Lähdekoodi sivulle Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

{{Ohjaa tänne|SDP||Lyhenteen muita merkityksiä on [[SDP (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Puolue
| nimi          = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
| muu nimi      = ''Finlands Socialdemokratiska Parti''
| logo          = Sozialdemokratische Partei Finnlands Logo.svg
| värikoodi     = {{Sdp-väri}}
| perustettu    = 1899
| puheenjohtaja = [[Antti Lindtman]]
| varapuheenjohtajat = {{Lista|
* [[Nasima Razmyar]] (1. vpj.)
* [[Niina Malm]] (2. vpj.)
* [[Matias Mäkynen]] (3. vpj.)<ref>https://yle.fi/a/74-20048020</ref>
}}
| puoluesihteeri = [[Mikkel Näkkäläjärvi]]
| ideologia     = {{Lista|
* [[sosiaalidemokratia]]<ref>Mickelsson 2007, s. 396</ref><ref name="party">{{Cite web|url=http://www.parties-and-elections.eu/finland.html|title=Parties and Elections in Europe|website=www.parties-and-elections.eu}}</ref>
* [[EU-myönteisyys]]<ref>Finland - Europe Elects</ref><ref name="EU-positivity">{{Cite web|url=https://europeelects.eu/finland/|title=Elections in Finland|website=https://europeelects.eu/}}</ref>
}}
| poliittinen kirjo = [[keskusta-vasemmisto]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sdp.fi/en/ | Nimeke=The Social Democratic Party of Finland | Julkaisu=sdp.fi | Julkaisija=SDP | Kieli={{en}} | Viitattu=9.11.2015}}</ref>
| toimisto      = Siltasaarenkatu 18–20&nbsp;C, 6.&nbsp;krs<br>00530 HELSINKI
| ajatushautomo = [[Kalevi Sorsa -säätiö]]
| äänenkannattaja = ''[[Demokraatti (lehti)|Demokraatti]]''
| jäsenmäärä    = n. 29&nbsp;600 (2021) {{Laskua}} <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisia-ovat-suurimpien-puolueiden-jasenet-mtv-uutiset-selvitti-iat-ja-sukupuolen-keskustalla-sdp-lla-ja-vihreilla-selvat-erityispiirteensa/8199760 | Nimeke = Tällaisia ovat suurimpien puolueiden jäsenet: MTV Uutiset selvitti iät ja sukupuolijakauman – keskustalla, SDP:llä ja vihreillä selvät erityispiirteensä | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 27.7.2021 | Viitattu = 3.8.2021 }}</ref>
| värit         = {{Colorbox|{{Sdp-väri}}}} punainen
| kansanedustajia = {{Koostumuspalkki yksi|43|200|{{Sdp-väri}}}} ([[Eduskuntavaalit 2023|2023]])
| meppejä       = {{Koostumuspalkki yksi|2|14|{{Sdp-väri}}}} ([[Europarlamenttivaalit 2024|2024]])
| kunnanvaltuutettuja = {{Koostumuspalkki yksi|1451|8859|{{Sdp-väri}}}} ([[Kuntavaalit 2021|2021]])
| aluevaltuutettuja = {{Koostumuspalkki yksi|277|1379|{{Sdp-väri}}}} ([[Suomen aluevaalit 2022|2022]])
| kansainväliset jäsenyydet = – [[Sosialistinen internationaali]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.socialistinternational.org/about-us/members/ | Nimeke = Jäsenet | Julkaisu = socialistinternational.org | Viitattu =6.6.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><br>– [[Progressiivinen allianssi]]<br>– [[Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue]]<br>– [[Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä]]<br>– [[Sosiaalidemokraattinen ryhmä]]
| naisjärjestö = [[Sosialidemokraattiset Naiset]]
| nuorisojärjestö = [[Sosialidemokraattiset Nuoret]]
| varhaisnuorisojärjestö = [[Nuoret Kotkat|Nuorten Kotkain Keskusliitto]]
| opiskelijajärjestö = [[Sosialidemokraattiset Opiskelijat]]
| muu järjestölaji 1 = Ruotsinkielinen järjestö
| muu järjestö 1 = [[Finlands Svenska Socialdemokrater]]
| tunnuslaulu   = [[Työväen marssi]]
| kotisivu      = {{URL|https://sdp.fi/}}
}}

'''Suomen Sosialidemokraattinen Puolue''' (lyhyemmin '''sosiaalidemokraatit''',<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suositukset/puolueiden_nimet_iso_vai_pieni_alkukirjain | Nimeke = Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain | Tekijä = Suomen kielen lautakunta 2011 | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 8.3.2017 | Kieli = }}</ref> [[Ruotsin kieli|ruots.]] ''Finlands Socialdemokratiska Parti'',<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yhdistysrekisteri.prh.fi/ryhaku.htx?kieli=1&hakuraja=0&nimi=Suomen+Sosialidemokraattinen+Puolue&kotipaikka=&ensrek=&viimrek=&osoite=&evlu=&orto=&mais=706&vapaa=&sb_haku=Hae |Nimeke=Yhdistysrekisteri|Julkaisija=Patentti- ja rekisterihallitus|Luettu=14.05.2007}}</ref> lyhenne '''SDP''', [[Puhekieli|puhekielessä]] monesti '''demarit'''; jäsenlyhenne ''sd.''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 20.12.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 21.2.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20131012150547/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | arkistoitu = 12.10.2013 }}</ref>) on [[Suomi|suomalainen]] [[puolue]], joka perustettiin vuonna 1899 nimellä ''Suomen Työväenpuolue''. Puolueen tarkoituksena on koota kansalaiset yhteiseen toimintaan [[sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraattiste]]n tavoitteiden toteuttamiseksi: päämääränä [[Vapaus|vapauden]], [[Tasa-arvo|tasa-arvon]] ja [[Solidaarisuus|solidaarisuuden]] yhteiskunta, yhteistyön ja [[Rauha|rauhan]] maailma sekä [[Ympäristönsuojelu|puhdas ja turmeltumaton ympäristö]].<ref>[http://www.sdp.fi/fi/toimintamme SDP:n toiminta] {{Wayback|1=http://www.sdp.fi/fi/toimintamme |päiväys=20080329205851 }} www.sdp.fi</ref>

Puolue kuuluu [[Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue|Euroopan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen]] (PES) ja [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentissa]] SDP:n edustajat istuvat [[Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä|sosialistien ja demokraattien ryhmässä]] (S&D). [[Pohjoismaiden neuvosto]]ssa puolue kuuluu [[Sosiaalidemokraattinen ryhmä|sosiaalidemokraattiseen ryhmään]]. Kansainvälisesti puolue kuuluu muun muassa [[Progressiivinen allianssi|Progressiiviseen allianssiin]] ja [[Sosialistinen internationaali|Sosialistisen internationaalin]].<ref>[http://sdp.fi/index.php?mid=706 Sosialistinen Internationaali (SI)] www.sdp.fi</ref> Puolue on juuriltaan [[työväenliike]] ja on edustanut aikaisemmin varsinkin teollisuustyöläisiksi luettuja [[palkansaaja|palkansaajia]]. Puolueella on ollut kytkös [[ammattiyhdistysliike|ammattiyhdistysliikkeeseen]], jonka vastapuolena työmarkkinoilla ovat varsinkin suuria teollisuusyrityksiä edustavat [[työnantajajärjestö]]t.

[[Eduskuntavaalit 2023|Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa]] SDP sai [[Luettelo vaalikauden 2023–2027 kansanedustajista|43 kansanedustajaa]] ja on siten [[Eduskunta|eduskunnan]] kolmanneksi suurin puolue.<ref> {{Verkkoviite | osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html | nimeke = Tieto- ja tulospalvelu, eduskuntavaalit 2023 | julkaisija = Oikeusministeriö | viitattu = 8.4.2023}}</ref> [[Europarlamenttivaalit 2024|Vuoden 2024 europarlamenttivaalien]] jälkeen puolueella on ollut kaksi edustajaa [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentissa]]. Sosialidemokraattien puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2023 lähtien [[Antti Lindtman]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1311927c-5dab-4af1-acee-3f0296be85e4/ | Nimeke = Antti Lindtmanista SDP:n uusi puheenjohtaja: ”Toivottavasti minua ei koetella niin paljon kuin Sannaa” | Julkaisija = Iltalehti | Ajankohta = 1.9.2023 | Viitattu = 1.9.2023}}</ref>

== Ideologia ==
{{Sosiaalidemokratia}}
Sosiaalidemokraattien ideologinen pohja on [[sosiaalidemokratia]]. Puolueen keskeisiä arvoja ovat [[liberalismi|vapaus]], [[tasa-arvo]] ja [[solidaarisuus]] <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/tietoa-sdpsta/|nimeke=Tietoa SDP:stä - SDP:n arvot - Politiikka|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.

Periaateohjelmassaan (2020) puolue nostaa keskeisiksi tavoitteikseen vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon sekä oikeudenmukaisuuden toteutumisen yhteiskunnassa, [[kestävä kehitys|kestävän kehityksen]] ja ympäristövastuun edistämisen, kansainvälisen yhteistyön, osallisuuden ja demokratian vahvistamisen sekä hyvinvoinnin edistämisen ja reilun kilpailun sekä varallisuuden oikeudenmukaisen jakautumisen toteutumisen <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/tietoa-sdpsta/periaatejulistuksemme/|nimeke=Periaatejulistuksemme|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.

Puolue korostaa [[humanismi]]n arvoja ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion saavutuksia. Puolue vastustaa jatkuvaa pyrkimystä materiaaliseen kasvuun yhdistettynä kapitalistiseen talousjärjestelmään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sdp.fi/fi/tutustu/sosialidemokratian-periaatteet/ | Nimeke = Sosiaalidemokratian periaatteet | Julkaisu = SDP | Ajankohta = 23.8.2020 | Viitattu = 27.3.2022 }}</ref>

''Suomen Työväenpuolueena'' alkuvaiheessa tunnettu puolue perustettiin sosiaalisen kysymyksen, yhteiskuntaluokan ja [[sosialismi]]n pohjalle. SDP oli pitkään ainoa joukkopuolue Suomessa. Vuonna 1907 SDP oli suhteellisesti Euroopan voimakkain sosialistinen puolue, mistä osoituksena oli myös määräenemmistöinen [[Tokoin senaatti]] vuonna 1917.<ref>Rantala 1982, s. 15–17</ref> 1900-luvun alussa SDP sai pääasiallisen kannatuksensa tilattoman väestön ja maaseutuväestön ryhmistä. Vuonna 1919 SDP:n puoluekokouksessa tehtiin pesäero radikaalin aineksen kanssa, minkä seurauksena [[kommunismi|kommunistit]] erkaantuivat SDP:sta ja perustivat [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|SSTP:n]]. Sisällissodan ja [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] seurauksena työväenliike jakautui laajemmin.<ref>Rantala 1982, s. 19</ref>

1950-luvulla SDP:n [[asevelisosialistit|asevelisiipi]] johdatteli puoluetta oikealle ja harrastamaan yhteistyötä [[kokoomus|kokoomuksen]] kanssa. Oikeistosiiven miehitettyä puolueen johdon 1958, puolueen oppostio jakaantui ''skogilaisiin'', jotka perustivat [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|TPSL:n]] vuonna 1959. Sosiaalidemokraattinen liike hajaantui poliittisesti, mikä näkyi puoluejärjestöjen lisäksi myös ammattiyhdistyksissä ja urheiluliikkeessä.<ref>Rantala 1982, s. 31</ref> 1950-luvulla SDP:n ohjelma oli verraten sosialistinen, minkä lisäksi puolue on edustanut [[Sosialistinen Internationaali|Sosialistisessa Internationaalissa]] vasenta laitaa. 1960-luvulla SDP siirtyi poliittisesti vasemmalle.<ref>Rantala 1982, s. 34, 67</ref>

Puolue on sijoittunut 2000-luvulla poliittisella arvokartalla keskustavasemmistoon ja on luonteeltaan liberaaleja arvoja edistävä liike <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-10720174|nimeke=Vaalikone paljastaa: Ehdokkaat ovat usein eri mieltä kuin puolueet ja johtajat – Sipilä puolueensa vasemmassa siivessä, Rinne oikealla|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2019-04-11|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/feature/art-2000009390809.html|nimeke=Vaalikoneet {{!}} Vaalikone paljastaa, että puoluekentältä löytyy yksi tyhjä nurkka|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-02-19|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Puolueen laajan jäsen- ja kannattajakunnan vuoksi puolueessa on kuitenkin arvioitu olevan jakolinjoja niin sanottujen vasemmisto- ja oikeistodemarien välillä <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/demareiden-vallanvaihto-saa-sinetin-sanna-marin-on-kirkasotsainen-punavihrea-joka-ei-kaihda-kompromisseja/|nimeke=Demareiden vallanvaihto saa sinetin: Sanna Marin on kirkasotsainen punavihreä, joka ei kaihda kompromisseja|tekijä=Tuomo Lappalainen|julkaisu=Suomenkuvalehti.fi|ajankohta=2020-08-22|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demokraatti.fi/lindtman-ja-kiuru-kohtasivat-sdpn-puheenjohtajatentissa-ja-nimesivat-esikuvansa-nain-ehdokkaat-kommentoivat-kysymysta-sanna-marinista/|nimeke=Lindtman ja Kiuru kohtasivat SDP:n puheenjohtajatentissä ja nimesivät esikuvansa – näin ehdokkaat kommentoivat kysymystä Sanna Marinista|julkaisu=demokraatti.fi|ajankohta=2023-06-09|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. 

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia]]}}
===Alkutaival===
[[Tiedosto:SDP Oulu 1906.jpg|right|thumb|SDP:n Oulun puoluekokous vuonna 1906.]]
{{Pääartikkeli|[[Suomen Työväenpuolueen perustava kokous]]|[[Forssan kokous]]}}
Puolue perustettiin 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue, ja ensimmäinen puoluekokous pidettiin [[Turku|Turussa]] 17.–20. heinäkuuta 1899.<ref>[https://sdp.fi/fi/blog/puoluekokoukset-puheenjohtajat-ja-puoluesihteerit-1899/# Puoluekokoukset, puheenjohtajat ja puoluesihteerit 1899 -] {{Wayback|1=https://sdp.fi/fi/blog/puoluekokoukset-puheenjohtajat-ja-puoluesihteerit-1899/ |päiväys=20210720132212 }} Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Viitattu 20. heinäkuuta 2021.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen| Nimeke = Historian Tuulet 7 | Vuosi = 2004 | Sivu = 39| Julkaisija = Otava| Viitattu = 18.2.2010}}</ref> 1900-luvun alussa puolue esitti vaatimuksia [[torpparikysymys|torpparikysymykseen]], työllisyyden hoitoon, työläisten aseman parantamiseen, [[sananvapaus|sananvapauteen]] ja [[Työaika|kahdeksantuntiseen työpäivään]].<ref>Suomen Työväenpuolueen ohjelma 1899 www.sdp.fi [http://www.sdp.fi/index.php?mid=777 linkki]</ref> Puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi [[Forssa]]ssa vuonna 1903 pidetyssä [[Forssan kokous 1903|II puoluekokouksessa]]. Suomen kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov|Bobrikov]] kielsi puoluetta käyttämästä nimeä ”sosialidemokraattinen”, mutta tätä kieltoa ei noudatettu. Samalla hyväksyttiin myös [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] mallin mukainen ohjelma, tuolloin radikaali [[Forssan ohjelma]], joka oli voimassa vuoteen 1952. Ohjelman tavoitteita olivat 8 tunnin työpäivä, [[vähimmäispalkka]], yleinen kouluvelvollisuus<ref>Torsten Edgren, Merja Manninen ja Jari Ukkonen; ''Eepos, Suomen historian käsikirja''. Sivu 268. ISBN 951-0-27651-0</ref> sekä yleinen alkoholin [[kieltolaki]]. Forssan ohjelma on miltei suoraan peräisin [[Sozialdemokratische Partei Deutschlands|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] vuonna 1891 hyväksymästä [[Erfurtin ohjelma]]sta.<ref>Karl Kautsky. Erfurtin ohjelma. Tammi 1974, 254.</ref> Ohjelman välittömät vaatimukset ovat toteutuneet lukuun ottamatta äänioikeutta (listan määritelmän mukaan vain vaalioikeus on toteutunut), kirkon ja valtion eroa, koulujen uskonnonopetuksen lakkauttamista ja alkoholin [[kieltolaki|kieltolaista]] on sittemmin luovuttu.<ref>Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ohjelma 1903 www.sdp.fi [http://www.sdp.fi/index.php?mid=776 linkki]</ref>

===Eduskuntapuolueeksi ja senaattiin===
[[Venäjän vuoden 1905 vallankumous]] ja [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakko]] joukkoprotesteineen toi Suomeen yksikamarisen 200-paikkaisen [[Eduskunta|eduskunnan]] ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, joka oli puolueen ohjelman vaatimuslistalla.<ref>Sinä päivänä koneet seisahtuivat Uutispäivä Demari 1.11.2005 [http://www.demari.fi/Article.jsp?article=3799&category=12&main=12 linkki]</ref> Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle uudistukset olivat suuri voitto ja puolueeseen liittyi työväen lisäksi runsaasti sivistyneistöä. Tästä sivistyneistösiivestä käytettiin nimitystä "[[marraskuun sosialistit]]". Vuonna 1906 SDP oli jäsenmäärältään suhteellisesti suurin sosialistinen puolue Euroopassa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Uusi Tietosanakirja, osa 19 | Vuosi = 1965 | Sivu = 608 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja Oy}}
</ref> Uudistusten avulla saavutettuja tuloksia vähensi kuitenkin tsaarin haluttomuus vahvistaa merkittäviä valtiopäivillä tehtyjä päätöksiä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Fagerholm, K-A.|Nimeke=Puhemiehen ääni|Vuosi=1977|Sivu=290-307|Julkaisija=Tammi|Isbn=951-30-3980-3}}</ref>

[[Eduskuntavaalit 1907|Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa]] SDP nousi suureksi puolueeksi. [[eduskuntavaalit 1916|Vuoden 1916 vaaleissa]] se sai haltuunsa enemmistön, 103 paikkaa.<ref>Mickelsson 2007, s. 89.</ref> Tämän seurauksena nimitettiin maailman ensimmäinen sosialistienemmistöinen [[Suomen senaatti|senaatti]], puheenjohtajanaan [[Oskari Tokoi]]. Tämä sosiaalidemokraattien hallitsema eduskunta hyväksyi Venäjän [[helmikuun vallankumous|maaliskuun vallankumouksen]] jälkeen kesällä [[1917]] [[Valtalaki|valtalain]], jossa eduskunta julistettiin korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Eduskunnassa vähemmistöön jääneiden porvareiden suosituksesta [[Venäjän väliaikainen hallitus]] hajotti eduskunnan valtalain vastaisesti.<ref>Suomen historian käsikirja, Eepos, WSOY.{{Lähde tarkemmin}}</ref> [[Eduskuntavaalit 1917|Seuranneissa vaaleissa]] puolue koki vaalitappion ja joutui oppositioon.<ref>Mickelsson 2007, s. 90.</ref> Seuraava senaatti oli kokonaan porvarillinen. 

Syksyn mittaan SDP radikalisoitui, koska se ei saanut haluamiaan uudistuksia läpi eduskunnassa, minkä seuraus oli suurlakko 14.-20. marraskuuta 1917. Lakon avulla puolue saavutti tavoitteistaan 8 tunnin työpäivän ja kunnallisen äänioikeuden.<ref name=":0" />

=== Itsenäisyysjulistus 1917 ja sisällissota 1918 ===
Eduskunnan porvarillinen enemmistö julisti Suomen itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. SDP vastusti julistusta, koska halusi, että Suomi itsenäistyisi yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa. Julistuksen jälkeen porvarit ja SDP pääsivät kuitenkin sopuun, ja molempien tahojen tukema valtuuskunta kävi pyytämässä Venäjän bolševikkihallitukselta hyväksyntää itsenäisyydelle, ja myös sai sen.<ref>Pentti Virrankoski, Suomen historia (2001)</ref>

SDP:n puolueneuvosto kokoontui 23. tammikuuta 1918. Kokouksessa puolue taipui punakaartilaisten vaatimukseen täydentää puoluetoimikuntaa äärimmäisen vasemmiston edustajilla. Puoluetoimikuntaan valittiin [[Otto Wille Kuusinen]], [[Kullervo Manner]], [[Yrjö Sirola]], [[Edvard Gylling|Edward Gylling]], [[Matti Turkia]], [[K. H. Wiik]], [[Antti Kiviranta]], [[Adolf Taimi]], [[Evert Eloranta]], [[Eero Haapalainen]], [[Lauri Letonmäki]] ja [[Emil Elo (sosiaalidemokraatti)|Emil Elo]]. Puoluetoimikunta asetti keskuudestaan toimeenpanevan komitean, joka ryhtyi välittömästi valmistelemaan aseellista vallankumousta. Toimeenpanevaan komiteaan valittiin Haapalainen, Taimi, Eloranta, Letonmäki, Elo, Kiviranta ja Sirola. Komitea antoi punakaarteille määräyksiä vallankumouksen aloittamiseksi ja suostutteli venäläisiä aktiiviseen yhteistyöhön. Tammikuun 26. päivän vastaisena yönä venäläiset aseistivat punakaartit Helsingissä ja useilla muilla paikkakunnilla. Punakaarteihin kuului tässä vaiheessa 30 000 aseistettua suomalaista miestä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hannula, J. O.|Nimeke=Suomen vapaussodan historia|Vuosi=1956|Sivut=46-47|Julkaisija=WSOY}}</ref>

SDP:n puoluetoimikunnan toimeenpaneva komitea antoi aseellisen vallankumouksen aloittamisesta määräyksen [[Punakaarti|punakaartin]] yleisesikunnalle. Sen mukaan työväenkaartit piti panna liikekannalle kolmen päivän sisällä tammikuun 26. päivä alkaen ja erillisessä luettelossa mainitut henkilöt määrättiin vangittaviksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hannula, J. O.|Nimeke=Suomen vapaussodan historia|Vuosi=1956|Sivu=74|Julkaisija=WSOY}}</ref> Punakaartilaiset kaappasivat vallan suomalaisten valitsemalta porvarilliselta eduskunnalta Etelä-Suomessa 28. tammikuuta 1918. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] [[punakaarti|punaisen]] puolen hallitukseen, [[Suomen kansanvaltuuskunta|Kansanvaltuuskuntaan]], kuului sosiaalidemokraattien jäseniä ja suuri osa puolueen jäsenistä toimi punaisten puolella.

=== Sisällissodan jälkeen ===
[[File:SDP 1922.JPG|right|thumb|SDP:n puolueneuvosto vuonna 1922.]]
Punaisten hävittyä sodan monet sosiaalidemokraattien johtajista ja aktiiveista pakenivat [[Venäjä]]lle, jossa bolsevikit olivat ottaneet vallan. Puolueen aiempi puheenjohtaja [[Otto Wille Kuusinen]] nousi ajan mittaan [[Josif Stalin]]in hallinnossa [[Komintern|Kommunistisen internationaalin]] ja [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] korkeimpaan johtoon. Punaisten toiminnasta sivussa olleet puoluejohdon jäsenet käynnistivät sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan uudelleen [[Väinö Tanner]]in johdolla syksyllä 1918. Sosiaalidemokraatista toimintaa oli yritetty elvyttää jo sisällissodan päättymisen jälkeen keväällä Suomen Sosialidemokraatti -lehden näytenumeron julkaisemisella, mutta valkoiset vallanpitäjät estivät lehden jatkamisen. {{Lähde}} Uudelleenperustettu puolue otti vallankumousta vastustavan, länsieurooppalaisen reformistisen kannan yhteiskunnan uudistamiseen ja teki pesäeron vallankumouksellisiin. Seuraavissa [[Eduskuntavaalit 1919|vaaleissa 1919]] puolueen kannatus osoittautui suunnilleen aiemman kaltaiseksi, vaikka iso joukko työväkeä oli kuollut sisällissodassa, joutunut pakenemaan Neuvosto-Venäjälle tai menettänyt kansalaisluottamuksensa sisällissotaa seuranneissa oikeudenkäynneissä.

===Kommunistit erkanevat omaksi puolueeksi===
[[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Neuvosto-Venäjä]]lle paenneet puolueen radikaalit perustivat elokuussa [[1918]] [[Moskova]]ssa [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisen puolueen]], joka otti lähtökohdakseen [[bolševikit|bolševikkien]] mallin mukaisen vallankumouksellisen ohjelman. Kommunistinen puolue joutui kuitenkin toimimaan Suomessa maanalaisena. [[1920-luku|1920-luvulla]] kommunistinen [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue]] seuraajajärjestöineen vei eduskuntavaaleissa osan sosiaalidemokraattien paikoista.<ref>Mickelsson 2007, s. 134</ref> [[Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto]] ja [[Suomen sosialidemokraattinen naisliitto]] valitsivat sisällissodan jälkeen liittolaisekseen Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen. Myös [[Suomen Ammattijärjestö]]n enemmistö oli Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen kannattajilla.<ref>Mickelsson 2007, s. 119.</ref> Sosiaalidemokraattien kannatus ja paikkamäärä eduskunnassa nousi jälleen selkeästi, kun valtiovalta [[1930-luku|1930-luvulla]] esti kommunistien yritykset kaikissa muodoissaan osallistua vaaleihin.<ref>Mickelsson 2007, s. 135</ref> Vuonna 1919 puolueella oli 67&nbsp;022 jäsentä. 1920-luvun alussa jäsenmäärä laski ollen pienimmillään vuonna 1924 (25 123). Vuosina 1925–1939 jäsenluku vaihteli välillä 24&nbsp;000 – 37&nbsp;000. Perusjärjestöjä puolueeseen kuului vuosina 1919–1939 hieman yli tuhat.<ref>Hölttä 1982, s. 158–161</ref>

===Hallitusyhteistyöhön===
Vuoden 1930 puoluekokouksessa, [[Kaarlo Harvala]]n noustua puheenjohtajaksi, [[Väinö Tanner]] saavutti puolueessa kiistattoman johtoaseman. Tanner pystyi puolustamaan työväestön etuja vaikeassa tilanteessa ja hän sai siten myös puolueensa vasemmiston luottamuksen. Sosiaalidemokraatit pyrki Tannerin johdolla yhteistyöhön poliittisen keskustan kanssa torjuen samalla yhteistyön kommunistien kanssa. Lähentyminen johti hallitusyhteistyöhön [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] kanssa vuonna 1937. Sosiaalidemokraatit hyväksyttiin osan oikeistoa keskuudessa, pohjoismaista kehitystä seuraten, demokraattiseksi voimaksi, jonka kanssa saattoi tehdä yhteistyötä. Hallitusyhteistyötä vastusti entinen puoluesihteeri [[K.H. Wiik]], joka kannattajineen erotettiin puolueesta 1937. Erotettuihin kuuluivat myös [[Komintern]]in [[kansanrintama]]politiikkaa Suomen oloihin soveltamaan pyrkineet vasemmistolaiset sivistyneistön edustajat.<ref>Tapani Paavonen: The Finnish Social Democratic Party since 1918. Teoksessa Political Parties in Finland (University of Turku 1987), s. 138–139.</ref>

=== 1940-luku ===
[[Talvisota|Talvisodan]] jälkeen syksyllä 1940 puolueen eduskuntaryhmästä erotettiin viisi kommunisteja ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] politiikkaa sympatisoinutta kansanedustajaa, jotka sittemmin muodostivat [[Sosialistinen eduskuntaryhmä kuutoset|Sosialistisen eduskuntaryhmän]] ja tulivat tunnetuksi ”kuutosina”.<ref>Mickelsson 2007, s. 159.</ref> Myös [[jatkosota]] aiheutti puolueen sisällä ristiriitoja, kun osa puolueen kansanedustajistakin asettui arvostelemaan Suomen ulkopolitiikkaa. Jatkosodan loppupuolella (1943–1944) puolueessa vahvistui niin sanottu [[rauhanoppositio]], joka teki yhteistyötä ruotsinkielisten liberaalien ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

Jatkosodan päätyttyä sosiaalidemokraattien piirissä käytiin lyhyen aikaa keskustelua puolueen yhtymisestä vaaliliittoon kommunistien ja kuutosten muodostaman [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton]] (SKDL) kanssa. Hankkeen kannattajat jäivät kuitenkin puolueessa vähemmistöön. Tammikuussa 1945 puoluetoimikunta hylkäsi SKDL:n tekemän vaaliliittotarjouksen äänin 5-4, mikä merkitsi samalla kansanrintamapoliitikan hylkäämistä. Kahden työväenpuolueen välit muodostuivat erittäin huonoiksi.<ref>[http://www.mykkanen.net/kirjoitukset/vas_sdp_erot.doc. Mykkänen, K. Onko SDP:n ja Vasemmistoliiton yhdistymiselle ohjelmallisia esteitä?] Viitattu 20.2.2007</ref><ref>[http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1940-60/rsosdem.html Leppänen, J. Tampereen riitaiset sosiaalidemokraatit. Koskesta voimaa -sivusto] Viitattu 30.3.2020.</ref><ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Lyytinen, Eino|Nimeke=Mauno Koivisto. Tie politiikan huipulle|Vuosi=1995|Sivu=92|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-19811-0}}</ref> 

SDP:n sisällä käytiin valtataistelua niin sanottujen [[Asevelisosialistit|asevelisosialistien]] ja heitä vastustaneen opposition välillä. Puoluekokousta oli jouduttu sodan takia siirtämään vuodesta 1942 marraskuulle 1944. Se järjestettiin 25. marraskuuta varsin myrskyisissä tunnelmissa. Oppositio hyökkäsi [[J. W. Keto|J. W. Kedo]]n ja [[Mauno Pekkala]]n johdolla rajusti Väinö Tanneria ja hänen kannattajiaan vastaan jatkosotaan liittyvistä hallituksen päätöksistä, mutta jäi kokouksessa tehdyissä äänestyspäätöksissä tappiolle. Jakolinjat tulevalle puoluehajaannukselle olivat jo nähtävissä. Puolueen puheenjohtajaksi [[Väinö Salovaara]]n tilalle valittiin kompromissina tuore valtiovarainministeri [[Onni Hiltunen]] ja puoluesihteeriksi [[Unto Varjonen]]. Järjestösihteeriksi puoluetoimikunta myöhemmin valitsi [[Suomen Aseveljien Liitto|Suomen Aseveljien Liito]]n tehtävissä toimineen [[Väinö Leskinen|Väinö Leskisen]]. Tanneria ei valittu puolueen luottamustehtäviin.<ref name=":0" /><ref name=":1" /> 

===Idänsuhteiden merkitys===
1950-luvulla puolue ajautui vaikeaan tilanteeseen, kun Neuvostoliiton taholta suhtauduttiin Väinö Tanneriin vihamielisesti ja vuonna 1956 presidentiksi valitun Urho Kekkosen hyvät idänsuhteet kasvattivat hänen ja Maalaisliiton sisäpoliittista valtaa. Kun sosiaalidemokraatit valitsi vuonna 1957 puheenjohtajakseen [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit|sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä]] tuomitun Tannerin ja puoluesihteeriksi niin kutsuttuihin ”leskisläisiin” kuuluvan [[Kaarlo Pitsinki|Kaarlo Pitsingin]], puolueen idänsuhteet kärsivät.<ref name=":1" /> Tämä johti vuoden 1958 vaihteessa kriisiin, kun Neuvostoliitto ei hyväksynyt Suomeen enää hallitusta, jossa puolue oli mukana. Alkoivat [[yöpakkaset]] eli Neuvostoliiton diplomaattinen ja kauppapoliittinen painostus Suomen hallituksen kaatamiseksi. Hallitus kaatui ja alkoi sosiaalidemokraattien pitkä oppositiokausi ulkopoliittisesti arveluttavana puolueena. Puolueessa huomattiin myös, että tasavallan presidentti Urho Kekkonen ei ollut tilanteessa tukenut Suomen hallitusta.{{Lähde}} Kun puolue yritti yhdessä laajan puoluerintaman [[Honka-liitto|Honka-liiton]] kanssa syrjäyttää Kekkosta [[Suomen presidentinvaali 1962|1962 presidentinvaalissa]] ajauduttiin jälleen ulkopoliittiseen kriisiin ([[noottikriisi]]) Neuvostoliiton kanssa. Kekkosen ainoa merkittävä vastaehdokas, oikeuskansleri [[Olavi Honka]] vetäytyi vaaleista, Kekkonen voitti vaalit ja sosiaalidemokraattien paitsioasema suomalaisessa politiikassa oli täydellinen.

=== Puoluehajaannus ===
1950-luvun aikana suhteet puolueen sisällä kärjistyivät. Valtataistelu tuli selvästi esille vuoden 1955 puoluekokouksessa, jossa saatiin vaivoin aikaan kompromissi ja säilytettiin muodollinen yhtenäisyys. Puoluetoimikuntaan puheenjohtaja Skogin kannattajat saivat enemmistön [[Aarre Simonen|Aarre Simosen]] ja [[Erkki Lindfors]]in siirryttyä heidän puolelleen. Puoluekokousten välillä ylintä valtaa käyttäneeseen puolueneuvostoon sen sijaan tuli puoluesihteeri Leskiselle myötämielinen enemmistö, mistä oli seurauksena, että puoluetoimikunta noudatti päätöksissään toisenlaista linjaa, kuin puoluekokous oli tarkoittanut. Puoluesihteeri Väinö Leskisen tukijoita, niin sanottuja leskisläisiä, sanottiin SDP:n oikeistoksi, joka kannatti tiukkaa talouspolitiikkaa, painotti palkansaajien ja maataloustuottajien välistä ristiriitaa ja vieroksui yhteistyötä kommunistien kanssa. Puheenjohtaja Emil Skogin ympärille kerääntyneet "skogilaiset", jotka eivät kannattaneet tiukkaa talouspolitiikkaa, irtaantuivat puolueesta Kekkosen ja Neuvostoliiton tukemina perustaen vuonna 1959 [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton]].<ref>Mickelsson 2007, s. 160</ref><ref name=":1" /> Myös [[ammattiyhdistysliike]] hajosi. [[Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto]] jäi Työväen ja Pienviljelijäin Sosiaalidemokraattisen Liiton vaikutuspiiriin ja puolue perusti rinnakkaisen [[Suomen Ammattijärjestö (1960)|Suomen Ammattijärjestö]]n.<ref>Mickelsson 2007, s. 169</ref> Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto ei kuitenkaan menestynyt puolueena. Osa sen kannattajista siirtyi takaisin sosiaalidemokraatteihin jo 1960-luvun puolivälissä ja loput viimein 1972. Myös ammattiyhdistysliike eheytyi, kun Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto ja Suomen Ammattijärjestö yhdistyivät uudeksi [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö]]ksi vuonna 1969.<ref>Mickelsson 2007, s. 194</ref>

=== Kehitys kylmän sodan ajoista 2000-luvulle ===
[[Tiedosto:Tulonjako.png|thumb|right|Vuoden 1972 vaalijuliste.]]
Sisä- ja kunnallispolitiikassa puolue liittoutui usein 1950–luvulla ja 1960-luvun alussa Kokoomuksen kanssa.{{Lähde}} Tätä liittoa on kutsuttu [[aseveliakseli]]ksi. Erityisen merkittäväksi akseli nousi teollisuuspaikkakunnilla (kuten [[Tampere]]ella ja [[Vantaa|Helsingin mlk:ssa]], sittemmin Vantaalla). Aseveliakseli piti hallitsemillaan paikkakunnilla muut puolueet poissa kunnallishallinnon merkittäviltä paikoilta vuosikymmenten ajan. Muutenkin SDP:n suosio alkoi nousta merkittävästi 1960-luvulla ja SDP oli sisäpolitiikassa johtava puolue suurimman osan 1970-luvusta ja koko 1980-luvun.{{Lähde}}

Tannerin vetäydyttyä puolueen johdosta vuonna 1963 alkoi puolue [[Rafael Paasio]]n aikana rakentaa parempia suhteita Kekkoseen ja Neuvostoliittoon.{{Lähde}} Maalaisliitto oli hyödyntänyt SDP:n pitkää oppositiokautta tekemällä yhteistyötä SDP:n pienryhmien, kuten simoslaisten, sekä kommunistien kanssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Fagerholm, K-A.|Nimeke=Puhemiehen ääni|Vuosi=1977|Sivu=324-325|Julkaisija=Tammi}}</ref> Epäluulot olivat syvät, mutta toisaalta puolueessa haluttiin hallituskelpoisuutta ja eheyttää puolue. Ratkaisevaa oli Kekkosen idänpolitiikan hyväksyminen ja Neuvostoliiton luottamuksen saavuttaminen.<ref name=":1" /> 

Kehitystä helpotti monikin tekijä. Puolue saavutti [[Eduskuntavaalit 1966|vuoden 1966 eduskuntavaaleissa]] huomattavan vaalivoiton, joka lisäsi sen merkittävyyttä. Asevelisosialistit olivat jääneet vähemmistöön ja puolueeseen oli ilmaantunut 1960-luvun lopun vasemmistoradikalismin aallonharjalla runsaasti uusia nuoria kykyjä, esimerkiksi [[Paavo Lipponen]] ja [[Erkki Tuomioja]].{{Lähde}} Myös kommunistinen vasemmisto oli muutoksen kourissa. Vuonna 1966 kommunistien ammattiyhdistyssiipi [[Aarne Saarinen|Aarne Saarisen]] johdolla syrjäytti [[Aimo Aaltonen|Aimo Aaltosen]] stalinistisiiven puolueen johdosta. Myös vasemmistoyhteistyö näytti mahdolliselta. Vuonna 1966–1968 [[Rafael Paasio]]n ja 1968–1970 [[Mauno Koivisto]]n hallitukset toimivatkin [[kansanrintama]]pohjalta. [[Koiviston I hallitus|Koiviston hallituksen]] aloittaessa työnsä 22.3.1968 SDP oli kuitenkin vielä puheenjohtaja Paasion puolueneuvostolta saaman kritiikin johdosta epäyhtenäinen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomi, Juhani|Nimeke=Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen 1968-1972|Vuosi=1996|Sivu=34|Julkaisija=Otava|Isbn=951-1-13548-1}}</ref>

Sorsa toimi pääministerinä vuosien 1972 ja 1987 välisenä aikana kaikkiaan 3&nbsp;652 vuorokautta ja on edelleen Suomen pitkäaikaisin pääministeri. Kekkosen jouduttua sairauden vuoksi eroamaan vuonna 1981 seuraavaksi presidentiksi nousi sosiaalidemokraattien Mauno Koivisto, mikä vahvisti puolueen asemaa entisestään.

Uudistusmielisen [[Mihail Gorbatšov]]in nousu Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 1985 muutti pian myös Suomen poliittista ympäristöä.

=== Lipposen kausi ===
Puolue koki kriisin, kun sen puheenjohtaja [[Ulf Sundqvist]] sai syytteet miljoonien markkojen taloudellisesta huolimattomuudesta ns. [[Sundqvist-jupakka|Sundqvist-jupakassa]]. Ulf Sunqvist erosi ja hänen tilalleen valittiin 1993 [[Paavo Lipponen]]. SDP:n kannatus mielipidemittauksissa nousi vuoden 1993 keväällä, jolloin [[Antero Kekkonen]] oli vt. puheenjohtaja, 30 prosentin tuntumaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Sdp:n kannatus nousee yhä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Astikainen, Arto | Sivut = A 3 | Ajankohta = 28.4.1993}}</ref> Nousu jatkui seuraavana vuonna lähes 35 prosenttiin,<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Sdp:n kannatus yhä kasvussa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Sivut = A 7 | Ajankohta = 9.6.1994}}</ref> mikä oli siihen mennessä suurin sotien jälkeisen ajan Suomessa millekään puolueelle mitattu kannatuslukema.

Lipposesta tuli sosiaalidemokraattien murskavoiton myötä [[Sinipunahallitus|sinipunahallituksen]] pääministeri ja keulahahmo. Lipposen pääministerikausilla Suomi liikkui lähemmäs Euroopan unionin ydintä.<ref>[http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=464190 Luotonen, J. (2003) Lipponen etsii ydintä. Talouselämä 9.5.2003. Pääkirjoitus] {{Wayback|1=http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=464190 |päiväys=20070929091751 }} Viitattu 20.2.2007</ref>

=== Heinäluoman kausi ===
[[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK]]:ssa toiminut [[Eero Heinäluoma]] valittiin SDP:n puheenjohtajaksi [[Jyväskylä]]n [[puoluekokous|puoluekokouksessa]] 10. kesäkuuta 2005 kolmivuotiselle kaudelle. Puolue sai [[Eduskuntavaalit 2007|eduskuntavaaleissa 2007]] historiansa siihen mennessä toiseksi alhaisimman vaalituloksen ja jäi oppositioon, kun perustettiin [[Vanhasen II hallitus]].

=== Urpilaisen kausi ===
10. helmikuuta 2008 Eero Heinäluoma ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta kesäkuun 2008 puoluekokouksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-5822841 | Nimeke = Heinäluoma ei hae jatkokautta | Ajankohta = 10.2.2008 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 10.2.2008 }}</ref> Heinäluoman seuraajaksi valittiin puoluekokouksessa kesäkuussa 2008 [[Jutta Urpilainen]]. Urpilaisen ensimmäisissä vaaleissa, [[Kunnallisvaalit 2008|kunnallisvaaleissa 2008]], puolueen kannatus laski alimmalle tasolle vuosikymmeniin.<ref>[http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074314889 Suosio putosi alemmaksi kuin vuosikymmeniin: Sdp ja keskusta romahtivat vahvoilla kannatusalueillaan]. Turun Sanomat. 28.10.2008 {{404}}</ref> Vuonna 2010 puoluesihteeriksi nousi [[Mikael Jungner]].<ref>[http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Ylest%C3%A4+tuupattu+Jungner+pyrkii++Sdpn+puoluesihteeriksi+ja+eduskuntaan/HS20100506SI1YO04z6y Ylestä tuupattu Jungner pyrkii Sdp:n puoluesihteeriksi ja eduskuntaan], HS 6.5.2010 s. A9. {{Wayback|1=http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Ylest%C3%A4+tuupattu+Jungner+pyrkii++Sdpn+puoluesihteeriksi+ja+eduskuntaan/HS20100506SI1YO04z6y |päiväys=20140503075110 }}</ref>

[[Eduskuntavaalit 2011|Eduskuntavaaleissa 2011]] SDP:n kannatus jatkoi laskua siihen mennessä alimmalle tasolleen Suomen historiassa. Koska keskustan kannatus laski alemmaksi, SDP:stä tuli toiseksi suurin puolue. SDP liittyi [[Kataisen hallitus|Kataisen sateenkaarihallitukseen]]. Sillä oli kuusi ministeriä hallituksessa. SDP sai hallitusohjelmassa ajettua läpi vaalilupauksensa, ettei eläkeikää nosteta tuolla vaalikaudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/demokratian-uhrit-nain-hallitus-joutui-luopumaan-karkitavoitteistaan/ | Nimeke = Demokratian uhrit: Näin hallitus joutui luopumaan kärkitavoitteistaan | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Tekijä = Pernaa, Ville | Ajankohta = 20.5.2013 | Viitattu = 14.4.2017}}</ref> Joidenkin arvioiden mukaan SDP menestyi neuvotteluissa paremmin kuin [[Kansallinen Kokoomus|kokoomus]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Sdpn+el%C3%A4kelinja+syntyi+puolivahingossa/a1359772992496 | Nimeke=Sdp:n eläkelinja syntyi puolivahingossa | Julkaisu=hs.fi | Ajankohta=2.2.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062013917484_uu.shtml | Nimeke="Sosialistinen manifesti" | Julkaisu=iltalehti.fi | Ajankohta=20.6.2011 }}</ref>

[[Suomen presidentinvaali 2012|Vuoden 2012 presidentinvaalissa]] SDP:n ehdokas Paavo Lipponen jäi viidenneksi 6,7 prosentin kannatuksella. Tulos oli SDP:n neljäs peräkkäinen vaalitappio. Puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoitti 25. tammikuuta ettei jatkaisi tehtävissään puoluekokouksen jälkeen. SDP:n puoluekokouksessa 25. helmikuuta 2012 Jungnerin seuraajaksi valittiin SAK:n viestintäpäällikkö [[Reijo Paananen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/reijo_paanasesta_sdpn_puoluesihteeri/6134987 | Nimeke=Reijo Paanasesta SDP:n puoluesihteeri | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=25.5.2012|Viitattu=25.5.2012 }}</ref>

[[Kunnallisvaalit 2012|Kunnallisvaaleissa 2012]] SDP:n kannatus laski siihen mennessä kaikkien aikojen alimmalle tasolle ollen 19,6&nbsp;%. Puolue menetti 54&nbsp;198 ääntä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2012/s/tulos/tulos_kokomaa.html | Nimeke = Kunnallisvaalit 28.10.2012: Koko maa | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 14.6.2013 (päivitetty) | Viitattu = 14.4.2017}}</ref> Kyseessä oli SDP:n viides vaalitappio peräjälkeen ja myös viides vaalitappio Urpilaisen puheenjohtajakaudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/puolueiden_kannatus.html | Nimeke=YLE:n tulospalvelu, kuntavaalit 2012 | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=1.11.2012|Viitattu=4.11.2012 }}</ref>

=== Rinteen kausi ===
Vuonna 2014 SDP:n puheenjohtajaksi valittiin [[Antti Rinne]]. [[Eduskuntavaalit 2015|Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa]] SDP:n äänestäjien määrä laski sen historian alimmalle tasolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1305947737033 | Nimeke = Perussuomalaiset nousi huikealla kirillä hopealle, Sdp:n tulos kaikkien aikojen huonoin | Ajankohta = 19.4.2014 | Julkaisija = hs.fi | Viitattu = 20.4.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150421174919/http://www.hs.fi/politiikka/a1305947737033 | arkistoitu = 21.4.2015 }}</ref> [[Kuntavaalit 2017|Kuntavaaleissa 2017]] puolueen kannatus oli 19,4&nbsp;%.

Kesällä 2018 puolueen kyselykannatus oli 21,6&nbsp;%. Vain 3 %:n mielestä SDP:n kannatus perustui tällöin edes toissijaisesti Rinteen esiintymiseen julkisuudessa, 8 %:n mielestä syynä oli "SDP:n poliittisten avausten ja ehdotusten hyvyys", 61 %:n mielestä "yleinen kyllästyminen [[Sipilän hallitus|hallitusta]] kohtaan".<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005742754.html|nimeke=Sdp:n Antti Rinne nousi suosikiksi pääministerikandidaateista, mutta suosion syy vesittää puolueen riemun|ajankohta=4.7.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005743553.html|nimeke=Antti Rinteen suosio ei johdu Antti Rinteestä|ajankohta=5.7.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Rinteen mukaan ihmiset tajuavat, että SDP:llä on visio 2030-luvulle.<ref>{{Cite web|url=https://yle.fi/uutiset/3-10439403|title=Rinne tyytyväinen SDP:n kannatushyppäykseen: "Ihmiset alkavat nähdä, että tuossa on joukkue, jolla on visio 2030-luvulle"|website=Yle Uutiset}}</ref>

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa SDP nousi suurimmaksi puolueeksi ja Suomeen muodostettiin sosiaalidemokraattien, [[Suomen Keskusta|keskustan]], [[Vihreä liitto|vihreiden]], [[Vasemmistoliitto|vasemmistoliiton]] ja [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP:n]] [[enemmistöhallitus]], jonka pääministeriksi tuli Antti Rinne. 

=== Marinin kausi ===
[[Tiedosto:Prime Minister of Finland Sanna Marin 2019 (cropped).jpg|pienois|pysty|SDP:n puheenjohtajana vuosina 2020–2023 toiminut [[Sanna Marin]].]]
Joulukuussa 2019 Antti Rinne erosi pääministerin tehtävästä mm. [[Posti Group|Postin]] omistajaohjaukseen liittyvistä seikoista johtuen. Rinteen erottua pääministerin tehtävästä hallituksen johtoon nousi tamperelainen Sanna Marin, joka oli ollut [[Rinteen hallitus|Rinteen hallituksen]] [[liikenne- ja viestintäministeri]]. Rinne jatkoi puolueen puheenjohtajana elokuun 2020 puoluekokouseen asti, jossa Marin valittiin puolueen puheenjohtajaksi.

== Poliittiset linjaukset ja tavoitteet ==
SDP:n tekemän politiikan prioriteetteja ovat koulutus ja osaaminen, työllisyys ja reilu työelämä, hyvinvoinnin edistäminen, vastuullinen talouspolitiikka, turvallisuus sekä ekologisesti kestävä tulevaisuus <ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/politiikka/poliittinen-ohjelma/|nimeke=Poliittinen ohjelma|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Talouspolitiikka ===
SDP:n talouspolitiikan ytimessä on korkea työllisyys, tuottavuuden kasvu ja oikeudenmukainen verotus. Puolue nostaa poliittisessa ohjelmassaan talouspolitiikan päämääräkseen hyvinvoinnin lisäämisen sekä kestävän julkisen talouden. <ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Nimeke=SDP:n poliittinen ohjelma. Jotta huomenna olisi paremmin kuin tänään - SDP:n ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen|Vuosi=2023|Sivu=|Julkaisija=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|www=https://www.sdp.fi/tutustu/politiikka/poliittinen-ohjelma/vastuullinen-talouspolitiikka/}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/politiikka/poliittinen-ohjelma/vastuullinen-talouspolitiikka/|nimeke=Vastuullinen talouspolitiikka|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vuoden 2016 lopulla SDP otti [[feminismi|feministisen]] talouden ymmärryksen kaiken politiikkansa lähtökohdaksi.<ref>https://www.aamulehti.fi/kotimaa/sdp-ottaa-feministisen-talouden-ymmarryksen-kaiken-politiikkansa-lahtokohdaksi-24152921/ {{Wayback|1=https://www.aamulehti.fi/kotimaa/sdp-ottaa-feministisen-talouden-ymmarryksen-kaiken-politiikkansa-lahtokohdaksi-24152921/ |päiväys=20161220173046 }}</ref> Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa SDP erottautui vastustamalla rakenteellisia uudistuksia ja leikkauksia. Puolueen mielestä valtionvarainministeriön virkamiesten laskemaa noin 10 miljardin [[kestävyysvaje]]tta ei tarvinnut huomioida, koska nopea talouskasvu ratkoisi vajeet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Puolueiden+mielest%E4+talouskasvu+ratkoo+ongelmat/1135265118917?cmp=nl-030411 | Nimeke=Puolueiden mielestä talouskasvu ratkoo ongelmat | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=3.4.2011 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Ekonomistit+teilaavat+puolueiden+talouspolitiikan/1135265118912?cmp=nl-030411 | Nimeke=Ekonomistit teilaavat puolueiden talouspolitiikan | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=3.4.2011 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa SDP on ilmoittanut vastustavansa valtiovarainministeriön virkamiesten esitystä tasapainottaa taloutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015031919386345_eb.shtml| Nimeke = Rinne: Kuuden miljardin leikkaus mahdottomuus| Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 19.3.2015 }}</ref>

==== Työllisyyspolitiikka ====
SDP:n pyrkimyksenä on ollut tehdä yt-neuvotteluista pakollisia jopa alle 20 hengen yrityksiin.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074155078/Sdplle+ytlaki+yhta+tarkea+kuin+maatalous+tuet+keskustalle| Nimeke = Sdp:lle yt-laki yhtä tärkeä kuin maataloustuet keskustalle| Julkaisu = Turun Sanomat| viitattu = 25.3.2015| arkisto = https://web.archive.org/web/20170224104237/http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074155078/Sdplle+ytlaki+yhta+tarkea+kuin+maatalous+tuet+keskustalle| arkistoitu = 24.2.2017}}</ref>
SDP on vastustanut yhdistyksien ja yrityksien joukkorahoittamista internetissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jungner-hiiltyi-puolueelleen-hemmetin-tontut/4698978 | Nimeke = Jungner hiiltyi puolueelleen – ”Hemmetin tontut!” | Julkaisu = MTV3 | Ajankohta = 16.1.2015 | viitattu = 25.3.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150402103024/http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jungner-hiiltyi-puolueelleen-hemmetin-tontut/4698978 | arkistoitu = 2.4.2015 }}</ref>

SDP ei näe syytä muuttaa nykyisiä pakolaiskiintiötä. SDP:n vaaliohjelmassa{{Koska}} maahanmuuttajat luetaan vähemmistöön, ja vähemmistöjen oikeuksia pitää tukea.
<ref>[https://web.archive.org/web/20150924063410/http://pakolaisapu.fi/fi/tietoa/uutiset/item/945-pakolaispolitiikka-jakaa-puolueet-ja-edustajat.html Pakolaispolitiikka jakaa puolueet ja edustajat]. Pakolaisapu.fi (Web Archive 2015).</ref> Heidän mielestään Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa myös rajojemme ulkopuolelta, kunhan työperäinen maahanmuutto perustuu työvoiman tarpeeseen alalla.<ref>[https://web.archive.org/web/20130107123203/https://sdp.fi/fi/component/content/article/62-sdp/tutustu/arvot/politiikan-a-oe/4442-politiikan-a-o/ Politiikan A–Ö]. Sdp.fi (Web Archive 2016).</ref>

==== Elinkeinopolitiikka ====
Tampereella elokuussa 2020 pidetty 46. puoluekokous hyväksyi puolueelle uusitun periaatejulistuksen, jonka otsikko on ''Yhdessä kestävään maailmaan''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sdp.fi/fi/blog/sdpn-uusi-periaatejulistus-kohti-kestavaa-maailmaa/ | Nimeke= SDP:n uusi periaatejulistus: Kohti kestävää maailmaa | Viitattu 8.9.2020}}</ref> Samassa kokouksessa puolue päätti asettua kannattamaan turkistarhauksen kieltoa ja tarhaturkisten myynnin lopettamista Suomessa ja EU:n alueella kohtuullisen siirtymäajan puitteissa ja huomioiden turkistarhaamisesta toimeentulonsa saavien toimeentuloturva. Lihantuotannosta ja metsästyksestä saatavien turkisten myyntiä puolue ei halua kieltää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/turkistarhaus-kova-pala-sdp-lle-puoluekokous-kiisteli-mutta-paatyi-tuotteiden-ja-tarhauksen-kieltamisen-kannalle/7905626#gs.f0l07l | Nimeke =  Turkistarhaus kova pala Sdp:lle – puoluekokous kiisteli, mutta päätyi tuotteiden ja tarhauksen kieltämisen kannalle | Viitattu 8.9.2020}}</ref> SDP on vastustanut kauppojen ja ravintoloiden aukioloa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/puoluekone%20yllatyksia-32285| Nimeke =Vaaliyllätyksiä paljastuu: demareilla kielteinen aukiolokanta, PS kokoomuslinjalla julkisesta sektorista| Julkaisu = Verkkouutiset | Ajankohta = 12.2.2015 }}</ref>

=== Koulutuspolitiikka ===
SDP:n koulutus- ja osaamispolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksellisen tasa-arvon, elinikäisen oppimisen ja oppimisen tuen vahvistaminen, Suomen osaamistason nostaminen sekä tieteeseen ja tutkimukseen panostaminen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/politiikka/poliittinen-ohjelma/koulutus-ja-osaaminen/|nimeke=Koulutus ja osaaminen|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Puolueen keskeinen tavoite on säilyttää suomalaisen koulutuksen maksuttomuus peruskoulusta korkeakouluihin. Puolue puolustaa poliittisessa ohjelmassaan muun muassa lähikouluperiaatetta, korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä sekä maksutonta varhaiskasvatusta. <ref name=":2" />

SDP:n tavoite [[Eduskuntavaalit 2019|vuoden 2019 eduskuntavaaleissa]] oli oppivelvollisuuden pidentäminen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sdp-ja-kokoomus-taysin-eri-linjoilla-oppivelvollisuusian-pidentamisessa-keskustalta-ja-ps-lta-tyrmays-5-vuotiaiden-pakolliselle-esikoululle/7353704|nimeke=SDP ja kokoomus täysin eri linjoilla oppivelvollisuusiän pidentämisessä – keskustalta ja PS:lta tyrmäys 5-vuotiaiden pakolliselle esikoululle|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2019-04-06|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Maksuton toinen aste ja laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 2021 [[Marinin hallitus|Marinin hallituksen]] aikana <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://okm.fi/-/hallituskauden-keskeisia-muutoksia-okm-n-toimialalla|nimeke=Hallituskauden keskeisiä muutoksia OKM:n toimialalla - OKM|julkaisu=Opetus- ja kulttuuriministeriö|ajankohta=2023-01-27|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.  Puolue on torjunut [[Orpon hallitus|Orpon hallituksen]] tavoitteen rajoittaa toisen asteen maksuttomuutta <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demokraatti.fi/tulkaa-jarkiinne-edes-tassa-nuorten-asiassa-sdp-jattaa-valtuustoaloitteen-yli-70-kunnassa-maksuttoman-toisen-asteen-turvaamiseksi/|nimeke=”Tulkaa järkiinne edes tässä nuorten asiassa” – SDP jättää valtuustoaloitteen yli 70 kunnassa maksuttoman toisen asteen turvaamiseksi|julkaisu=demokraatti.fi|ajankohta=2024-04-22|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.

=== Sosiaali- ja terveyspolitiikka ===
Hyvinvoinnin edistäminen on yksi SDP:n politiikan keskeisistä tavoitteista <ref name=":5" />. SDP tavoittelee hyvinvointipolitiikassaan laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita, sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista sekä hyviä ikääntyvien palveluita, toimivaa perhepolitiikkaa ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/politiikka/poliittinen-ohjelma/hyvinvoinnin-edistaminen/|nimeke=Hyvinvoinnin edistäminen|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

* SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus turvataan kaikille asuinpaikasta, tulotasosta ja sosialioekonomisesta asemasta riippumatta <ref name=":2" />
* SDP haluaa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmän selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi kolmiportaiseksi Yleisturva-malliksi <ref name=":2" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demokraatti.fi/millainen-on-tarkalleen-sdpn-yleisturva-malli-emme-halua-ajaa-ihmisia-entista-vaikeampaan-asemaan-rankaisemalla-ja-uhkailemalla/|nimeke=Millainen on tarkalleen SDP:n Yleisturva-malli? – “Emme halua ajaa ihmisiä entistä vaikeampaan asemaan rankaisemalla ja uhkailemalla”|julkaisu=demokraatti.fi|ajankohta=2018-04-13|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
* SDP haluaa luoda Suomeen kansallisen lapsistrategian sekä vähentää lapsiperheköyhyyttä <ref name=":2" />
* SDP haluaa ottaa terapiatakuun käyttöön Suomessa <ref name=":2" />
* SDP haluaa vähentää eläkeläisköyhyyttä ja tehdä eläkejärjestelmästä oikeudenmukaisemman <ref name=":2" />

=== Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ===
SDP:n mukaan Suomen turvallisuuspoliittisen linjan on perustuttava uskottavaan omaan puolustukseen, yleiseen asevelvollisuuteen, korkeaan maanpuolustustahtoon, kansainväliseen puolustusyhteistyöhön sekä Euroopan unionin keskinäistä avunantoa koskevaan velvollisuuteen <ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/politiikka/poliittinen-ohjelma/turvallinen-suomi/|nimeke=Turvallinen Suomi|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.

SDP:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiksi arvoiksi puolueohjelmassa on nostettu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, tasa-arvon, rauhan, vapauden ja suvaitsevaisuuden edistäminen <ref name=":2" /><ref name=":3" />.

==== Sisäinen turvallisuus ====
SDP nostaa sisäisen turvallisuuden keskeisiksi tavoitteikseen luoda eriarvoisuutta vähentävän yhteiskunnan, kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämisen sekä turvallisuusviranomaisten toimintaedellytysten ja riittävien voimavarojen takaamisen <ref name=":3" />.

==== Ulkoinen turvallisuus ====
SDP nostaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiksi tavoitteikseen kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä luottamukseen perustuvan maailmajärjestyksen <ref name=":3" />. Puolueen linjana ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisten konfliktien osapuolueksi ja toimia eurooppalaisen ja globaalin yhteisön rakentavana jäsenenä <ref name=":2" />.

SDP kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolue kannattaa miesten yleistä [[asevelvollisuus|asevelvollisuutta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://sdp.fi/fi/blog/ulkoasiainvaliokunnan-sd-edustajat-suomen-on-haettava-nato-jasenyytta/| Nimeke = Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat: Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä| Julkaisu = sdp.fi | Ajankohta = 17.5.2022| Viitattu =12.7.2022 }}</ref>

=== Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ===
SDP:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteina ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden turvaaminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/politiikka/poliittinen-ohjelma/ekologisesti-kestava-tulevaisuus/|nimeke=Ekologisesti kestävä tulevaisuus|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Puolueen tavoitteena on, että Suomi olisi maailman ensimmäinen fossiilisesta energiasta vapaa hyvinvointiyhteiskunta. Puolueen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Puolue haluaa vahvistaa Suomen hiilinieluja, luopua 2020-luvulla kivihiilen ja 2030-luvulla turpeen sekä maakaasun käytöstä energiantuotannossa sekä vähentää tasaisesti päästöjä pitäen samalla huolta teollisuuden toimintakyvystä, luoden työpaikkoja teollisuuteen sekä uusilla innovaatioilla. <ref name=":2" />

=== Eurooppapolitiikka ===
SDP on jäsen [[Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue|Euroopan sosialidemokraattisessa puolueessa (PES)]], joka kokoaa yhteen sosialidemokraattisia puolueita Euroopasta <ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/sdp-euroopassa/|nimeke=SDP Euroopassa - Eurooppapolitiikka|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. SDP:n europarlamentaarikot kuuluvat Euroopan parlamentin sosialidemokraattiseen S&D-ryhmään, joka edistää Euroopan parlamentissa muun muassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, työpaikkoja ja kasvua, kuluttajien oikeuksia, kestävää kehitystä, rahoitusmarkkinauudistustuksia sekä ihmisoikeuksia <ref name=":4" />.

SDP on nostanut [[Europarlamenttivaalit 2024|europarlamenttivaaleissa 2024]] tärkeiksi eurooppapolitiikan tavoitteikseen <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Nimeke=Jo riittää. Pystymme parempaan. SDP:n eurovaaliohjelma 2024.|Vuosi=2024|Julkaisija=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.|www=https://www.sdp.fi/eurovaaliohjelma/}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/eurovaaliohjelma/|nimeke=SDP:n eurovaaliohjelma 2024|julkaisu=SDP|viitattu=2024-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>:

* Turvallisuuden ja demokratian edistämisen
* Työntekijöiden oikeuksien puolustamisen
* Kestävyyden ja kilpailukyvyn varmistamisen
* Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen
* Osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostamisen 

=== Yhteiskunnalliset kysymykset ===
SDP vastustaa ehdotuksia vähentää [[pakkoruotsi|ruotsin kielen pakollisuutta]] koulutusjärjestelmässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/10/1198040/hbl-urpilainen-syyttaa-keskustaa-kielisodasta | Nimeke=HBL: Urpilainen syyttää keskustaa kielisodasta | Julkaisu=MTV3 }}</ref>

== Nimi ja tunnukset ==
<gallery>
Kuva:SDPRatas.svg|SDP:n perinteinen tunnus, jota nykyään käytetään lähinnä juhlatilaisuuksissa
Kuva:Sozialdemokratische Partei Finnlands Logo Alt.svg|SDP:n entinen logo
Tiedosto:Sosiaalidemokraatit (vanha logo).svg|SDP:n logo vuosina 2009–2010
Tiedosto:Sozialdemokratische Partei Finnlands Logo.svg|SDP:n logo vuodesta 2020 
</gallery>

== Rakenne ja organisaatio==
=== Puolueen toimielimet ===
SDP:n ylintä päätösvaltaa puolueessa käyttää joka kolmas vuosi järjestettävä '''puoluekokous''', johon osallistuu 500 jäsenten keskuudesta demokraattisesti valittua edustajaa.<ref>[https://sdp.fi/fi/tutustu/paatoksenteko-puolueessa/puoluekokous/ Puoluekokous] sdp.fi</ref><ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/tutustu/tietoa-sdpsta/|nimeke=Tietoa SDP:stä - SDP:n arvot - Politiikka|julkaisu=SDP|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Puoluekokousten välillä ylintä päätösvaltaa käyttää sääntömääräisesti kaksi kertaa vuodessa kokoontuva '''puoluevaltuusto'''.<ref>[http://www.sdp.fi/node/175 Puoluevaltuusto] {{Wayback|1=http://www.sdp.fi/node/175 |päiväys=20110610165428 }} sdp.fi</ref><ref name=":6" /> Puoluevaltuustoon kuuluu puoluekokouksen valitsemat puheenjohtaja ja 60 jäsentä, ja se käsittelee muun muassa puolueen toimintasuunnitelmat- ja kertomukset sekä SDP:n osallistumisesta maan hallitukseen. <ref name=":6" />

Puolueen käytännön toiminnan johtoelimenä toimii '''puoluehallitus''', joka kokoontuu kahdisti kuussa.<ref>[http://www.sdp.fi/node/173 Puoluehallitus] {{Wayback|1=http://www.sdp.fi/node/173 |päiväys=20110720193416 }} sdp.fi</ref><ref name=":6" /> Puoluehallituksen tehtävänä on puoluekokouksen ja puoluevaltuuston päätösten toimeenpano.<ref name=":6" /> Ennen vuoden 1993 sääntöuudistusta puoluehallituksen nimitys oli puoluetoimikunta ja puoluevaltuuston nimitys oli puolueneuvosto.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Sosialidemokraattisen Puolueen toimintakertomukset 1993–1995 | Julkaisija = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Sivu = 24 | www = https://docplayer.fi/6326315-_-o-sosialidemokraattisen-puolueen-toimintakertomukset.html}}</ref>

SDP:n '''puoluetoimisto''' on sijainnut vuodesta 2015 eteenpäin [[Ympyrätalo|Ympyrätalossa]]. <ref name="HS" /><ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=https://www.sdp.fi/ota-yhteytta/yhteystiedot/puoluetoimisto/|nimeke=SDP:n puoluetoimisto ja puoluejohto|julkaisu=SDP|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Puoluetoimisto on aiemmin historiassa sijainnut [[Siltasaari|Siltasaaressa]], [[Paasivuorenkatu|Paasivuorenkadulla]] ja vuodesta 1979 vuoteen 2015 puoluetalossa [[Saariniemenkatu 6|Saariniemenkatu 6:ssa]]. <ref name=HS>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1433558366641 | Otsikko = Sdp:llä muutto edessä | Tekijä = Reetta Heiskanen | Ajankohta = 7.6.2015 | Julkaisija = Hs.fi | Viitattu = 30.9.2015 | nimeke = Arkistoitu kopio | arkisto = https://web.archive.org/web/20150930070159/http://www.hs.fi/kotimaa/a1433558366641 | arkistoitu = 30.9.2015 }}</ref><ref name=":7" />
[[Tiedosto:SDP eduskuntaryhma Logo.png|pienoiskuva|186x186px|SDP:n eduskuntaryhmän logo]]

=== Eduskuntaryhmä ===
{{Pääartikkeli|[[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä]]}}
SDP:tä [[Eduskunta|eduskunnassa]] edustaa [[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä]]. Eduskuntaryhmä toimii SDP:n kansanedustajien yhteistyöelimenä. Eduskuntaryhmän merkitys eduskuntatyössä on keskeinen: kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja muodostetaan kantoja eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan. 

SDP:n eduskuntaryhmään kuuluu [[Eduskuntavaalit 2023|vuoden 2023 eduskuntavaalien]] jälkeen 43 kansanedustajaa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html|nimeke=Koko maa, ehdokasasettajakohtaiset tulokset|julkaisu=tulospalvelu.vaalit.fi|viitattu=2024-08-04}}</ref> Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja [[Tytti Tuppurainen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/sosialidemokraattinen_eduskuntaryhma/Sivut/default.aspx | Nimeke = Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä | Ajankohta = 7.9.2023 | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 17.2.2024 }}</ref>
[[Tiedosto:Demarinaiset.png|pienoiskuva|156x156px|Sosialidemokraattisten Naiset logo]]

=== Naisjärjestö ===
{{Pääartikkeli|Sosialidemokraattiset Naiset}}
'''[[Sosialidemokraattiset Naiset]]''' (Demarinaiset) on vuonna 1900 perustettu SDP:n naisjärjestö. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demarinaiset.fi/demarinaiset/|nimeke=Demarinaiset|julkaisu=Demarinaiset|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sosialidemokraattisten naisten tavoitteena on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja moniääninen yhteiskunta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demarinaiset.fi/demarinaiset/toiminta/tavoitteemme/|nimeke=Tavoitteemme|julkaisu=Demarinaiset|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Naisjärjestö nostaa tärkeiksi tavoitteikseen oikeudenmukaisen työelämän, sukupuolitietoisen yhteiskunnan, tasa-arvoisen perhepolitiikan, hyvän hoivan, monimuotoisen vanhemmuuden sekä vapaat julkiset tilat ja väkivallattoman elämän. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demarinaiset.fi/demarinaiset/toiminta/tavoitteemme/|nimeke=Tavoitteemme|julkaisu=Demarinaiset|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Puolueen naisjärjestö puheenjohtaja on ollut 2020 lähtien Tytti Tuppurainen <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demarinaiset.fi/yhteystiedot/hallitus/|nimeke=Hallitus|julkaisu=Demarinaiset|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demokraatti.fi/tytti-tuppurainen-jatkaa-demarinaisten-puheenjohtajana-nosti-puheessaan-esiin-huolen-nousevasta-naisvihasta/|nimeke=Tytti Tuppurainen jatkaa Demarinaisten puheenjohtajana – nosti puheessaan esiin huolen nousevasta naisvihasta|julkaisu=demokraatti.fi|ajankohta=2021-11-07|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. 

Nykyisen naisjärjestön toimintaa edelsivät [[Suomen Sosialidemokraattinen Naisliitto]] (1900–1920), [[Sos.-Dem. Naisliitto]] (1921–1959) ja [[Sosialidemokraattisten Naisten Keskusliitto]] (1959–1979). Ensimmäinen naisliitoista ryhtyi vuonna 1920 kannattamaan [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|Suomen Sosialistista Työväenpuoluetta]], jolloin sosiaalidemokraatit jättivät sen ja perustivat uuden järjestön. Uusi naisliitto jäi 1950-luvun lopun puolueriidassa Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton kannattajille, mikä johti jälleen uuden liiton perustamiseen. Vuonna 1979 naisliitto ja naisten keskusliitto sopivat riitansa ja yhdistyivät nykyiseksi järjestöksi.
[[Tiedosto:Demarinuoret.png|pienoiskuva|Sosialidemokraattisten Nuorten logo]]

=== Nuorisojärjestö ===
{{Pääartikkeli|Sosialidemokraattiset Nuoret}}
[[Sosialidemokraattiset Nuoret|'''Sosialidemokraattiset Nuoret''']] (Demarinuoret) on vuonna 1959 perustettu valtakunnallinen SDP:n poliittinen nuorisojärjestö. Järjestön toiminta on suunnattu 15-29-vuotiaille nuorille. Sosialidemokraattisten Nuorten tavoitteina on edistää tasa-arvoa, vapautta ja yhdenvertaisuutta. Demarinuoret on feministinen järjestö. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demarinuoret.fi/tutustu/ohjelmat-ja-arvot/|nimeke=Ohjelmat ja arvot - Demarinuoret|ajankohta=2014-11-26|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2023 Emilia Kangaskolkka. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20044226|nimeke=Liperiläinen Emilia Kangaskolkka nimitettiin Demarinuorten uudeksi puheenjohtajaksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-08-08|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demarinuoret.fi/yhteystiedot/|nimeke=Yhteystiedot - Demarinuoret|ajankohta=2014-11-26|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Sosiaalidemokraattien nuorisojärjestö on [[International Union of Socialist Youth|Sosialististen nuorten kansainväliseen liittoon]] kuuluva [[Sosialidemokraattiset Nuoret]], joka perustettiin vuonna 1959 nimellä Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto. Organisoitua valtakunnallista sosialidemokraattista nuorisotoimintaa on kuitenkin ollut Suomessa jo vuodesta 1906 lähtien. Tuolloin perustettiin [[Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto]], johon liittyi jo aiemmin perustettuja alueellisia nuorisojärjestöjä. Sisällissodan jälkeen kommunistit liittolaisineen saivat nuorisoliitossa enemmistön ja sosiaalidemokraattien kannattajat erosivat järjestöstä, kun se alkuvuonna 1921 liittyi [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistiseen nuorisointernationaaliin]].

Toukokuussa 1921 puolueen nuoriso perusti [[Suomen Sosialistinen Nuorisoliitto|Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton]]. Vuosina 1922–1936 työläisnuorisoliitolla oli sääntömääräinen oikeus edustajaan puolueneuvostossa ja puoluekokouksissa.<ref>Hölttä 1982, s. 31</ref> Puolueen varhaisnuorisojärjestö [[Nuoret Kotkat]] perustettiin vuonna 1943 työläisnuorisoliiton aloitteesta. Vuonna 1950 työläisnuorisoliitto vaihtoi nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Nuorisoliitoksi. 1950-luvun lopussa, puolueriidan kärjistyttyä, uusi nuorisoliitto jäi Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton kannattajien haltuun, jolloin puolueen kannattajat joutuivat jälleen perustamaan uuden järjestön, [[Sosialidemokraattiset Nuoret|Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton]].
[[Tiedosto:Demariopiskelijat.png|pienoiskuva|258x258px|Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden logo]]

=== Opiskelijajärjestö ===
{{Pääartikkeli|Sosialidemokraattiset Opiskelijat}}
'''Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK''' (Demariopiskelijat) ovat vuonna 1963 perustettu valtakunnallinen SDP:n poliittinen opiskelijajärjestö. Järjestön toiminta on suunnattu opiskelijoille tai opiskelemaan pyrkiville. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sonk.fi/politiikka/|nimeke=Politiikka {{!}} SONK|ajankohta=2022-03-22|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden tavoitteena on edistää opiskelijoiden poliittista osallistumista ja osallistua erityisesti koulutus- ja sivistyspoliittiseen keskusteluun. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sonk.fi/|nimeke=Demariopiskelijat {{!}} SONK|ajankohta=2020-08-07|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Puolueen opiskelijajärjestön puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2023 Mari van den Berg. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demokraatti.fi/demariopiskelijat-valitsi-uuden-puheenjohtajan/|nimeke=Demariopiskelijat valitsi uuden puheenjohtajan|julkaisu=demokraatti.fi|ajankohta=2022-11-06|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sonk.fi/mari-van-den-berg-demariopiskelijoiden-puheenjohtajaksi/|nimeke=Mari van den Berg Demariopiskelijoiden puheenjohtajaksi {{!}} SONK|ajankohta=2022-11-06|viitattu=2024-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Sosialidemokraattisen puolueen opiskelijatoiminnasta vastaa [[Sosialidemokraattiset Opiskelijat|Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry]]. 1980-luvun lopulla liitossa aktivoituivat henkilöt, joista tuli sittemmin puolueen avainpelaajia hallitustyössä. Lipposen hallitusten erityisavustajiksi päätyvät mm. Mikael Jungner, Jari Luoto, Tero Hirvilammi, Petri Mäkinen, Ulla-Maija Rajakangas, Pertti Rauhio, Timo Pesonen ja Tarja Kantola.

=== Kansainväliset jäsenyydet ===
[[File:WillyBrandtPenttiVaananenKaleviSorsa.jpg|left|thumb|[[Willy Brandt]] SDP:n vieraana 1977, keskellä SDP:n kv-sihteeri [[Pentti Väänänen]], oikealla puolueen puheenjohtaja [[Kalevi Sorsa]].]]
Puolue kuuluu [[Sosialistinen internationaali|Sosialistiseen internationaaliin]] ja sillä on läheiset suhteet moniin eurooppalaisiin sosiaalidemokraattisiin puolueisiin. Historiallisesti yhteydet ovat olleet läheiset varsinkin tovereihin [[Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|Ruotsin sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa]].

Puolue, silloinen Suomen Työväenpuolue, kuului vuoden 1902 alusta alkaen Kansainväliseen sosialistitoimistoon, joka oli [[Toinen internationaali|Toisen internationaalin]] pysyvä elin. Puolueen ensimmäiset edustajat sihteeristössä olivat [[J. K. Kari]] ja [[Edvard Valpas]]. [[Yrjö Sirola]] korvasi Karin vuonna 1905. Toisen internationaalin Stuttgartin kongressissa kesällä 1907 olivat läsnä puolueesta Valpas ja [[Hilja Pärssinen]]. Vuonna 1910 [[Kööpenhamina|Kööpenhaminassa]] pidettyyn kongressiin lähti 19 suomalaista, joista viisi edusti sosiaalidemokraatteja. Kokous hyväksyi muun muassa ponnen, joka tuomitsi Venäjän hallituksen Suomea kohtaan harjoittaman politiikan ja kehotti internationaalin jäsenpuolueita esittämään vastalauseita asiasta. Marraskuussa 1912 Baselin kongressissa sosiaalidemokraatteja edustivat [[Kullervo Manner]] ja [[Otto Wille Kuusinen]], joka nousi myös Valppaan seuraksi sihteeristöön. [[Väinö Tanner]] oli puolueen edustaja kansainvälisessä sosialistisessa parlamenttikomissiossa.<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1 (SDP 1975), s. 165–168.</ref>

Kansainvälisen työväenliikkeen hajaannuttua päätti puolue kesällä 1916 pidetyssä puoluekokouksessa liittyä sotaa vastustaneiden sosialistien perustamaan niin sanottuun [[Zimmerwaldin liike|Zimmerwaldin internationaali]]in.<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1 (SDP 1975), s. 209.</ref> Sotien jälkeen vuoden 1919 puoluekokouksessa puolueen kansainvälisiä kysymyksiä käsitellyt valiokunta päätti puolueen pysyvän toisessa internationaalissa, jota oltiin organisoimassa uudelleen. Kokousedustajista 27 kannatti äänestyksessä liittymistä [[Komintern|Kommunistiseen internationaaliin]].<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1 (SDP 1975), s. 368.</ref>

Vuonna 1977 [[Willy Brandt]] kävi Suomessa SDP:n vieraana, tapaamisessa pohdittiin [[Sosialistinen internationaali|Sosialistisen Internationaalin]] mahdollisuuksia edistää aseidenriisuntaa sekä idän ja lännen välistä liennytystä. Sittemmin [[Kalevi Sorsa]]n johtama SI:n valtuuskunta kävi näistä asioista huipputason keskusteluja sekä Valkoisessa Talossa että Kremlissä. Keskustelukumppaneina olivat mm. presidentti [[Jimmy Carter]] ja varapresidentti [[George H. W. Bush|George Bush]] sekä NKP:n pääsihteerit [[Leonid Brežnev]] ja [[Mihail Gorbatšov]].<ref>Purppuraruusu ja samettinyrkki. Kellastupa. s. 64–72. ISBN 9789525787115</ref>

Vuonna 1983 SDP:n kansainvälisten asioiden sihteeri [[Pentti Väänänen]] valittiin [[Sosialistinen internationaali|Sosialistisen Internationaalin]] pääsihteeriksi. Väänänen toimi SI:n pääsihteerinä 1983–1989.

== Kannattajakunta ==
{{Työväenkulttuuri Suomessa}}
=== Jäsenet ===
Puolueen jäsenistä on noin 60&nbsp;% miehiä.<ref name="Suurissa puolueissa miesenemmistö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/stt/?ts=1,3:2026:0:0,4:50:0:1:2005-09-18;4:49:0:0:0,104:50:327698,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = HS: Suurissa puolueissa miesenemmistö | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 18.9.2008 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20110813174040/http://www.ts.fi/viimeuutiset/stt/?ts=1,3:2026:0:0,4:50:0:1:2005-09-18;4:49:0:0:0,104:50:327698,1:0:0:0:0:0: | Arkistoitu = 13.8.2011 | Viitattu = }}</ref> Puolueen kannatus keskittyy [[Suuret ikäluokat|suuriin ikäluokkiin]] ja puolueen jäsenten keski-ikä on yli 60 vuotta.<ref name="HS3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomus+vihre%C3%A4t+ja+perussuomalaiset+kasvattavat+j%C3%A4senm%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4%C3%A4n/1135238302741 | Nimeke = Kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset kasvattavat jäsenmääriään | Tekijä = Kaarto, Hanna | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.8.2008 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20110425182843/http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomus+vihre%C3%A4t+ja+perussuomalaiset+kasvattavat+j%C3%A4senm%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4%C3%A4n/1135238302741 | Arkistoitu = 25.4.2011 | Viitattu = }}</ref><ref name="turunsanomat/23.3.2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2008-02-23;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:521003,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Puoluetoiminta jäänyt häviölle kilvassa ihmisten ajankäytöstä | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 23.3.2008 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20110813174619/http://www.ts.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2008-02-23;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:521003,1:0:0:0:0:0: | Arkistoitu = 13.8.2011 | Viitattu = }}</ref><ref name="vaalit-ja-puolueiden-kannatus">{{Verkkoviite | Osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/puolueet/vaalit-ja-puolueiden-kannatus/ | Nimeke = Borg, S. Vaalit ja puolueiden kannatus | Julkaisu = blogs.helsinki.fi | Viitattu = 17.11.2010}}</ref> Vuonna 2008 puolueessa oli 61&nbsp;000 jäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Demokratiaindikaattorit/Kiinnittyminenpuolueisiin | Sivusto = kansanvalta.fi | Nimeke = Kiinnittyminen puolueisiin | viitattu = 18.2.2010 | arkisto = https://web.archive.org/web/20110720190339/http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Demokratiaindikaattorit/Kiinnittyminenpuolueisiin | arkistoitu = 20.7.2011 }}</ref> Jäsenet kuuluvat puolueosastoihin, jotka muodostavat kunnallisjärjestöt ja piirijärjestöt vaalipiireittäin. SDP menettää koko ajan kannattajia niin sanotun luonnollisen poistuman kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201804012200850010 | Nimeke = Yle: Luonnollinen poistuma uhkaa kutistaa SDP:n - nuorten keskuudessa kannatus romahtaa 10,9 prosenttiin }}</ref>

=== Demografia ===
Vuonna 2011 joka kolmas SDP:n äänestäjä oli 55–65-vuotias. Joka neljäs oli yli 65-vuotias. Lähes joka toinen SDP:n kannattaja oli 55-vuotias tai vanhempi vuonna 2011.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/pdf-liitteet/puolueetSK0311.pdf | Nimeke = Minä kannatan | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Suomen Kuvalehti}}</ref> Vuonna 2016 SDP:n jäsenistä kaksi kolmasosaa oli eläkeläisiä ja kolmasosa työssäkäyviä.<ref name="kannattajat">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9528779 | Nimeke = Tutkimus: Tällaisia puolueiden jäsenet ovat – keskusta ja SDP eläkeikäisten puolueita ja perussuomalaiset miesten | Julkaisu = Yle | Tekijä = Jussi Virkkunen | Ajankohta = 27.3.2017 | Viitattu = 5.1.2022 }}</ref>

=== Kannatusalueet ===
Eduskuntavaaleissa puolue on saanut suurimman kannatuksen perinteisesti [[Pohjois-Karjalan vaalipiiri|Pohjois-Karjalan]] ja [[Kymen vaalipiiri|Kymen vaalipiireistä]], joissa sosiaalidemokraattien kannatus on ollut noin 35–40 prosenttia äänistä. SDP:n kannatus on ollut verraten korkeaa Suomen suurimmissa kaupungeissa; vahvimpia ovat olleet esimerkiksi [[Pori]], [[Lahti]] ja [[Jyväskylä]], joissa puolueen ehdokkaat ovat keränneet jopa kolmasosan kaikista äänistä.<ref name="vaalit-ja-puolueiden-kannatus"/> SDP nauttii suurinta suosiota keskisuurissa teollisuuskaupungeissa ja kaupungistuneissa kasvukunnissa, kuten [[Imatra]]lla ja [[Janakkala]]ssa.

Vuoden 2011 vaalien valossa vahvoja SDP-kaupunkeja ovat esimerkiksi [[Lieksa]], [[Varkaus (kaupunki)|Varkaus]], [[Savonlinna]], [[Heinola]] ja [[Valkeakoski]].

=== Poliittinen nelikenttä ===
[[Kunnallisalan kehittämissäätiö]]n vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa SDP:n kannattajista 64 prosenttia sijoitti itsensä vasemmistoon, 24 prosenttia keskelle ja 5 prosenttia oikeistoon. [[arvoliberalismi|Arvoliberaalisuus]]−[[arvokonservatismi|arvokonservatiivisuus]]-ulottuvuudella arvoliberaaleja oli 36 prosenttia, arvokonservatiiveja 18 prosenttia ja keskelle asettuvia 37 prosenttia. Tutkimuksen mukaan kiteytyksenä puolueen kannattajien kannoista voidaan sanoa, että SDP on vasemmistopuolue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaks.fi/sites/default/files/Puolueet%20vasemmisto-oikeisto%20ja%20arvoliberaali%20%E2%80%93konservatiivi%20-janoilla.pdf | Nimeke = Puolueet vasemmisto–oikeisto ja arvoliberaali–arvokonservatiivi -janoilla | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Kunnallisalan Kehittämissäätiö | Julkaisu = KAKS.fi | Ajankohta = 29.3.2015 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20171024215152/http://www.kaks.fi/sites/default/files/Puolueet%20vasemmisto-oikeisto%20ja%20arvoliberaali%20%E2%80%93konservatiivi%20-janoilla.pdf | Arkistoitu = 24.10.2017 | Viitattu = 12.6.2017}}</ref>

[[Elinkeinoelämän valtuuskunta|EVA]]n vuoden 2022 arvo- ja asennetutkimuksen mukaan SDP:n äänestäjät olivat identiteetiltään keskitien kulkijoita. Puolueen äänestäjälle keskimääräistä tärkeämpiä tekijöitä identiteetin kannalta olivat lähinnä terveydentila, harrastukset ja koulutus.<ref name="eva identiteetti">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2022/10/eva-analyysi-no-113.pdf | Tekijä=Metelinen, Sami | Nimeke=Olen suomalainen | Selite=s. 3 | Ajankohta=12.10.2022 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Elinkeinoelämän valtuuskunta | Viitattu=4.11.2022 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

== Vaalihistoria ==
[[Tiedosto:Eduskuntavaalit 2019 (Sosialidemokraatit).png|thumb|Kuntakohtaiset tulokset vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.]]
[[Tiedosto:Työ.jpg|thumb|right|Eduskuntavaaleissa 2011 ja kunnallisvaaleissa 2012 käytetty juliste.]]

=== Eduskuntavaalit ===
[[Eduskuntavaalit 1929|Eduskuntavaaleissa 1929]] ja [[Eduskuntavaalit 1948|1948]] paikkamäärältään suurin puolue oli Maalaisliitto, mutta SDP oli ääniosuudeltaan maan suurin. SDP kuitenkin menetti suurimman puolueen asemansa Suomen 22. [[Eduskuntavaalit 1958|eduskuntavaaleissa vuonna 1958]] niukasti SKDL:lle. Seuraavissa [[Eduskuntavaalit 1962|eduskuntavaaleissa vuonna 1962]] SDP koki noottikriisin johdosta murskatappion ja sai 38 kansanedustajaa. Tuolloin suurin puolue oli jälleen [[Maalaisliitto]]. [[Eduskuntavaalit 1966|Eduskuntavaaleissa 1966]] puolue nousi jälleen maan suurimmaksi. Seuraavan kerran ykkösasema menetettiin vasta [[Eduskuntavaalit 1991|vuoden 1991 vaaleissa]] Keskustalle, mutta neljän vuoden päästä [[Eduskuntavaalit 1995|eduskuntavaaleissa 1995]] puolue nousi jälleen suurimmaksi saaden parhaimman tuloksen toisen maailmansodan jälkeen: 28,25 % ääniosuuden ja 63 kansanedustajaa. SDP säilytti asemansa kaksi vaalikautta ja [[Eduskuntavaalit 2003|vuoden 2003 vaalivoitosta]] huolimatta, keskusta nousi niukasti suurimmaksi puolueeksi. Tämän jälkeen suurimman puolueen asemaa on hallinnut keskusta ja kokoomus, kunnes vuoden 2019 vaaleissa SDP nousi jälleen suurimmaksi puolueeksi.

{{Monta palstaa|75%}}
{| class="wikitable"
|-
! align="center" style=background:#CCDDEE | Vuosi
! align="center" style=background:#CCDDEE | Edustajia
! align="center" style=background:#CCDDEE colspan=2 | Kannatus
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1907|1907]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|80|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 329&nbsp;946
| align="right" | 37,03 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1908|1908]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|83|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 310&nbsp;826
| align="right" | 38,40 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1909|1909]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|84|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 337&nbsp;685
| align="right" | 39,89 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1910|1910]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|86|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 316&nbsp;951
| align="right" | 40,04 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1911|1911]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|86|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 321&nbsp;201
| align="right" | 40,03 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1913|1913]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|90|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 312&nbsp;214
| align="right" | 43,11 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1916|1916]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|103|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 376&nbsp;030
| align="right" | 47,29 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1917|1917]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|92|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 444&nbsp;670
| align="right" | 44,79 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1919|1919]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|80|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 365&nbsp;046
| align="right" | 37,98 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1922|1922]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|53|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 216&nbsp;861
| align="right" | 25,06 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1924|1924]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|63|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 255&nbsp;068
| align="right" | 29,02 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1927|1927]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|60|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 257&nbsp;572
| align="right" | 28,30 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1929|1929]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|59|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 260&nbsp;254
| align="right" | 27,36 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1930|1930]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|66|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 386&nbsp;026
| align="right" | 34,16 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1933|1933]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|78|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 413&nbsp;551
| align="right" | 37,33 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1936|1936]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|83|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 452&nbsp;751
| align="right" | 38,59 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1939|1939]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|85|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 515&nbsp;980
| align="right" | 39,77 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1945|1945]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|50|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 425&nbsp;948
| align="right" | 25,08 %
|-
|}

{{Monta palstaa-katko}}

{| class="wikitable"
|-
! align="center" style=background:#CCDDEE | Vuosi
! align="center" style=background:#CCDDEE | Edustajia
! align="center" style=background:#CCDDEE colspan=2 | Kannatus
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1948|1948]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|54|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 494&nbsp;719
| align="right" | 26,32 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1951|1951]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|53|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 480&nbsp;754
| align="right" | 26,52 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1954|1954]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|54|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 527&nbsp;094
| align="right" | 26,25 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1958|1958]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|48|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 449&nbsp;536
| align="right" | 23,12 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1962|1962]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|38|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 448&nbsp;930
| align="right" | 19,50 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1966|1966]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|55|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 645&nbsp;339
| align="right" | 27,23 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1970|1970]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|52|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 594&nbsp;185
| align="right" | 23,43 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1972|1972]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|55|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 664&nbsp;724
| align="right" | 25,78 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1975|1975]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|54|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 683&nbsp;590
| align="right" | 24,86 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1979|1979]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|52|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 691&nbsp;512
| align="right" | 23,89 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1983|1983]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|57|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 795&nbsp;953
| align="right" | 26,71 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1987|1987]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|56|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 695&nbsp;331
| align="right" | 24,14 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1991|1991]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|48|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 603&nbsp;080
| align="right" | 22,12 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1995|1995]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|63|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 785&nbsp;637
| align="right" | 28,25 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 1999|1999]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|51|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 612&nbsp;963
| align="right" | 22,86 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 2003|2003]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|53|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 683&nbsp;223
| align="right" | 24,47 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 2007|2007]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|45|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 594&nbsp;194
| align="right" | 21,44 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 2011|2011]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|42|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 561&nbsp;558
| align="right" | 19,10 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 2015|2015]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|34|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right"  | 489&nbsp;705
| align="right"  | 16,51 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 2019|2019]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|40|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right"  | 546&nbsp;471
| align="right"  | 17,73 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Eduskuntavaalit 2023|2023]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|43|200|{{Sdp-väri}}}}
| align="right"  | 617&nbsp;552
| align="right"  | 19,95 %
|}
{{Monta palstaa-loppu}}

{{Monta palstaa|900px}}

=== Kuntavaalit ===
{{kesken|Kunnallisvaalit väliltä 1918 - 1920 ja 1947 puuttuvat kokonaan.}}
SDP on ollut kuntavaalien suurin puolue kaikissa vaaleissa lukuun ottamatta vuosia [[Kunnallisvaalit 1960|1960]] (suurin SKDL), [[Kunnallisvaalit 2000|2000]] (suurin keskusta), [[Kunnallisvaalit 2008|2008]], [[Kunnallisvaalit 2012|2012]], [[Kuntavaalit 2017|2017]] ja [[Kuntavaalit 2021|2021]] (suurin kokoomus).

{| class="wikitable"
|-
! align="center" style=background:#CCDDEE | Vuosi
! align="center" style=background:#CCDDEE | Valtuutettuja
! align="center" style=background:#CCDDEE colspan=2 | Kannatus
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1921|1921]]  
| align="center"| 4&nbsp; 441  (Sosialistiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" | 258 794 
| align="right" |44,0 % 
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1922|1922]]  
| align="center"| 4&nbsp; 318  (Sosialistiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" | 212 956 
| align="right" |40,0 % 
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1923|1923]]  
| align="center"|   3&nbsp;  973  (Sosialistiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" | 188 482 
| align="right" |37,9 % 
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1924|1924]]   
| align="center"|      3&nbsp;   807 (Sosialistiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" | 181 811 
| align="right" |38,7 % 
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1925|1925]]  
| align="center"|           3&nbsp;  676   (vasemmistolaiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" | 256 198 
| align="right" |40,2 % 
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1928|1928]]   
| align="center"|              3&nbsp;  986  (Sosialistiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" |320 335 
| align="right" |42,6 %  
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1930|1930]]   
| align="center"|                3&nbsp;  119 (Sosialistiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" |278 129 
| align="right" |36,39% 
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1933|1933]]   
| align="center"|              3&nbsp;183 (Sosialistiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" |301 176 
| align="right" |36,09% 
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1936|1936]]   
| align="center"|             3&nbsp;310 (vasemmistolaiset ryhmät vaaliliitto)
| align="right" |344 899 
| align="right" |37,01 % 
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1945|1945]]
| align="center"| 2&nbsp;100
| align="right" | 265 689
| align="right" |
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1950|1950]]
| align="center"|
| align="right" | 377&nbsp;294
| align="right" | 25,05 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1953|1953]]
| align="center"|
| align="right" | 449&nbsp;251
| align="right" | 25,53 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1956|1956]]
| align="center"|
| align="right" | 424&nbsp;977
| align="right" | 25,42 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1960|1960]]
| align="center"| 2&nbsp;261
| align="right" | 414&nbsp;175
| align="right" | 21,10 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1964|1964]]
| align="center" | 2&nbsp;543
| align="right" | 530&nbsp;878
| align="right" | 24,75 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1968|1968]]
| align="center" | 2&nbsp;351
| align="right" | 540&nbsp;450
| align="right" | 23,86 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1972|1972]]
| align="center" | 2&nbsp;533
| align="right" | 676&nbsp;387
| align="right" | 27,05 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1976|1976]]
| align="center" | 2&nbsp;735
| align="right" | 665&nbsp;632
| align="right" | 24,82 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1980|1980]]
| align="center" | 2&nbsp;820
| align="right" | 699&nbsp;280
| align="right" | 25,50 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1984|1984]]
| align="center" | 2&nbsp;830
| align="right" | 666&nbsp;218
| align="right" | 24,70 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1988|1988]]
| align="center" | 2&nbsp;866
| align="right" | 663&nbsp;692
| align="right" | 25,23 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1992|1992]]
| align="center" | 3&nbsp;130
| align="right" | 721&nbsp;310
| align="right" | 27,08 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 1996|1996]]
| align="center" | 2&nbsp;742
| align="right" | 583&nbsp;623
| align="right" | 24,55 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 2000|2000]]
| align="center" | 2&nbsp;559
| align="right" | 511&nbsp;370
| align="right" | 22,99 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 2004|2004]]
| align="center" | 2&nbsp;585
| align="right" | 575&nbsp;822
| align="right" | 24,11 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 2008|2008]]
| align="center" | 2&nbsp;066
| align="right" | 541&nbsp;187
| align="right" | 21,23 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kunnallisvaalit 2012|2012]]
| align="center" | 1&nbsp;729
| align="right" | 487&nbsp;924
| align="right" | 19,57 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kuntavaalit 2017|2017]]
| align="center" | 1&nbsp;697
| align="right" | 498&nbsp;252
| align="right" | 19,4 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Kuntavaalit 2021|2021]]
| align="center" | 1&nbsp;451
| align="right" | 433&nbsp;881
| align="right" | 17,7 %
|}
{{Monta palstaa-katko}}

=== Europarlamenttivaalit ===
{| class="wikitable"
|- style="background:#efefef;"
! align="center" style=background:#CCDDEE | Vuosi
! align="center" style=background:#CCDDEE | Edustajia
! align="center" style=background:#CCDDEE colspan=2 | Kannatus
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Suomen europarlamenttivaalit 1996|1996]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|4|16|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 482&nbsp;577
| align="right" | 21,45 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Suomen europarlamenttivaalit 1999|1999]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|3|16|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 221&nbsp;836
| align="right" | 17,86 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Suomen europarlamenttivaalit 2004|2004]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|3|14|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 350&nbsp;525
| align="right" | 21,16 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Suomen europarlamenttivaalit 2009|2009]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|2|13|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 292&nbsp;051
| align="right" | 17,54 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Suomen europarlamenttivaalit 2014|2014]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|2|13|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 212&nbsp;781
| align="right" | 12,31 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Suomen europarlamenttivaalit 2019|2019]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|2|13|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" | 267&nbsp;342
| align="right" | 14,62 %
|-
| align="center" style="background:#efefef;" | [[Suomen europarlamenttivaalit 2024|2024]]
| align="center" | {{Koostumuspalkki yksi|2|15|{{Sdp-väri}}}}
| align="right" |  271 &nbsp;847 
| align="right" | 14,9 % 
|}
{{Monta palstaa-loppu}}

=== Presidentinvaalit ===
SDP tuki presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosta]] vuoden [[Suomen presidentinvaali 1968|1968]] vaaleista aina 1970-luvun lopulle. Suomen ensimmäinen vasemmistopuolueesta tullut presidentti oli SDP:n [[Mauno Koivisto]], joka voitti presidentinvaalit vuonna [[Suomen presidentinvaali 1982|1982]]. Tätä seurasi 30 vuoden aikakausi, jolloin maassa oli sosiaalidemokraattistaustainen presidentti. Merkittävimmät epäonnistumiset presidentinvaaleissa ovat olleet vuoden [[Suomen presidentinvaali 1962|1962]] vaaleissa, jolloin Rafael Paasio sai vain 13,1 %-osuuden äänistä ja vuoden [[Suomen presidentinvaali 2012|2012]] vaaleissa, jolloin Paavo Lipponen keräsi 6,7 prosenttiyksikön ääniosuuden.

{{Monta palstaa|75%}}
{| class = "wikitable sortable" style = "text-align: right"
|+ valitsijamiesten vaali
|- style = "font-size: 85%"
! vuosi
! ehdokas
! vm:t
! äänestäjät
! %
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1925|1925]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Väinö|Tanner}}
| 79
| 165&nbsp;091
| 26,6
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1931|1931]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Väinö|Tanner}}
| 90
| 252&nbsp;550
| 30,2
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1937|1937]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Väinö|Tanner}}
| 95
| 341&nbsp;408
| 30,7
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1950|1950]]
| align = left | (ei omaa ehdokasta)
| 64
| 343&nbsp;828
| 21,8
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1956|1956]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Karl-August|Fagerholm}}
| 72
| 442&nbsp;408
| 23,3
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1962|1962]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Rafael|Paasio}}
| 36
| 289&nbsp;366
| 13,1
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1968|1968]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Urho|Kekkonen}}
| 55
| 315&nbsp;068
| 15,5
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1978|1978]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Urho|Kekkonen}}
| 74
| 569&nbsp;154
| 23,2
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1982|1982]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Mauno|Koivisto}}
| 144
| 1&nbsp;370&nbsp;314
| 43,1
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1988|1988]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Mauno|Koivisto}}
| 128
| 1&nbsp;175&nbsp;209
| 39,4
|}

{{Monta palstaa-katko}}

| valign="top" |&nbsp;
{| class = "wikitable sortable" style = "text-align: right"
|+ suora kansanvaali
|- style = "font-size: 85%"
! vuosi
! ehdokas
! ään., 1. k
! %
! ään., 2. k
! %
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1988|1988]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Mauno|Koivisto}}
| 1&nbsp;513&nbsp;234
| 48,9
| align = left | <small>(valinta > valitsijam:t)</small>
|
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 1994|1994]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Martti|Ahtisaari}}
| 828&nbsp;038
| 25,9
| 1&nbsp;723&nbsp;485
| 53,9
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 2000|2000]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Tarja|Halonen}}
| 1&nbsp;224&nbsp;431
| 40,0
| 1&nbsp;644&nbsp;532
| 51,6
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 2006|2006]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Tarja|Halonen}}
| 1&nbsp;397&nbsp;030
| 46,3
| 1&nbsp;630&nbsp;980
| 51,8
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 2012|2012]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Paavo|Lipponen}}
| 205&nbsp;111
| 6,7
| align = left | <small>(ei 2. kierroksella)</small>
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 2018|2018]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Tuula|Haatainen}}
| 97&nbsp;294
| 3,2
| align = left | <small>(ei 2. kierroksella)</small>
|
|-
| align = center style = "background: #efefef" | [[Suomen presidentinvaali 2024|2024]]
| align = left | {{LajiteltavaNimi|Jutta|Urpilainen}}
| 140&nbsp; 802 
| 4,3 
| align = left | <small>(ei 2. kierroksella)</small>
|
|}
{{Monta palstaa-loppu}}

=== Aluevaalit ===
{| class="wikitable" style="text-align:center"
|-
! style="background:#e3e3e3" | Vuosi
! style="background:#e3e3e3" | Valtuutetut
! style="background:#e3e3e3" colspan=2 | Äänet
|-
| style="background:#efefef" | [[Suomen aluevaalit 2022|2022]]
| 277
| align=right | 359&nbsp;462
| align=right | 19,3&nbsp;%
|}

== Merkittäviä poliitikkoja ==

=== Puheenjohtajat ===

{{Monta palstaa}}
{| class="wikitable"
! Puheenjohtajat<ref name="johtajat">[https://web.archive.org/web/20060301200229/http://www.sdp.fi/easydata/customers/sdp/files/pdf/pjt03.pdf SDP:n puheenjohtajat ja puoluesihteerit] (SDP)</ref>
! Toimikausi<ref name="johtajat"/>
|-
|[[N. R. af Ursin]]|| 1899–1900
|-
|[[J. A. Salminen]] || 1900
|-
|[[K. F. Hellsten]] || 1900–1903
|-
|[[Taavi Tainio]] || 1903–1905
|-
|[[Emil Perttilä]] || 1905–1906
|-
|[[Edvard Valpas-Hänninen]] || 1906–1909
|-
|[[Matti Paasivuori]] || 1909–1911
|-
|[[Otto Ville Kuusinen]] || 1911–1913
|-
|[[Matti Paasivuori]] || 1913–1917
|-
|[[Jussi Pietikäinen]] || 1917
|-
|[[Kullervo Manner]] || 1917–1918
|-
|[[Väinö Tanner]] || 1918–1926
|-
|[[Matti Paasivuori]] || 1926–1930
|-
|[[Kaarlo Harvala]] || 1930–1942
|-
|[[Väinö Salovaara]] || 1942–1944
|-
|[[Onni Hiltunen]] || 1944–1946
|-
|[[Emil Skog]] || 1946–1957
|-
|[[Väinö Tanner]] || 1957–1963
|-
|[[Rafael Paasio]] || 1963–1975
|-
|[[Kalevi Sorsa]] || 1975–1987
|-
|[[Pertti Paasio]] || 1987–1991
|-
|[[Ulf Sundqvist]] || 1991–1993
|-
|[[Paavo Lipponen]] || 1993–2005
|-
|[[Eero Heinäluoma]] || 2005–2008
|-
|[[Jutta Urpilainen]] || 2008–2014
|-
|[[Antti Rinne]] || 2014–2020
|-
|[[Sanna Marin]] || 2020–2023
|-
|[[Antti Lindtman]] || 2023–
|}

{{Monta palstaa-katko}}

=== Puoluesihteerit ===

{| class="wikitable"
! Puoluesihteeri<ref name="johtajat"/>
! Toimikausi<ref name="johtajat"/>
|-
|[[J. K. Kari]] || 1899–1905
|-
|[[Yrjö Sirola]] || 1905–1906
|-
|[[Matti Turkia]] || 1906–1918
|-
|[[Väinö Hupli]] || 1918
|-
|[[Taavi Tainio]] || 1918–1926
|-
|[[K. H. Wiik]] || 1926–1936
|-
|[[Aleksi Aaltonen]] || 1936–1944
|-
|[[Unto Varjonen]] || 1944–1946
|-
|[[Väinö Leskinen]] || 1946–1957
|-
|[[Kaarlo Pitsinki]] || 1957–1966
|-
|[[Erkki Raatikainen]] || 1966–1969
|-
|[[Kalevi Sorsa]] || 1969–1975
|-
|[[Ulf Sundqvist]] || 1975–1981
|-
|[[Erkki Liikanen]] || 1981–1987
|-
|[[Ulpu Iivari]] || 1987–1991
|-
|[[Markku Hyvärinen (poliitikko)|Markku Hyvärinen]] || 1991–1996
|-
|[[Kari Laitinen (poliitikko)|Kari Laitinen]] || 1996–2002
|-
|[[Eero Heinäluoma]] || 2002–2005
|-
|[[Maarit Feldt-Ranta]] || 2005–2008
|-
|[[Ari Korhonen]] || 2008–2010
|-
|[[Mikael Jungner]] || 2010–2012
|-
|[[Reijo Paananen]] || 2012–2017
|-
|[[Antton Rönnholm]] || 2017–2023
|-
|[[Mikkel Näkkäläjärvi]] || 2023–
|}

{{Monta palstaa-loppu}}

{{Monta palstaa}}

=== Pääministerit ===

* [[Väinö Tanner]] (1926&ndash;1927)
* [[Karl-August Fagerholm]] (1948&ndash;1950, 1956&ndash;1957 ja 1958&ndash;1959)
* [[Rafael Paasio]] (1966&ndash;1968 ja 1972)
* [[Mauno Koivisto]] (1968&ndash;1970 ja 1979&ndash;1982)
* [[Kalevi Sorsa]] (1972&ndash;1975, 1977&ndash;1979 ja 1982&ndash;1987)
* [[Paavo Lipponen]] (1995&ndash;2003)
* [[Antti Rinne]] (2019)
* [[Sanna Marin]] (2019&ndash;2023)
{{Monta palstaa-katko}}

=== Presidentit ===

* [[Mauno Koivisto]] (1982&ndash;1994)
* [[Martti Ahtisaari]] (1994&ndash;2000)
* [[Tarja Halonen]] (2000&ndash;2012)

=== Muut hallituksen johtajat ===

* [[Oskari Tokoi]], [[Suomen senaatti|senaatin]] puheenjohtaja (1917)
* [[Kullervo Manner]], [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnan]] puheenjohtaja (1918)
{{Monta palstaa-loppu}}

{{Monta palstaa|75%}}
=== Eduskunnan puhemiehet ===
* [[Oskari Tokoi]] 1913
* [[Kullervo Manner]] 1917
* [[Wäinö Wuolijoki]] 1921–1922, 1922–1923, 1925–1926
* [[Väinö Hakkila]] 1936–1945
* [[K.-A. Fagerholm]] 1945–1948, 1950–1956, 1957–1958, 1959–1962, 1965–1966
* [[Rafael Paasio]] 1966, 1970–1972
* [[Veikko Helle]] 1976–1978
* [[Matti Ahde]] 1987–1989
* [[Kalevi Sorsa]] 1989–1991
* [[Paavo Lipponen]] 1995, 2003–2007
* [[Jukka Mikkola]] 1999
* [[Eero Heinäluoma]] 2011–2015
*[[Antti Rinne]] 2019
{{Monta palstaa-katko}}

=== Valtioneuvokset ===
* [[K.-A. Fagerholm]] 1969
{{Monta palstaa-loppu}}

== Katso myös ==
* [[Finlands Svenska Socialdemokrater]]
* [[Luettelo Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokouksista]]
* [[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä]]
* [[Kalevi Sorsa -säätiö]]

== Lähteet ==
* Fagerholm, K-A.: ''Puhemiehen ääni''. Tammi, 1977. ISBN 951-30-3980-3.
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hölttä, Outi | Nimeke = Suomen puolueiden organisaatiot 1918–39 | Vuosi = 1982 | Selite = Julkaisuja C: 17 | Julkaisija = Turun yliopiston poliittisen historian laitos | Isbn=951-642-188-1 | Tunniste={{ISSN|0356-8652}} }}
* Lyytinen, Eino: ''Mauno Koivisto. Tie politiikan huipulle''. WSOY, 1995. ISBN 951-0-19811-0.
* {{Kirjaviite| Tekijä= Mickelsson, Rauli | Nimike=Suomen puolueet: Historia, muutos ja nykypäivä |Julkaisija=Vastapaino |Vuosi=2007}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Onni Rantala | Nimeke = Suomen puolueiden muuttuminen 1945-1980  |Selite = Toinen, tarkistettu ja täydennetty painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1982 | Isbn = 951-662-320-4}}
* Suomi, Juhani: ''Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen 1968-1972''. Otava, 1996. ISBN 951-1-13548-1.

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* Iivari, Ulpu: ''Kansanvallan puolustajat: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 100 vuotta'' (Otava 2007)
* Jouhki, Hannu: ''Demari ajaa Bemarilla'' (2010)
* Lehtinen, Lasse: ''Aatosta jaloa ja alhaista mieltä – Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944–1981'' (WSOY 2002)
* Majander, Mikko: ''Demokratiaa dollareilla – SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945–1954'' (Otava 2007).
* Majander, Mikko: ''Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue : SDP:n historia 4 : 1952–1957'' (Siltala 2022)
* Soikkanen, Hannu: ''Kohti kansan valtaa'' osat 1–3 (Suomen sosialidemokraattinen puolue, 1975, 1987 ja 1991).
* {{Kirjaviite | Tekijä=Outinen, Sami | Nimeke=Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin: Työllisyys sosiaalidemokraattien politiikassa Suomessa 1975–1998 | Julkaisija=Into | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2015 | Isbn=978-952-264-419-0 | Selite=Väitöskirja | www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-264-419-0 | www-teksti=Tiivistelmä }}
* Vuolanne, Antti: ''Sosiaalinen tasaus ja tehokas talous. Sosialidemokraattinen talouspolitiikka markkinataloudessa'' (Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja 2/2011)
* Väänänen, Pentti: ''Purppuraruusu ja Samettinyrkki'' (Kellastupa 2013)

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* [http://www.sdp.fi/ Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kotisivut]
* [http://www.demarinuoret.fi/ Demarinuorten kotisivut]
* [http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP Poliittisten ohjelmien tietovaranto: Sosiaalidemokraattien ohjelmat]
* [http://www.slideshare.net/demarit/ SDP]
* [http://www.libera.fi/blogi/vasemmisto-ei-parjaa-auttaisiko-nakokulman-vaihdos/ Ulpu Iivari: Vasemmisto ei pärjää – auttaisiko näkökulman vaihdos?]
* [https://areena.yle.fi/audio/1-1297555 Suomalaiset puolueet: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue] (Yle Areena 2011)

{{Suomen Sosialidemokraattinen Puolue}}
{{SDP:n kansanedustajat 2019-2023}}
{{Rekisteröidyt puolueet}}
{{Euroopan sosialidemokraattinen puolue}}
{{Toinen internationaali}}
{{Työväen Sivistysliiton jäsenjärjestöt}}
[[Luokka:Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]