Ero sivun ”Alexanderplatz” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Removing Link FA template (handled by wikidata) |
siirr. maalaus tänne kirja-artikkelista |
||
| (8 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Tiedosto:Berlin_-_view_from_Fernsehturm_to_Alexanderplatz.jpg|thumb|Alexanderplatz [[Berliinin televisiotorni|Fernsehturmista]] kuvattuna.]] |
||
[[ |
[[Tiedosto:Berlin Alexanderplatz BW 2.jpg|thumb|[[Urania-maailmankello|Weltzeituhr (''Maailmankello'')]]]] |
||
| ⚫ | '''Alexanderplatz''' on [[aukio]] keskellä [[Berliini]]ä [[Spree]]joen ja [[Berliner Dom|Berliinin tuomiokirkon]] lähellä. Paikalliset kutsuvat aluetta usein yksinkertaisesti nimellä ''Alex''. Alexanderplatzilla sijaitsee [[Berliinin S-Bahn|S-Bahn-]], [[Berliinin metro|U-Bahn-]] ja lähijunia palveleva [[Alexanderplatzin rautatieasema|Alexanderplatzin asema]]. |
||
[[Tiedosto:Hans Hartig Tauwetter Alexanderplatz.jpg|thumb|left|upright|Hans Hartig: ''Tauwetter am Bahnhof Alexanderplatz'' (Suojasäätä Alexanderplatzin rautatieasemalla), noin 1919.]] |
|||
[[Tiedosto:Alexanderplatz by the night - ProtoplasmaKid.webm|thumb|Alexanderplatz yöllä vuonna 2015.]] |
|||
| ⚫ | Entinen karjamarkkinapaikka nimettiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] keisari [[Aleksanteri I|Aleksanteri I:n]] mukaan tämän vierailtua Berliinissä 25. lokakuuta 1805. Alueesta tuli merkittävä osa kaupunkia 1800-luvun lopulla samannimisen asemarakennuksen ja läheisen kauppa-alueen valmistumisen myötä. Alueen kulta-aika sijoittuu 1920-luvulle, jolloin se oli yhdessä [[Potsdamer Platz]]in kanssa Berliinin yöelämän keskuksia. |
||
| ⚫ | Jaetussa Berliinissä Alexanderplatz jäi [[Itä-Berliini]]n puolelle ja siitä rakennettiin 1960-luvulla Itä-Berliinin liikekeskus. Raunioiden raivaamisen myötä aukion pinta-ala nelinkertaistui ja kolmen hehtaarin laajuisena se on nykyään Berliinin suurin aukio<ref name="taide">Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: ''Taide & Arkkitehtuuri: Berliini'' (suom. Pirkko Roinila), s. 51, 53. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.</ref>. Lähialueen näkyvimmäksi maamerkiksi nousi vuonna 1969 valmistunut [[Berliinin televisiotorni|Fernsehturm]]-televisiotorni. |
||
| ⚫ | '''Alexanderplatz''' on [[aukio]] keskellä [[Berliini]]ä [[Spree]]joen ja [[ |
||
| ⚫ | Nykyään Alexanderplatzilla on jäljellä vain kaksi toista maailmansotaa edeltävältä ajalta olevaa rakennusta, vuonna 1932 valmistuneet [[Peter Behrens]]in suunnittelemat Alexanderhaus ja Berolinahaus. Muuten aukion ympäristö on täynnä [[Saksan demokraattinen tasavalta|DDR:n]] ajalta olevia rakennuksia, joissa on toiminut muun muassa useita ministeriöitä. Tunnettuja rakennuksia ovat virastotalot Haus der Elektroindustrie, Haus der Presse, Haus des Reisens, Haus des Lehrers, tavaratalo Centrum sekä hotelli [[Park Inn Berlin]], joka on Berliinin korkein hotellirakennus. Aukion keskellä on 1960-luvulla rakennettu Kansojen välisen ystävyyden lähde -niminen suuri suihkukaivo sekä kuuluisa [[Urania-maailmankello]].<ref name="taide" /> Useat Alexanderplatzin rakennukset ovat DDR:n johtaviin arkkitehteihin kuuluneen [[Hermann Henselmann]]in suunnittelemia.<ref>Abenstein & Fiedler, s. 358–359.</ref> |
||
| ⚫ | Entinen karjamarkkinapaikka nimettiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] |
||
| ⚫ | [[Saksan jälleenyhdistyminen|Saksan jälleenyhdistymisen]] jälkeen Alexanderplatzin uudelleenrakentamisesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti vuonna 1993 arkkitehti [[Hans Kollhoff]]. Hänen suunnitelmaansa kuului 13 uuden kerrostalon rakentaminen. Sitä ei toistaiseksi ole ryhdytty toteuttamaan.<ref name="taide" /> |
||
| ⚫ | Jaetussa Berliinissä Alexanderplatz jäi [[Itä-Berliini]]n puolelle ja siitä rakennettiin 1960-luvulla Itä-Berliinin liikekeskus. Raunioiden raivaamisen myötä aukion pinta-ala nelinkertaistui ja kolmen hehtaarin laajuisena se on nykyään Berliinin suurin aukio<ref name="taide">Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: ''Taide & Arkkitehtuuri: Berliini'' (suom. Pirkko Roinila), s. 51, 53. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.</ref>. Lähialueen näkyvimmäksi maamerkiksi nousi vuonna 1969 valmistunut [[Fernsehturm]]-televisiotorni. |
||
| ⚫ | Nykyään Alexanderplatzilla on jäljellä vain kaksi toista maailmansotaa edeltävältä ajalta olevaa rakennusta, vuonna 1932 valmistuneet [[Peter Behrens]]in suunnittelemat Alexanderhaus ja Berolinahaus. Muuten aukion ympäristö on täynnä DDR:n ajalta olevia rakennuksia, joissa on toiminut muun muassa useita ministeriöitä. Tunnettuja rakennuksia ovat virastotalot Haus der Elektroindustrie, Haus der Presse, Haus des Reisens, Haus des Lehrers, tavaratalo Centrum sekä hotelli [[Park Inn Berlin]], joka on Berliinin korkein hotellirakennus. Aukion keskellä on 1960-luvulla rakennettu Kansojen välisen ystävyyden lähde -niminen suuri suihkukaivo sekä kuuluisa Urania-maailmankello.<ref name="taide" /> Useat Alexanderplatzin rakennukset ovat DDR:n johtaviin arkkitehteihin kuuluneen [[Hermann Henselmann]]in suunnittelemia.<ref>Abenstein & Fiedler, s. 358–359.</ref> |
||
| ⚫ | [[ |
||
Alexanderplatz tunnetaan myös [[Alfred Döblin]]in vuonna 1929 julkaisemasta romaanista ''[[Berlin Alexanderplatz]]''.<ref name="taide" /> |
Alexanderplatz tunnetaan myös [[Alfred Döblin]]in vuonna 1929 julkaisemasta romaanista ''[[Berlin Alexanderplatz]]''.<ref name="taide" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
| ⚫ | |||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Berliinin aukiot]] |
[[Luokka:Berliinin aukiot]] |
||
Nykyinen versio 14. maaliskuuta 2021 kello 10.18
Alexanderplatz on aukio keskellä Berliiniä Spreejoen ja Berliinin tuomiokirkon lähellä. Paikalliset kutsuvat aluetta usein yksinkertaisesti nimellä Alex. Alexanderplatzilla sijaitsee S-Bahn-, U-Bahn- ja lähijunia palveleva Alexanderplatzin asema.
Entinen karjamarkkinapaikka nimettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n mukaan tämän vierailtua Berliinissä 25. lokakuuta 1805. Alueesta tuli merkittävä osa kaupunkia 1800-luvun lopulla samannimisen asemarakennuksen ja läheisen kauppa-alueen valmistumisen myötä. Alueen kulta-aika sijoittuu 1920-luvulle, jolloin se oli yhdessä Potsdamer Platzin kanssa Berliinin yöelämän keskuksia.
Jaetussa Berliinissä Alexanderplatz jäi Itä-Berliinin puolelle ja siitä rakennettiin 1960-luvulla Itä-Berliinin liikekeskus. Raunioiden raivaamisen myötä aukion pinta-ala nelinkertaistui ja kolmen hehtaarin laajuisena se on nykyään Berliinin suurin aukio[1]. Lähialueen näkyvimmäksi maamerkiksi nousi vuonna 1969 valmistunut Fernsehturm-televisiotorni.
Nykyään Alexanderplatzilla on jäljellä vain kaksi toista maailmansotaa edeltävältä ajalta olevaa rakennusta, vuonna 1932 valmistuneet Peter Behrensin suunnittelemat Alexanderhaus ja Berolinahaus. Muuten aukion ympäristö on täynnä DDR:n ajalta olevia rakennuksia, joissa on toiminut muun muassa useita ministeriöitä. Tunnettuja rakennuksia ovat virastotalot Haus der Elektroindustrie, Haus der Presse, Haus des Reisens, Haus des Lehrers, tavaratalo Centrum sekä hotelli Park Inn Berlin, joka on Berliinin korkein hotellirakennus. Aukion keskellä on 1960-luvulla rakennettu Kansojen välisen ystävyyden lähde -niminen suuri suihkukaivo sekä kuuluisa Urania-maailmankello.[1] Useat Alexanderplatzin rakennukset ovat DDR:n johtaviin arkkitehteihin kuuluneen Hermann Henselmannin suunnittelemia.[2]
Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen Alexanderplatzin uudelleenrakentamisesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti vuonna 1993 arkkitehti Hans Kollhoff. Hänen suunnitelmaansa kuului 13 uuden kerrostalon rakentaminen. Sitä ei toistaiseksi ole ryhdytty toteuttamaan.[1]
Alexanderplatz tunnetaan myös Alfred Döblinin vuonna 1929 julkaisemasta romaanista Berlin Alexanderplatz.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alexanderplatz Wikimedia Commonsissa