Ero sivun ”Bajan-harmonikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
195 895 muokkausta
p Botti lisäsi: et:Bajaan
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
 
(26 välissä olevaa versiota 20 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Soitin
{{Soitin
|soittimen_nimi = Bajan
|soittimen_nimi = Bajan
|kuva =
|kuva = Jupiter bayan accordion.JPG
|kuvateksti = Venäläinen Jupiter-bajan
|soitinryhmä = [[vapaalehdykkäsoitin]], [[kosketinsoitin]]
|soitinryhmä = [[vapaalehdykkäsoitin]], [[kosketinsoitin]]
|alkuperä = [[Venäjä]], [[1891]]
|alkuperä = [[Venäjä]], [[1891]]
Rivi 8: Rivi 9:
|samankaltaiset_soittimet = [[harmonikka]], [[bandoneon]], [[concertina]], [[harmoni]], [[huuliharppu]]
|samankaltaiset_soittimet = [[harmonikka]], [[bandoneon]], [[concertina]], [[harmoni]], [[huuliharppu]]
}}
}}
'''Bajan-harmonikka''' ({{k-ru|Баян}}) on [[venäjä|venäläinen]] [[kromaattinen]] näppäin[[harmonikka]]tyyppi, jolla on hieman tyypillisistä länsimaisista harmonikoista poikkeava rakenne ja sointi. Soittimella on tärkeä asema venäläisessä konserttimusiikissa ja kansanmusiikissa ja sen käyttö on levinnyt myös muualle maailmaan [[1900-luku|1900-luvun]] lopulla.<ref name="dokbajan">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ksanti.net/free-reed/history/bayan.html| Nimeke =The Classical Bayan| Tekijä = Henry Doktorski| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.ksanti.net/free-reed/history| Ajankohta = 1998| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21. maaliskuuta 2008| Kieli = {{en}}}}</ref>
'''Bajan-harmonikka''' ({{k-ru|баян}}) on [[venäjä|venäläinen]] [[kromaattinen]] näppäin[[harmonikka]]tyyppi, jolla on hieman tyypillisistä länsimaisista harmonikoista poikkeava rakenne ja sointi. Soittimella on tärkeä asema venäläisessä konserttimusiikissa ja kansanmusiikissa ja sen käyttö on levinnyt myös muualle maailmaan [[1900-luku|1900-luvun]] lopulla.<ref name="dokbajan">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ksanti.net/free-reed/history/bayan.html| Nimeke =The Classical Bayan| Tekijä = Henry Doktorski| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.ksanti.net/free-reed/history| Ajankohta = 1998| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21. maaliskuuta 2008| Kieli = {{en}}}}</ref>


== Rakenne ==
== Rakenne ==
Bajan-harmonikka tarkoittaa yleisterminäkin kromaattista näppäinharmonikkaa, jonka koko vaihtelee pienistä 20 diskanttikoskettimen ja 12 bassokoskettimen harmonikoista jopa kuusirivisiin harmonikkoihin, joissa on 160 bassokosketinta. Diskanttikoskettimisto vaihtelee kolmirivisestä aina kuusiriviseen saakka. Koskettimet ovat yleensä pyöreät, joskin joitakin kulmikkaitakin esiintyy. Neljäs, viides, ja mahdollinen kuudes rivi toistavat kolmen perusrivin sävelet, tavallisen näppäinharmonikan tavoin, [[sormitus]]mahdollisuuksien parantamiseksi. Diskanttinäppäimet on tavallisesti järjestetty joko H-sävel (B-järjestelmä) tai C-sävel (C-järjestelmä) keskiriville sijoitettuna. B-järjestelmää pidetään parempana teknisesti haastavien teosten soittamiseen, kun taas C-järjestelmä on helpompi soinnutukseen ja melodisen musiikin soittoon yleensä. Kuusirivinen versio on käytössä erityisesti entisen [[Jugoslavia]]n alueella ja se tunnetaan [[serbia]]laisena harmonikkana.
Bajan-harmonikka tarkoittaa yleisterminäkin kromaattista näppäinharmonikkaa, jonka koko vaihtelee pienistä 20 diskanttikoskettimen ja 12 bassokoskettimen harmonikoista jopa kuusirivisiin harmonikkoihin, joissa on 160 bassokosketinta. Diskanttikoskettimisto vaihtelee kolmirivisestä aina kuusiriviseen saakka. Koskettimet ovat yleensä pyöreät, joskin joitakin kulmikkaitakin esiintyy. Neljäs, viides, ja mahdollinen kuudes rivi toistavat kolmen perusrivin sävelet, tavallisen näppäinharmonikan tavoin, [[sormitus]]mahdollisuuksien parantamiseksi. Diskanttinäppäimet on tavallisesti järjestetty joko H-sävel (B-järjestelmä) tai C-sävel (C-järjestelmä) keskiriville sijoitettuna. B-järjestelmää pidetään parempana teknisesti haastavien teosten soittamiseen, kun taas C-järjestelmä on helpompi soinnutukseen ja melodisen musiikin soittoon yleensä. Kuusirivinen versio on käytössä erityisesti entisen [[Jugoslavia]]n alueella ja se tunnetaan [[serbia]]laisena harmonikkana.


Bassojärjestelmä voi olla standardibasso, melodiabasso tai vaihtajalla valittavissa oleva niiden välillä. Kehittyneimmät bajan-melodiabassomallit kasvattavat soittimen äänialaa aina 11 oktaavin laajuiseksi saakka, mikä tekee siitä varteenotettavan [[klassinen musiikki|klassisen]] ja nykytaidemusiikin soittoon soveltuvan instrumentin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.russianfolk.com/moscow_nights/bayan_russian_accordion_russian_music_bayan_balalaika_balalayka_folk_world_mosow_nights_trio_band_group_musicians_song_kalinka_volga_boatman.html| Nimeke = Moscow nights ensemble| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Moscow Nights Agency| Viitattu = 21. maaliskuuta 2008| Kieli = {{en}}}}</ref>
Bassojärjestelmä voi olla standardibasso, melodiabasso tai vaihtajalla valittavissa oleva niiden välillä. Kehittyneimmät bajan-melodiabassomallit kasvattavat soittimen äänialaa aina 11 oktaavin laajuiseksi saakka, mikä tekee siitä varteenotettavan [[Taidemusiikki|klassisen]] ja nykytaidemusiikin soittoon soveltuvan instrumentin.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.russianfolk.com/moscow_nights/bayan_russian_accordion_russian_music_bayan_balalaika_balalayka_folk_world_mosow_nights_trio_band_group_musicians_song_kalinka_volga_boatman.html| Nimeke = Moscow nights ensemble| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Moscow Nights Agency| Viitattu = 21. maaliskuuta 2008| Kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20080217073207/http://www.russianfolk.com/moscow_nights/bayan_russian_accordion_russian_music_bayan_balalaika_balalayka_folk_world_mosow_nights_trio_band_group_musicians_song_kalinka_volga_boatman.html| arkistoitu = 17.2.2008}}</ref>


Vaikka bajan siis perusperiaatteiltaan muistuttaa länsimaisia kehittyneimpiä näppäinharmonikkoja, on sen rakenteessa seuraavia eroavaisuuksia:
Vaikka bajan siis perusperiaatteiltaan muistuttaa länsimaisia kehittyneimpiä näppäinharmonikkoja, on sen rakenteessa seuraavia eroavaisuuksia:
Rivi 22: Rivi 23:
* Bassopuolen vähennetty sointubasso on siirretty pykälää alemmaksi verrattuna länsimaiseen stradella-bassojärjestelmään. Esimerkiksi G dim -sointubasso löytyy samasta kohtaa, jossa sijaitsee länsimaisten harmonikkojen C dim -sointubassokosketin.
* Bassopuolen vähennetty sointubasso on siirretty pykälää alemmaksi verrattuna länsimaiseen stradella-bassojärjestelmään. Esimerkiksi G dim -sointubasso löytyy samasta kohtaa, jossa sijaitsee länsimaisten harmonikkojen C dim -sointubassokosketin.
* Uusimmissa soittimissa löytyy jopa viisiäänikertaisia kielisarjoja ja rekistereitä.<ref name="dokbajan"/>
* Uusimmissa soittimissa löytyy jopa viisiäänikertaisia kielisarjoja ja rekistereitä.<ref name="dokbajan"/>
* Eräissä bajaneissa melodiabassojärjestelmässä matalat äänet ovat soittimen alapuolella, eivätkä yläpuolella.<ref name="Lindgren">{{Verkkoviite | Osoite =http://home.swipnet.se/nydana/accordion.html#freebasscompared| Nimeke =Free Bass Systems Compared| Tekijä =Dan Lindgren| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Nydana's Accordion Resources| Ajankohta = 26. tammikuuta 2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23. tammikuuta 2008| Kieli = {{en}}}}</ref>
* Eräissä bajaneissa melodiabassojärjestelmässä matalat äänet ovat soittimen alapuolella, eivätkä yläpuolella.<ref name="Lindgren">{{Verkkoviite| Osoite =http://home.swipnet.se/nydana/accordion.html#freebasscompared| Nimeke =Free Bass Systems Compared| Tekijä =Dan Lindgren| Tiedostomuoto =| Selite =| Julkaisu =Nydana's Accordion Resources| Ajankohta =26. tammikuuta 2004| Julkaisupaikka =| Julkaisija =| Viitattu =23. tammikuuta 2008| Kieli ={{en}}| arkisto =https://web.archive.org/web/20080105022550/http://home.swipnet.se/nydana/accordion.html#freebasscompared| arkistoitu =5.1.2008}}</ref>


Rakenteellisten eroavaisuuksien ansiosta bajan-harmonikan sointi on omintakeinen. Erityisesti basson sointi on täyteläisempi. [[Mogens Ellegaard]]in mukaan bajanien kielet voivat olla toisaalta myös herkempiä rikkoutumaan rakenteestaan johtuen.<ref name="dokbajan"/>
Rakenteellisten eroavaisuuksien ansiosta bajan-harmonikan sointi on omintakeinen. Erityisesti basson sointi on täyteläisempi. [[Mogens Ellegaard]]in mukaan bajanien kielet voivat olla toisaalta myös herkempiä rikkoutumaan rakenteestaan johtuen.<ref name="dokbajan"/>
Rivi 29: Rivi 30:
Venäjällä oli rakennettu varhaisia [[Diatoninen asteikko|diatonisia]] harmonikkatyyppejä jo vuodesta [[1830]] lähtien.<ref name="RIC">{{Verkkoviite | Osoite =http://russia-ic.com/culture_art/traditions/540/| Nimeke = Bayan, a Russian Folk Music Instrument| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Russia InfoCentre| Ajankohta = 2. elokuuta 2007| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20. maaliskuuta 2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Ensimmäiset kromaattiset venäläiset näppäinharmonikat rakensi soitinrakentaja [[Nikolai Beloborodov]] [[Tula]]ssa [[1870-luku|1870-luvulla]].<ref name="dokbajan"/>
Venäjällä oli rakennettu varhaisia [[Diatoninen asteikko|diatonisia]] harmonikkatyyppejä jo vuodesta [[1830]] lähtien.<ref name="RIC">{{Verkkoviite | Osoite =http://russia-ic.com/culture_art/traditions/540/| Nimeke = Bayan, a Russian Folk Music Instrument| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Russia InfoCentre| Ajankohta = 2. elokuuta 2007| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20. maaliskuuta 2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Ensimmäiset kromaattiset venäläiset näppäinharmonikat rakensi soitinrakentaja [[Nikolai Beloborodov]] [[Tula]]ssa [[1870-luku|1870-luvulla]].<ref name="dokbajan"/>


Bajan-harmonikka sai saanut nimensä kuuluisan venäläisen [[bardi]] [[Boyan]]in mukaan. Ensimmäistä kertaa Bajan-nimitys harmonikasta löytyy julisteista ja ilmoituksista vuodelta [[1891]]. Siihen asti harmonikkaa oli Venäjällä kutsuttu enimmäkseen nimellä ''garmonika''. Ensimmäiset varsinaiset bajan-harmonikat kehitti soitinrakentaja [[Pjotr Sterligov]], jonka kehittämänä soitin saavutti pitkälle kehittyneen muotonsa vain kymmenessä vuodessa [[1905]]–[[1915]]. Tämän kauden viimeisimpiä malleja käytetään yhä soittimen tehdastuotannon esikuvana. Soitinta teki tunnetuksi erityisesti harmonikkavirtuoosi [[Yakov Orlansky-Titarenko]].<ref name="RIC"/>
Bajan-harmonikka sai saanut nimensä kuuluisan venäläisen [[runonlaulaja]]n [[Bojan (runonlaulaja)|Bojan]]in mukaan. Ensimmäistä kertaa Bajan-nimitys harmonikasta löytyy julisteista ja ilmoituksista vuodelta [[1891]]. Siihen asti harmonikkaa oli Venäjällä kutsuttu enimmäkseen nimellä ''garmonika''. Ensimmäiset varsinaiset bajan-harmonikat kehitti soitinrakentaja [[Pjotr Sterligov]], jonka kehittämänä soitin saavutti pitkälle kehittyneen muotonsa vain kymmenessä vuodessa [[1905]]–[[1915]]. Tämän kauden viimeisimpiä malleja käytetään yhä soittimen tehdastuotannon esikuvana. Soitinta teki tunnetuksi erityisesti harmonikkavirtuoosi [[Jakov Orlanski-Titarenko]].<ref name="RIC"/>


Soitin saavutti nopeasti merkittävän aseman sekä [[neuvostoliitto]]laisessa kansanmusiikissa että konserttimusiikissa. Ensimmäisenä konservatoriona bajan-harmonikan otti koulutusohjelmaansa [[Kiova]]n konservatorio [[1927]]. Soitinta kehitti [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen eteenpäin erityisesti [[Moskova]]n kokeellinen soitinlaboratorio, tuottaen erittäin korkealaatuisia, joskin suurikokoisia ja painavia, instrumentteja. Myöhemmin venäläiset bajan-kehittäjät ovat tehneet yhteistyötä myös muun muassa italialaisen Pigini-harmonikanvalmistajan kanssa kehittäen korkeatasoisia konserttinäppäinharmonikkoja eteenpäin.<ref name="NewGrove">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.terra.es/personal3/tmc000/his/vozac/grov2.html| Nimeke = Accordion| Tekijä = Stanley Sadie (toim.)| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = THE NEW GROVE DICTIONARY OF MUSIC AND MUSICIANS (Second edition)| Ajankohta = 2001| Julkaisupaikka = | Julkaisija = MacMillan| Viitattu = 23. maaliskuuta 2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Laboratorio perustettiin alun perin [[Puna-armeija]]n alaiseksi kehitysyksiköksi, mikä kertoo omaa kieltään instrumentin arvostuksesta Neuvostoliitossa. Nykyisin korkeatasoisimpia venäläisvalmisteisia bajan-harmonikkoja valmistaa, laboratorion työhön myös pohjautuen, [[Jupiter (harmonikka)|Jupiter-]]bajantehdas [[Moskova]]ssa.<ref name="dokbajan"/>
Soitin saavutti nopeasti merkittävän aseman sekä [[neuvostoliitto]]laisessa kansanmusiikissa että konserttimusiikissa. Ensimmäisenä konservatoriona bajan-harmonikan otti koulutusohjelmaansa [[Kiova]]n konservatorio [[1927]]. Soitinta kehitti [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen eteenpäin erityisesti [[Moskova]]n kokeellinen soitinlaboratorio, tuottaen erittäin korkealaatuisia, joskin suurikokoisia ja painavia, instrumentteja. Myöhemmin venäläiset bajan-kehittäjät ovat tehneet yhteistyötä myös muun muassa italialaisen Pigini-harmonikanvalmistajan kanssa kehittäen korkeatasoisia konserttinäppäinharmonikkoja eteenpäin.<ref name="NewGrove">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.terra.es/personal3/tmc000/his/vozac/grov2.html| Nimeke = Accordion| Tekijä = Stanley Sadie (toim.)| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = THE NEW GROVE DICTIONARY OF MUSIC AND MUSICIANS (Second edition)| Ajankohta = 2001| Julkaisupaikka = | Julkaisija = MacMillan| Viitattu = 23. maaliskuuta 2008| Kieli = {{en}}| arkisto = https://archive.is/20120526014748/www.terra.es/personal3/tmc000/his/vozac/grov2.html| arkistoitu = 26.5.2012}}</ref> Laboratorio perustettiin alun perin [[Puna-armeija]]n alaiseksi kehitysyksiköksi, mikä kertoo omaa kieltään instrumentin arvostuksesta Neuvostoliitossa. Nykyisin korkeatasoisimpia venäläisvalmisteisia bajan-harmonikkoja valmistaa, laboratorion työhön myös pohjautuen, [[Jupiter (harmonikka)|Jupiter-]]bajantehdas [[Moskova]]ssa.<ref name="dokbajan"/>


Nykyisin bajan-harmonikat ovat levinneet Venäjältä ympäri [[Eurooppa]]a, entisen Itäblokin maihin, [[Skandinavia]]an, [[Ranska]]an, [[Espanja]]an ja [[Portugal]]iin. Soitin valtaa alaa myös perinteisissä pianoharmonikkamaissa, kuten [[Itävalta|Itävallassa]], [[Italia]]ssa, [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]].<ref name="dokbajan"/>
Nykyisin bajan-harmonikat ovat levinneet Venäjältä ympäri [[Eurooppa]]a, entisen Itäblokin maihin, [[Skandinavia]]an, [[Ranska]]an, [[Espanja]]an ja [[Portugali]]in. Soitin valtaa alaa myös perinteisissä pianoharmonikkamaissa, kuten [[Itävalta|Itävallassa]], [[Italia]]ssa, [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]].<ref name="dokbajan"/>


== Musiikki ==
== Musiikki ==
Vaikka bajan on näytellyt tärkeää osaa venäläisessä kansanmusiikissa, monet venäläiset [[1900-luku|1900-luvun]] tärkeät säveltäjät ovat tehneet myös sille omistettua konserttimusiikkia. Esimerkiksi [[Nikolai Tšaikin]] sävelsi bajanille lukuisia teoksia jo [[1940-luku|1940-luvulta]] lähtien. Muita tunnettuja bajanille säveltäneitä 1900-luvun nimiä ovat [[Georgij Shenderjov]], [[Albin Repnikov]], [[Aleksander Timoshenko]], [[Jevgeni Derbenko]], [[Vjatšeslav Semjonov]], [[Anatoli Kusiakov]] ja [[Sergei Berinski]]. Suurimpina bajanille taidemusiikkia säveltäneinä hahmoina pidettäneen kuitenkin [[Vladislav Zolotarjov]]ia sekä [[Sofia Gubaidulina]]a. Gubaidulina on omistanut useimmat bajan-teoksistaan [[Friedrich Lips]]ille, joka tunnetaan eräänä soittimen kärkinimistä maailmassa laajan konsertointinsa ja levytuotantonsa pohjalta.<ref name="dokbajan"/>
Vaikka bajan on näytellyt tärkeää osaa venäläisessä kansanmusiikissa, monet venäläiset [[1900-luku|1900-luvun]] tärkeät säveltäjät ovat tehneet myös sille omistettua konserttimusiikkia. Esimerkiksi [[Nikolai Tšaikin]] sävelsi bajanille lukuisia teoksia jo [[1940-luku|1940-luvulta]] lähtien. Muita tunnettuja bajanille säveltäneitä 1900-luvun nimiä ovat [[Georgi Šenderjov]], [[Albin Repnikov]], [[Aleksandr Timošenko]], [[Jevgeni Derbenko]], [[Vjatšeslav Semjonov (säveltäjä)|Vjatšeslav Semjonov]], [[Anatoli Kusjakov]] ja [[Sergei Berinski]]. Suurimpina bajanille taidemusiikkia säveltäneinä hahmoina pidettäneen kuitenkin [[Vladislav Zolotarjov]]ia sekä [[Sofia Gubaidulina]]a. Gubaidulina on omistanut useimmat bajan-teoksistaan [[Friedrich Lips]]ille, joka tunnetaan eräänä soittimen kärkinimistä maailmassa laajan konsertointinsa ja levytuotantonsa pohjalta.<ref name="dokbajan"/>


== Katso myös ==
== Katso myös ==
[[Harmonikka]]
*[[Harmonikka]]
*[[Bandoneón]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}


[[Luokka:Harmonikka]]
[[Luokka:Harmonikka]]
[[Luokka:Kosketinsoittimet]]
[[Luokka:Kosketinsoittimet]]
[[Luokka:Vapaalehdykkäsoittimet]]
[[Luokka:Vapaalehdykkäsoittimet]]

[[cv:Баян]]
[[de:Bajan]]
[[et:Bajaan]]
[[en:Bayan (accordion)]]
[[ko:바얀 (악기)]]
[[it:Bayan]]
[[ka:ბაიანი]]
[[lt:Bajanas]]
[[pl:Bajan (instrument)]]
[[ru:Баян]]
[[uk:Баян]]

Nykyinen versio 6. tammikuuta 2024 kello 23.36

Bajan
Venäläinen Jupiter-bajan
Venäläinen Jupiter-bajan
Soitinryhmä vapaalehdykkäsoitin, kosketinsoitin
Alkuperämaa / ‑alue Venäjä, 1891
Soittimen ääniala vaihtelee soitintyypistä riippuen, enimmillään 11 oktaavia
Liittyvä musiikin tyylilaji taidemusiikki, kansanmusiikki
Samankaltaisia soittimia harmonikka, bandoneon, concertina, harmoni, huuliharppu

Bajan-harmonikka (ven. баян) on venäläinen kromaattinen näppäinharmonikkatyyppi, jolla on hieman tyypillisistä länsimaisista harmonikoista poikkeava rakenne ja sointi. Soittimella on tärkeä asema venäläisessä konserttimusiikissa ja kansanmusiikissa ja sen käyttö on levinnyt myös muualle maailmaan 1900-luvun lopulla.[1]

Rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bajan-harmonikka tarkoittaa yleisterminäkin kromaattista näppäinharmonikkaa, jonka koko vaihtelee pienistä 20 diskanttikoskettimen ja 12 bassokoskettimen harmonikoista jopa kuusirivisiin harmonikkoihin, joissa on 160 bassokosketinta. Diskanttikoskettimisto vaihtelee kolmirivisestä aina kuusiriviseen saakka. Koskettimet ovat yleensä pyöreät, joskin joitakin kulmikkaitakin esiintyy. Neljäs, viides, ja mahdollinen kuudes rivi toistavat kolmen perusrivin sävelet, tavallisen näppäinharmonikan tavoin, sormitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Diskanttinäppäimet on tavallisesti järjestetty joko H-sävel (B-järjestelmä) tai C-sävel (C-järjestelmä) keskiriville sijoitettuna. B-järjestelmää pidetään parempana teknisesti haastavien teosten soittamiseen, kun taas C-järjestelmä on helpompi soinnutukseen ja melodisen musiikin soittoon yleensä. Kuusirivinen versio on käytössä erityisesti entisen Jugoslavian alueella ja se tunnetaan serbialaisena harmonikkana.

Bassojärjestelmä voi olla standardibasso, melodiabasso tai vaihtajalla valittavissa oleva niiden välillä. Kehittyneimmät bajan-melodiabassomallit kasvattavat soittimen äänialaa aina 11 oktaavin laajuiseksi saakka, mikä tekee siitä varteenotettavan klassisen ja nykytaidemusiikin soittoon soveltuvan instrumentin.[2]

Vaikka bajan siis perusperiaatteiltaan muistuttaa länsimaisia kehittyneimpiä näppäinharmonikkoja, on sen rakenteessa seuraavia eroavaisuuksia:

  • Soittimen vapaalehdykkäkielet ovat leveämpiä ja suorakulmion muotoisia, kun taas länsimaiset kielet ovat kapeampia ja enimmäkseen puolisuunnikkaan muotoisia.
  • Kielet on usein järjestetty ryhmiin yhdelle alustalle, eikä pareittain. Kielilaatat on kiinnitetty yleensä ruuvaamalla mehiläisvahan sijasta.
  • Diskanttipuolen otelauta on yleensä kiinnitetty rungon keskelle, eikä soittimen takaosan tasolle.
  • Bajan-harmonikat ottivat ensimmäistä kertaa käyttöön leualla painettavat rekisterit rungon etuosan sormilla painettavien rekisterien lisäksi.
  • Bassopuolen vähennetty sointubasso on siirretty pykälää alemmaksi verrattuna länsimaiseen stradella-bassojärjestelmään. Esimerkiksi G dim -sointubasso löytyy samasta kohtaa, jossa sijaitsee länsimaisten harmonikkojen C dim -sointubassokosketin.
  • Uusimmissa soittimissa löytyy jopa viisiäänikertaisia kielisarjoja ja rekistereitä.[1]
  • Eräissä bajaneissa melodiabassojärjestelmässä matalat äänet ovat soittimen alapuolella, eivätkä yläpuolella.[3]

Rakenteellisten eroavaisuuksien ansiosta bajan-harmonikan sointi on omintakeinen. Erityisesti basson sointi on täyteläisempi. Mogens Ellegaardin mukaan bajanien kielet voivat olla toisaalta myös herkempiä rikkoutumaan rakenteestaan johtuen.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä oli rakennettu varhaisia diatonisia harmonikkatyyppejä jo vuodesta 1830 lähtien.[4] Ensimmäiset kromaattiset venäläiset näppäinharmonikat rakensi soitinrakentaja Nikolai Beloborodov Tulassa 1870-luvulla.[1]

Bajan-harmonikka sai saanut nimensä kuuluisan venäläisen runonlaulajan Bojanin mukaan. Ensimmäistä kertaa Bajan-nimitys harmonikasta löytyy julisteista ja ilmoituksista vuodelta 1891. Siihen asti harmonikkaa oli Venäjällä kutsuttu enimmäkseen nimellä garmonika. Ensimmäiset varsinaiset bajan-harmonikat kehitti soitinrakentaja Pjotr Sterligov, jonka kehittämänä soitin saavutti pitkälle kehittyneen muotonsa vain kymmenessä vuodessa 1905–1915. Tämän kauden viimeisimpiä malleja käytetään yhä soittimen tehdastuotannon esikuvana. Soitinta teki tunnetuksi erityisesti harmonikkavirtuoosi Jakov Orlanski-Titarenko.[4]

Soitin saavutti nopeasti merkittävän aseman sekä neuvostoliittolaisessa kansanmusiikissa että konserttimusiikissa. Ensimmäisenä konservatoriona bajan-harmonikan otti koulutusohjelmaansa Kiovan konservatorio 1927. Soitinta kehitti toisen maailmansodan jälkeen eteenpäin erityisesti Moskovan kokeellinen soitinlaboratorio, tuottaen erittäin korkealaatuisia, joskin suurikokoisia ja painavia, instrumentteja. Myöhemmin venäläiset bajan-kehittäjät ovat tehneet yhteistyötä myös muun muassa italialaisen Pigini-harmonikanvalmistajan kanssa kehittäen korkeatasoisia konserttinäppäinharmonikkoja eteenpäin.[5] Laboratorio perustettiin alun perin Puna-armeijan alaiseksi kehitysyksiköksi, mikä kertoo omaa kieltään instrumentin arvostuksesta Neuvostoliitossa. Nykyisin korkeatasoisimpia venäläisvalmisteisia bajan-harmonikkoja valmistaa, laboratorion työhön myös pohjautuen, Jupiter-bajantehdas Moskovassa.[1]

Nykyisin bajan-harmonikat ovat levinneet Venäjältä ympäri Eurooppaa, entisen Itäblokin maihin, Skandinaviaan, Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin. Soitin valtaa alaa myös perinteisissä pianoharmonikkamaissa, kuten Itävallassa, Italiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.[1]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka bajan on näytellyt tärkeää osaa venäläisessä kansanmusiikissa, monet venäläiset 1900-luvun tärkeät säveltäjät ovat tehneet myös sille omistettua konserttimusiikkia. Esimerkiksi Nikolai Tšaikin sävelsi bajanille lukuisia teoksia jo 1940-luvulta lähtien. Muita tunnettuja bajanille säveltäneitä 1900-luvun nimiä ovat Georgi Šenderjov, Albin Repnikov, Aleksandr Timošenko, Jevgeni Derbenko, Vjatšeslav Semjonov, Anatoli Kusjakov ja Sergei Berinski. Suurimpina bajanille taidemusiikkia säveltäneinä hahmoina pidettäneen kuitenkin Vladislav Zolotarjovia sekä Sofia Gubaidulinaa. Gubaidulina on omistanut useimmat bajan-teoksistaan Friedrich Lipsille, joka tunnetaan eräänä soittimen kärkinimistä maailmassa laajan konsertointinsa ja levytuotantonsa pohjalta.[1]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Henry Doktorski: The Classical Bayan www.ksanti.net/free-reed/history. 1998. Viitattu 21. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
  2. ↑ Moscow nights ensemble Moscow Nights Agency. Arkistoitu 17.2.2008. Viitattu 21. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
  3. ↑ Dan Lindgren: Free Bass Systems Compared Nydana's Accordion Resources. 26. tammikuuta 2004. Arkistoitu 5.1.2008. Viitattu 23. tammikuuta 2008. (englanniksi)
  4. ↑ a b Bayan, a Russian Folk Music Instrument Russia InfoCentre. 2. elokuuta 2007. Viitattu 20. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
  5. ↑ Stanley Sadie (toim.): Accordion THE NEW GROVE DICTIONARY OF MUSIC AND MUSICIANS (Second edition). 2001. MacMillan. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 23. maaliskuuta 2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bajan-harmonikka&oldid=22096847”