Lähdekoodi sivulle Sarajevo

{{Kaupunki2
| virallinen_nimi        = Sarajevo
| muu_nimi               = Grad Sarajevo<br>Град Сарајево
| lempinimi              = 
| motto                  = 
| kuva_taivaanranta      = Sarajevo.jpg
| kuvakoko               = 225px
| kuvateksti             = 
| kuva_lippu             = Flag of Sarajevo.svg
| lippu_koko             = 90px
| kuva_vaakuna           = Coat_of_arms_of_Sarajevo.svg
| vaakuna_koko           = 60px
| vaakuna_nimi           = Vaakuna
| kilpi_koko             = 80px
| kaupungin_logo         = 
| kaupungin_logon_koko   = 
| kuva_kartta            = Location Sarajevo.svg
| kartta_koko            = 225px
| kartta_kuvateksti      = Sarajevon sijainti Bosnia ja Hertsegovinassa
| pushpin_map             = 
| pushpin_label_position = 
| aluetyyppi             = Valtio
| alueen_nimi            = [[Bosnia ja Hertsegovina]]
| aluetyyppi1            = 
| alueen_nimi1           = 
| aluetyyppi2            = Kantoni
| alueen_nimi2           = [[Sarajevon kantoni|Sarajevo]]
| aluetyyppi3            = 
| alueen_nimi3           = 
| aluetyyppi4            = 
| alueen_nimi4           = 
| hallinnon_tyyppi       = 
| johtajan_arvonimi      = Pormestari
| johtajan_nimi          = [[Benjamina Karić]] (2021–)
| johtajan_arvonimi1     = <!-- paikoille, joissa useampi, esim. pormestari ja kaupunginjohtaja -->
| johtajan_nimi1         = 
| johtajan_arvonimi2     = 
| johtajan_nimi2         = 
| johtajan_arvonimi3     = 
| johtajan_nimi3         = 
| johtajan_arvonimi4     = 
| johtajan_nimi4         = 
| perustettu_nimeke      = Perustettu
| perustettu_päivämäärä  = 1461
| perustettu_nimeke2     = <!-- Incorporated (town) -->
| perustettu_päivämäärä2 = 
| perustettu_nimeke3     = <!-- Incorporated (city) -->
| perustettu_päivämäärä3 = 
| pinta-ala_huom         = 
| pinta-ala_yhteensä     = 141,5
| pinta-ala_maa          = 
| pinta-ala_vesi         = 
| pinta-ala_veden_osuus% = 
| pinta-ala_metro        = 
| väkiluku_vuosi         = 2013
| väkiluku_huom          = 
| väkiluku_yhteensä      = 355 170<ref name="CP">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.citypopulation.de/php/bosnia-sarajevo.php | Nimeke = Sarajevo | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = citypopulation | Viitattu = 29.11.2016 }}</ref>
| väestötiheys           = 2 202,9
| väkiluku_metropoli     = 555 210
| väestötiheys_metro     = 
| utc_ero                = 
| utc_ero_kesäaika       = 
|latd=43 |latm=52 |lats=0 |latNS=N
|longd=18 |longm=25 |longs=0 |longEW=E
| coord_region           = 
| coord_display          = 
| korkeus_merenpinnasta  = 518 
| postinumero_tyyppi     = Postinumero
| postinumero            = 71000
| suuntanumero           = +387 (33)
| kotisivu               = [http://www.sarajevo.ba/ www.sarajevo.ba]
| huomautukset           = 
}}
'''Sarajevo''' (Сарајево) on [[Bosnia ja Hertsegovina]]n pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Vuoden 2013 väestönlaskennassa sen asukasluku oli noin 355&nbsp;000.<ref  name="CP"/>

== Maantiede ==
Sarajevo sijaitsee Bosnia ja Hertsegovinan keskiosissa. Sen koordinaatit ovat 43°52′ pohjoista leveyttä ja 18°25′ itäistä pituutta. Kaupunki on rakennettu viidensadan metrin korkeudella merenpinnasta olevaan Sarajevon laaksoon ja sitä reunustaville kukkuloille, [[Miljacka]]-joen molemmille rannoille. Joki virtaa kaupungin läpi idästä länteen. Alue on vuoristoista ja metsäistä. 

Sarajevoa ympäröivät vuoret ovat suosittuja vaellus- ja hiihtokohteita. Ne kuuluvat [[Dinaariset alpit|Dinaarisiin alppeihin]], vuorijonoon, joka kulkee [[Kroatia]]n, Bosnia ja Hertsegovinan sekä [[Serbia]]n läpi. Kaupungin ympärillä olevista vuorista viisi suurinta ovat:

*[[Bjelašnica]] (2&nbsp;067&nbsp;metriä)
*[[Igman]] (1&nbsp;502&nbsp;metriä)
*[[Jahorina]] (1&nbsp;913&nbsp;metriä)
*[[Trebević]] (1&nbsp;627&nbsp;metriä)
*[[Treskavica]] (2&nbsp;088&nbsp;metriä)

=== Ilmasto ===
Sarajevossa vallitsee [[mannerilmasto]], johon kuuluvat lämpimät kesät (noin 35 °C:n lämpötilat eivät ole epätavallisia) ja kylmät, yleensä lumiset talvet. Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila on noin 19&nbsp;°C, kylmin puolestaan tammikuu, &minus;1&nbsp;°C. Vuotuinen sademäärä on 932&nbsp;mm. Sateisinta on marraskuussa (94,2&nbsp;mm) ja kuivinta helmikuussa (67&nbsp;mm). Keskimääräinen ilmanpaine on 942,3&nbsp;[[baari|mbar]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wmo.int/cpdb/bosnia-and-herzegovina | Nimeke = Sarajevo Bjelave | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = WMO | Viitattu = 29.11.2016 }}</ref>

== Historia ==
[[Tiedosto:Sebilj fountain Sarajevo.jpg|thumb|300px|Sebilj-suihkulähde Baščaršija-aukiolla Sarajevon vanhassakaupungissa]]
[[Tiedosto:Tsars Mosque.jpg|thumb|300px|Keisarinmoskeija]]
Sarajavolla on pitkä historia, sillä sen läheltä on löytynyt todisteita [[Neoliittinen kausi|neoliittisesta]] [[Butmirin kulttuuri]]sta. [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] puolestaan rakensivat nykyisen [[Ilidža]]n alueelle kylpyläkaupungin. [[Gootit]] asettuivat alueelle myöhemmin ja [[slaavit]] 600-luvulla.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Sarajevo| Nimeke = Sarajevo| Julkaisu = Encyclopedia Britannica| Ajankohta = 30.4.2020| Viitattu = 18.8.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Nykyisen Sarajevon kaupungin perustamisajankohtana pidetään vuotta [[1461]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ivana Maček| Nimeke = Sarajevo under siege: anthropology in wartime| Kappale = | Sivu = 25| Selite = | Julkaisija = University of Pennsylvania Press | Vuosi = 2009| Tunniste = | Isbn =  9780812241266| Viitattu = 9.1.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>, jolloin [[ottomaanit|ottomaanihallitsija]] [[Isa-beg Ishaković]] muutti Brodac-nimisen kylän pääkaupungiksi rakentamalla sinne muun muassa [[moskeija]]n (''Carova Džamija'' eli [[Keisarinmoskeija]]), torin, kylpylän ja kuvernöörin linnan (''Saray''), josta kaupunki sai nykyisen nimensä. Näiden rakennustöiden ansiosta Sarajevo kasvoi nopeasti alueen suurimmaksi kaupungiksi.

1500-luvulla kaupunki kasvoi. Hallitsija [[Gazi Husrev-beg]]in aikana rakennettiin suurin osa nykyistä vanhaakaupunkia. Sarajevosta tuli [[Istanbul]]in jälkeen [[Balkan]]in tärkein kaupunki. Se tuli tunnetuksi lukuisista moskeijoistaan: 1500-luvun puolivälissä niitä oli kaupungissa jo yli sata. 1660-luvulla Sarajevon väkimäärän arvioidaan olleen yli 80&nbsp;000.{{Lähde}} [[Eugen Savoijilainen|Eugen Savoijilaisen]] joukot polttivat kaupungin vuonna 1697.<ref name="britannica"/> Kaupunki jälleenrakennettiin, mutta se ei saavuttanut aikaisempaa loistoaan ja [[Travnik]] sai pääkaupungin aseman. 

Vuonna 1878 kaupungin valtasi [[Itävalta-Unkari]]. Tulipalossa suuri osa kaupungin keskustaa paloi, ja jälleenrakennus johti ainutlaatuiseen sekoitukseen länsimaista ja itämaista [[arkkitehtuuri]]a. Itävalta-Unkarin hallintoaikana Sarajevo teollistui, länsimaistui ja uudenaikaistui. Muun muassa [[latinalaiset aakkoset]] otettiin käyttöön. 

Sarajevosta tuli 1900-luvun alussa Bosnian serbien vastarintaliikkeen [[Nuori Bosnia|Nuoren Bosnian]] keskuspaikka. Sen vastarinta kärjistyi 28. kesäkuuta 1914, kun Bosnian serbi [[Gavrilo Princip]] salamurhasi siellä Itävalta-Unkarin kruununperillisen, arkkiherttua [[Frans Ferdinand]]in ja hänen vaimonsa [[Sophie von Chotek|Sophien]] ”[[Sarajevon laukaukset|Sarajevon laukauksissa]]”, jotka johtivat lopulta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]].<ref name="britannica"/>

Ensimmäinen maailmansota koetteli kaupunkia, ja neljän verisen sotavuoden jälkeen Sarajevosta tuli osa Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaa, jonka nimi myöhemmin muutettiin [[Jugoslavia]]ksi. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Sarajevon valtasivat [[natsi-Saksa|saksalaiset]]. Sodan jälkeen Sarajevo kasvoi ja teollistui voimakkaasti. Uusia kommunistityyppisiä lähiöitä rakennettiin vanhastakaupungista länteen. Voimakkainta kasvu oli 1980-luvun alussa, sillä vuoden [[talviolympialaiset 1984|1984 talviolympialaiset]] pidettiin Sarajevossa. Olympialaiset olivat menestys ja matkailu elinkeinona kasvoi.

[[Jugoslavia]]n liittotasavallan jouduttua sisällissotaan serbijoukot piirittivät Sarajevon 6. huhtikuuta vuonna 1992. Seurannut [[Sarajevon piiritys]] oli nykyajan pisin piiritys ja se kesti syyskuuhun 1995 asti. Piiritys aiheutti suurta tuhoa kaupungille. Kaupunki oli jatkuvan [[kranaatti]]tulen kohteena ympäröiviltä kukkuloilta, ja tuskin ainoakaan rakennus säästyi vaurioilta. Jälleenrakennustyöt aloitettiin heti sodan jälkeen, ja suurin osa kaupungista on saatu kunnostettua.

== Hallinto ==
Maansa ja kantoninsa pääkaupunkina Sarajevo on Bosnia ja Hertsegovinan hallinnollinen keskus. Kaupunki on muodostettu neljästä kunnasta, jotka ovat [[Centar]] (keskusta), [[Novi Grad]] (uusi kaupunki), [[Novo Sarajevo]] (uusi Sarajevo) ja [[Stari Grad (Bosnia ja Hertsegovina)|Stari Grad]] (vanhakaupunki). Sarajevolla on oma kaupunginvaltuusto, johon valitaan jokaisesta kunnasta seitsemän valtuutettua, jotka valitaan kunnanvaltuustojen jäsenistä. Bosniakeilla, kroaateilla ja serbeillä jokaisella pitää olla vähintään viidesosa paikoista.<ref name="gradsko">{{Verkkoviite | Osoite = https://gradskovijece.sarajevo.ba/gradsko-vijece/| Nimeke = Gradsko vijeće| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gradsko vijeće Grada Sarajeva| Viitattu = 19.8.2022 | Kieli = {{bs}}}}</ref>

Kaupunginvaltuustoon tehtäviin kuuluu muun muassa pormestarin valitseminen. Pormestarilla on kaupungissa toimeenpanovalta.<ref name="gradsko"/> Vuonna 2021 pormestariksi valittiin yksimielisesti [[Benjamina Karić]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sarajevotimes.com/benjamina-karic-elected-as-the-mayor-of-sarajevo/| Nimeke = Benjamina Karic elected as the Mayor of Sarajevo| Julkaisu = Sarajevo Times| Ajankohta = 8.4.2021| Viitattu = 19.8.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>

== Elinkeinot ja talous ==

Sarajevon talous kukoisti 1980-luvulla teollisuuden kehityksen ja olympialaisten ansiosta. Sodan jälkeen talous on toipunut nopeasti ja kasvanut huimaa vauhtia. Kaupungissa harjoitetaan mm. elintarvike-, tekstiili-, huonekalu-, auto- ja metalliteollisuutta. Suurin osa viennistä menee [[Saksa]]an, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isoon-Britanniaan]], [[Serbia]]an ja [[Montenegro]]on. 

[[Matkailu]] on Sarajevossa jatkuvassa kasvussa ja kaupungin tärkeimpiä elinkeinoja. Olympialaisten tuoman kuuluisuuden ja talviurheilumahdollisuuksien paranemisen vuoksi Sarajevon kauniit vuoret ovat suosittu talviurheilukohde. Kaupungissa on puolisen sataa hotellia ja paljon muita pieniä majapaikkoja. Erityinen ryhmä ovat sotamatkailijat, jotka tulevat Sarajevoon katsomaan sisällissodan jälkiä ja tapahtumapaikkoja.

== Liikenne ==
Suurin osa Sarajevon ulkopuolelle suuntautuvasta liikenteestä kulkee kaupungista länteen, jossa sijaitsevat maan tärkeimmät kaupungit. Myös [[rautatie]] tulee kaupunkiin lännestä päin. Sarajevon päärautatieasema on kaupungin pohjoisosassa. Päivittäisiä junayhteyksiä on [[Zagreb]]iin, [[Zenica]]an, [[Budapest]]iin, [[Banja Luka]]an, [[Doboj]]in, [[Belgrad]]iin, [[Mostar]]iin ja [[Ploče]]en. Sarajevosta Keski-Eurooppaan vievä moottoritie on paikoin huonokuntoinen, vaikka sitä on viime aikoina kunnostettu.

Sarajevon kansainvälinen lentokenttä [[Sarajevon kansainvälinen lentoasema|''Međunarodni Aerodrom Sarajevo'']] sijaitsee kaupungin lähellä lounaassa Ilidzan esikaupunkialueella. Se avattiin [[2. kesäkuuta]] vuonna [[1969]]. Sarajevon piirityksen aikana lentokenttää käytettiin humanitäärisen avun tuontiin sekä ulkomaisten lehtimiesten ja poliitikkojen kuljetukseen. Lentokenttä vaurioitui sodan aikana pahasti. Vuonna [[1996]] se avattiin taas siviililiikenteelle.

Hankalan maaston, tilanahtauden ja jalankulkijoita suosivan kaupunkisuunnittelun vuoksi Sarajevosta on melkoisen vaikeaa löytää pysäköintipaikkoja etenkin kesäisin, kun matkailijat lisäävät kaupungin väkimäärää. Jalan pääsee helposti paikasta toiseen, sen sijaan pyöräily ei ole kovin yleistä. Julkiset liikennevälineet ovat hyvät. Sarajevossa liikennöi kuusi [[Sarajevon raitiotiet|raitiovaunu]]-, neljä [[johdinauto]]- ja yhdeksän [[linja-auto]]linjaa. Sarajevo sai säännöllisesti liikennöivän [[sarajevon raitiotiet|raitiotien]] vuonna [[1885]], ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa.

== Väestö ==

Sarajevon suurimmat etniset ryhmät ovat bosnialaiset (77,4 %), serbit (12 %) ja kroaatit (7,5 %). Sarajevon asukkaat ovat perinteisesti hyvin ylpeitä kaupungistaan. Kuuluisia sarajevolaisia ovat mm. [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnonsaajat]] [[Ivo Andrić]] ja [[Vladimir Prelog]].

Uskontojen kirjo on Sarajevossa suuri. Kirkot, moskeijat ja synagogat ovat aina olleet ja ovat siellä edelleenkin vierekkäin. Kaupunki on tästä saanut lempinimen pieni Jerusalem.
Tosin viimeisen sodan jälkeen mm. kreikkalaiskatoliset kirkot ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rts.rs/page/stories/sr/story/11/Region/742070/Vandali+napali+crkvu+u+Sarajevu.html | Nimeke = Vandali napali crkvu u Sarajevu | Tekijä = | Ajankohta = 2010 | Julkaisu = RTS | Viitattu = 29.11.2016 }}</ref>

== Nähtävyyksiä ==

*Sotien jälkeen jälleenrakennettu kaunis '''vanhakaupunki'''
<gallery>
Kuva:Day in Sarajevo.jpg|Baščaršija-aukio
Kuva:Sebilj, Sarajevo.jpg|Sebilj, turkkilainen suihkulähde
Kuva:Alifakovac view.JPG|Alifakovacin hautausmaa
</gallery>

*'''Museoita ja kulttuuria'''
<gallery>
Kuva:Vjecnica in Sarajevo by adrianicz.JPG|Kansalliskirjasto
Kuva:Sarajevo National Museum of Bosnia and Hercegovina.JPG|[[Bosnia ja Hertsegovinan kansallismuseo]]
Kuva:Sarajevo Theater 01.jpg|Bosnia ja Hertsegovinan Kansallisteatteri
Kuva:ALU Sarajevo.jpg|Kuvataideakatemia
<!--Kuva:No image.svg|Ars Aevi Sarajevo, nykytaiteen museo-->
</gallery>

*'''Kirkkoja ja moskeijoita'''
<gallery>
Kuva:Begova dzamija.jpg|Husrev Beg -moskeija
Kuva:Tsars Mosque.jpg|Keisarinmoskeija
<!--Kuva:No image.svg|Jeesuksen sydämen katedraali-->
<!--Kuva:No image.svg|Ortodoksinen Arkkienkelikirkko ja kirkkomuseo -->
</gallery>

*'''Urheilua'''
<gallery>
Kuva:Asim Ferhatovic Hase.jpg|Koševon olympiastadion
Kuva:Skenderija, Sarajevo.jpg|Skenderijan urheilukeskus
<!--Kuva:No image.svg|Zetran urheilukeskus -->
</gallery>

*'''Muuta'''
<gallery>
Kuva:Latinska cuprija.jpg|[[Latinalainen silta]] ([[Franz Ferdinand]]in salamurhan tapahtumapaikka)
Kuva:Bijela tabija.JPG|Bijela Tabija linnoitus
<!--Kuva:No image.svg|Markale-kauppahalli-->
<!--Kuva:No image.svg|Vrelo Bosne -puisto -->
</gallery>

==Kirjallisuus==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Torsti, Pilvi | Nimeke = Sankarimatkailijan Slovenia, Kroatia & Bosnia ja Hertsegovina| Vuosi = 2007 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Like | Tunniste = | Isbn = 978-952-01-0048-3 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Virtala, Timo | Nimeke = Sarajevo ja sen ympäristö| Vuosi = 2013 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Savukeidas | Tunniste = | Isbn = 978-952-268-066-2 }}
*Zlatan päiväkirja

== Katso myös ==
*[[Sarajevon laukaukset]]
*[[Talviolympialaiset 1984|Sarajevon talviolympialaiset]]
*[[Sarajevon piiritys]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi}}
{{Wikivoyage-rivi}}
{{Wikimatkat-rivi}}
*[http://www.sarajevo.ba/ Kaupungin verkkosivusto]

{{Bosnia ja Hertsegovinan kaupungit}}
{{Euroopan pääkaupungit}}
{{Talviolympialaisten isäntäkaupungit}}

[[Luokka:Sarajevo|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]