Lähdekoodi sivulle Riika

{{Lupaava}}
{{Kaupunki2
| virallinen_nimi        = Riika
| muu_nimi               =
| alkuperäinen_nimi      = [[Latvian kieli|Latvia]]: Rīga<br>[[Liivin kieli|Liivi]]: Rīgõ
| lempinimi              = 
| motto                  = 
| kuva_taivaanranta      = Riga montage.jpg
| kuvakoko               =
| kuvateksti             = 
| kuva_lippu             = Flag of Riga.svg
| lippu_koko             = 100px
| kuva_vaakuna           = Greater Coat of Arms of Riga - for display.svg|Riian vaakuna
| vaakuna_koko           = 75px
| kilpi_koko             =
| kaupungin_logo         =
| kaupungin_logon_koko   =
| kuva_kartta            = 
| kartta_koko            = 
| kartta_kuvateksti      = 
| pushpin_map            = Latvia
| pushpin_label_position = right
| aluetyyppi             = Valtio
| alueen_nimi            = {{Latvian lippu}} [[Latvia]]
| aluetyyppi1            = Tasavallan tason kaupunki
| alueen_nimi1           = Riika
| aluetyyppi2            = Piirit
| alueen_nimi2           = Centra, Kurzeme, Ziemeļu, Latgale, Vidzeme ja Zemgale
| aluetyyppi3            = 
| alueen_nimi3           = 
| aluetyyppi4            = 
| alueen_nimi4           = 
| hallinnon_tyyppi       = 
| johtajan_arvonimi      = Kaupunginjohtaja
| johtajan_nimi          = [[Vilnis Ķirsis]]
| johtajan_arvonimi1     =
| johtajan_nimi1         = 
| johtajan_arvonimi2     =
| johtajan_nimi2         =
| johtajan_arvonimi3     =
| johtajan_nimi3         =
| johtajan_arvonimi4     =
| johtajan_nimi4         =
| perustettu_nimeke      = Perustettu
| perustettu_päivämäärä  = 1201
| perustettu_nimeke2     = 
| perustettu_päivämäärä2 = 
| perustettu_nimeke3     = 
| perustettu_päivämäärä3 = 
| pinta-ala_huom         =
| pinta-ala_yhteensä     = 307
| pinta-ala_maa          = 258,67
| pinta-ala_vesi         = 48,5
| pinta-ala_veden_osuus% = 16
| pinta-ala_metro        = 
| väkiluku_vuosi         = 2021
| väkiluku_huom          = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.riga.lv/EN/Channels/About_Riga/Riga_in_numbers/default.htm| Nimeke = Riga in Figures
| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Municipal portal of Riga| Viitattu = 27.10.2014| Kieli = {{en}}}}</ref>
| asutustyyppi           = 
| väkiluku_yhteensä      = 614 618
| väestötiheys           =
| väkiluku_metropoli     = 
| väestötiheys_metro     = 
| aikavyöhyke            = EET
| utc_ero                = +2
| aikavyöhyke_kesäaika   = EEST
| utc_ero_kesäaika       = +3
| latd                   = 56
| latm                   = 56
| lats                   = 48
| latNS                  = N
| longd                  = 24
| longm                  = 06
| longs                  = 17
| longEW                 = E
| korkeus_merenpinnasta  = 6
| postinumero_tyyppi     = Postinumero
| postinumero            = LV-10(01–84)
| suuntanumero           = 66 ja 67
| kotisivu               = [http://www.riga.lv/ Rīgas pašvaldības portāls]
| huomautukset           = Lähteet: <ref name="pmlp">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pmlp.gov.lv/lv/statistika/dokuments/ISPV_Pasvaldibas_iedzivojaju_skaits.pdf | Nimeke = Latvijas iedzivotaju skaits pašvaldibas | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = PMLP | Viitattu = 29.6.2009 | Kieli = lv }}</ref> = Väkiluku, Google Earth = Koordinaatit ja korkeus
}}
'''Riika''' ({{k-lv|Rīga}}, {{k-liv|Rīgõ}}) on [[Latvia]]n [[pääkaupunki]] ja [[Baltian maat|Baltian maiden]] merkittävin [[teollisuus|teollinen]], [[liiketoiminta|liiketoiminnallinen]], [[kulttuuri]]llinen ja [[urheilu]]llinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki. 627&nbsp;487 asukkaallaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://data1.csb.gov.lv/pxweb/lv/iedz/iedz__iedzskaits__ikgad/ISG020.px | Nimeke = Iedzīvotāju skaits un tā izmaiņas statistiskajos reģionos, republikas pilsētās, novadu pilsētās, 21 attīstības centrā un novados | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.11.2021 | Kieli = {{lv}} }}</ref> (2020) se on Baltian maiden suurin kaupunki<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.pienimatkaopas.com/riika/|nimeke=Riika|julkaisu=|julkaisija=Pieni matkaopas|viitattu=3.12.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref> ja koko [[Itämeri|Itämeren]] neljänneksi suurin kaupunki asukasluvultaan [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]], [[Tukholma]]n ja [[Helsinki|Helsingin]] jälkeen. Kaupungin pinta-ala on 307,17 neliökilometriä. Yli puolet (1,07 miljoonaa) koko Latvian asukkaista elää Riian [[agglomeraatio]]ssa (Riian kaupunki ympäröivine alueineen, lähikaupungit mukaan luettuna), mutta näistä arviolta kolmasosa asuu kaupungin rajojen sisällä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geo.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/gzzf/Konferences/EGEA/Krisjane_Zira_Rigas_aglomeracija.pdf#page=10 | Nimeke = Rīgas aglomerācija – vai tikai iedzīvotāju mobilitāte? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.11.2021 | Kieli = {{lv}} }}</ref> [[Riian suunnittelualue]]ella oli vuoden 2010 alussa kaikkiaan 1&nbsp;081&nbsp;137 asukasta.

Riian historiallinen keskusta on sisällytetty [[Unesco]]n [[Maailmanperintöluettelo]]on ja se on huomattava [[jugend]]tyylisestä arkkitehtuuristaan, jollaista ei Unescon näkemyksen mukaan ole maailmassa toista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/archive/advisory_body_evaluation/852.pdf | Nimeke = World Heritage List — Riga (Latvia); No. 852 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.11.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Riika oli yksi [[Euroopan kulttuuripääkaupunki|Euroopan kulttuuripääkaupungeista]] vuonna 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/lv/IP_09_1324 | Nimeke = Rīga 2014. gadā būs Eiropas kultūras galvaspilsēta Latvijā, IP/09/1324, EUROPA — Press releases | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.11.2021 | Kieli = }}</ref>

Suomen kielessä kaupungin nimi Riika taipuu kuten siika: ''Riika : Riiassa : Riikaan''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/?i=563&s=2760#faq_563 | Nimeke =Riian vai Riikan? | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 23.3.2008}}</ref>

== Historia ==
=== Esi- ja varhaishistoria ===
Arkeologisten todisteiden perustella Riiassa oli kauppakeskus jo 100-luvulla eaa.<ref>Baister & Patrick 2007, s. 65.</ref> Kauppakeskus sijaitsi [[liiviläiset|liiviläisten]] muinaisella asuma-alueella ja viikinkien [[Väinäjoki|Väinäjoen]] kautta kulkevan [[Viikinkien idäntie|idäntien]] suulla.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.ceroi.net/reports/riga/latviski/pamatlietas/teritorija.htm|Nimeke=Informācija par Rīgu|Julkaisija=Ceroi.net|Viitattu=17.11.2010|Kieli={{lv}}}}</ref><ref name="Henrikin Liivinmaan kroniikasta"/> {{selvennä|viikingit ja ilmeisesti myös liiviläiset viittaa paljon myöhäisempään ajankohtaan kuin 100-lukuun eaa.}}

1100-luvun jälkipuoliskolla alueelle alkoi tulla saksalaisia kauppiaita ja [[ristiretket|ristiretkeläisiä]]. Vuonna 1158 Baltian saksalaiset kauppiaat perustivat kaupallisen asutuksen [[Liivinmaa]]lle nykyisen Riian alueelle.<ref name="chronic">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga.lv/EN/Channels/About_Riga/History_of_Riga/Chronology/VissenakieLaiki.htm|Nimeke=Chronicle of Major Events; The Earliest Age: Livonia|Viitattu=28.9.2010|Julkaisija=Riga.lv|Kieli={{lv}}}}</ref> Noin vuonna 1180 alueelle saapui kauppiaiden mukana myös Bremenin roomalaiskatolisen arkkipiispan lähettämä lähetyssaarnaaja [[Meinhard]], joka käynnisti liiviläisten kastamisen ja muutamaa vuotta myöhemmin [[Ykskylä]]n ({{k-lv|Ikšķile}}) kirkon ja kivisen linnoituksen rakentamisen Riiasta vajaa 30 kilometriä kaakkoon eli Väinäjokea ylävirtaan. Toinen linnoitus rakennettiin asukkaiden turvaksi tätä lähemmäksi, Väinäjoen saareen nykyisen [[Salaspils]]in lähelle. Tässä vaiheessa seutu oli vielä [[Polatsk]]in ruhtinaan veronkantoaluetta ja Baltian maiden asukkaiden käännytystyö [[kristinusko]]on rauhanomaista. Vuonna 1186 Meinhard vihittiin Ykskylän piispaksi, mutta hän kuoli vuonna 1196. Hänen seuraajansa saapui käännytystyöhön paavin kannustaman ristiretkeläisjoukon mukana vuonna 1198, mutta uusi piispa sai pian surmansa taistelussa liiviläisten kanssa.<ref name="Henrikin Liivinmaan kroniikasta"/><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.imperialteutonicorder.com/id62.html|Nimeke=Livonian Brothers of the Sword|Julkaisija=Imperialteutonicorder.com|Viitattu=17.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref><ref name="hotels">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-hotels.net/guide/riga.htm|Nimeke=Riga, Latvia. Information about the Latvian capital|Julkaisija=Riga-hotels.net|Viitattu=14.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref>

=== 1200–1500-luku ===
[[Tiedosto:Albert of Riga.JPG|pienoiskuva|vasen|Piispa Albert von Buxhövdeniä pidetään Riian perustajana.]]
Vuonna 1200 Liivinmaan uusi piispa [[Albert von Buxhövden]] saapui Riikaan mukanaan 23 laivaa ja 500 aseistettua ristiretkeläistä.<ref name="Henrikin Liivinmaan kroniikasta"/><ref name="riga-life">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-life.com/riga/history|Nimeke=Riga History – A Retrospective|Julkaisija=Riga-life.com|Viitattu=17.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Seuraavana vuonna 1201 von Buxhövden perusti Väinäjoen ja sen vähäisen Rige-sivuhaaran väliselle liiviläisalueelle Riian kaupungin hallinnolliseksi, kirkolliseksi ja kaupalliseksi keskukseksi. Kaupunki oli ensimmäinen koko Liivinmaalla. Liivinmaan piispanistuin siirrettiin Ykskylästä Riikaan, jonne ryhdyttiin rakentamaan Neitsyt Marialle omistettua [[Riian tuomiokirkko|tuomiokirkkoa]] (peruskivi vuonna 1211).<ref name="Henrikin Liivinmaan kroniikasta"/><ref name="Riika1">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.mtv3.fi/matkailu/ulkomaat/matkakohteet.shtml/27750?Latvia|Nimeke=Riika – Baltian metropoli|Julkaisija=MTV3.fi|Viitattu=10.11.2010}}</ref><ref name="Riika opas 2011/12"/> Vuonna 1202 Buxhövden perusti Riiassa [[Kalparitaristo|kalparitariston]] ritarikunnan, jonka tavoitteena oli turvata tilapäisiä ristiretkeläisiä vakaampi ritarijoukko [[Baltit|balttien]] käännytystyön turvaksi.<ref name="baister66">Baister & Patrick 2007, s. 66.</ref> Hän myös salli hopearahan lyömisen kaupankäynnin edistämiseksi.<ref name="Early Livonian coins">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.gyford.com/archive/2009/04/28/www.geocities.com/Athens/Olympus/5539/archriga/1alb.html|Nimeke=Archbishopric of Riga – Albert, 1199–1229: Pfennig (Bracteate)|Julkaisija=gyford.com|Viitattu=5.11.2011|Kieli={{en}}}}</ref>

Kalparitaristo kärsi tappion [[Semgallit|semgalleille]] [[Saulen taistelu]]ssa vuonna 1236. Tämän jälkeen ritaristo liitettiin [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiseen ritarikuntaan]], joka vakiinnutti saksalaisten valtakauden [[Vanha-Liivinmaa|Vanhan-Liivinmaan]] alueella.<ref name="baister66"/> [[Preussi]]n ja Liivinmaan tavoin Riika tuli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] suojelukseen, vaikka sitä ei liitetty keisarikunnan alueisiin.<ref name="knights">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.shsu.edu/~his_ncp/Ramliv.html|Nimeke=Rambaud on the Livonian and Teutonic Knights|Julkaisija=Shsu.edu|Viitattu=17.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref><ref name="riga-life"/>

Riika kärsi 1200-luvuilla peräti viidestä tulipalosta, minkä seurauksena kaupungissa kiellettiin puurakennusten rakentaminen kaupunginmuurien sisäpuolelle. Kaupunki kehittyi silti kauppakeskukseksi, ja se liittyi [[Hansaliitto]]on vuonna 1282.<ref name="baister66"/>

Kun Hansaliiton merkitys väheni, edelleen kasvanut Riika joutui yhä enemmän ulkomaiden poliittisen ja sotilaallisen mielenkiinnon kohteeksi. [[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksessa]] maat, mukaan lukien Riika, siirtyivät protestanttisuuteen.<ref name="hotels"/> Vuonna 1561 Riika sai 20 vuodeksi vapaakaupungin aseman<ref name="riga-life"/>.

=== Puola-Liettuan, Ruotsin ja Venäjän valtakuntaa ===
[[Tiedosto:Riga wodcut 1575.gif|pienoiskuva|180px|left|Riika. ''Cosmographia Universalis'' -kirjan kuvitusta vuodelta 1575.]]

Vuonna 1581 Riika joutui [[Puola]]n alaisuuteen<ref name="riga-life"/>, kunnes [[Ruotsi]]n [[Kustaa II Aadolf]] [[Riian piiritys (1621)|valloitti kaupungin]] ja sen läheisyydessä sijainneen [[Daugavgrīva|Daugavgrīvan]] linnoituksen [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] vuonna 1621.<ref name="riga-life"/><ref name="hotels"/><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.finland.lv/public/default.aspx?nodeid=42308&contentlan=1&culture=fi-FI|Nimeke=Historia|Julkaisija=Suomen suurlähetystö, Riika|Viitattu=15.11.2010}}</ref>

Vuosien 1656–1658 [[Pohjan sota|Pohjan sodassa]] Riika joutui [[Venäjä]]n miehittämäksi, mutta se palautui sodan jälkeen Ruotsille.<ref name="riga-life"/> Riika oli Ruotsin valtakunnan suurin kaupunki, jolla oli laajat [[itsehallinto]]-oikeudet. Vuonna 1683 ilmestyi ensimmäinen latviankielinen [[aapinen]], ja vuonna 1698 [[Raamattu]] julkaistiin latviaksi.<ref name="Riika opas 2011/12"/>

[[Kuva:Riga old.jpg|pienoiskuva|Näkymä Riiasta. Postikortti noin vuodelta 1900.]]

[[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]] vuonna 1710 [[Venäjä]]n [[Pietari Suuri]] valloitti Riian, joka jäi Venäjälle sodan lopettaneessa [[Uudenkaupungin rauha]]ssa vuonna 1721.<ref name="V6871">Vaalgamaa, s. 68–71. {{Selvennä|teos?}}</ref> 

Vuonna 1862 valmistui rautatie, joka yhdisti Riian Pietarin-Varsovan päärataan [[Daugavpils|Dünaburgissa]]. Samana vuonna perustettiin saksankielinen Riian teknillinen oppilaitos. Riian Venäläis-balttilainen vaunutehdas kasvoi Venäjän johtavaksi junavaunujen tuottajaksi.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Kasekamp, Andres|Nimeke=Baltian historia|Vuosi=2013|Sivu=|Sivut=127-128|Julkaisija=Vastapaino|Isbn=978-951-768-411-8}}</ref>

Riiasta tuli yksi Venäjän tärkeimmistä satamakaupungeista, jollaisena se pysyi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] saakka. Puutavaran vientisatamana se kasvoi maailman suurimmaksi. 1900-luvun alkuun mennessä Riika oli tullut myös huomattavaksi teollisuuskaupungiksi, ja se oli Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki [[Moskova]]n ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] jälkeen.<ref name="hotels" /><ref name=":1" />

Valtiollisista muutoksista huolimatta [[baltiansaksalaiset]] pysyivät vuosisatojen ajan Riian suurimpana väestöryhmänä. Vuonna 1867 heitä oli 42,9 prosenttia kaupungin väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.history-museum.lv/english/pages/par-mums/muzeja-vesture.php|Nimeke=History of the Museum|Julkaisija=History-museum.lv|Viitattu=15.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Kaupungin hallintokielenäkin oli [[saksan kieli|saksa]] vuoteen 1891 saakka, jolloin sen syrjäytti tästä asemasta [[venäjän kieli|venäjä]]. Samoihin aikoihin kuitenkin latvialaiset nousivat kaupungin suurimmaksi väestöryhmäksi ja Riiasta kehittyi Latvian kansallisen heräämisen tärkein keskus.<ref name="riga-life"/>

Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Riiasta oli kehittynyt puolen miljoonan asukkaan monikulttuurinen metropoli ja Börsenbankin ja Kommerzbankin kaltaisten modernien pankkien myötä merkittävä eurooppalainen finanssikeskus.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Roselius, Aapo & Silvennoinen, Oula|Nimeke=Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921|Vuosi=2019|Sivut=232-233|Julkaisija=Tammi|Isbn=978-951-31-7549-8}}</ref>

=== Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki ===
Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Saksa miehitti Riian.<ref name="hotels"/> Seuraavan vuoden maaliskuussa [[Brest-Litovskin rauha]]nsopimuksen mukaan Riika olisi joutunut Saksalle, mutta kun Saksa 11. marraskuuta 1918 joutui antautumaan länsiliittoutuneille, se ei voinut pitää aluetta hallinnassaan.<ref name="riga-life"/> Sen sijaan Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta, ja Riika tuli sen pääkaupungiksi.<ref name="hotels"/><ref name="riga-life"/> Latvian itsenäistyttyä Riika menetti asemansa Venäjän kaupan keskuksena ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]] ja [[Saksa]] tulivat Latvian tärkeimmiksi kauppakumppaneiksi.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.jewishhealthcareinternational.org/projects/former-soviet-union/sites.php|Nimeke=Former Soviet Union|Julkaisija=Jewishhealthcareinternational.org|Viitattu=18.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> 

Maailmansota oli romahduttanut kaupungin talouden ja väestömäärän. Sotavuosien aikana Riika oli kokenut seitsemän eri vallanpitäjää ja vallanvaihdokset olivat asukkaille merkinneet ryöstelyä, terroria ja kuolonuhreja.<ref name=":0" />

[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 183-J16133, Lettland, Appell der SS-Legion.jpg |pienoiskuva|180px|left|Latvialaista [[Waffen-SS]]-legioonaa Latvian itsenäisyyspäivänä vuonna 1943.]]

=== Toinen maailmansota ja Neuvostoliiton aika ===
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Latvian ja sen mukana Riian miehitti ensin [[Neuvostoliitto]] kesällä 1940<ref name="riga-life"/> ja seuraavana vuonna [[Operaatio Barbarossa]]n jälkeen Saksa.<ref name="hotels"/><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.mtv3.fi/matkailu/ulkomaat/matkakohteet.shtml/394042?Latvia|Nimeke=Tuhansien tarinoiden Riika|Julkaisija=MTV3.fi|Viitattu=17.11.2010}}</ref> Baltiansaksalaiset pitivät Saksaa vapauttajana, mutta Riian [[juutalaiset|juutalaisväestö]] joutui suuresti kärsimään. Marraskuun 30. päivänä ja joulukuun 8. päivänä vuonna 1941 25 000 Riian geton juutalaista marssitettiin mäntykankaalle [[Rumbulan joukkomurha|Rumbulaan]] ja teloitettiin. Suuri osa Riian juutalaisista joutui kaupungin läheisyyteen perustetulle [[Kaiserwaldin keskitysleiri]]lle.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.jewsoflatvia.com/part8.pdf|Nimeke=The Kaiserwald Concentration Camp in Riga|Julkaisija=Jewsoflatvia.com|Viitattu=18.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kasekamp, Andres|Nimeke=Baltian historia|Vuosi=2013|Sivu=189|Julkaisija=Vastapaino|Isbn=978-951-768-411-8}}</ref> Sodan aikana Latvia menetti melkein kolmasosan väestöstään.<ref name="riga-life"/>
[[Tiedosto:1967 CPA 3520.jpg|pienoiskuva|200px|Riian kaupunki Neuvosto-Latvian aikaan vuonna 1967 julkaistussa postimerkissä.]]
Vuonna 1945 Riika joutui jälleen Neuvostoliiton miehittämäksi. Siitä tuli [[Latvian sosialistinen neuvostotasavalta|Latvian sosialistisen neuvostotasavallan]] pääkaupunki.<ref name="riga-life"/> Teollistumisen (erityisesti [[VEF]]-elektroniikkatehtaan laajentamisen<ref name="deepbaltic">{{Verkkoviite | Osoite = https://deepbaltic.com/2019/05/30/the-unbuilt-soviet-metro-system-that-haunts-latvias-capital-beginnings/ | Nimeke = The Unbuilt Soviet Metro System that Haunts Latvia's Capital: Beginnings | Tekijä = Mawhood, Will | Julkaisu = Deep Baltic | Ajankohta = 30.5.2019 | Viitattu = 28.8.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>) ja Neuvostoliiton asutuspolitiikan tuloksena kaupunkiin muutti suuri määrä venäläisiä, mikä muutti kaupungin väestörakenteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.un.lv/down/1995/chapter2.htm | Nimeke = Latvija Pārskats par tautas attīstību 1995 |Julkaisija = Un.lv |Viitattu = 18.11.2010 |Kieli = {{lv}} }}</ref><ref name="deepbaltic"/>

Nopean väestönkasvun vuoksi Riikaan alettiin suunnitella 1970-luvulla [[Riian metro|metroverkkoa]], mikä kuitenkin jäi ympäristönsuojelijoiden ja voimistuvan itsenäisyysliikkeen vuoksi rakentamatta. 1980-luvulla Väinäjoen yli rakennettiin kolme uutta siltaa. Kaupungin väkiluku saavutti 900&nbsp;000 asukkaan rajan vuonna 1989, minkä jälkeen se kääntyi laskuun.<ref name="deepbaltic"/>

=== Jälleen itsenäisen Latvian pääkaupunkina ===
Neuvostoliiton hajottua Riiasta tuli 17. syyskuuta 1991 jälleen itsenäisen Latvian pääkaupunki.<ref name="hotels"/> Vuonna 2004 Latvia liittyi [[Nato]]on ja [[Euroopan unioni]]in. Vuonna 2004 halpalentoyhtiöiden tulo johti matkailijoiden määrän kasvuun.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=BBC News|tekijä=|ajankohta=29.6.2005|Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/crossing_continents/4633647.stm|Nimeke=Latvia prepares for a tourist invasion|Julkaisija=|Viitattu=3.12.2016|Kieli={{en}}}}</ref>

== Maantiede ja ilmasto ==
[[Tiedosto:Riga, zasněžený park v centru (5).jpg|pienoiskuva|vasen|180px|Talvinen Riika.]]
Riika sijaitsee [[Itämeri|Itämereen]] kuuluvan [[Riianlahti|Riianlahden]] etelärannikolla Rigavan rannikkotasangolla. Kaupungin historiallinen keskusta kohoaa Väinäjoen rannalla noin kymmenen kilometrin päässä merestä. Maasto on alavaa ja hiekkapitoista tasankoa, jonka korkeus on 1–10 metriä merenpinnasta.<ref name="riga1">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga.lv/EN/Channels/About_Riga/default.htm|Nimeke=About Riga|Julkaisija=Riga.lv|Viitattu=8.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Osa kaupungin alavimmasta alueesta on tulvaherkkää. 

Riian ilmasto on kohtalaisen lämmin ja kostea, koska kaupunki sijaitsee lähellä merta. Kesät ovat viileät ja pilviset, ja heinäkuun korkeimpien vuorokausilämpötilojen keskiarvo on 21,7&nbsp;°C. Talvet ovat melko lämpimät, ja suojasäitä on usein. Tammikuun keskimääräinen lämpötila on −5&nbsp;°C. Maa peittyy lumeen tavallisesti joulukuun puolessavälissä, ja lumi sulaa maaliskuun puoleenväliin mennessä. Vuoden kaikista päivistä 40&nbsp;prosenttia on pilvisiä.<ref name="riga1" /><br clear=left/>

[[Tiedosto:Riga SPOT 1024.jpg|Riika satelliittikuvassa.|pienoiskuva|250px]]
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko = 
| Lämpötilataulukko = 
| Sadantataulukko = 
| Sadantataulukon korkeus = 200
| Sijainti genetiivissä = Riian
| Lähde = {{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldweather.org/044/c00175.htm | Nimeke =Weather Information for Riga | Julkaisu = World Weather Information Service | Julkaisija = World Meteorological Organization | Viitattu = 30.6.2009 }}
| Otsikko  = 
| kltammi  = -2.3
| klhelmi  = -1.7
| klmaalis = 2.7
| klhuhti  = 9.8
| kltouko  = 16.2
| klkesä   = 20.1
| klheinä  = 21.7
| klelo    = 21.0
| klsyys   = 16.3
| klloka   = 10.4
| klmarras = 3.9
| kljoulu  = 0.3
| mltammi  = -7.8
| mlhelmi  = -7.6
| mlmaalis = -4.7
| mlhuhti  = 1.0
| mltouko  = 5.9
| mlkesä   = 10.0
| mlheinä  = 12.3
| mlelo    = 11.8
| mlsyys   = 8.0
| mlloka   = 4.0
| mlmarras = -0.5
| mljoulu  = -4.4
| ketammi  = | kehelmi  = | kemaalis = | kehuhti  = | ketouko  = | kekesä   = 
| keheinä  = | keelo    = | kesyys   = | keloka   = | kemarras = | kejoulu  = 
| satammi  = 34
| sahelmi  = 27
| samaalis = 28
| sahuhti  = 41
| satouko  = 44
| sakesä   = 63
| saheinä  = 85
| saelo    = 73
| sasyys   = 75
| saloka   = 60
| samarras = 57
| sajoulu  = 46
| pptammi  = | pphelmi  = | ppmaalis = | pphuhti  = | pptouko  = | ppkesä   = 
| ppheinä  = | ppelo    = | ppsyys   = | pploka   = | ppmarras = | ppjoulu  = 
| vltammi  = | vlhelmi  = | vlmaalis = | vlhuhti  = | vltouko  = | vlkesä   = 
| vlheinä  = | vlelo    = | vlsyys   = | vlloka   = | vlmarras = | vljoulu  = 
| sptammi  = | sphelmi  = | spmaalis = | sphuhti  = | sptouko  = | spkesä   = 
| spheinä  = | spelo    = | spsyys   = | sploka   = | spmarras = | spjoulu  = 
}}

== Talous ==
Lähes kaikki tärkeät Latvian rahoituslaitokset sijaitsevat Riiassa, mukaan lukien [[Latvian keskuspankki]]. Ulkomainen kauppa Riian kautta on ollut kasvussa viime vuosina, ja kauppa on saanut uutta pontta 1. toukokuuta 2004 lähtien, jolloin Latvia liittyi Euroopan unioniin. Yli 50 prosenttia Latvian yhtiöistä on rekisteröity Riian alueella.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.financenet.lv/zinas/126069-jaunu_uznemumu_arvien_mazak_maksatnespejigo_vairak|Nimeke=Jaunu uzņēmumu arvien mazāk, maksātnespējīgo vairāk|Julkaisija=Financenet.lv|Viitattu=22.11.2010|Kieli={{lv}}}}</ref> Tämä näkyy myös Latvian kansantaloudessa. Maan bruttokansantuotteesta Riika toi vuonna 2009 kaikkiaan 55 prosenttia.<ref name="Investing Riga">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|Osoite=http://www.investinriga.com/en/riga-economy-profile-0|Nimeke=Riga economy profile|Selite=|Julkaisija=Oficiālais ceļvedis uzņēmējdarbībai Rīgā|Viitattu=6.11.2011}}</ref>

Liikevaihdoltaan Riian kymmenen suurinta yritystä olivat joulukuussa 2009 (liikevaihto milj. [[Latvian lati|LVL]])<ref name="Riga Foreign">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|Osoite=http://www.investinriga.com/en/foreign-direct-investment-0|Nimeke=Riga Foreign Direct Investment|Selite=|Julkaisija=Oficiālais ceļvedis uzņēmējdarbībai Rīgā|Viitattu=6.11.2011}}</ref><ref name="RigaEconomic2010">{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}|tiedostomuoto=PDF|Osoite=http://www.liaa.gov.lv/uploaded_files/00JAUNIE00/ENG/rigas_buklets_www_en.pdf|Nimeke=Riga – Economic Profile|Selite=|Julkaisija=Riga City Council, 2010|Viitattu=6.11.2011}}</ref>:
* Latvenergo, sähkövoiman tuotanto ja jakelu (609,75)
* Rimi Latvia, kauppa (404,39)
* Latvijas gāze, maakaasun jakelu lämmitykseen (329,71)
* Latvija Statoil, polttoaineen vähittäismyynti (260,47)
* Elko grupa , tietokoneiden, tietokonetarvikkeiden ja ohjelmistojen tukkukauppa (229,45)
* [[Latvijas dzelzceļš|LDZ Cargo]], rautatierahti (216,26)
* Sadales tīkls, sähkövoiman jakelu (210,54)
* Mažeiķu nafta, öljytuotteiden tukkukauppa (193,97)
* [[Latvijas dzelzceļš]], matkustajaliikenne (146,46)
* Latvijas mobilais telefons, mobiili tietoliikenne (146,23)

Riiassa valmistetaan noin puolet koko Latvian teollisuustuotannosta, keskittyen rahoitusalan yleishyödyllisiin palveluihin, ruokiin ja juomiin, lääkkeisiin, puunjalostus-, tulostus- ja julkaisutoimintaan, tekstiileihin ja huonekaluihin sekä tietoliikennelaitteiden valmistukseen. {{lähde}}

== Liikenne ==
[[Tiedosto:Trolleybus Solaris on Kalpaka Bulvaris IMG 2160 C.JPG|[[Johdinauto]] Riiassa.|pienoiskuva]]
[[Tiedosto:Flugplatz-riga-by-RalfR-1.jpg|[[Riian kansainvälinen lentoasema]] on [[airBaltic]]in kotikenttä ja Baltian maiden suurin lentoasema.|pienoiskuva]]
Useimmat Latvian kansallisista valtateistä alkavat Riiasta. Kansainvälisistä maantiereiteistä merkittävimpiä ovat [[eurooppatie]]t [[Eurooppatie E22|E22]] (eli valtatie A6 ja A10), [[Eurooppatie E67|E67]] (''Via Baltica'', valtatie A1 ja A7) ja [[Eurooppatie E77|E77]] (A2 ja A8), jotka kulkevat myös Riian kautta tai ohi. Muita merkittäviä valtateitä ovat A3 ja A9.<ref name="Baltia kartta"/><ref name="Autoliitto - Via Baltica"/><ref name="EU projects"/>

[[Riian rautatieasema]]lta liikennöidään sekä lähi- että kaukoliikenteen junilla. Kansainvälistä henkilöliikennettä on erityisesti [[Venäjä]]lle ([[Vitebskin rautatieasema (Pietari)|Pietari]] ja [[Riian asema (Moskova)|Moskova]]) mutta myös [[Viro]]n rajalle ([[Valka]]) ja [[Daugavpilsin rautatieasema|Daugavpilsin]] kautta [[Liettua]]an (esimerkiksi [[Vilnan rautatieasema|Vilna]]) ja ainakin kesäkaudella [[Valko-Venäjä]]lle ([[Polatskin rautatieasema|Polatsk]] ja [[Minskin keskusrautatieasema|Minsk]]).<ref name="LDz railway routes map"/><ref name="LDz national timetable search"/><ref name="LDz international timetable search"/><ref name="Poezda- Riga"/> Kansainvälisen liikenteen odotetaan lisääntyvän, kun Euroopan yhteisön [[Rail Baltica]] -ratahanke saa yhdistettyä Baltian maiden rataverkon nopeammalla yhteydellä [[Varsova]]an 2020-luvun aikana.

Riian kansainvälinen linja-autoasema on merkittävä kaukoliikenteen keskus, jolla liikennöi runsas 30 linja-autoliikenteen yritystä. Vuonna 2009 linja-autoasemalta lähti päivittäin keskimäärin 458 vuoroa, joista 50 oli kansainvälisiä kaukoliikenteen reittejä. Vuositasolla linja-autoaseman kautta kulki 2,281 miljoonaa matkustajaa.<ref name="RigaEconomic2010" />

[[Riian satama]] on tärkeä meriliikenteen keskus niin rahti- kuin matkustajalaivoille. Riiassa käy vuosittain noin 60&nbsp;000 laivamatkustajaa, eniten Ruotsista ja Saksasta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.freeportofriga.lv/en/ferries-and-cruise/cruising/statistics.html|Nimeke=Cruise Statistics|Julkaisija=Freeportofriga.lv|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Latvian lipun alla purjehtivat [[Tallink]]in matkustaja-autolautat [[M/S Isabelle|M/S ''Isabelle'']] ja [[M/S Romantika|M/S ''Romantika'']] liikennöivät väliä [[Tukholma]]–Riika.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.tallink.com/mainMenu/company/history/|Nimeke=Tallink History|Julkaisija=Tallink|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Sataman rahtiliikenteen odotetaan kasvavan, koska kauppa on vilkastunut Latvian ja muiden entisen Neuvostoliiton valtioiden sekä Kiinan kansantasavallan välillä.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://web.archive.org/web/20080119215620/http://riga.usembassy.gov/EN/site/R/rep20060912|Nimeke=Report on the Free Port of Riga|Julkaisija=Riga.usembassy.gov|Viitattu=22.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref>

Useat matkailijat saapuvat lentäen [[Riian kansainvälinen lentoasema|Riian kansainväliselle lentoasemalle]] (RIX), joka on [[airBaltic]]in kotikenttä ja Baltian suurin lentoasema.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/en/main/about-company|Nimeke=About Company: 1974–1995|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Lentoasema sijaitsee kymmenen kilometriä Riian keskustasta lounaaseen. Tätä vuonna 1973 toimintansa aloittanutta lentoasemaa nykyaikaistettiin vuonna 2001 kaupungin täyttäessä 800 vuotta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/en/main/about-company/facts-about-rix/history/2000-2003|Nimeke=About Company: 2000–2003|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Maaliskuussa 2007 avattiin uusi eteläinen terminaali.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/en/main/about-company/facts-about-rix/history/2004-2007|Nimeke=About Company: 2004–2007|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Kiitotien pidentämistyöt valmistuivat lokakuussa 2008, jonka jälkeen lentokentälle on voinut laskeutua suuremmillakin konetyypeillä, joita ovat [[Airbus A340]], [[Boeing 747]], [[Boeing 757|757]], [[Boeing 767|767]] ja [[Boeing 777|777]].<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/en/main/about-company/facts-about-rix/history/2008-2009|Nimeke=About Company: 2008–2009|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Vuotuiset matkustajamäärät ovat kasvaneet vuodesta 1993 (310&nbsp;000 matkustajaa) yli neljään miljoonaan vuonna 2009, Baltian suurimmaksi.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/en/main/about-company/statistics|Nimeke=Statistics|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/en/main/about-company/facts-about-rix/facts-figures|Nimeke=Facts & Figures|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 2010 lentoasema sai palkinnon parhaasta yli viisi miljoonaa matkustajaa käsittelevästä lentoasemasta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/en/main/about-company/facts-about-rix/awards-and-prizes|Nimeke=RIX receives the best airport award 2010|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 2014 valmistui EU:n rahoittama kunnostushanke, jonka myötä lentoasema kykenee käsittelemään 5-6 miljoonaa matkustajaa vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/regional_policy/en/projects/latvia/renovated-state-of-the-art-airport-in-riga-welcomes-5-million-passengers-per-year | Nimeke = Renovated state-of-the-art airport in Riga welcomes 5 million passengers per year | Julkaisu = European Commission | Viitattu = 21.5.2018 }}</ref>  Pitemmän aikavälin kehityssuunnitelman mukaan Riika tähtää 14 miljoonan matkustajan lentoasemaksi vuoteen 2032 mennessä.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/uploads/files/Zinas/Vestkopas/2010/RIX_NEWSLETTER_JAN_MAR_2010.pdf|Nimeke=airBaltic to build a new terminal|Tiedostomuoto=PDF|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=13.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga-airport.com/en/main/newsroom/news/presentation-of-the-cohesion-fund-co-financed-project-riga-international-airport-infrastructure-development|Nimeke=Presentation of the Cohesion Fund Co-financed Project ”Riga International Airport Infrastructure Development”|Tiedostomuoto=PDF|Julkaisija=Riga-airport.com|Viitattu=5.11.2011|Kieli={{en}}}}</ref>

Kaupungin sisästä liikennettä palvelee kattava linja-auto-, johdinauto-, raitiovaunu- ja reittitaksiverkosto, jota ylläpitää [[Rīgas satiksme]], Lähijunia kulkee [[Jūrmala|Jūrmalaan]], [[Saulkrasti]]in, [[Aizkraukle]]en, [[Salaspils]]iin, [[Tukums]]iin ja [[Jelgava]]an.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.virtualriga.com/transport/public-transport/|Nimeke=Public Transport|Julkaisija=Virtualriga.com|Viitattu=5.11.2011|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.rigassatiksme.lv/?sadala=313|Nimeke=SIA Rīgas satiksme : For tourists – How to pay fare in in Riga public transport?|Julkaisija=Riga Transport Authority|Viitattu=5.11.2011|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.rigassatiksme.lv/?sadala=872|Nimeke=Nakts transporta kustības saraksti|Selite=Riian kymmenestä yöbussilinjsta|Julkaisija=Riga Transport Authority|Viitattu=5.11.2011|Kieli={{lv}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.inyourpocket.com/latvia/riga/getting-around/publictransport|Nimeke=Riga – Getting around – Public transport|Julkaisija=Inyourpocket.com|Viitattu=5.11.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Riikaan on pitkään suunniteltu [[Riian metro|metroa]], mutta sitä ei ole koskaan rakennettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://deepbaltic.com/2019/05/30/the-unbuilt-soviet-metro-system-that-haunts-latvias-capital-beginnings/|nimeke=The Unbuilt Soviet Metro System that Haunts Latvia's Capital: Beginnings|julkaisu=Deep Baltic|ajankohta=2019-05-30|viitattu=2021-08-30|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>

== Nähtävyydet ja rakennukset ==

{{panoraama|Rigapanorama.JPG|1200px|Panoramanäkymä Riikaan. Etualalta rautatiesillan oikealta puolelta on löydettävissä muun muassa [[Riian keskustori]], [[Stockmann]]in Riian tavaratalo ja [[Riian rautatieasema]].}}

[[Tiedosto:Ryga1.2007-08-09.jpg|pienoiskuva|[[Pyhän_Pietarin_kirkko_(Riika)|Pyhän Pietarin kirkko]] ja [[Mustapäiden talo_(Riika)|Mustapäiden talo]].]]
[[Tiedosto:Freedom Monument Latvia 03.jpg|pienoiskuva|pysty|[[Vapauden muistomerkki]], joka tunnetaan myös nimellä Milda]]

[[Riian vanhakaupunki|Riian historiallinen keskusta]] on vuodesta 1997 lähtien ollut yksi [[Unesco]]n [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteista]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.mtv3.fi/matkailu/ulkomaat/matkakohteet.shtml/210177?Latvia|Nimeke=Katukahviloiden Riika – Baltian Pariisi|Julkaisija=MTV3.fi|Viitattu=17.11.2010}}</ref> Kaupunki on erittäin merkittävä sen laajan [[jugend]]-arkkitehtuurin takia, jota Unesco pitää vertaansa vailla olevana koko maailmassa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://whc.unesco.org/archive/advisory_body_evaluation/852.pdf|Nimeke=World Heritage List – Riga (Latvia); No. 852|Tiedostomuoto=PDF|Julkaisija=Unesco|Viitattu=9.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref>

Riian tärkeimpiä nähtävyyksiä on historialliseen keskustaan kuuluva Riian vanhakaupunki eli ''Vecrīga'', jossa on paljon historiallisia kortteleita ja jonne on vuosisatojen kuluessa noussut useita korkeita kirkkoja. [[Riian tuomiokirkko]], jonka arkkitehtuuri yhdistelee muun muassa [[Goottilainen arkkitehtuuri|varhaisgotiikkaa]] ja [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]]a, rakennettiin vuoden 1211 (peruskivi) jälkeisen vuosikymmenen aikana. Se on Baltian maiden suurin kirkko. [[Pyhän Pietarin kirkko (Riika)|Pyhän Pietarin kirkko]] on 123-metrinen rakennus, jonka ylätasanteelle voi nousta hissillä. [[Pyhän Jaakobin katedraali (Riika)|Pyhän Jaakobin katedraali]] edustaa arkkitehtoniselta tyylisuunnaltaan varhaisgotiikkaa.<ref name="Riika1"/> Esplanāden puistossa sijaitseva ortodoksinen [[Kristuksen syntymän katedraali]] on yksi Baltian maiden suurimmista ortodoksisista kirkoista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.expedia.fi/Kristuksen-Syntyman-Katedraali-Centrs.d6062735.nahtavyydet|nimeke=Kristuksen syntymän katedraali| }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.momondo.fi/discover/artikkeli/riian-nahtavyydet-tekemista-riiassa|nimeke=momondo |julkaisu=www.momondo.fi |viitattu=2019-07-30}}</ref> 

Vanhankaupungin läheisyydessä sijaitsee lukuisia [[jugend|jugendtyyli]]siä rakennuksia. Riiassa on monia tunnettuja aukioita, joista ''Rats Laukumsilla'' sijaitsee Riian nähtävyyksiin kuuluva [[Mustapäiden talo (Riika)|Mustapäiden talo]].<ref name="Riika2">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.mtv3.fi/matkailu/ulkomaat/matkakohteet.shtml/620299?Latvia|Nimeke=Riika – idän Pariisi|Julkaisija=MTV3.fi|Viitattu=10.11.2010}}</ref> Riian keskustassa sijaitseva viiden hehtaarin laajuinen ''Vērmanes-puutarha'' on Riian vanhin julkinen puisto.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.citariga.lv/?page=303&id=2&part=10&lng=1|Nimeke=Vērmanes dārzs|Julkaisija=Citariga.lv |Viitattu=10.11.2010|Kieli={{lv}}}}</ref>

Vanhassakaupungissa sijaitsee myös 42 metriä korkea, vuonna 1935 pystytetty [[Vapauden muistomerkki]], joka kunnioittaa [[Latvian vapaussota|Latvian vapaussodan]] (1918–1920) aikana kaatuneita.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.riga-life.com/culture/culture_details/65-Freedom_Monument|Nimeke=Freedom Monument|Julkaisija=Riga-life.com |Viitattu=16.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> [[Riian linna]]ssa toimii [[Latvian historian museo]] ja presidentin kanslia.<ref>{{verkkoviite| kieli={{en}}|Osoite=http://www.history-museum.lv/english/pages/par-mums.php |Nimeke=The National History Museum of Latvia: About us |Julkaisija= National History Museum of Latvia|Viitattu=3.10.2011}}</ref>
[[Tiedosto:Riikan rautatiesilta.jpg|pienoiskuva|Väinäjoen yli johtava rautatiesilta ([[Latvian kieli|latv.]] ''Dzelzceļa tilts''). Taustalla 368,5 metriä korkea Riian radio- ja televisiotorni. ]]

Vuonna 1930 valmistuneella [[Riian keskustori]]lla käy joka päivä kymmeniä tuhansia asiakkaita.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.liveriga.com/en/riga-central-market/cities/locations/feel|Nimeke=Riga Central Market|Julkaisija=Liveriga.com|Viitattu=21.6.2011|Kieli={{en}}}}</ref> 368,5 metriä korkea [[Riian radio- ja televisiotorni]] on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rigaoutthere.com/show/event/riga-tv-tower | Nimeke = Riga TV Tower | Julkaisija = Riga Out There| Viitattu = 17.11.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> 

Väinäjoen yli johtaa useita siltoja. Vanhin näistä on keskustan rautatiesilta ({{k-lv|Dzelzceļa tilts}}). ''Kivisilta'' ({{k-lv|Akmens tilts}}) yhdistää Riian vanhankaupungin ja Pārdaugavan lähiön. ''Saarisilta'' ({{k-lv|Salu tilts}}) yhdistää Maskavas Forštaten ja Zaķusalan.<ref name="tilts">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.lu.lv/terra/arhivs/2008/jan-feb/tilts/|Nimeke=Dienvidu tilts|Julkaisija=Lu.lv|Viitattu=17.11.2010|Kieli={{lv}}}}</ref> ''Kaapelisilta'' ({{k-lv|Vanšu tilts}}) yhdistää vanhankaupungin Ķīpsalaan.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.tripadvisor.co.uk/Travel-g274967-d1840860/Riga:Latvia:Kipsala.html|Nimeke=Riga: Kipsala|Julkaisija=TripAdvisor|Viitattu=3.12.2016|Kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 2008 valmistui ensimmäinen osa uudesta ''Eteläsillasta'' ({{k-lv|Dienvidu tilts}}).<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.tvnet.lv/auto/notikumi/89842-dienvidu_tilta_projekta_realizacijas_gaita_hronologiska_seciba|Nimeke=Dienvidu tilta projekta realizācijas gaita hronoloģiskā secībā|Julkaisija=Tvnet.lv|Viitattu=12.11.2010|Kieli={{lv}}}}</ref>

Latvian tasavallan presidentin kanslia toimii ''Riian linnassa'', Kaapelisillan kupeessa osoitteessa Pils laukums 3.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.photoriga.com/2015/04/pils-laukums-3-riga-castle.html|nimeke=Riga Castle (Rīgas pils)|julkaisu=|julkaisija=Photoriga.com|viitattu=3.12.2016|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref> Kesäkuussa 2013 presidentinlinnassa suoritettiin remonttia. Sen aikana 20. kesäkuuta 2013 syttyi tulipalo, joka tuhosi historiallista irtaimistoa sekä katto- ja lattiarakenteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Latvian+presidentinlinnan+tulipalo+on+saatu+hallintaan/a1371696099501| Nimeke = Latvian presidentinlinnan tulipalo on saatu hallintaan|julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 21.6.2013| Viitattu = 21.6.2013}}</ref>

Riian julkisivu kehittyy kaupungin uudistuessa. [[Latvian kansalliskirjasto]]n rakentaminen alkoi syksyllä 2007 Väinäjoen rannalle.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.gaismaspils.lv/gp/index.php?l=en&m=attistiba&s=LNB_Ekas_Buvnieciba|Nimeke=Gaisman Pils|Julkaisija=Gaismaspils.lv|Viitattu=22.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> ''Valon linnaksi'' nimetty kansalliskirjaston uudisrakennus otettiin käyttöön vuonna 2014.<ref name="lnb.lv-history">{{verkkoviite|osoite=http://www.lnb.lv/en/about-institution/facts-nll-history| julkaisija=Latvian kansalliskirjasto |viitattu=29.11.2016| kieli={{en}}|nimike=Facts from NLL history}}</ref> Ķīpsalaan rakennetaan kolmea muuta korkeaa rakennusta – 25-kerroksista Da Vinci -kompleksia ja kahta 30-kerroksista Z-Towers-[[tornitalo]]a.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.emporis.com/en/wm/bu/?id=102008|Nimeke=Da Vinci, Riga, Latvia|Julkaisija=Emporis.com |Viitattu=22.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.z-towers.lv/eng/project/|Nimeke=On top of your business!|Julkaisija=Z-towers.lv|Viitattu=22.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref>

Riian Antonijas iela -katu on [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–|Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022]] nimetty kaupunginvaltuuston päätöksellä Ukrainas neatkarības ielaksi (’Ukrainan itsenäisyyden katu’). Kadulla sijaitsee lähetystörakennuksia, muun muassa Venäjän ja Ukrainan lähetystöt. Myös Suomen suurlähetystön rakennus sijaitsee siellä.<ref>Laura Halminen: [https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008673176.html Latvian venäläisvähemmistö näkee Ukrainan sodassa ”kolmannen osapuolen”] Helsingin Sanomat 15.3.2021. Viitattu 15.3.2021</ref>

{{panoraama|Vecriga_view_from_saint_peter_church_2011.jpg|1200px|Talvinen panoraama Riikaan [[Pyhän Pietarin kirkko (Riika)|Pyhän Pietarin kirkon]] tornista.
}}

[[Tiedosto:Rigas Dome.jpg|pienoiskuva|Riian kaupungintalo.]]

== Hallinto ==
Riian korkein päättävä elin on kaupunginvaltuusto (''Rīgas dome''). Siihen kuuluu 60 valtuutettua, jotka valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Valtuutetut valitsevat keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan, joka on samalla Riian kaupunginjohtaja, sekä kolme varakaupunginjohtajaa. Nykyinen kaupunginjohtaja (vuodesta 2020) on [[Mārtiņš Staķis]]<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.la.lv/par-rigas-meru-ievelets-martins-stakis/ |nimeke=Par Rīgas mēru ievēlēts Mārtiņš Staķis |julkaisu=LA.LV |viitattu=2021-05-25 |ietf-kielikoodi=lv}}</ref>. Kaupunginhallitukseen (''Rīgas domes prezidijs'') kuuluu kaupunginjohtaja sekä edustajia valtuuston poliittisista ryhmittymistä näiden valtuustopaikkamäärän mukaan.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga.lv/EN/Channels/Riga_Municipality/Riga_City_Council/Presidium/default.htm|Nimeke=Riga City Council Presidium|Julkaisija=Riga.lv|Viitattu=15.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref>

[[Tiedosto:Rigas rajonu numeracija.jpg|pienoiskuva|300px|Riian aluejako.]]

=== Aluejako ===
Riika on jaettu seitsemään hallinnolliseen piiriin. Kolme näistä perustettiin 1. syyskuuta 1941, ja kolme muuta perustettiin lokakuussa 1969.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.halduskultuur.eu/Mikk_Lohmus_and_Illar_Tonisson.pdf|Nimeke=Capital City Management in Estonia, Latvia and Lithuania After Restoring Their Independence|Tiedostomuoto=PDF|Julkaisija=Halduskultuur.eu|Viitattu=12.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Riiassa ei ole virallisia alemman tason hallinnollisia yksiköitä, mutta Riian kaupunginvaltuusto valmistelee suunnitelmaa, jossa Riika tulee koostumaan 58 kaupunginosasta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.rdpad.lv/apkaimes/|Nimeke=Apkaimju projekts|Julkaisija=Rdpad.lv|Viitattu=12.11.2010|Kieli={{lv}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.a4d.lv/lv/raksti/rdpad_aicina_veidot_apkaimes/|Nimeke=RDPAD aicina veidot apkaimes|Julkaisija=A4d.lv|Viitattu=15.11.2010|Kieli={{lv}}}}</ref> Nykyiset piirien nimet on vahvistettu 28. joulukuuta 1990.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.ceroi.net/reports/riga/background_things/teritory.htm|Nimeke=Information about the City of Riga|Julkaisija=Ceroi.net|Viitattu=12.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref>

{| class="wikitable"
|+ style="padding-bottom: 12px;" | <big>Riian aluejako</big><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.riga.lv/LV/Channels/About_Riga/Riga_in_numbers/default.htm|Nimeke=Rīgas pašvaldības portāls|Julkaisija=Riga.lv|Viitattu=11.11.2010|Kieli={{lv}}}}</ref><ref name="pmlp" />
|-
! Piiri
! Väkiluku
! Pinta-ala (km²)
! Väri kartalla
! Kaupunginosat
|-
| '''Kurzemes rajons'''
| align="right" | 134&nbsp;817
| align="right" | 79
| Vihreä
| 1–9
|-
| '''Zemgales priekšpilsēta'''
| align="right" | 106&nbsp;068
| align="right" | 41
| Siniharmaa
| 10–17
|-
| '''Ziemeļu rajons'''
| align="right" | 81&nbsp;972
| align="right" | 77
| Ruskea
| 18–25, 27, 28, 31
|-
| '''Vidzemes priekšpilsēta'''
| align="right" | 173&nbsp;124
| align="right" | 57
| Tummansininen
| 26, 29, 30, 35–37, 39, 40
|-
| '''Centra rajons'''
| align="right" | 26&nbsp;466
| align="right" | 3
| Punainen
| 32–34
|-
| '''Latgales priekšpilsēta'''
| align="right" | 197&nbsp;166
| align="right" | 50
| Oliivi
| 38, 41–47
|}

== Väestö ==
Maaliskuun 2011 väestönlaskennan mukaan Riiassa oli 658&nbsp;640 asukasta.<ref name=LVCensus2011/> Kaupungissa asuu siis noin kolmannes koko Latvian väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/latvia/index_fi.htm|Nimeke=Latvia|Julkaisija=Euroopan unioni|Viitattu=15.11.2010}}</ref> Riian väestöstä latvialaisia on 42,33 prosenttia, venäläisiä 41,03 prosenttia, valkovenäläisiä 4,19 prosenttia, ukrainalaisia 3,86 prosenttia, puolalaisia 1,99 prosenttia, juutalaisia 1,07 prosenttia ja loput 5,53 prosenttia muita kansallisuuksia.{{lähde|Täsmennä vuosi. Vuoden 2011 väestönlaskennan viitteestä saisi 2011 tiedot.}}

Riian ja samalla koko Latvian väkiluku on ollut laskusuunnassa siitä lähtien, kun maa vuonna 1991 itsenäistyi Neuvostoliitosta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://latviansonline.com/news/article/6817/|Nimeke=Population decline continues in Latvia, while marriages see significant drop|Julkaisija=Latviansonline.com|Viitattu=17.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.migrationinformation.org/USfocus/display.cfm?ID=375|Nimeke=Latvia Looks West, But Legacy of Soviets Remains|Julkaisija=Migrationinformation.org|Viitattu=17.11.2010|Kieli={{en}}}}</ref>

=== Väkiluvun kehitys ===
Riian väkiluku oli suurimmillaan yli 900&nbsp;000 vuosina 1989–1990, vähän ennen Latvian itsenäistymistä.<ref name=Demo1989ussr2/><ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.csb.gov.lv/en/dati/statistics-database-30501.html-0 | Nimeke= Asukasluvut | Julkaisija = Latvian tilastokeskus | Viitattu=18.11.2010}}</ref>

{|
| valign="top" |
{| class="wikitable"
! style="background:#efefef;" | Vuosi
! style="background:#efefef;" | Väkiluku
|-
| 1767 || align="right" | 19&nbsp;500
|-
| 1800 || align="right" | 29&nbsp;500
|-
| 1811 || align="right" | 32&nbsp;000<ref name=ProjektIsto/> 
|-
| 1840 || align="right" | 60&nbsp;000 (71&nbsp;228<ref name=Demo1840/>)<sup>3</sup>
|-
| 1863 || align="right" | 77&nbsp;500<ref name=ProjektIsto/>
|-
| 1867 || align="right" | 102&nbsp;600
|-
| 1881 || align="right" | 169&nbsp;300
|-
| 1897 || align="right" | 282&nbsp;200<ref name=Demo1897gorod/>
|-
| 1913 || align="right" | 517&nbsp;500
|-
| 1914 || align="right" |558&nbsp;000<ref name=ProjektIsto/>
|-
| 1920 || align="right" | 185&nbsp;100<sup>1</sup>
|-
| 1930 || align="right" | 377&nbsp;900
|-
|}
| valign="top" |
{| class="wikitable"
! style="background:#efefef;" | Vuosi
! style="background:#efefef;" | Väkiluku
|-
| 1940 || align="right" | 353&nbsp;800
|-
| 1941 || align="right" | 335&nbsp;200
|-
| 1945 || align="right" | 228&nbsp;200<sup>2</sup>
|-
| 1950 || align="right" | 482&nbsp;300
|-
| 1955 || align="right" | 566&nbsp;900
|-
| 1959 || align="right" | 580&nbsp;423<ref name=Demo1959ussr/>
|-
| 1965 || align="right" | 665&nbsp;200
|-
| 1970 || align="right" | 731&nbsp;831<ref name=Demo1970ussr/>
|-
| 1975 || align="right" | 795&nbsp;600
|-
| 1979 || align="right" | 835&nbsp;475<ref name=Demo1979ussr/>
|-
| 1987 || align="right" | 900&nbsp;300
|-
| 1989 || align="right" | 915&nbsp;106<ref name=Demo1989ussr2/>
|-
|}
| valign="top" |
{| class="wikitable"
! style="background:#efefef;" | Vuosi
! style="background:#efefef;" | Väkiluku
|-
| 1990 || align="right" | 909&nbsp;135
|-
| 1991 || align="right" | 900&nbsp;455
|-
| 1992 || align="right" | 889&nbsp;741
|-
| 1993 || align="right" | 863&nbsp;657
|-
| 1994 || align="right" | 843&nbsp;552
|-
| 1995 || align="right" | 824&nbsp;988
|-
| 1996 || align="right" | 810&nbsp;172
|-
| 1997 || align="right" | 797&nbsp;947
|-
| 1998 || align="right" | 786&nbsp;612
|-
| 1999 || align="right" | 776&nbsp;008
|-
|}
| valign="top" |
{| class="wikitable"
! style="background:#efefef;" | Vuosi
! style="background:#efefef;" | Väkiluku
|-
| 2000 || align="right" | 764&nbsp;329<ref name=BaltCensus2000/>
|-
| 2001 || align="right" | 756&nbsp;627
|-
| 2002 || align="right" | 747&nbsp;157
|-
| 2003 || align="right" | 739&nbsp;232
|-
| 2004 || align="right" | 735&nbsp;241
|-
| 2005 || align="right" | 731&nbsp;762
|-
| 2006 || align="right" | 727&nbsp;578
|-
| 2007 || align="right" | 722&nbsp;485
|-
| 2008 || align="right" | 719&nbsp;614
|-
| 2009 || align="right" | 715&nbsp;978<sup>4</sup>
|-
|}
| valign="top" |
{| class="wikitable"
! style="background:#efefef;" | Vuosi
! style="background:#efefef;" | Väkiluku
|-
| 2010 || align="right" | 709&nbsp;145<sup>4</sup>
|-
| 2011 || align="right" | 658&nbsp;640<ref name=LVCensus2011/>
|}
|}

Huomautukset:
:<sup>1</sup> = Valtava väkiluvun aleneminen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen.
:<sup>2</sup> = Väkiluvun aleneminen [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] ja maastakarkotuksen jälkeen.
:<sup>3</sup> = Venäjän imperiumin kaupunkitilaston mukaan Riika oli vuonna 1840 yksi valtakunnan suurimmista kaupungeista. Asukasluvultaan sitä suurempia olivat vain Venäjän [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] ja [[Moskova]] sekä lisäksi (luettelon ulkopuolelle jätetyistä) imperiumin [[Kongressi-Puola|Puolan kuningaskunnan]] kaupungeista ainakin [[Varsova]].
:<sup>4</sup> = Vuotta 2011 edeltävien vuosien osin laskennallisiin väkilukuarvioihin on syytä suhtautua varauksella. Maaliskuun 2011 väestönlaskennan väkiluvun pudotus edellisvuosiin verrattuna antaa viitteitä siitä, että kaupungin asukasluku saattaa olla pudonnut edellisten lamavuosien aikana tai jo aiemmin tilastoin mallinnettua väestönmuutosta nopeammin.

== Koulutus ja kulttuuri ==
[[Tiedosto:Lotyšská univerzita.jpg|pienoiskuva| 1919 perustetun [[Latvian yliopisto]]n päärakennus.]]
Koko Latvian koulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1211 perustetusta Riian tuomiokirkon koulusta. 1200–1500-luvuilla opetusta annettiin lähinnä saksan kielellä. 1500-luvun puolenvälin jälkeen myös latviankielistä opetusta kehitettiin. Itsenäistymisen jälkeen, vuoden 1919 lopulla, 8–14-vuotiaille lapsille tuli oppivelvollisuus. Samana vuonna Riikaan perustettiin [[Latvian yliopisto]], maan ensimmäinen yliopisto.<ref name="Educate in Latvia"/>

Nykyäänkin Riika on Latvian sivistyksen keskus. Vuoden 2008 alussa 79 prosenttia koko Latvian korkeamman asteen opiskelijoista opiskeli Riian oppilaitoksissa. Vuonna 2010 kaupungissa oli 13 valtion ja 14 yksityistä korkeakoulua (mukaan luettuna kaksi ulkomaisen korkeakoulun sivupistettä); koko Latviassa oli tuolloin 34 korkeakoulua. Lisäksi kaupungissa toimi 10 valtiollista ja 14 yksityistä ammattikorkeakoulua.<ref name="HEQEC-List"/> Riian korkeakouluista tunnetuimpia ovat:

* [[Latvian yliopisto]], vuonna 1917 perustettu Latvian vanhin yliopisto. Sinne siirtyi aikoinaan osa vuonna 1862 perustetun Riian polyteknillisen opiston opetuksesta.
* [[Riian teknillinen yliopisto]], perustettu vuonna 1958
* Riian Stradiņš-yliopisto (RSU), terveydenhoitoalan yliopisto
* [[Tukholman kauppakorkeakoulu]]n sivupiste

Suurin osa Riian korkeakouluista on maksullisia, mutta valtiolta voi saada opiskeluun opintolainaa.<ref name="Yhteiskunta"/>

Vuonna 2014 Riika toimi [[Euroopan kulttuuripääkaupunki]]na.<ref name="Riga Economic Profile"/>

== Urheilu ==

Riian suosituimmat urheilulajit ovat [[jääkiekko]] ja [[koripallo]]. Jääkiekossa kaupunkia edustaa [[KHL|KHL:ssä]] pelaava [[Dinamo Riika]]. Dynamon kotihallina toimii vuonna 2006 avattu [[Riika-areena]], joka toimi yhtenä [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2006|vuoden 2006 jääkiekon MM-kilpailuiden]] pelipaikoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dinamoriga.eu/en/tickets/view/arena | Nimeke= Arena Riga | Julkaisija = Dinamo Riga | Viitattu=17.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Koripallossa pääsarjatasolla kaupunkia edustaa [[Barons LMT]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.eurobasket.com/team.asp?Cntry=LAT&Team=1431 | Nimeke= BK BARONS RIGA basketball team | Julkaisija = Eurobasket | Viitattu= 22.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kaupungissa toiminut [[ASK Rīga]] voitti kolme [[FIBA Euroliiga|Euroliigan]] mestaruutta, mutta seura lopetti toimintansa vuonna 2009.<ref name="ask150909">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.askriga.lv/lv/News/lasit/?news_id=1217 | Nimeke = Iniciatīvas grupa “ASK Rīga” darbības atjaunošanai paziņojums | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 15.9.2009 | Julkaisija = ASK Riga | Viitattu =22.11.2010 | Kieli ={{lv}} }}</ref> Riika-areena toimii Baronsien kotiareenana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.worldstadiums.com/europe/countries/latvia.shtml | Nimeke= Stadiums in Latvia | Julkaisija = World Stadiums | Viitattu=17.11.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Naisten koripallossa [[TTT Riga]] on voittanut 18 [[Koripallon naisten Euroliiga|Euroliiga]]-mestaruutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fibaeurope.com/cid_086xifmFIlQMh4,zBYog00.html | Nimeke= Euroleague women history | Julkaisija = FIBA Europe | Viitattu= 22.11.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>

[[Skonto FC]] on kaupungin menestynein jalkapallojoukkue, ja se pelaa [[Virslīga|Latvian pääsarjassa]]. Muita jalkapallojoukkueita ovat [[RFS/Olimps]], [[FK Daugava Rīga]] ja [[FK Jaunība Rīga]].

Riiassa järjestetään vuosittain [[Riian maraton]], johon osallistui vuonna 2012 yli 18&nbsp;000 juoksijaa 59 eri maasta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.nordearigasmaratons.lv/en/history/year-2012/|Nimeke=Year 2012|Julkaisija=Nordearigasmaratons.lv|Viitattu=18.12.2012}}</ref> Vuonna 2018 osallistujia oli lähes  26&nbsp;000, ja he edustivat  69 maata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lattelecomrigasmaratons.lv/en/news/384-we-congratulate-25-931-runners-from-69-countries | Nimeke = Riga Maraton 19-20.5.2018 | Julkaisu = Lattelecom Riga Marathon | Viitattu = 21.5.2018 }}</ref>

== Ystävyyskaupungit ==
Riialla on ystävyyskaupunkeja sekä Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa että Australiassa.<ref name="Twin cities"/>
{{Monta palstaa|75%}}
*{{Tanskan lippu}} [[Aalborg]], [[Tanska]]
*{{Kazakstanin lippu}} [[Almaty]], [[Kazakstan]]
*{{Alankomaiden lippu}} [[Amsterdam]], [[Alankomaat]]
*{{Kazakstanin lippu}} [[Astana]], [[Kazakstan]]
*{{Ranskan lippu}} [[Bordeaux]], [[Ranska]]
*{{Saksan lippu}} [[Bremen]], [[Saksa]]
*{{Australian lippu}} [[Cairns]], [[Australia]]
*{{Ranskan lippu}} [[Calais]], [[Ranska]]
*{{Yhdysvaltain lippu}} [[Dallas]], [[Texas|TX]], [[Yhdysvallat]]
*{{Italian lippu}} [[Firenze]], [[Italia]]
{{Monta palstaa-katko}}
*{{Ukrainan lippu}} [[Kiova]], [[Ukraina]]
*{{Japanin lippu}} [[Kobe]], [[Japani]]
*{{Valko-Venäjän lippu}} [[Minsk]], [[Valko-Venäjä]]

*{{Venäjän lippu}} [[Moskova]], [[Venäjä]]
*{{Ruotsin lippu}} [[Norrköping]], [[Ruotsi]]
*{{Kiinan lippu}} [[Peking]], [[Kiina]]
*{{Venäjän lippu}} [[Pietari (kaupunki)|Pietari]], [[Venäjä]]
*{{Suomen lippu}} [[Pori]], [[Suomi]]
*{{Saksan lippu}} [[Rostock]], [[Saksa]]
*{{Chilen lippu}} [[Santiago de Chile|Santiago]], [[Chile]]
{{Monta palstaa-katko}}
*{{Kiinan lippu}} [[Suzhou]], [[Kiina]]
*{{Taiwanin lippu}} [[Taipei]], [[Taiwan]]
*{{Viron lippu}} [[Tallinna]], [[Viro]]
*{{Viron lippu}} [[Tartto]], [[Viro]]
*{{Uzbekistanin lippu}} [[Taškent]], [[Uzbekistan]]
*{{Georgian lippu}} [[Tbilisi]], [[Georgia]]
*{{Ruotsin lippu}} [[Tukholma]], [[Ruotsi]]
*{{Puolan lippu}} [[Varsova]], [[Puola]]
*{{Liettuan lippu}} [[Vilna]], [[Liettua]]
{{Monta palstaa-loppu}}

== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Baister, Stephen & Patrick, Chris| Nimeke = Latvia| Vuosi = 2007|Sivu=| Julkaisupaikka = Chalfont St Peter| Julkaisija = Bradt Travel Guides| Tunniste = |Isbn=1-84162-201-X| Kieli = {{en}}| www = http://books.google.com/books?id=98em68M_SmsC| www-teksti = Google Books|Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.11.2011| Suomentaja = }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="Henrikin Liivinmaan kroniikasta">{{Kirjaviite | Tekijä = Zetterberg, Seppo| Nimeke = Henrik ja Hänen Liivinmaan kronikkansa| Selite = Johdantoluku eli sivut 8-42 suomennettuun teokseseen Henrik, Lättiläinen: ''Henrikin Liivinmaan kronikka'' | Vuosi = 2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki | Tunniste = | Isbn = 951-746-521-1| | Viitattu = 8.11.2011}}</ref>

<ref name="Riika opas 2011/12">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Riika opas 2011/2012| Selite = | Vuosi = 2011| Julkaisupaikka = Vantaa| Julkaisija = Tallinna-kustannus Oy, Vantaa| Tunniste = | Isbn = 978-952-529351-7| | Viitattu = 11.11.2011}}</ref>

<ref name="Baltia kartta">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke = Baltia. Autoilijan tiekartta | Mittakaava = 1:800 000 | Lehti = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Affecto Finland Oy/ Karttakeskus | Ajankohta = 2008 | Selite = | Tunniste = | Isbn = 978-951-593-226-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2011-11-05| Kieli = {{fi}}}}</ref>

<ref name="Autoliitto - Via Baltica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.autoliitto.fi/matkalla_ja_liikenteessa/via_baltica/ | Nimeke = Via Baltica | Julkaisija = autoliitto.fi | Viitattu = 17.11.2010}}</ref>

<ref name="EU projects">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lvceli.lv/en/?i=108 | Nimeke = EU Co-financed Investment Projects | Julkaisija = lvceli.lv | Viitattu =17.11.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name="LDz railway routes map">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ldz.lv/uploaded_images/map/karte_22_02_10.jpg| Nimeke = Pasažieru pārvadājumu maršrutu shema| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Latvian rautateiden (LDz) sisäisen liikenteen reittikartta, Huom. Kartta ei esitä koko Liettuan rataverkkoa eikä kansainvälisiä reittejä! | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Latvijas dzelzceļš, LDz | Viitattu = 5.11.2011 | Kieli = {{lv}}}}</ref>

<ref name="LDz national timetable search">{{Verkkoviite | Osoite = http://sirius.ldz.lv/sari/?lngg=en| Nimeke = Interactive Local Train Traffic Timetable| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Latvian rautateiden (LDz) sisäisen liikenteen aikatauluhaku, Riian keskusasema= Riga-Pasazieru. Huom. Haussa ei näy kansainvälisiä reittejä! | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Latvijas dzelzceļš, LDz | Viitattu = 5.11.2011| Kieli = {{en}}, {{lv}} tai {{ru}}}} </ref>

<ref name="LDz international timetable search">{{Verkkoviite | Osoite =https://ticket.ldz.lv/SARR/index.asp| Nimeke = International Timetable and Ticket purchase via the Internet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Kansainvälisen liikenteen aikatauluhaku ja lippujen osto. Haku ei näytä kaikkia muiden junayhtiöiden Latviaan liikennöiviä junia | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Latvijas dzelzceļš, LDz | Viitattu = 5.11.2011 | Kieli = {{en}}, {{lv}} tai {{ru}}}}</ref> 

<ref name="Poezda- Riga">{{Verkkoviite | Osoite =
http://www.poezda.net/en/station_timetable/RIGA_PAS?location=station_redirect&st_code=2500001&titleval= | Nimeke = Search result for station : Riga Pas | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Riian rautatieaseman kaukojunien aikatauluhaku| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = poezda.net | Viitattu = 5.11.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> 

<ref name="Educate in Latvia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.li.lv/index.php?option=content&task=view&id=74&Itemid=459 | Nimeke = Education in Latvia - A brief history of education | Julkaisija = The Latvian Institute, Rīga, LV 1050, Latvia.| Viitattu = 5.11.2011}}</ref>

<ref name="HEQEC-List">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aiknc.lv/en/list.php| Nimeke = Higher Education Quality Evaluation Centre (HEQEC) - Higher Education Institutions (in Latvia)| Julkaisija = HEQEC, LV-1050, Riga, Latvia | Viitattu = 5.11.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name="Yhteiskunta">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finland.lv/public/default.aspx?nodeid=42306&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke =Yhteiskunta, kulttuuri ja media | Julkaisija = SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Riika | Viitattu = 15.11.2010}}</ref>

<ref name="Riga Economic Profile">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bestriga.com/en/page/expanded/article/485 | Nimeke = Riga - 2014 European Capital of Culture | Julkaisija = bestriga.com | Viitattu =10.11.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name="Twin cities">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.riga.lv/EN/Channels/Riga_today/Riga_pasaule/sadraudz_pilsetas.htm | Nimeke = Riga’s Twin Cities | Julkaisija = riga.lv | Viitattu = 11.11.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name=ProjektIsto>{{Verkkoviite | Osoite = http://istmat.info/node/76| Nimeke = Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg.| Tekijä = | Selite = Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913. | Julkaisija = istmat.info| Viitattu =2013-05-06| Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1840>{{Verkkoviite | Osoite = http://dlib.rsl.ru/viewer/01003542943#page2?page=33| Nimeke = Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii.| Tekijä = | Selite = Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Riika löytyy kohdasta Liflandskaja gubernija, julkaisun sivulta 19/41|Julkaisupaikka = Pietari| Ajankohta = 1840| Viitattu =2013-04-23| Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1897gorod>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus_gub_97.php?reg=21| Nimeke = Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g.| Tekijä = demoscope.ru | Selite = Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Riika löytyy kohdasta Liflandskaja gubernija.| Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu =2013-04-23| Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1959ussr>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/ussr59_reg2.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR)| Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu =2013-04-24| Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1970ussr>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/ussr70_reg2.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR)| Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu =2013-04-21| Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1979ussr>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/ussr79_reg2.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR)| Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-04-21| Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1989ussr2>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/sng89_reg2.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-04-21| Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=BaltCensus2000>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.csb.gov.lv/sites/default/files/item_file_2064_baltcen3.pdf| Nimeke = 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania| Tekijä =  | Selite = Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64. | Julkaisija = csb.gov.lv | Viitattu = 2013-05-03| Kieli ={{en}} }}</ref>

<ref name=LVCensus2011>{{Verkkoviite | Osoite = http://data.csb.gov.lv/DATABASEEN/tautassk_11/Final%20results%20of%20the%20Population%20and%20Housing%20Census%202011/Final%20results%20of%20the%20Population%20and%20Housing%20Census%202011.asp| Nimeke = Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011| Tekijä =  | Selite = Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valuita haluamansa taulukot. | Julkaisija = csb.gov.lv | Viitattu = 2013-05-03| Kieli ={{en}} }}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{commons-rivi|Category:Riga|Riika}}

{{Latvian kunnat}}
{{Latvian kaupungit}}
{{Euroopan pääkaupungit}}
{{Euroopan kulttuuripääkaupunki}}
[[Luokka:Riika|*]]
[[Luokka:41.62 Baltian maat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]