Ero sivun ”Utopia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (40 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|käsittelee ihanneyhteiskuntaa. Muita merkityksiä on [[Utopia (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
|||
[[File:Utopia.jpg|thumb|Thomas Moren Utopia.]] |
|||
[[Tiedosto:Utopia.jpg|pienoiskuva|pysty=0.8|Utopian saari [[Thomas More]]n ''Utopiasta''.]] |
|||
'''Utopia''' ({{k-grc-tr|u-'', kieltävä etuliite, ''topos, "paikka"}}; sananmukaisesti "paikka, jota ei ole") tarkoittaa jonkinlaista tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa. Sävyltään se yleensä liittyy oikeisto- tai vasemmistoutopioihin tai uskontoon. Termi tulee [[Thomas More]]n [[Utopia (kirja)|samannimisestä kirjasta]], jossa hän kuvaa omaa ihannekuvaansa [[kollektivismi|kollektivistisesta]] [[yhteiskunta|yhteiskunnasta]]. Tämän jälkeen termiä on käyttänyt mm. [[Karl Marx]] pilkatessaan 1800-luvun alkupuolen sosialistisia teoreetikoita [[Utopistinen sosialismi|utopistisiksi sosialisteiksi]]. Myöhemmin termi utopia on laajentunut tarkoittamaan yleisesti jonkun henkilön ihannekuvaa yhteiskunnasta ja siitä, kuinka asioiden tulisi olla. Utopian vastakohtana on [[dystopia]] eli antiutopia. |
|||
'''Utopia''' tarkoittaa jonkin aatteen mukaista, toistaiseksi toteutumatonta [[ihanne]]yhteiskuntaa.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|utopia}}</ref> Utopian vastakohta on [[dystopia]] eli antiutopia. |
|||
== Etymologia == |
|||
Utopia saattaa ihanteena olla idealistinen tai käytännönläheinen, mutta erityisesti arkikielessä termi viittaa yleensä optimistiseen, idealistiseen ja mahdottomaan täydellisyyteen. Kutsuttaessa jotakuta ''utopistiksi'' tarkoitetaan usein, että hän on niin sanottu ''taivaanrannan maalari'', joka ei ymmärrä tai ajattele realiteetteja. |
|||
Sana ''utopia'' tulee kahdesta kreikankielisestä ilmauksesta: ''eu topos'' ({{polytoninen|εὖ τόπος}}), ’hyvä paikka’ ja ''ū topos'' ({{polytoninen|οὐ τόπος}}), ’ei paikkaa’. Termin otti käyttöön englantilainen renessanssihumanisti [[Thomas More]] teoksessaan ''[[Utopia (kirja)|Utopia]]'' (1516), joka kertoo kuvitteellisesta onnellisesta ja ihanteellisesta paikasta.<ref name=trahair-intro>Trahair 1999, s. ix–xv.</ref> |
|||
Nykyisin utopialla ymmärretään yleensä yhteiskunnallista tilaa, mutta perinteisen myytin mukaan utopia on käsitetty maagisena paikkana, jonka sijainti on tuntematon tai jonne pääsy on sallittu vain valituille. Tällaisen utopiamyytin ilmentymiä ovat [[Atlantis]], [[El Dorado]], [[Shangri-La]] ja [[Paratiisi]]. Kuvitteellisten lisäksi on koko joukko konkreettisia ihanneyhteiskuntayrityksiä. Suomalaiset ovat perustaneet niitä toistakymmentä. Tunnetuimmat olivat [[Sointula]] Kanadassa, [[Colonia Finlandesa]] Argentiinassa ja [[Penedo]] Brasiliassa. |
|||
== Idea == |
|||
Koska utopia tarkoittaa onnelaa tai ihanneyhteiskuntaa, utopiakertomusten juuret ovat uskonnollisessa perinteessä, sillä erilaiset taivaskäsitykset luvatusta maasta kuuluvat moneen uskontoon. Tuonpuoleisista, harvoille ja valituille kuuluvista taivas- ja paratiisikäsityksistä poiketen utopiassa ihmiset voivat itse luoda ihanneyhteiskunnan määrätietoisella työllään. |
|||
Utopiat perustuvat käsitykseen, jonka mukaan ihmiskunnan tavoite on toteuttaa potentiaalinsa, ja että parhaiten tämä tapahtuu yhteisesti omistetun ja omavaraisen yhteisön, [[kommuuni]]n, kautta. Kun yksilöitä ei enää erota raha, valta ja perhetausta, utopistien mukaan päästään eroon myös tuhoisista tunteista, kuten kateudesta, mustasukkaisuudesta, ahneudesta ja ylpeydestä. Arvot, joilla yhteisön sisäiset ristiriidat ratkaistaan, voidaan ottaa uskonnosta, tieteestä, koulutuksesta, taiteesta tai lainsäädännöstä. Joskus konfliktit ratkaistaan laajentamalla yhteisöä tai ottamalla kontaktia ulkopuoliseen maailmaan.<ref name=trahair-intro /> |
|||
==Kuuluisia utopioita== |
|||
Kirjailija: ''teos'' (kirjoittamisvuosi) |
|||
<!-- Olkaa ystävällisiä ja laittakaa lisäämänne teokset aikajärjestykseen, kiitos. --> |
|||
Varhaisimpien utopiateosten utopiat ovat rauhallisia ja onnellisia. 1800-luvulla julkaistiin paljon utopiakuvauksia, jotka perustuivat kristinuskolle omistautumiseen, [[Utopistinen sosialismi|utopistiseen sosialismiin]] tai [[sosialidemokratia]]an. 1900-luvun utopioissa on tavoiteltu [[tasa-arvo]]a, [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksia]], psykologista hyvinvointia ja sodan loppumista.<ref name=trahair-intro /> |
|||
*[[Platon]]: ''[[Valtio (Platon)|Valtio]]'' (n. 390 [[Luettelo suomen kielen lyhenteistä|eaa.]]) |
|||
*[[Augustinus]]: ''[[Jumalan valtio]]'' (n. 420) |
|||
*[[Thomas More]]: ''[[Utopia (kirja)|Utopia]]'' (1516) |
|||
*[[Tommaso Campanella]]: ''[[Aurinkokaupunki]]'' (1602) |
|||
*[[Francis Bacon]]: ''[[Uusi Atlantis]]'' (1627) |
|||
*[[Robert Owen]]: ''[[Uusi käsitys yhteiskunnasta]]'' (1813) |
|||
*[[Edward Bellamy]]: ''[[Vuonna 2000]]'' (1888) |
|||
*[[William Morris]]: ''[[Huomispäivän uutisia]]'' (1890) |
|||
== |
== Merkkiteoksia == |
||
Antiikin kreikkalaisen filosofi [[Platon]]in teosta ''[[Valtio (Platon)|Valtio]]'' pidetään historian ensimmäisenä merkittävänä utopiana. Teoksessa Platon kuvaa valtiota, jota johtavat [[Hyvän idea|’Hyvän’ ideaa]] pohtivat ja sen saavuttavat [[filosofikuningas|filosofikuninkaat]]. Platonin ihanneyhteiskunnassa on yhteiskuntaluokkia, joista ylempiä ovat esimerkiksi soturit ja vartijat.<ref>Lakkala 2014, s. 27.</ref> |
|||
*[[Suomalaiset ihanneyhteisöt]] |
|||
Kirkkoisä [[Augustinus|Augustinuksen]] teoksessa ''[[Jumalan valtio]]'' tehdään jako erillisiin mutta rinnakkaisiin maallisen vallan valtioon ja sitä parempaan Jumalan valtioon.<ref>Lakkala 2014, s. 28–29.</ref> |
|||
''[[Thomas More]]'' kuvasi vuonna 1516 ilmestyneessä ''[[Utopia (kirja)|Utopiassa]]an'' saarta, jolla elävä yhteisö elää harmoniassa ja täydellisessä vapaudessa sekä jakaa kaiken ja toimii yhteiseksi parhaaksi, saaden nautintoa pelkästä [[hyve]]en harjoittamisesta. ''Utopiassa'' esitetään ensimmäistä kertaa tuotantovälineiden yhteisomistuksen ja taloudellisten hyödykkeiden yhteisen tuottamisen ajatus. Siksi jotkut ovat nähneet siinä modernin [[sosialismi]]n lähtökohdan.<ref>Lakkala 2014, s. 31–34.</ref> |
|||
Italialaisen [[Tommaso Campanella]]n utopiassa ''[[Aurinkokaupunki]]'' oli oleellista viisaan hallitsijan ajatus, ja valtaa piti ylipappi, jonka valta nojasi tieteelliseen tietoon ja tieteiden hierarkiaan.<ref>Lakkala 2014, s. 34.</ref> |
|||
[[Francis Bacon]]in ''[[Uusi Atlantis]]'' (1627) kuvaa [[Etelämeri|Etelämeren]] Bensalemin saarta, jonka onnelliset kristityt asukkaat ovat omistautuneet tieteellisen tiedon hankkimiseen luonnontieteellisillä kokeilla.<ref>Lakkala 2014, s. 34–35.</ref> |
|||
1800-luvulla utopioita ei enää sijoitettu kaukaisille saarille kuten ennen, vaan utopiat saivat olennaisemmin ajallisen luonteen. Ajan merkittävimpiä utopiasosialisteja olivat esimerkiksi [[Charles Fourier]], [[Henri de Saint-Simon]], [[Étienne Cabet]] ja [[Robert Owen]].<ref>Lakkala 2014, s. 43–58.</ref> |
|||
Uudempia utopiakuvauksia ovat esimerkiksi [[Edward Bellamy]]n ''[[Vuonna 2000]]'' (1888), [[William Morris]]in: ''[[Huomispäivän uutisia]]'' (1890), [[H. G. Wells]]in ''[[Nykyaikainen utopia]]'' (1905), [[Charlotte Perkins Gilman]]in ''[[Herland]]'' (1915) sekä [[Aldous Huxley]]n ''[[Saari (Huxley)|Saari]]'' (1962). |
|||
== Utopiakokeiluja == |
|||
Kokeellisia ihanneyhteisöjä perustettiin Yhdysvalloissa 1800-luvulla yli sata, ja niistä myös kirjoitettiin ja keskusteltiin paljon. Osa näistä yhteisöistä oli kristillisiä. Maatalous oli näiden yhteisöjen perinteinen pääelinkeino, ja usein ne vastustivat teollistumista. Moni yhteisö ansaitsi rahaa myymällä tuotteitaan ulkopuolisille. Moni niistä ei kuitenkaan onnistunut elättämään jäseniään, ja vuosisadan loppuun mennessä suurin osa oli hajonnut. 1800-luvun jälkeen utopiakokeilujen suosio on laskenut.<ref>Lockwood, Maren (teoksessa ''Utopias and Utopian Thought'', 1967), s. 183–192.</ref> Suomalaiset ovat perustaneet [[Suomalaiset ihannesiirtokunnat|toistakymmentä ihanneyhteiskuntaa]]. Tunnetuimmat niistä olivat [[Sointula]] Kanadassa, [[Colonia Finlandesa]] Argentiinassa ja [[Penedo]] Brasiliassa. |
|||
Myös [[natsi-Saksa]]ssa ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] tavoiteltiin utopiaa, mutta nämä yritykset eivät johtaneet onnellisiin yhteiskuntiin.<ref name=trahair-intro /> |
|||
Psykologi [[Abraham Maslow]]in mukaan monet nykyajan vaihtoehtoiset utopiayhteisöt, kuten hippiyhteisöt, epäonnistuvat siitä syystä, että niihin liittyy lähinnä ihmisiä, jotka haluavat vain loisia ja antaa muiden tehdä kaiken työn. Lopulta ahkerat yhteisön jäsenet kyllästyvät hyväksikäyttöön ja lähtevät.<ref>Trahair 1999, s. 124–125.</ref> |
|||
== Lähteet == |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lakkala, Keijo | Nimeke=Utopia tänään. Yhteiskunnallisen mielikuvituksen metodologiaa | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus Kustannus | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-9113-91-3 }} |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Manuel, Frank E. (toim.) | Nimeke = Utopias and Utopian Thought | Vuosi = 1967 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Beacon Press }} |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Trahair, Richard C. S. | Nimeke = Utopias and Utopians: An Historical Dictionary | Vuosi = 1999 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Greenwood Press | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 0313294658 }} |
|||
=== Viitteet === |
|||
{{viitteet}} |
|||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jouhki, Jukka | Vuosi=2005|Nimeke=Utopia: paikka ei missään, parhaan maailman puolesta" | Julkaisija=LÄHDE - Historiatieteellinen aikakauskirja 2, 2005: 60-77}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jouhki, Jukka | Vuosi=2005|Nimeke=Utopia: paikka ei missään, parhaan maailman puolesta" | Julkaisija=LÄHDE - Historiatieteellinen aikakauskirja 2, 2005: 60-77}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koponen, Jari | Nimeke=Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa. Bibliografia 1803–2013 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-304-046-5}} |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mikko (toim.) | Nimeke=[[Matkoja utopiaan]] | Selite=Sisältö: Aurinkokaupunki / Tommaso Campanella. Uusi Atlantis / Francis Bacon. Täydellisen valtion idea / David Hume. Matkoja mahdolliseen / Mikko Lahtinen. Suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-058-9}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mikko (toim.) | Nimeke=[[Matkoja utopiaan]] | Selite=Sisältö: Aurinkokaupunki / Tommaso Campanella. Uusi Atlantis / Francis Bacon. Täydellisen valtion idea / David Hume. Matkoja mahdolliseen / Mikko Lahtinen. Suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-768-058-9}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltoniemi, Teuvo |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltoniemi, Teuvo | Nimeke=Kohti parempaa maailmaa. Suomalaisten ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-1-08551-4}} |
||
* Ennen ja nyt -verkkolehden teemanumero 2/2017, [http://www.ennenjanyt.net/numerot/2017-2/ Utopiat ennen ja nyt]. |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Commonscat-rivi}} |
|||
{{Wikisitaatit}} |
|||
* [http://www.utopiaandutopianism.com Utopia and Utopianism] {{en}} |
* [http://www.utopiaandutopianism.com Utopia and Utopianism] {{en}} |
||
* [http://www.sosiomedia.fi/utopia/ Kohti parempaa maailmaa - Suomalaisten utopiasiirtolaisuus] |
* [http://www.sosiomedia.fi/utopia/ Kohti parempaa maailmaa - Suomalaisten utopiasiirtolaisuus] {{Wayback|1=http://www.sosiomedia.fi/utopia/ |päiväys=20120308033607 }} |
||
* [http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Romahtaneita%20ihanteita%20ja%20unelmia%20%E2%80%93%20suomalaiset%20utopiasiirtokunnat Ylen Elävä arkisto: Romahtaneita ihanteita ja unelmia - suomalaiset utopiasiirtokunnat] |
* [http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Romahtaneita%20ihanteita%20ja%20unelmia%20%E2%80%93%20suomalaiset%20utopiasiirtokunnat Ylen Elävä arkisto: Romahtaneita ihanteita ja unelmia - suomalaiset utopiasiirtokunnat] |
||
{{Metatieto}} |
|||
[[Luokka:Kuvitteellinen]] |
|||
[[Luokka:Spekulatiivinen fiktio]] |
|||
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]] |
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]] |
||
[[Luokka:Kuvitelmaperäiset sanat]] |
[[Luokka:Kuvitelmaperäiset sanat]] |
||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
Nykyinen versio 24. joulukuuta 2023 kello 00.19
Utopia tarkoittaa jonkin aatteen mukaista, toistaiseksi toteutumatonta ihanneyhteiskuntaa.[1] Utopian vastakohta on dystopia eli antiutopia.
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sana utopia tulee kahdesta kreikankielisestä ilmauksesta: eu topos (εὖ τόπος), ’hyvä paikka’ ja ū topos (οὐ τόπος), ’ei paikkaa’. Termin otti käyttöön englantilainen renessanssihumanisti Thomas More teoksessaan Utopia (1516), joka kertoo kuvitteellisesta onnellisesta ja ihanteellisesta paikasta.[2]
Idea
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Utopiat perustuvat käsitykseen, jonka mukaan ihmiskunnan tavoite on toteuttaa potentiaalinsa, ja että parhaiten tämä tapahtuu yhteisesti omistetun ja omavaraisen yhteisön, kommuunin, kautta. Kun yksilöitä ei enää erota raha, valta ja perhetausta, utopistien mukaan päästään eroon myös tuhoisista tunteista, kuten kateudesta, mustasukkaisuudesta, ahneudesta ja ylpeydestä. Arvot, joilla yhteisön sisäiset ristiriidat ratkaistaan, voidaan ottaa uskonnosta, tieteestä, koulutuksesta, taiteesta tai lainsäädännöstä. Joskus konfliktit ratkaistaan laajentamalla yhteisöä tai ottamalla kontaktia ulkopuoliseen maailmaan.[2]
Varhaisimpien utopiateosten utopiat ovat rauhallisia ja onnellisia. 1800-luvulla julkaistiin paljon utopiakuvauksia, jotka perustuivat kristinuskolle omistautumiseen, utopistiseen sosialismiin tai sosialidemokratiaan. 1900-luvun utopioissa on tavoiteltu tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, psykologista hyvinvointia ja sodan loppumista.[2]
Merkkiteoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin kreikkalaisen filosofi Platonin teosta Valtio pidetään historian ensimmäisenä merkittävänä utopiana. Teoksessa Platon kuvaa valtiota, jota johtavat ’Hyvän’ ideaa pohtivat ja sen saavuttavat filosofikuninkaat. Platonin ihanneyhteiskunnassa on yhteiskuntaluokkia, joista ylempiä ovat esimerkiksi soturit ja vartijat.[3]
Kirkkoisä Augustinuksen teoksessa Jumalan valtio tehdään jako erillisiin mutta rinnakkaisiin maallisen vallan valtioon ja sitä parempaan Jumalan valtioon.[4]
Thomas More kuvasi vuonna 1516 ilmestyneessä Utopiassaan saarta, jolla elävä yhteisö elää harmoniassa ja täydellisessä vapaudessa sekä jakaa kaiken ja toimii yhteiseksi parhaaksi, saaden nautintoa pelkästä hyveen harjoittamisesta. Utopiassa esitetään ensimmäistä kertaa tuotantovälineiden yhteisomistuksen ja taloudellisten hyödykkeiden yhteisen tuottamisen ajatus. Siksi jotkut ovat nähneet siinä modernin sosialismin lähtökohdan.[5]
Italialaisen Tommaso Campanellan utopiassa Aurinkokaupunki oli oleellista viisaan hallitsijan ajatus, ja valtaa piti ylipappi, jonka valta nojasi tieteelliseen tietoon ja tieteiden hierarkiaan.[6]
Francis Baconin Uusi Atlantis (1627) kuvaa Etelämeren Bensalemin saarta, jonka onnelliset kristityt asukkaat ovat omistautuneet tieteellisen tiedon hankkimiseen luonnontieteellisillä kokeilla.[7]
1800-luvulla utopioita ei enää sijoitettu kaukaisille saarille kuten ennen, vaan utopiat saivat olennaisemmin ajallisen luonteen. Ajan merkittävimpiä utopiasosialisteja olivat esimerkiksi Charles Fourier, Henri de Saint-Simon, Étienne Cabet ja Robert Owen.[8]
Uudempia utopiakuvauksia ovat esimerkiksi Edward Bellamyn Vuonna 2000 (1888), William Morrisin: Huomispäivän uutisia (1890), H. G. Wellsin Nykyaikainen utopia (1905), Charlotte Perkins Gilmanin Herland (1915) sekä Aldous Huxleyn Saari (1962).
Utopiakokeiluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokeellisia ihanneyhteisöjä perustettiin Yhdysvalloissa 1800-luvulla yli sata, ja niistä myös kirjoitettiin ja keskusteltiin paljon. Osa näistä yhteisöistä oli kristillisiä. Maatalous oli näiden yhteisöjen perinteinen pääelinkeino, ja usein ne vastustivat teollistumista. Moni yhteisö ansaitsi rahaa myymällä tuotteitaan ulkopuolisille. Moni niistä ei kuitenkaan onnistunut elättämään jäseniään, ja vuosisadan loppuun mennessä suurin osa oli hajonnut. 1800-luvun jälkeen utopiakokeilujen suosio on laskenut.[9] Suomalaiset ovat perustaneet toistakymmentä ihanneyhteiskuntaa. Tunnetuimmat niistä olivat Sointula Kanadassa, Colonia Finlandesa Argentiinassa ja Penedo Brasiliassa.
Myös natsi-Saksassa ja Neuvostoliitossa tavoiteltiin utopiaa, mutta nämä yritykset eivät johtaneet onnellisiin yhteiskuntiin.[2]
Psykologi Abraham Maslowin mukaan monet nykyajan vaihtoehtoiset utopiayhteisöt, kuten hippiyhteisöt, epäonnistuvat siitä syystä, että niihin liittyy lähinnä ihmisiä, jotka haluavat vain loisia ja antaa muiden tehdä kaiken työn. Lopulta ahkerat yhteisön jäsenet kyllästyvät hyväksikäyttöön ja lähtevät.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lakkala, Keijo: Utopia tänään. Yhteiskunnallisen mielikuvituksen metodologiaa. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 2014. ISBN 978-951-9113-91-3.
- Manuel, Frank E. (toim.): Utopias and Utopian Thought. Beacon Press, 1967.
- Trahair, Richard C. S.: Utopias and Utopians: An Historical Dictionary. Greenwood Press, 1999. ISBN 0313294658.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ utopia. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c d Trahair 1999, s. ix–xv.
- ↑ Lakkala 2014, s. 27.
- ↑ Lakkala 2014, s. 28–29.
- ↑ Lakkala 2014, s. 31–34.
- ↑ Lakkala 2014, s. 34.
- ↑ Lakkala 2014, s. 34–35.
- ↑ Lakkala 2014, s. 43–58.
- ↑ Lockwood, Maren (teoksessa Utopias and Utopian Thought, 1967), s. 183–192.
- ↑ Trahair 1999, s. 124–125.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jouhki, Jukka: Utopia: paikka ei missään, parhaan maailman puolesta". LÄHDE - Historiatieteellinen aikakauskirja 2, 2005: 60-77, 2005.
- Koponen, Jari: Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa. Bibliografia 1803–2013. Helsinki: Avain, 2014. ISBN 978-952-304-046-5.
- Lahtinen, Mikko (toim.): Matkoja utopiaan. Sisältö: Aurinkokaupunki / Tommaso Campanella. Uusi Atlantis / Francis Bacon. Täydellisen valtion idea / David Hume. Matkoja mahdolliseen / Mikko Lahtinen. Suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi. Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-058-9.
- Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa. Suomalaisten ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään. Helsingissä: Otava, 1985. ISBN 951-1-08551-4.
- Ennen ja nyt -verkkolehden teemanumero 2/2017, Utopiat ennen ja nyt.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Utopia Wikimedia Commonsissa
- Utopia and Utopianism (englanniksi)
- Kohti parempaa maailmaa - Suomalaisten utopiasiirtolaisuus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen Elävä arkisto: Romahtaneita ihanteita ja unelmia - suomalaiset utopiasiirtokunnat