Ero sivun ”Akša” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ak: Uusi sivu: '''Akša''' ({{k-ru|Акша}}) on kylä ja maalaiskunta Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee Ononin ja sen sivujoen Akšan laaksossa 269 kilometriä [[...
 
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
210 642 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Akša''' ({{k-ru|Акша}}) on kylä ja maalaiskunta [[Taka-Baikalian aluepiiri]]ssä [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[Onon]]in ja sen sivujoen Akšan laaksossa 269 kilometriä [[Tšita]]sta etelään. Kylä on [[Akšan piiri]]n keskus. Asukkaita on 4 100 henkeä (vuonna 2002).
'''Akša''' ({{k-ru|Акша́}}) on kylä ja maalaiskunta [[Taka-Baikalian aluepiiri]]ssä [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[Onon]]in ja sen sivujoen Akšan laaksossa 269 kilometriä [[Tšita]]sta etelään. Kylä on [[Akšan piiri]]n keskus. Asukkaita on 4 100 henkeä (vuonna 2002).


[[Totma]]sta muuttaneet talonpojat perustivat kylän vuonna 1750. Siellä ovat asuneet karkoitettuina [[dekabristi]]t [[Pavel Abramov]] (1832–1836), [[Konstantin Torson]] (1835–1837) ja [[Wilhelm Küchelbecker]] (1839–1844). Vuodesta 1872 lähtien Akša oli kaupunki sekä Taka-Baikalian lääniin kuuluneen piirikunnan ja [[kasakat|kasakkastanitsan]] keskus. Vuonna 1926 se alennettiin kyläksi.
[[Totma]]sta muuttaneet talonpojat perustivat kylän vuonna 1750. Siellä ovat asuneet karkotettuina [[dekabristi]]t [[Pavel Abramov]] (1832–1836), [[Konstantin Torson]] (1835–1837) ja [[Wilhelm Küchelbecker]] (1839–1844). Vuodesta 1872 lähtien Akša oli kaupunki sekä Taka-Baikalian lääniin kuuluneen piirikunnan ja [[kasakat|kasakkastanitsan]] keskus. Vuonna 1926 se alennettiin kyläksi.


Akšassa on metsäteollisuutta ja lihatehdas. Kylässä toimii keskikoulu, lasten luomistyön keskus, urheilukoulu, kulttuuritalo, kotiseutumuseo, kirjasto, piirisairaala ja [[ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]] pyhän Nikolaoksen kirkko. Paikallislehtenä ilmestyy ''Selskaja nov''. Nähtävyyksiä ovat Pavel Abramovin hauta, Akšan linnoituksen jäänteet sekä vanhat asuintalot.
Akšassa on metsäteollisuutta ja lihatehdas. Kylässä toimii keskikoulu, lasten luomistyön keskus, urheilukoulu, kulttuuritalo, kotiseutumuseo, kirjasto, piirisairaala ja [[ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]] pyhän Nikolaoksen kirkko. Paikallislehtenä ilmestyy ''Selskaja nov''. Nähtävyyksiä ovat Pavel Abramovin hauta, Akšan linnoituksen jäänteet sekä vanhat asuintalot.
Rivi 8: Rivi 8:
* [http://ez.chita.ru/encycl/concepts/?id=38 Akša Taka-Baikalian tietosanakirjassa] {{ru}}
* [http://ez.chita.ru/encycl/concepts/?id=38 Akša Taka-Baikalian tietosanakirjassa] {{ru}}


{{DEFAULTSORT:Aksa}}
{{AAKKOSTUS:Aksa}}
[[Luokka:Akšan piiri]]
[[Luokka:Akšan piiri]]

[[ru:Акша (село)]]

Nykyinen versio 14. lokakuuta 2023 kello 06.33

Akša (ven. Акша́) on kylä ja maalaiskunta Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee Ononin ja sen sivujoen Akšan laaksossa 269 kilometriä Tšitasta etelään. Kylä on Akšan piirin keskus. Asukkaita on 4 100 henkeä (vuonna 2002).

Totmasta muuttaneet talonpojat perustivat kylän vuonna 1750. Siellä ovat asuneet karkotettuina dekabristit Pavel Abramov (1832–1836), Konstantin Torson (1835–1837) ja Wilhelm Küchelbecker (1839–1844). Vuodesta 1872 lähtien Akša oli kaupunki sekä Taka-Baikalian lääniin kuuluneen piirikunnan ja kasakkastanitsan keskus. Vuonna 1926 se alennettiin kyläksi.

Akšassa on metsäteollisuutta ja lihatehdas. Kylässä toimii keskikoulu, lasten luomistyön keskus, urheilukoulu, kulttuuritalo, kotiseutumuseo, kirjasto, piirisairaala ja ortodoksinen pyhän Nikolaoksen kirkko. Paikallislehtenä ilmestyy Selskaja nov. Nähtävyyksiä ovat Pavel Abramovin hauta, Akšan linnoituksen jäänteet sekä vanhat asuintalot.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Akša&oldid=21918330”