on 3&nbsp;000 yritystä, joista hieman yli 1&nbsp;200 on Pietarsaaressa. Kaupungin maantieteellinen sijainti, maantie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet sekä satama tarjoavat yritystoiminnalle hyvät edellytykset. Kaupungissa on elinkeinoelämän kaikkien alojen yrityksiä, joista monet vievät tuotteitaan ja palveluitaan ulkomaille. Pietarsaaren [[työpaikkaomavaraisuus]] 136,1 prosenttia on Suomen korkeimpia.<ref name="Nimetön-rFI1-4"/> Lokakuussa 2018 uutisoitiin Pietarsaaren työttömyyden vähentyneen kaikissa ikäryhmissä. Kaupungissa oli elokuussa 2018 työttömänä hieman yli seitsemän prosenttia työvoimasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10432347 | Nimeke = Nuorten työttömien määrä väheni selvästi Pietarsaaressa | Tekijä = Iina Kluukeri | Julkaisu = | Ajankohta =1.10.2018 | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu =5.4.2019 }}</ref>

Pietarsaari on teollisuusvetoinen kunta, sillä vuonna 2016 työvoimasta 35,8 prosenttia työskentelee [[Jalostus (taloustiede)|jalostuksessa]], kun koko maan jalostusteollisuuden osuus työvoimasta oli 20,7 prosenttia. [[Palvelusektori]]lla työskenteli Pietarsaaressa 62,3 prosenttia työvoimasta ja [[Alkutuotanto|alkutuotannossa]] 1,0 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2019&active1=598&active2=SSS| Nimeke = Kuntien avainluvut| Julkaisija = Tilastokeskus| Viitattu = 24.9.2019}}</ref> Pietarsaaren kaupungin verkkosivujen mukaan kunnan suurimmat työnantajat ovat itse kaupunki, elintarvikeyritys [[Snellman (elintarvikeyritys)|Snellman]], [[UPM-Kymmene]], [[BillerudKorsnäs]], [[Nautor]], [[Baltic Yachts]], [[Walki]], [[Beamex]] ja [[OSTP]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.jakobstad.fi/yrityselama/info/suurimmat-yritykset| Nimeke = Suurimmat työnantajat| Julkaisija = Jakobstad| Viitattu = 24.9.2019| arkisto = https://web.archive.org/web/20190402225447/https://www.jakobstad.fi/yrityselama/info/suurimmat-yritykset/| arkistoitu = 2.4.2019}}</ref>

Snellmanin pääkonttori on Pietarsaaressa, ja sen tehtaalla työskentelee noin 700 henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://snellman.fi/fi/yritys/ | Nimeke = Yritys | Viitattu = 23.7.2019}}</ref> UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalueella on biometsäteollisuuden keskittymä, ja siellä on UPM-kymmenen [[Pietarsaaren paperitehdas|sellutehtaan]] lisäksi [[Alholman saha]], BillerudKorsnäs Finlandin paperitehdas, Walin paperin jalostustehdas ja Alholmens Kraftin voimalaitos.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.upmpulp.com/fi/upm-pietarsaari/| Nimeke = UPM Pietarsaari| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = UPM| Viitattu = 24.9.2019}}</ref> Pietarsaaressa on edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava Nautor. Suurin osa yrityksen purjeveneistä menee vientiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/pietarsaarelaiset-luksusveneet-seilaavat-ulkomaisille-ostajille-1.190923| Nimeke = Pietarsaarelaiset luksusveneet seilaavat ulkomaisille ostajille| Tekijä = Aalto, Tomi & Olli, Tomi| Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus| Ajankohta = 28.5.2017| Julkaisija = | Viitattu = 24.9.2019}}</ref> Baltic Yachts valmistaa puolestaan luksusjahteja, ja se on valmistanut muun muassa aikanaan maailman suurimman komposiittipurjeveneen ''Heteiroksen''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10356174| Nimeke = Luksusveneestä tuli kallis kiista – ostaja vaatii pohjalaisfirmalta yli 22 miljoonan euron jättikorvauksia korkoineen| Tekijä = Vihanta, Ari| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 17.8.2018| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 24.9.2019}}</ref> Muita merkittäviä työnantajia ovat OSTP (entinen Jaro), joka valmistaa tuotteita ruostumattomasta teräksestä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5435827| Nimeke = Pietarsaari vahvistaa asemiaan Outokummun putkituotannossa| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 11.10.2011| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 24.9.2019}}</ref>, sekä Walki, joka valmistaa pakkausmateriaaleja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10706884| Nimeke = Walki aloittaa isot yt-neuvottelut Pietarsaaressa| Tekijä = Vihanta, Ari| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 26.3.2019| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 24.9.2019}}</ref>. Beamex on puolestaan erikoistunut prosessi-instrumenttien [[kalibrointi]]teknologiaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2011-03-17/Beamex-laajentaa-lämpötilakalibrointiin-3300706.html | Nimeke = Beamex laajentaa lämpötilakalibrointiin| Tekijä =Seppälä, Jarmo | Julkaisu =Tekniikka & Talous | Ajankohta =28.7.2019 | Viitattu = }}</ref>

Pietarsaaressa on laaja majoitustarjonta. Kaupungista löytyy hotelleja ja muita majoitusvaihtoehtoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.jakobstad.fi/matkailu/majoitu | Nimeke= majoitu | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisija= | Viitattu= 28.7.2019 }}</ref> [[Stockmann]]illa oli tavaratalo Pietarsaaressa vuosina 1967–1982.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.stockmanngroup.com/fi/historia |Nimike=Stockmannin historiaa |Julkaisu=Stockmann |Viitattu=31.1.2017}}</ref> Vuonna 1969 alkoi säännöllinen lauttaliikenne Pietarsaaren ja Skellefteån välillä, mikä jatkui vuoteen 1998 asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kvarken.org/merenkurkun-neuvosto/merenkurkun-alue/ | Nimeke = Merenkurkun alue ja historia | Julkaisu = kvarken.org | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 21.8.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/silja-lopettaa-pietarsaaren-liikenteen/5478550#gs.r36x48 | Nimeke = Silja lopettaa Pietarsaaren liikenteen | Tekijä = | Julkaisu = mtvuutiset.fi | Ajankohta = 26.8.1998 | Julkaisija = | Viitattu = 19.9.2019 }}</ref>

Jo lopetettuja pietarsaarelaisia yrityksiä olivat [[Wilh. Schauman|Schaumanin]] omistama [[sikuri]]tehdas, [[Strengbergin tupakkatehdas]] ja jäätelövalmistaja [[Sun Ice]]. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehdas perustettiin vuonna 1762. Vuonna 1842 sen omistus siirtyi [[Philip Ulric Strengberg]]ille ja [[Victor L. Schauman]]ille. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli tuhat työntekijää. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat ja [[Pietarsaaren kaupungintalo|uusi kaupungintalo]] sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä ”kellopallo” on kaupungin symboleja. Se on läpimitaltaan Pohjoismaiden suurikokoisin kello.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/puoli-vuosisataa-tupakkatehtaalla.html | Nimeke = Puoli vuosisataa tupakkatehtaalla | Julkaisu =  | Ajankohta = 13.6.2012 | Julkaisija =  | Viitattu = 16.3.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190405013040/https://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/puoli-vuosisataa-tupakkatehtaalla.html | arkistoitu = 5.4.2019 }}</ref> Suomen ensimmäisen koneellisesti [[pitsi]]ä ja nauhoja valmistaneen tehtaan perusti Pietarsaaren keskustaan Isonkadun varrelle niin sanottuun Lassfolkin kortteliin vuonna 1911 [[Anders Lassfolk]], jonka omistama toinen tehdas valmisti puuholkkeja paikalliselle tupakkateollisuudelle. Meijeriosuuskunta [[Milka (meijeriosuuskunta)|Milkan]] Pietarsaaren toiminta päättyi vuoden 2004 lopussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2004/ehdollisena-hyvaksytyt-yrityskaupat/619812004/ | Nimeke = Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena | Julkaisu =  | Ajankohta = 8.10.2004 | Julkaisija =  | Viitattu = 6.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190406181354/https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2004/ehdollisena-hyvaksytyt-yrityskaupat/619812004/ | arkistoitu = 6.4.2019 }}</ref>

Pietarsaaressa sijaitsevia ruokakauppoja ovat [[HalpaHalli]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.halpahalli.fi/myymalat | Nimeke = Myymälät | Viitattu = 14.8.2019 }}</ref>, [[K-Citymarket]], neljä [[K-Market]]tia, [[K-Supermarket]], [[Lidl]], [[Prisma (kauppaketju)|Prisma]] ja [[Sale]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://aukioloajat.com/pietarsaari/ruokakaupat | Nimeke = Pietarsaaren ruokakauppojen aukioloajat | Viitattu = 14.8.2019 }}</ref>

== Kulttuuri ==
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren kulttuuri]]}}
[[Tiedosto:Runeberg rintakuva.jpg|pienoiskuva|Suomen kansallisrunoilija [[J. L. Runeberg]] syntyi Pietarsaaressa 1804.]]

Pietarsaaren kulttuurielämä on monipuolista ja yhdistystoiminta vilkasta. Kulttuuritarjontaa on melkein vuoden jokaiselle päivälle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/ | Nimeke = Kulttuuri | Ajankohta =  | Viitattu = 2.8.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402225604/https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> Pietarsaaren kulttuuritoimi vaalii ja edistää yhdistys- ja kulttuurielämän runsautta kaupungissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritoimisto | Nimeke = Kulttuuritoimisto | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 2.8.2019}}</ref>

=== Media ja viestintä ===
Ruotsinkielinen sanomalehti [[Jakobstads Tidning|''Jakobstads Tidning'']] on ilmestynyt vuodesta 1898. Vuodesta 2008 lähtien sen nimi on ollut [[Österbottens Tidning|''Österbottens Tidning'']]. Kaupungissa ilmestyy myös suomenkielinen sanomalehti [[Pietarsaaren Sanomat|''Pietarsaaren Sanomat'']]. ''PS Pulssi'' on [[ilmaisjakelulehti]], joka ilmestyy perjantaisin. Lehti jaetaan 12&nbsp;100 talouteen Pietarsaaressa ja Luodossa sekä noutopisteisiin Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/523463 | Nimeke = Yhteystiedot | Tekijä =  | Ajankohta = 1.3.2018 | Viitattu = 4.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190831051529/https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/523463 | arkistoitu = 31.8.2019 }}</ref> Tätä ennen suomenkielisiä paikallislehtiä ilmestyi Pietarsaareessa useampia: 1920-luvun lopulta 1930-luvun alkuun julkaistiin ''Pietarsaari''-nimistä lehteä, 1960-luvun alussa ''Tiedotuslehteä'' sekä ''Pohjalaista'' (myöhemmin ''[[Keski-Pohjalainen]]).'' Maakuntalehti [[Pohjalainen|Pohjalaisen]] kanssa paikallislehdellä ei ollut yhteyttä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pentti Höri | Otsikko = Pietarsaaren Sanomat 35 vuoden ikään | Julkaisu = Pietarsaaren Sanomat | Ajankohta = 18.9.2019 | Vuosikerta = 34 | Numero = 37 | Sivut =10 | Julkaisija = | Tunniste= | Viitattu = 18.9.2019 }}</ref>

Pietarsaari sai oman radioaseman ensimmäisenä Pohjanmaalla ja ensimmäisten joukossa Suomessa. Asema aloitti lähetykset 7. toukokuuta 1926, ja se perustettiin Keski-Pohjanmaan radioyhdistyksen keräämillä varoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiomuseet.se/medlem/audionen2/nr3_2004/utpost.html | Nimeke = En svensk utpost i Finland | Julkaisu = | Viitattu = 27.9.2019 }}</ref> Vuonna 1934 [[Yleisradio]] osti Pietarsaaren paikallisen radioyhdistyksen aseman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lahdenmuseot.fi/index.php/download_file/view/3308/&ved=2ahUKEwjKy7WAnfvjAhVplYsKHcToCu4QFjACegQIBBAB&usg=AOvVaw13Sw5j-2tc7LGMCAHuRgeO | Nimeke = Radio- ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia suomessa | Tekijä = Helena Parviainen | Julkaisu = lahdenmuseot.fi | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 11.8.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190811165828/http://www.lahdenmuseot.fi/index.php/download_file/view/3308/%26ved%3D2ahUKEwjKy7WAnfvjAhVplYsKHcToCu4QFjACegQIBBAB%26usg%3DAOvVaw13Sw5j-2tc7LGMCAHuRgeO | arkistoitu = 11.8.2019 }}</ref>

Pietarsaaren paikallistelevisiota pyörittää JakobstadTVPietarsaari ry, joka on perustettu vuonna 1989.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jtvp.fi/index.htm | Nimeke = Tervetuloa JTVP:n uusille kotisivuille! | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =31.3.2019 }}</ref> Kanavan näkyvyysalue ulottuu Pietarsaaren kaapelitalouksien lisäksi Uudenkaarlepyyn, Pedersören kunnan, Kokkolan ja Luodon kaapeliverkkoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jtvp.fi/yhdistys.htm | Nimeke = Yhdistys | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 31.3.2019 }}</ref> JTVP lähettää hengellistä ohjelmaa maanantai- ja sunnuntai-iltaisin. Kaupunginvaltuuston kokoukset näytetään suorana lähetyksenä kerran kuukaudessa maanantai-iltaisin. Maanantain lähetykset koostuvat pääosin [[Jaakon päivät|Jaakon päivien]], Spotlightin ja [[Runeberginviikko|Runeberginviikon]] videoinnista. Kanavalla näytetään lähetyksiä myös muista paikallisista yleisötilaisuuksista, yksityishenkilöiden haastatteluista, sotahistoriallisisten matkojen kuvausmateriaalista ja veteraanien haastatteluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jtvp.fi/ohjelmat.htm | Nimeke = Ohjelmat | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =31.3.2019 }}</ref>

=== Nähtävyyksiä ===
[[Tiedosto:Jakobstad City Hall.jpg|pienoiskuva|[[Pietarsaaren raatihuone]].]]
[[Tiedosto:Jakobstad Musikhuset.jpg|pienoiskuva|[[Pietarsaaren Musiikkitalo]].]]

*Vanha satama (''Gamla Hamn'') on keskustan vieressä [[Kittholma]]ssa sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi [[Jacobstads Wapen|''Jacobstads Wapenin'']], Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa on viime vuosina kunnostettu kolmimastokuunari ''Vegaa''. Siellä on myös uimaranta ja vesipuisto nimeltä [[Fanta Sea]]. Vähän tunnettu on Vanhahaminantien ympäröimä [[Aarniometsä|ikimetsä]], jossa puiden kaataminen kiellettiin jo 1700-luvulla. Komeitten jättimäntyjen siimeksessä kulkee pururata. Metsä lienee Suomen ensimmäisiä metsänsuojelualueita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vanha-satama.fi/fi/gamla-hamn/area | Nimeke = Vanhan sataman alue | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 27.7.2019 }}</ref>

*[[Fäboda]]ssa noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta länteen sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja ja kuuluisa ”sammettimetsä”, jota hoidetaan ottamalla huomioon alueen virkistys- ja luonnonarvot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/luonto/faboda-porkenasin-luontopolku | Nimeke = Fäboda-Pörkenäsin alueen luontopolku | Viitattu = 17.9.2019 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402221415/https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/luonto/faboda-porkenasin-luontopolku/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.

*[[Nanoq]] on Suomen ensimmäinen arktinen museo. Se esittelee [[arktis]]en ja [[antarktis]]en alueen tutkimusta, luontoa, kansoja ja kulttuuria. Se sijaitsee myös Fäbodassa.<ref>[http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/kaikkea-sita-esitellaankin-nama-ovat-suomen-erikoisimmat-museot/134762 Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot], Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.</ref>

*[[Sikurimuseo]] on tehdasmiljöö [[Alholma]]n kaupunginosassa. Sikurimuseo on Suomen ainoa säilynyt [[sikuri]]tehdas. Alueella on tehtaan lisäksi sikurimestarin talo, kesäkonttori ja makasiini.<ref name="Sikurimuseo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/46-sikurimuseo | Nimeke = Sikurimuseo | Julkaisu = | Viitattu = 19.9.2019 }}</ref>

*[[Pedersören kirkko|Pedersören keskiaikainen kivikirkon]] vanhimmat osat on rakennettu 1520-luvulla, ja sitä on laajennettu vuosina 1787–1795.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 71</ref>

*[[J. L. Runeberg]]iin liittyvät niin sanottu [[Westmannin muorin tupa]], jossa Runeberg oppi lukemaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/pietarsaaren-kaupunginmuseo/westmaninmuorin-tupa | Nimeke = Westmaninmuorin tupa | Viitattu = 19.9.2019 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402223539/https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/pietarsaaren-kaupunginmuseo/westmaninmuorin-tupa/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref>, sekä niin sanottu [[Runebergin tupa]], jonka Runebergin isä rakennutti vuonna 1811 ja jonka kaupunkilaiset lahjoittivat kunnostettuna Runebergille itselleen vuonna 1851.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/47-runebergin-tupa | Nimeke = Runebergin tupa | Viitattu = 19.9.2019 | Kieli = }}</ref>

*Pietarsaaren kesätapahtuma on nimeltään [[Jaakon päivät]]. Päivät ovat heinäkuussa [[Jaakko|Jaakon]] nimipäivän aikoihin ja kestävät noin viikon.<ref>http://www.jakobsdagar.multi.fi/ {{Wayback|1=http://www.jakobsdagar.multi.fi/ |päiväys=20070707151502 }}</ref>

*[[7 sillan saaristo]]tie johtaa saaristoreittiä Luodon saarten kautta Kokkolaan, nimensä mukaisesti seitsemän sillan kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/7_sillan_saaristo_voitti_matkailupalkinnon/6455618 | Nimeke = 7 sillan saaristo voitti matkailupalkinnon | Julkaisija = Yle | Viitattu = 30.9.2019}}</ref>

*[[Pietarsaaren vesitorni]] vuodelta 1931 on arkkitehti [[Lars Sonck]]in suunnittelema.<ref>[http://yle.fi/uutiset/sonckin_suunnittelema_vesitornivanhus_on_taas_kukoistuksessaan__sisalle_sinne_ei_enaa_paase/7851273 Sonckin suunnittelema vesitornivanhus on taas kukoistuksessaan]. Yle 7.3.2015.</ref>

* [[Mässkär]]in saarella on tyhjilleen jäänyt luotsiasema, jossa on nykyisin ravintola sekä kokous- ja yöpymistilat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.visitpietarsaarenseutu.fi/fi/masskar | Nimeke = Mässkär | Viitattu = 20.8.2019 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20190820181908/https://www.visitpietarsaarenseutu.fi/fi/masskar | arkistoitu = 20.8.2019 }}</ref>

=== Ruokakulttuuri ===
Pietarsaaren [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoaksi]] nimettiin 1980-luvulla [[maksamakkara|maalaismaksamakkara]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 165| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste = | Isbn = 951-96047-3-1}}</ref>

Kahvila- ja ravintolakulttuuri on Pietarsaaressa vilkasta. Strengbergin tupakkatehdas tarjosi ensimmäisenä suomalaisena teollisuuslaitoksena työntekijöilleen lounasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pietarsaaressa-on-suomen-elinvoimaisin-keskusta/88a1e5b6-7649-3475-ad86-ae44b64c6df0 | Nimeke = Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta | Julkaisu =Kauppalehti | Ajankohta =8.6.2017 | Viitattu =6.4.2019 }}</ref> Pietarsaaresta löytyy etnisiä ravintoloita, kotiruokaa tarjoavia lounasravintoloita, à la carte -ravintoloita sekä [[Kahvila|kahviloita]], [[pub]]eja ja [[yökerho]]ja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/matkailu/syo-ja-juo/ | Nimeke = Syö ja juo | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 8.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190408161818/https://www.jakobstad.fi/matkailu/syo-ja-juo | arkistoitu = 8.4.2019 }}</ref> Korv-Görans on yli 40 vuotta toiminut grilli Pietarsaaressa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.korvgorans.fi/about-us | Nimeke = About us | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 2.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190826064623/http://www.korvgorans.fi/about-us | arkistoitu = 26.8.2019 }}</ref> Nykyään Korv-Göransilla on grillit Pietarsaaren lisäksi myös Vaasassa, Kokkolassa ja [[Tammisaari|Tammisaaressa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.korvgorans.fi/locations | Nimeke = Locations | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =2.4.2019 }}</ref> Hampurilaisketju [[Friends & Brgrs]] perustettiin Pietarsaaressa 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4400889/Friends++Brgrs+avaa+ravintolan+Turun+keskustaan | Nimeke = Friends & Brgrs avaa ravintolan Turun keskustaan | Tekijä = Marika Lempää | Julkaisu = Turun sanomat | Ajankohta = 30.11.2018 | Viitattu = 2.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402175030/https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4400889/Friends++Brgrs+avaa+ravintolan+Turun+keskustaan | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> [[Vegaani]]ruokaa tarjoileva ravintola Vegana aloitti helmikuussa 1991.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://eat.fi/fi/pietarsaari/vegana | Nimeke = Vegana | Julkaisu = | Ajankohta = 3 | Viitattu = 9.4.2019 }}</ref>

=== Tapahtumat ===
Helmikuun alussa järjestetään Pietarsaaren kirjallisuuspainotteinen kulttuuriviikko, [[Runeberginviikko]].<ref name="Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/vapaa-aika-pietarsaaressa/tapahtumat-ja-kulttuuri-pietarsaaressa- | Nimeke = Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 26.7.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402174851/https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/vapaa-aika-pietarsaaressa/tapahtumat-ja-kulttuuri-pietarsaaressa-/ | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref> Jaakon päiviä on järjestetty 1970-luvulta lähtien. Tapahtuma on kasvanut viikonlopputapahtumasta viikon kestäväksi juhlaksi. Lasten päivä ja vanhan ajan tori ovat Jaakon päivien vakio-ohjelmistoa.<ref name="Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä"/> Musiikkiyhdistys Jazzoo järjestää torstaijazzeja, joissa esiintyy paikallisia ja kansainvälisesti tunnettuja muusikkoja.<ref name="Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä"/> Spotlight, eli kulttuurin ja kaupan yö on Pietarsaaressa elokuussa järjestettävä tapahtuma. Ohjelmassa on taidetta, musiikk ja tanssia. Monet liikkeet ovat tuolloin auki lähes puoleenyöhön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.7siltaa.com/fi/tapahtumat/spotlight-kulttuurin-ja-kaupan-yo | Nimeke = Spotlight - Kulttuurin ja Kaupan yö | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 6.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190817115816/http://www.7siltaa.com/fi/tapahtumat/spotlight-kulttuurin-ja-kaupan-yo | arkistoitu = 17.8.2019 }}</ref> Marraskuussa Pietarsaaressa järjestetään vuosittain kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali [[Rusk (festivaali)|Rusk]], jossa yhdistyvät korkeatasoinen [[kamarimusiikki]] ja eri taiteenalat. Pääosa festivaalin tapahtumista toteutetaan kaupungin keskustassa sijaitsevassa [[Schaumansali|Schauman-salissa]], mutta tapahtumat levittäytyvät myös laajemmin ympäröivään kaupunkimiljööseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ruskfestival.fi/fi/ | Nimeke = ruskfestival.fi | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 }}</ref>

=== Urheilu ja liikunta ===
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren urheilu]]}}
[[Tiedosto:Pietarsaaren keskuskenttä 25.7.2014b.jpg|pienoiskuva|[[FF Jaro]]n kotistadion [[Pietarsaaren keskuskenttä]].]]

Skotlantilainen liikemies [[George Easton]] toi jalkapallon Pietarsaareen jo vuonna 1903. [[FF Jaro]] perustettiin vuonna 1965, ja se nousi ensimmäisen kerran [[Mestaruussarja (jalkapallo)|Mestaruussarjaan]] vuodeksi 1989.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/pietarsaari-jalkapallokaupunki | Nimeke = Pietarsaari on jalkapallokaupunki| Tekijä = Jääskeläinen, Tuomas| Julkaisu = Elävä arkisto| Ajankohta = 23.4.2015| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 20.9.2019}}</ref> Jaro pelasi kaudella 2019 [[Ykkönen (jalkapallo)|Ykkösessä]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.palloliitto.fi/miesten-ykkonen/info| Nimeke = Miesten Ykkönen info| Julkaisija = Suomen Palloliitto| Viitattu = 20.9.2019| arkisto = https://web.archive.org/web/20190413025718/https://www.palloliitto.fi/miesten-ykkonen/info| arkistoitu = 13.4.2019}}</ref>, mutta sillä on yhteensä 23 vuotta pääsarjassa.<ref name="50vuotta">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/ff-jaro-juhli-50-vuotista-taivaltaan| Nimeke = FF Jaro juhli 50-vuotista taivaltaan| Ajankohta = 6.11.2015| Julkaisija = Suomen Palloliitto| Viitattu = 20.9.2019}}</ref> Jarosta erotettiin vuonna 1993 naisten joukkue [[FC United]].<ref name="50vuotta"/> Se on voittanut kahdesti [[Kansallinen Liiga|Suomen mestaruuden]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.palloliitto.fi/ottelut-ja-sarjat/naisten-liiga/naisten-liiga-info/naisten-suomen-mestarit-1971| Nimeke = Naisten suomen mestarit 1971–| Julkaisija = Suomen Palloliitto| Viitattu = 20.9.2019| arkisto = https://web.archive.org/web/20190616133105/https://www.palloliitto.fi/ottelut-ja-sarjat/naisten-liiga/naisten-liiga-info/naisten-suomen-mestarit-1971| arkistoitu = 16.6.2019}}</ref> [[IF Drott]] on puolestaan vuonna 1921 perusetettu monilajiseura.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://ifdrott.idrott.fi/sv/om_oss/historia/| Nimeke = Historia| Julkaisija = IF Drott| Viitattu = 20.9.2019| arkisto = https://web.archive.org/web/20190920170420/https://ifdrott.idrott.fi/sv/om_oss/historia/| arkistoitu = 20.9.2019}}</ref>

[[Pietarsaaren uimahalli]] avattiin 1967.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/pietarsaaressa-saa-tanaan-uida-50-sentilla-1.2401540 | Nimeke = Pietarsaaressa saa tänään uida 50 sentillä | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =21.9.2017 | Viitattu = 3.4.2019 }}</ref> [[Pietarsaaren keskuskenttä]] eli yleisurheilu- ja jalkapallostadion avattiin vuonna 1971. Stadion toimii FF Jaron kotikenttänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ffjaro.fi/fi/seura/keskuskentta | Nimeke = Pietarsaaren keskuskenttä | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisija =  | Viitattu = 2.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160521152204/http://www.ffjaro.fi/fi/seura/keskuskentta | arkistoitu = 21.5.2016 }}</ref> [[Tellushalli]] on vuonna 1991 käyttöön otettu halli, jossa pelataan pääasiassa jalkapalloa ja yleisurheillaan. Kentän koko 100&nbsp;m × 60&nbsp;m. Hallissa on viisi juoksurataa sekä mahdollisuus heitto- ja hyppylajeille. Tellushallissa järjestetään urheilutapahtumien lisäksi messuja ja muita tapahtumia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-urheilu/liikuntapaikat/sisaliikuntapaikat | Nimeke = Tellushalli | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 }}</ref> Rettigin vanha teollisuushalli remontoitiin liikuntalaitokseksi 2016–2018. Liikuntalaitoksessa pelataan muun muassa [[salibandy]]ä, [[futsal]]ia, [[sulkapallo]]a ja [[pöytätennis]]tä sekä pidetään [[voimistelu]]tunteja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/ajankohtaista/rettig-sport-center-huipputulos-9-000-asiakasta-kuukauden-aikana | Nimeke = Rettig Sport Center: Huipputulos 9 000 asiakasta kuukauden aikana | Julkaisu =  | Ajankohta = 16.11.2018 | Julkaisija =  | Viitattu = 2.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190402181228/https://www.jakobstad.fi/ajankohtaista/rettig-sport-center-huipputulos-9-000-asiakasta-kuukauden-aikana | arkistoitu = 2.4.2019 }}</ref>

=== Viittaukset kulttuurissa ===
Elokuva [[Eläville ja kuolleille|''Eläville ja kuolleille'']] perustuu Pietarsaaressa 1980-luvulla sattuneeseen tapahtumasarjaan, jossa perheen nuorempi poika kuoli traagisessa onnettomuudessa omakotitalon pihalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.koulukino.fi/elaville-ja-kuolleille | Nimeke = Eläville ja kuolleille | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 }}</ref>

[[Sub]]illa esitettiin vuonna 2008 matkailuohjelma ''[[Paskareissu]]'', jonka yhdessä jaksossa esiteltiin Pietarsaarta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000261812.html | Nimeke = Kurjimpien kaupunkien listalle pääsivät Vantaa, Pieksämäki ja Mänttä | Julkaisu = | Ajankohta =22.2.2008 | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 }}</ref> Ylen sarjassa ''Niko Kivelä ja nurkkakunnat'' [[Niko Kivelä]] vieraili Pietarsaaressa. Jakson aiheina olivat asehistoria, Arktinen museo Nanoq, kasviharvinaisuus, veneenveistö, jalkapallo ja lintubongaus ilman lintutorneja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-2287014 | Nimeke = Jakso 3: Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Pietarsaari | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =8.4.2019 }}</ref>

[[Tommi Liimatta|Tommi Liimatan]] viidennen romaanin [[Jeppis (romaani)|''Jeppis'']] tapahtumat sijoittuvat Pietarsaareen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://like.fi/kirjat/jeppis/ | Nimeke = Tommi Liimatta Jeppis | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =3.8.2019 }}</ref> Romaanille on myös jatko-osa [[Jeppis 2|''Jeppis 2'']].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://like.fi/kirjat/jeppis-2/ | Nimeke = Tommi Liimatta Jeppis 2 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 3.8.2019 }}</ref>

== Tunnettuja pietarsaarelaisia ==
* [[Otto Elfving]] (1874–1944), kansanedustaja (SDP)<ref name="ked">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/politiikka/art-2000010388137.html | Nimeke = Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 2024-04-27 | Tekijä = Laisi, Erno & Nuoska, Lauri | Viitattu = 2024-05-09 }}</ref>
* [[Georg Eriksson]] (1901–1964), kansanedustaja (SDP)<ref name="ked"/>
* [[Anna-Maja Henriksson]] (s. 1964), kansanedustaja, RKP:n puheenjohtaja<ref name="ked"/>
* [[Väinö Kallio]] (1897–1938), kansanedustaja ([[Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö|STPV]])<ref name="ked"/>
* [[Alfred Komu]] (1877–1928), kansanedustaja (SDP)<ref name="ked"/>
* [[Kalle Lampinen]] (1894–1950), kansanedustaja ([[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|SSTP]])<ref name="ked"/>
* [[Bror Lillqvist]] (1918–1983), kansanedustaja (SDP)<ref name="ked"/>
* [[Mats Nyby]] (1946–2021), kansanedustaja (SDP)<ref name="ked"/>
* [[Boris Renlund]] (s. 1936), kansanedustaja (RKP)<ref name="ked"/>
* [[Kalle Suosalo]] (1869–1918), kansanedustaja (SDP)<ref name="ked"/>

== Katso myös ==
* [[Luettelo Pietarsaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]

== Lähteet ==
* Poutvaara, Matti: ''Suomen kaupungit sanoin ja kuvin''. WSOY, Porvoo 1958.
* Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: ''Pietarsaaren historia osa IV''. Pietarsaaren kaupunki, 2002
* Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: ''Pietarsaaren historia osa V''. Pietarsaaren kaupunki, 2015
* {{Verkkoviite| Osoite = https://www.jakobstad.fi/assets/Uploads/Pietarsaaren-tila-final.pdf| Nimeke = Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008| Tiedostomuoto = PDF| Julkaisija = Staden Jakobstads miljövårdsbyrå| Viitattu = 29.7.2019| arkisto = https://web.archive.org/web/20190729200732/https://www.jakobstad.fi/assets/Uploads/Pietarsaaren-tila-final.pdf| arkistoitu = 29.7.2019}}
*{{Kirjaviite | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Vuosi = 2019 |Tunniste = ISBN 978-952-5446-96-8}}
* Jan-Ole Bäck, Guy Björklund, Ilmari Heinonen, Gerd Sunngren, Märta-Lisa Westman: ''Vihreä perintö - Pietarsaaren historialliset puistot''. Pietarsaaren kaupunki, 2004

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat||Pietarsaari}}
* [https://pietarsaari.fi/ Pietarsaaren kaupungin kotisivu]
* [https://haku.yle.fi/?page=1&query=Jakobstad&service=elava-arkisto Yle Haku: Jakobstad]
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/598.html Tilastokeskus – Pietarsaaren avainluvut]
* [https://emuseo.fi/sikurimuseo Sikurimuseo]

{{Pietarsaari}}
{{Pohjanmaa}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:41.1 Suomi]]
[[Luokka:Pietarsaari|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]