Ero sivun ”Rosa Liksom” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Muutettu virheellinen iso alkukirjain pieneksi.
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(13 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 28: Rivi 28:
}}
}}
[[Tiedosto:Rosa Liksom fi.webm|pienoiskuva|Rosa Liksom 2012]]
[[Tiedosto:Rosa Liksom fi.webm|pienoiskuva|Rosa Liksom 2012]]
'''Rosa Liksom''' (oik. '''Anni Ylävaara''', s. [[7. tammikuuta]] [[1958]] [[Ylitornio]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272667043852#.VJAT5CuUfg0 | Nimeke = Liksom, Rosa | Julkaisu = Kirjasampo.fi | Viitattu = 16.12.2014}}</ref> on suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija. Rosa Liksom on opiskellut antropologiaa ja yhteiskuntatieteitä Helsingissä, [[Kööpenhamina]]ssa ja [[Moskova]]ssa. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille. Novellikokoelmien ja romaanien lisäksi Rosa Liksom on tehnyt sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja.<ref name="Rp72">Ridanpää 2005, s. 72</ref>
'''Rosa Liksom''' (oik. '''Anni Ylävaara''', s. [[7. tammikuuta]] [[1958]] [[Ylitornio]])<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272667043852#.VJAT5CuUfg0 |Nimeke= Liksom, Rosa |Julkaisu= Kirjasampo.fi |Viitattu= 16.12.2014}}</ref> on suomalainen [[kirjailija]] ja [[kuvataiteilija]]. Liksom on opiskellut [[antropologia]]a ja [[Yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteitä]] [[Helsinki|Helsingissä]], [[Kööpenhamina]]ssa ja [[Moskova]]ssa. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille. Novellikokoelmien ja romaanien lisäksi Liksom on tehnyt sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja.<ref name="Rp72">Ridanpää 2005, s. 72</ref>


==Elämä ja ura==
==Elämä ja ura==
Rosa Liksom sai jonkin verran julkisuutta esikoisteoksensa, novellikokoelma ''Yhden yön pysäkki'' (1985), yhteydessä. Tuolloin hänestä ei vielä tiedetty juuri mitään. Rosa Liksomin toinen novellikokoelma ''Unohdettu vartti'' (1986) julkaistiin hänen näyttelynsä avajaisissa [[Galerie Pelin]]illä. Rosa Liksom pukeutui tapahtumassa useiden näköishahmojen tapaan sotilasunivormuun, minkä vuoksi häntä ei tunnistettu tai pystytty haastattelemaan.<ref name=majander/> Rosa Liksomin kaksi ensimmäistä novellikokoelmaa ovat luettavissa kuvauksina vähäosaisista ja syrjäytyneistä. Hänen alkutuotantonsa vastaanotettiin suomalaista todellisuutta kuvaavina dokumentteina. Teoksissa ''Tyhjän tien paratiisit'' (1989), ''BamaLama'' (1993) ja ''Kreisland'' (1996) Rosa Liksomin tyyli muuttui aiemman tuotannon teemoja ja ajan puhetapoja parodioivaksi.<ref name="Kk13ja17"> Kantokorpi 1997, s. 13, 17</ref>
Liksom sai jonkin verran julkisuutta esikoisteoksensa, novellikokoelma ''Yhden yön pysäkki'' (1985), yhteydessä. Tuolloin hänestä ei vielä tiedetty juuri mitään. Liksomin toinen novellikokoelma ''Unohdettu vartti'' (1986) julkaistiin hänen näyttelynsä avajaisissa [[Galerie Pelin]]illä. Liksom pukeutui tapahtumassa useiden näköishahmojen tapaan [[sotilasunivormu]]un, minkä vuoksi häntä ei tunnistettu tai pystytty haastattelemaan.<ref name=majander/> Liksomin kaksi ensimmäistä novellikokoelmaa ovat luettavissa kuvauksina vähäosaisista ja syrjäytyneistä. Hänen alkutuotantonsa vastaanotettiin suomalaista todellisuutta kuvaavina dokumentteina. Teoksissa ''Tyhjän tien paratiisit'' (1989), ''BamaLama'' (1993) ja ''Kreisland'' (1996) Liksomin tyyli muuttui aiemman tuotannon teemoja ja ajan puhetapoja parodioivaksi.<ref name="Kk13ja17"> Kantokorpi 1997, s. 13, 17</ref>


Rosa Liksomin kirjalliset teokset loivat lyhytproosan käsitteen, ja hän jatkoi tyylilajissa usean teoksen verran saaden myös seuraajia. Viidennen lyhytproosateoksen ''BamaLama'' jälkeen Rosa Liksom irtautui lajista ja kirjoitti romaanin ''Kreisland'', joka [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kriitikko Antti Majanderin mielestä olisi ansainnut Finlandia-ehdokkuuden.<ref name=majander>{{Lehtiviite | Tekijä = Majander, Antti | Otsikko = Naurun ja kauhun välissä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Sivut = C1 | www = http://archive.is/0u9fe | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 2.12.2011 | Viitattu = 16.12.2014}}</ref> Rosa Liksomin imago on nähty jonkinlaisena kokonaistaideteoksena, jonka osia hänen tuotoksensa ovat. Erityisesti ''Kreisland'' on kirvoittanut tällaisia tulkintoja.<ref name="Rp72"/> Rosa Liksomin taiteilijakuvaa voidaan pitää [[analogia (kielifilosofia)|analogiana]] hänen tuotantonsa sarjalliselle, itseään parodioivalle esitystavalle.<ref name="Kk13ja28">Kantokorpi 1997, s. 13, 28</ref>
Liksomin kirjalliset teokset loivat [[Proosa|lyhytproosan]] käsitteen, ja hän jatkoi tyylilajissa usean teoksen verran saaden myös seuraajia. Viidennen lyhytproosateoksen ''BamaLama'' jälkeen Liksom irtautui lajista ja kirjoitti romaanin ''Kreisland'', joka [[Helsingin Sanomat|''Helsingin Sanomien'']] kriitikko [[Antti Majander|Antti Majanderin]] mielestä olisi ansainnut [[Finlandia-palkinto|Finlandia-ehdokkuuden]].<ref name=majander>{{Lehtiviite |Tekijä= Majander, Antti |Otsikko= Naurun ja kauhun välissä |Julkaisu= Helsingin Sanomat |Sivut= C 1 |www= http://archive.is/0u9fe |Selite= Arkistoitu sivu |Ajankohta= 2.12.2011 |Viitattu= 16.12.2014}}</ref> Liksomin imago on nähty jonkinlaisena kokonaistaideteoksena, jonka osia hänen tuotoksensa ovat. Erityisesti ''Kreisland'' on kirvoittanut tällaisia tulkintoja.<ref name="Rp72"/> Liksomin taiteilijakuvaa voidaan pitää [[analogia (kielifilosofia)|analogiana]] hänen tuotantonsa sarjalliselle, itseään parodioivalle esitystavalle.<ref name="Kk13ja28">Kantokorpi 1997, s. 13, 28</ref>


Rosa Liksomin tuotanto on nähty niin pohjoissuomalaisena kansankuvauksena<ref name="J126">Jama 1995, s. 126</ref> kuin sen parodiana.<ref name="Kk18">Kantokorpi 1997, s. 18</ref> Rosa Liksom hyödyntää kirjoituksessaan stereotyyppisiä pohjoisuutta luonnehtivia kielikuvia, jotka hän kuitenkin kääntää parodisesti päälaelleen.<ref name="Rp74">Ridanpää 2005, s. 74</ref> Erityisesti parodian kohteena on pohjoisen maisema modernin [[melankolia]]n kuvana.<ref name="Kk28">Kantokorpi 1997, s. 28</ref> On esitetty, ettei tätä muutosta huomattu heti,<ref name="Kk17">Kantokorpi 1997, s. 17</ref> sillä Rosa Liksomia moitittiin muun muassa kaunokirjallisuuden ja vakavuuden hylkäämisestä.<ref name="J138">Jama 1995, s. 138</ref> Liksomin on todettu päässeen tuotannossaan irti pohjoissuomalaisesta ja kansallisesta kontekstista ja saaneen eräänlaisen [[maailmankansalaisuus|maailmankansalaisen]] leiman.<ref name="Rp71">Ridanpää 2005, s. 71</ref> Lappilaisesta taiteilijasta, [[Reidar Särestöniemi|Reidar Särestöniemestä]], kertovan ''Reitari''-romaanin (2002) jälkeen Rosa Liksom on jälleen palannut ”strobomaisen lyhytproosan” pariin novellikokoelmallaan ''Maa'' (2006).<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135221116235 | Nimeke=Rosa Liksom palasi strobomaisen lyhytproosan pariin | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=18.8.2006 | Viitattu=20.8.2011}}</ref>
Liksomin tuotanto on nähty niin [[Pohjois-Suomi|pohjoissuomalaisena]] kansankuvauksena<ref name="J126">Jama 1995, s. 126</ref> kuin sen parodiana.<ref name="Kk18">Kantokorpi 1997, s. 18</ref> Liksom hyödyntää kirjoituksessaan stereotyyppisiä pohjoisuutta luonnehtivia kielikuvia, jotka hän kuitenkin kääntää parodisesti päälaelleen.<ref name="Rp74">Ridanpää 2005, s. 74</ref> Erityisesti parodian kohteena on pohjoisen maisema modernin [[melankolia]]n kuvana.<ref name="Kk28">Kantokorpi 1997, s. 28</ref> On esitetty, ettei tätä muutosta huomattu heti,<ref name="Kk17">Kantokorpi 1997, s. 17</ref> sillä Liksomia moitittiin muun muassa kaunokirjallisuuden ja vakavuuden hylkäämisestä.<ref name="J138">Jama 1995, s. 138</ref> Liksomin on todettu päässeen tuotannossaan irti pohjoissuomalaisesta ja kansallisesta kontekstista ja saaneen eräänlaisen [[maailmankansalaisuus|maailmankansalaisen]] leiman.<ref name="Rp71">Ridanpää 2005, s. 71</ref> [[Lapin maakunta|Lappilaisesta]] taiteilijasta, [[Reidar Särestöniemi|Reidar Särestöniemestä]], kertovan ''Reitari''-romaanin (2002) jälkeen Liksom on jälleen palannut ”strobomaisen lyhytproosan” pariin novellikokoelmallaan ''Maa'' (2006).<ref name="HS">{{Verkkoviite |Osoite= https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004418708.html |Selite= Tilaajille |Tekijä= Antti Majander Nimeke=Rosa Liksom palasi strobomaisen lyhytproosan pariin |Julkaisu=Helsingin Sanomat |Ajankohta=18.8.2006 |Viitattu=20.8.2011}}</ref>


Rosa Liksomin kirjallista tyyliä kuvataan usein [[Postmoderni kirjallisuus|postmodernismiksi]].<ref name="Rp71"/> Rosa Liksomin tuotannon keskeisiä teemoja ovat nainen, [[vallankäyttö]] ja [[Ihmisen seksuaalisuus|seksuaalisuus]].<ref name="Kk13ja15">Kantokorpi 1997, s. 13, 15</ref> Rosa Liksom mainitaan usein toisen [[tornionjokilaakso]]laisen kirjailijan, [[Timo K. Mukka|Timo K. Mukan]], temaattisena perijättärenä: muun muassa [[väkivalta]] ja [[ahdistus (tunne)|ahdistus]] ovat molempien teoksissa toistuvia aiheita.<ref name="Rp71"/><ref name="J133ja134">Jama 1995, s. 133–134</ref>
Liksomin kirjallista tyyliä kuvataan usein [[Postmoderni kirjallisuus|postmodernismiksi]].<ref name="Rp71"/> Liksomin tuotannon keskeisiä teemoja ovat nainen, [[vallankäyttö]] ja [[Ihmisen seksuaalisuus|seksuaalisuus]].<ref name="Kk13ja15">Kantokorpi 1997, s. 13, 15</ref> Liksom mainitaan usein toisen [[tornionjokilaakso]]laisen kirjailijan, [[Timo K. Mukka|Timo K. Mukan]], temaattisena perijättärenä: muun muassa [[väkivalta]] ja [[ahdistus (tunne)|ahdistus]] ovat molempien teoksissa toistuvia aiheita.<ref name="Rp71"/><ref name="J133ja134">Jama 1995, s. 133–134</ref>


Rosa Liksom on paremman ja motivoivamman ruotsinopetuksen puolesta toimivan [[Svenska nu]] -verkoston valtuuskunnan jäsen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_3 | Nimeke=Delegationens sammansättning | Sivusto=svneskanu.fi | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=20.8.2011 | Kieli={{sv}} }}</ref> Liksom oli nuorena (1974) [[SDNL|Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton jäsen]].<ref>http://arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=1435975&from=searchext&view=lres&prms=q%3D%2BChile%2A%26option%3Dcom_ekuvasearch%26view%3Dekuvasearch%26Itemid%3D1</ref>
Liksom on paremman ja motivoivamman ruotsinopetuksen puolesta toimivan [[Svenska nu]] -verkoston valtuuskunnan jäsen.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_3 |Nimeke=Delegationens sammansättning |Sivusto=svneskanu.fi |Tiedostomuoto=PDF |Viitattu=20.8.2011 |Kieli={{sv}} |arkisto= https://web.archive.org/web/20110708233605/http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_3 |arkistoitu=8.7.2011 }}</ref> Liksom oli nuorena (1974) [[SDNL|Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton jäsen]].<ref>[http://arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=1435975&from=searchext&view=lres&prms=q%3D%2BChile%2A%26option%3Dcom_ekuvasearch%26view%3Dekuvasearch%26Itemid%3D1 Kuvanumero 81259] Arjen historiaa</ref>

Liksom on kirjoittanut [[biofiktio|elämäkertaromaanin]] ''Everstinna'', jossa hän hyödyntää [[Annikki Kariniemi|Annikki Kariniemen]] henkilöhahmoa. [[Outi Hytönen]] paheksuu esseessään ''[[Parnasso]]ssa'' hyvin voimakkaasti Liksomin teosta. Hän katsoo, että siinä esitetty kuva Kariniemestä [[kansallissosialismi]]sta ja [[fasismi]]sta lumoutuneena antaa tästä valheellisen kuvan. Hän arvostelee tapaa kuvitella henkilön elämää, sillä elämäkertaromaani leimaa alitajuisesti lukijan mielikuvia, varsinkin jos tämä ei entuudestaan tunne kuvatun henkilön vaiheita. Liksom on ''[[Lapin Kansa]]n'' haastattelussa väittänyt, että Kariniemeä sanottiin Ylitorniolla [[natsi]]ksi. Kariniemen elämäkerran ''Kairojen kosmopoliitti: Annikki Kariniemen elämä ja teot'' kirjoittanut Hytönen ei haastatellessaan ihmisiä elämäkertaa varten löytänyt ketään, joka tietäisi Kariniemeä kutsutun natsiksi.<ref>Outi Hytönen, Biofiktion kirjoittaja on kaikkivaltias. ''Parnasso'' 6–7/2023, s. 39–43</ref>


==Tunnustukset ja palkinnot==
==Tunnustukset ja palkinnot==
Liksom voitti [[Finlandia-palkinto|Finlandia-palkinnon]] teoksestaan ''[[Hytti nro 6]]'' vuonna 2011.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305550478542 | Nimeke = Rosa Liksom voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Majander, Antti | Ajankohta = 1.12.2011 | Viitattu = 13.11.2013}}</ref> Teos oli syksyllä 2013 ehdokkaana ranskalaisen [[Prix Médicis|Prix Médicis étranger]] -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/rosa_liksom_jatkoon_kirjallisuuskisassa_ranskassa/6856357|Nimeke=Rosa Liksom jatkoon kirjallisuuskisassa Ranskassa|Julkaisija=Yle Uutiset|Tekijä=Aromaa, Jonni|Ajankohta=30.9.2013|Viitattu=13.11.2013}}</ref><ref>[http://www.lemonde.fr/livres/article/2013/09/11/prix-litteraires-les-premieres-selections-du-medicis-et-du-wepler_3475488_3260.html Le Monde 11.9.2013], viitattu 19.9.2013</ref> Vuonna 2013 Rosa Liksomille myönnettiin [[Pro Finlandia]] -mitali.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elisa.net/peter-franzen-ja-paola-suhonen-palkitaan-pro-finlandialla/ | Nimeke = Peter Franzén ja Paola Suhonen palkitaan Pro Finlandialla| Tekijä = | Ajankohta =3.12.2013 | Julkaisija =STT / Elisa.net | Viitattu = 3.12.2013 }}</ref>
Liksom voitti Finlandia-palkinnon teoksestaan ''[[Hytti nro 6]]'' vuonna 2011.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305550478542 |Nimeke= Rosa Liksom voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon |Julkaisu= HS.fi |Tekijä= Majander, Antti |Ajankohta= 1.12.2011 |Viitattu= 13.11.2013}}</ref> Teos oli syksyllä 2013 ehdokkaana ranskalaisen [[Prix Médicis|Prix Médicis étranger]] -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= https://yle.fi/a/3-6856357 |Nimeke=Rosa Liksom jatkoon kirjallisuuskisassa Ranskassa |Julkaisija=Yle Uutiset |Tekijä=Aromaa, Jonni |Ajankohta=30.9.2013 |Viitattu=13.11.2013}}</ref><ref>Alain Beuve-Méry, [http://www.lemonde.fr/livres/article/2013/09/11/prix-litteraires-les-premieres-selections-du-medicis-et-du-wepler_3475488_3260.html Prix littéraires : les premières sélections du Médicis et du Wepler] Le Monde 11.9.2013, viitattu 19.9.2013</ref> Vuonna 2013 Liksomille myönnettiin [[Pro Finlandia]] -mitali.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= https://www.is.fi/viihde/art-2000000688080.html http://www.elisa.net/peter-franzen-ja-paola-suhonen-palkitaan-pro-finlandialla/ |Nimeke= Peter Franzén ja Paola Suhonen palkitaan Pro Finlandialla |Ajankohta= 3.12.2013 |Julkaisija= Iltasanomat.fi |Viitattu= 2.1.2024 }}</ref>


* [[J. H. Erkon palkinto]] (1985)
* [[J. H. Erkon palkinto]] (1985)
* Weilin+Göösin kirjailijapalkinto (1986)
* [[Weilin+Göös|Weilin+Göösin]] kirjailijapalkinto (1986)
* [[Kalevi Jäntin palkinto]] (1987)
* [[Kalevi Jäntin palkinto]] (1987)
* Lapin läänin taidepalkinto (1987)
* [[Lapin lääni|Lapin läänin]] taidepalkinto (1987)
* EBU:n elokuvakäsikirjoituspalkinto (1987)
* [[Euroopan yleisradiounioni|EBU:n]] elokuvakäsikirjoituspalkinto (1987)
* [[valtion kirjallisuuspalkinto]] (1987 ja 1992)
* [[valtion kirjallisuuspalkinto]] (1987 ja 1992)
* Kiila-palkinto (1991)
* [[Vuoden Kiila|Kiila-palkinto]] (1991)
* valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha (1996 ja 2002)
* valtion viisivuotinen [[taiteilija-apuraha]] (1996 ja 2002)
* WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (2006)
* [[WSOY|WSOY:n]] kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (2006)
* Finlandia-palkinto (2011)
* [[Finlandia-palkinto]] (2011)
* [[Pro Finlandia]] -mitali (2013)
* [[Pro Finlandia]] -mitali (2013)
* Kiila-palkinto (2016)
* Kiila-palkinto (2016)
* [[Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto]] (2020)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11210183 | Nimeke = Rosa Liksomille Ruotsin Akatemian Pohjoismainen kirjallisuuspalkinto | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.2.2020 | Viitattu = 13.3.2020}}</ref>
* [[Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto]] (2020)<ref>{{Verkkoviite |Osoite= https://yle.fi/a/3-11210183 |Nimeke= Rosa Liksomille Ruotsin Akatemian Pohjoismainen kirjallisuuspalkinto |Julkaisu= Yle Uutiset |Ajankohta= 14.2.2020 |Viitattu= 13.3.2020}}</ref>
* [[Veijo Meri -palkinto]] (2021)<ref>{{Verkkoviite |Osoite= https://otavankirjasaatio.fi/otavan-kirjasaation-palkinnot/veijo-meri-palkinto/ |Nimeke= Veijo Meri -palkinto |Ajankohta= 2021 |Julkaisija= Otavan Kirjasäätiö |Viitattu= 12.4.2021}}</ref>
* romaani ''[[Väylä (romaani)|Väylä]]'' oli 2021 ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Majander, Antti |Otsikko=Kauno-Finlandian ehdokaslistalla on peräti kolme aiempaa voittajaa |Julkaisu=Helsingin Sanomat |Ajankohta=12.11.2021 |Sivut=B 3 |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Sanoma |www= https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008389029.html |www-teksti=Artikkelin verkkoversio |Selite= Tilaajille |Viitattu=14.11.2021}}</ref>
* [[taiteilijaeläke]] vuoden 2022 alusta<ref>{{Verkkoviite |Osoite= https://www.epressi.com/tiedotteet/kulttuuri-ja-taide/taiteilijaelake-63-taiteilijalle.html |Nimeke= Taiteilijaeläke 63 taiteilijalle |Ajankohta= 4.3.2022 |Julkaisu= Taiteen edistämiskeskus Taike/e-pressi |Viitattu= 5.3.2022 }}</ref>
* [[Aleksis Kiven palkinto]] 2023<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://yle.fi/a/74-20054409 |nimeke=Rosa Liksomille Aleksis Kiven palkinto |tekijä=Mankkinen, Jussi |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-10 |viitattu=2023-10-10}}</ref>


==Teokset==
==Teokset==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Yhden yön pysäkki. Novelleja | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-35-3108-2}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Yhden yön pysäkki. Novelleja |Julkaisupaikka=Espoo |Julkaisija=Weilin+Göös |Vuosi=1985 |Isbn= 951-35-3108-2}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Unohdettu vartti | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-35-3930-X}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Unohdettu vartti |Julkaisupaikka=Espoo |Julkaisija=Weilin+Göös |Vuosi=1986 |Isbn= 951-35-3930-X}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Väliasema Gagarin | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-35-4162-2}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Väliasema Gagarin |Julkaisupaikka=Espoo |Julkaisija=Weilin+Göös |Vuosi=1987 |Isbn= 951-35-4162-2}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Go Moskova go | Selite=Teksti: Rosa Liksom. Kuvat: Jukka Uotila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-30-8926-6}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Go Moskova go |Selite=Teksti: Rosa Liksom. Kuvat: Jukka Uotila |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Tammi |Vuosi=1988 |Isbn= 951-30-8926-6}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Tyhjän tien paratiisit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-0-15998-0}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Tyhjän tien paratiisit |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=1989 |Isbn= 951-0-15998-0}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Roskaa | Selite=Sarjakuvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-0-17412-2}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Roskaa |Selite=Sarjakuvakirja |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=1991 |Isbn= 951-0-17412-2}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=BamaLama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-0-19070-6}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=BamaLama |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=1993 |Isbn= 951-0-19070-6}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kreisland | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-20490-0}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Kreisland |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=1996 |Isbn= 951-0-20490-0}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Värityskirja | Selite=Sarjakuvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-0-23160-6}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Värityskirja |Selite=Sarjakuvakirja |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=1998 |Isbn= 951-0-23160-6}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Perhe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25010-4}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Perhe |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Tammi |Vuosi=2000 |Isbn= 951-0-25010-4}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Jepata Nastan lentomatka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-31-1931-9}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Jepata Nastan lentomatka |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Tammi |Vuosi=2000 |Isbn= 951-31-1931-9}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Reitari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-27272-8}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Reitari |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=2002 |Isbn= 951-0-27272-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Liksom, Rosa & Kautto, Risto | Nimeke=Finlandia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30368-2}}
* {{Kirjaviite |Tekijä=Liksom, Rosa & Kautto, Risto |Nimeke=Finlandia |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=2005 |Isbn= 951-0-30368-2}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Maa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-30802-1}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Maa |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=2006 |Isbn= 951-0-30802-1}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Jepata Nasta pohjoisnavalla | Selite=Kuvittanut Charles Fréger | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-31-4136-3}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Jepata Nasta pohjoisnavalla |Selite=Kuvittanut Charles Fréger |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Tammi |Vuosi=2008 |Isbn= 978-951-31-4136-3}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Hytti nro 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38274-5}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Hytti nro 6 |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY |Vuosi=2011 |Isbn= 978-951-0-38274-5}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Väliaikainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2014 | Isbn = 978-952-01-1096-3}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Väliaikainen |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Like |Vuosi=2014 |Isbn = 978-952-01-1096-3}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Burka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2014 | Isbn = 978-952-01-1127-4}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Burka |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Like |Vuosi=2014 |Isbn = 978-952-01-1127-4}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Everstinna | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2017 | Isbn = 978-952-01-1656-9}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Everstinna |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Like |Vuosi=2017 |Isbn = 978-952-01-1656-9}}
*''Väylä.'' Like, 2021. ISBN 978-951-1-39955-1


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{Kirjaviite |Tekijä=Jama, Olavi |Luku=Haaparannan lukiosta Sipirjaan: Tornionlaakson kirjallisuus kahden kansalliskirjallisuuden marginaalissa |Nimeke=Marginalia ja kirjallisuus: Ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta |Vuosi=1995 |Sivu=93–144 |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura }}
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jama, Olavi | Luku=Haaparannan lukiosta Sipirjaan: Tornionlaakson kirjallisuus kahden kansalliskirjallisuuden marginaalissa | Nimeke=Marginalia ja kirjallisuus: Ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta | Vuosi=1995 | Sivu=93–144 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura }}
* {{Kirjaviite |Tekijä=Kantokorpi, Mervi |Luku=Kymppi juksauksessa: Rosa Liksomia lukiessa |Nimeke=Muodotonta menoa: Kirjoituksia nykykirjallisuudesta |Vuosi=1997 |Sivut=7–29 |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY }}
⚫
* {{Kirjaviite |Tekijä=Ridanpää, Juha |Nimeke=Kuvitteellinen pohjoinen: Maantiede, kirjallisuus ja postkoloniaalinen kritiikki |Vuosi=2005 |Julkaisupaikka=Oulu |Julkaisija=The Geographical Society of Northern Finland & University of Oulu |Isbn= 951-42-7844-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kantokorpi, Mervi | Luku=Kymppi juksauksessa: Rosa Liksomia lukiessa | Nimeke=Muodotonta menoa: Kirjoituksia nykykirjallisuudesta | Vuosi=1997 | Sivut=7–29 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY }}
⚫
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ridanpää, Juha | Nimeke=Kuvitteellinen pohjoinen: Maantiede, kirjallisuus ja postkoloniaalinen kritiikki | Vuosi=2005 | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=The Geographical Society of Northern Finland & University of Oulu | Tunniste=ISBN 951-42-7844-5}}


===Viitteet===
===Viitteet===
Rivi 89: Rivi 95:


==Kirjallisuutta==
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Katarina (toim.) | Nimeke=Nainen, mies ja fileerausveitsi: Miten Rosa Liksomia luetaan? | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1996 | Isbn=951-34-0753-5 | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja, 49 | Tunniste={{ISSN|0782-8632}} }}
* {{Kirjaviite |Tekijä=Eskola, Katarina (toim.) |Nimeke=Nainen, mies ja fileerausveitsi: Miten Rosa Liksomia luetaan? |Julkaisupaikka=Jyväskylä |Julkaisija=Jyväskylän yliopisto |Vuosi=1996 |Isbn=951-34-0753-5 |Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja, 49 |Tunniste={{ISSN|0782-8632}} }}
*Jonni Roos: ''Rosa Liksom – Niinku taidetta.'' Like, 2020. ISBN 978-951-1-35534-2


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi}}
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.rosaliksom.com/ Rosa Liksomin kotisivut]
* [http://www.rosaliksom.com/ Rosa Liksomin kotisivut]
* [http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272667043852 Rosa Liksom Kirjasampo.fi:ssä]
* [https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272667043852 Rosa Liksom] Kirjasampo.fi:ssä
* [http://www.kirja.fi/kirjailija/rosa-liksom/ WSOY: Rosa Liksomin kirjailijasivu]
* [https://kirja.fi/collections/rosa-liksom WSOY Rosa Liksomin kirjailijasivu] kirja.fi
* [http://kokoelmat.fng.fi/app?lang=fi&si=Liksom%2C+Rosa Rosa Liksom Valtion taidemuseon kokoelmissa]
* [http://kokoelmat.fng.fi/app?lang=fi&si=Liksom%2C+Rosa Rosa Liksom Valtion taidemuseon kokoelmissa] {{Wayback|1=http://kokoelmat.fng.fi/app?lang=fi&si=Liksom%2C+Rosa |päiväys=20131113121134 }}
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sekatyolainen_rosa_liksom_14468.html Yle Elävä arkisto: Sekatyöläinen Rosa Liksom] (8.2.1987)
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sekatyolainen_rosa_liksom_14468.html Sekatyöläinen Rosa Liksom] Yle Elävä arkisto 8.2.1987)
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rosa_liksomin_hytti_nro_6_kertoo_yksinaisyydesta_ystavyydesta_ja_venajasta_79215.html Yle Elävä arkisto: Rosa Liksomin Hytti nro 6 kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä ja Venäjästä] (2.12.2011)
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rosa_liksomin_hytti_nro_6_kertoo_yksinaisyydesta_ystavyydesta_ja_venajasta_79215.html Rosa Liksomin Hytti nro 6 kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä ja Venäjästä] Yle Elävä arkisto 2.12.2011
* [http://www.kirjastokaista.fi/rosa-liksom-prosak-proosaklubilla/ Rosa Liksom Prosak-proosaklubilla], Kirjastokaista-video
* [http://www.kirjastokaista.fi/rosa-liksom-prosak-proosaklubilla/ Rosa Liksom Prosak-proosaklubilla], Kirjastokaista-video
* [http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/rosa-liksom Rosa Liksom 375 humanistia -sivustolla 3.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.]
* [http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/rosa-liksom Rosa Liksom 375 humanistia -sivustolla 3.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.]
Rivi 105: Rivi 112:
{{AAKKOSTUS:Liksom, Rosa}}
{{AAKKOSTUS:Liksom, Rosa}}
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Suomalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Suomalaiset sarjakuvantekijät]]
[[Luokka:Suomalaiset sarjakuvantekijät]]

Nykyinen versio 5. maaliskuuta 2024 kello 04.54

Rosa Liksom
Rosa Liksom Taiteiden yössä Helsingissä elokuussa 2011.
Rosa Liksom Taiteiden yössä Helsingissä elokuussa 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt7. tammikuuta 1958 (ikä 66)
Ylitornio
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, taidemaalari
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Esikoisteos Yhden yön pysäkki (1985)
Palkinnot

J. H. Erkon palkinto 1985
Valtion kirjallisuuspalkinto 1987
Finlandia-palkinto 2011

Aiheesta muualla
www.rosaliksom.com
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Rosa Liksom 2012

Rosa Liksom (oik. Anni Ylävaara, s. 7. tammikuuta 1958 Ylitornio)[1] on suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija. Liksom on opiskellut antropologiaa ja yhteiskuntatieteitä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Moskovassa. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille. Novellikokoelmien ja romaanien lisäksi Liksom on tehnyt sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja.[2]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liksom sai jonkin verran julkisuutta esikoisteoksensa, novellikokoelma Yhden yön pysäkki (1985), yhteydessä. Tuolloin hänestä ei vielä tiedetty juuri mitään. Liksomin toinen novellikokoelma Unohdettu vartti (1986) julkaistiin hänen näyttelynsä avajaisissa Galerie Pelinillä. Liksom pukeutui tapahtumassa useiden näköishahmojen tapaan sotilasunivormuun, minkä vuoksi häntä ei tunnistettu tai pystytty haastattelemaan.[3] Liksomin kaksi ensimmäistä novellikokoelmaa ovat luettavissa kuvauksina vähäosaisista ja syrjäytyneistä. Hänen alkutuotantonsa vastaanotettiin suomalaista todellisuutta kuvaavina dokumentteina. Teoksissa Tyhjän tien paratiisit (1989), BamaLama (1993) ja Kreisland (1996) Liksomin tyyli muuttui aiemman tuotannon teemoja ja ajan puhetapoja parodioivaksi.[4]

Liksomin kirjalliset teokset loivat lyhytproosan käsitteen, ja hän jatkoi tyylilajissa usean teoksen verran saaden myös seuraajia. Viidennen lyhytproosateoksen BamaLama jälkeen Liksom irtautui lajista ja kirjoitti romaanin Kreisland, joka Helsingin Sanomien kriitikko Antti Majanderin mielestä olisi ansainnut Finlandia-ehdokkuuden.[3] Liksomin imago on nähty jonkinlaisena kokonaistaideteoksena, jonka osia hänen tuotoksensa ovat. Erityisesti Kreisland on kirvoittanut tällaisia tulkintoja.[2] Liksomin taiteilijakuvaa voidaan pitää analogiana hänen tuotantonsa sarjalliselle, itseään parodioivalle esitystavalle.[5]

Liksomin tuotanto on nähty niin pohjoissuomalaisena kansankuvauksena[6] kuin sen parodiana.[7] Liksom hyödyntää kirjoituksessaan stereotyyppisiä pohjoisuutta luonnehtivia kielikuvia, jotka hän kuitenkin kääntää parodisesti päälaelleen.[8] Erityisesti parodian kohteena on pohjoisen maisema modernin melankolian kuvana.[9] On esitetty, ettei tätä muutosta huomattu heti,[10] sillä Liksomia moitittiin muun muassa kaunokirjallisuuden ja vakavuuden hylkäämisestä.[11] Liksomin on todettu päässeen tuotannossaan irti pohjoissuomalaisesta ja kansallisesta kontekstista ja saaneen eräänlaisen maailmankansalaisen leiman.[12] Lappilaisesta taiteilijasta, Reidar Särestöniemestä, kertovan Reitari-romaanin (2002) jälkeen Liksom on jälleen palannut ”strobomaisen lyhytproosan” pariin novellikokoelmallaan Maa (2006).[13]

Liksomin kirjallista tyyliä kuvataan usein postmodernismiksi.[12] Liksomin tuotannon keskeisiä teemoja ovat nainen, vallankäyttö ja seksuaalisuus.[14] Liksom mainitaan usein toisen tornionjokilaaksolaisen kirjailijan, Timo K. Mukan, temaattisena perijättärenä: muun muassa väkivalta ja ahdistus ovat molempien teoksissa toistuvia aiheita.[12][15]

Liksom on paremman ja motivoivamman ruotsinopetuksen puolesta toimivan Svenska nu -verkoston valtuuskunnan jäsen.[16] Liksom oli nuorena (1974) Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton jäsen.[17]

Liksom on kirjoittanut elämäkertaromaanin Everstinna, jossa hän hyödyntää Annikki Kariniemen henkilöhahmoa. Outi Hytönen paheksuu esseessään Parnassossa hyvin voimakkaasti Liksomin teosta. Hän katsoo, että siinä esitetty kuva Kariniemestä kansallissosialismista ja fasismista lumoutuneena antaa tästä valheellisen kuvan. Hän arvostelee tapaa kuvitella henkilön elämää, sillä elämäkertaromaani leimaa alitajuisesti lukijan mielikuvia, varsinkin jos tämä ei entuudestaan tunne kuvatun henkilön vaiheita. Liksom on Lapin Kansan haastattelussa väittänyt, että Kariniemeä sanottiin Ylitorniolla natsiksi. Kariniemen elämäkerran Kairojen kosmopoliitti: Annikki Kariniemen elämä ja teot kirjoittanut Hytönen ei haastatellessaan ihmisiä elämäkertaa varten löytänyt ketään, joka tietäisi Kariniemeä kutsutun natsiksi.[18]

Tunnustukset ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liksom voitti Finlandia-palkinnon teoksestaan Hytti nro 6 vuonna 2011.[19] Teos oli syksyllä 2013 ehdokkaana ranskalaisen Prix Médicis étranger -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[20][21] Vuonna 2013 Liksomille myönnettiin Pro Finlandia -mitali.[22]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jama, Olavi: ”Haaparannan lukiosta Sipirjaan: Tornionlaakson kirjallisuus kahden kansalliskirjallisuuden marginaalissa”, Marginalia ja kirjallisuus: Ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta, s. 93–144. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995.
  • Kantokorpi, Mervi: ”Kymppi juksauksessa: Rosa Liksomia lukiessa”, Muodotonta menoa: Kirjoituksia nykykirjallisuudesta, s. 7–29. Helsinki: WSOY, 1997.
  • Ridanpää, Juha: Kuvitteellinen pohjoinen: Maantiede, kirjallisuus ja postkoloniaalinen kritiikki. Oulu: The Geographical Society of Northern Finland & University of Oulu, 2005. ISBN 951-42-7844-5

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Liksom, Rosa Kirjasampo.fi. Viitattu 16.12.2014.
  2. ↑ a b Ridanpää 2005, s. 72
  3. ↑ a b Majander, Antti: Naurun ja kauhun välissä. (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat, 2.12.2011, s. C 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.12.2014.
  4. ↑ Kantokorpi 1997, s. 13, 17
  5. ↑ Kantokorpi 1997, s. 13, 28
  6. ↑ Jama 1995, s. 126
  7. ↑ Kantokorpi 1997, s. 18
  8. ↑ Ridanpää 2005, s. 74
  9. ↑ Kantokorpi 1997, s. 28
  10. ↑ Kantokorpi 1997, s. 17
  11. ↑ Jama 1995, s. 138
  12. ↑ a b c Ridanpää 2005, s. 71
  13. ↑ Antti Majander Nimeke=Rosa Liksom palasi strobomaisen lyhytproosan pariin: Määritä nimeke! (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 18.8.2006. Viitattu 20.8.2011.
  14. ↑ Kantokorpi 1997, s. 13, 15
  15. ↑ Jama 1995, s. 133–134
  16. ↑ Delegationens sammansättning (PDF) svneskanu.fi. Arkistoitu 8.7.2011. Viitattu 20.8.2011. (ruotsiksi)
  17. ↑ Kuvanumero 81259 Arjen historiaa
  18. ↑ Outi Hytönen, Biofiktion kirjoittaja on kaikkivaltias. Parnasso 6–7/2023, s. 39–43
  19. ↑ Majander, Antti: Rosa Liksom voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon HS.fi. 1.12.2011. Viitattu 13.11.2013.
  20. ↑ Aromaa, Jonni: Rosa Liksom jatkoon kirjallisuuskisassa Ranskassa 30.9.2013. Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2013.
  21. ↑ Alain Beuve-Méry, Prix littéraires : les premières sélections du Médicis et du Wepler Le Monde 11.9.2013, viitattu 19.9.2013
  22. ↑ http://www.elisa.net/peter-franzen-ja-paola-suhonen-palkitaan-pro-finlandialla/ Peter Franzén ja Paola Suhonen palkitaan Pro Finlandialla 3.12.2013. Iltasanomat.fi. Viitattu 2.1.2024.
  23. ↑ Rosa Liksomille Ruotsin Akatemian Pohjoismainen kirjallisuuspalkinto Yle Uutiset. 14.2.2020. Viitattu 13.3.2020.
  24. ↑ Veijo Meri -palkinto 2021. Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 12.4.2021.
  25. ↑ Majander, Antti: Kauno-Finlandian ehdokaslistalla on peräti kolme aiempaa voittajaa. (Tilaajille) Helsingin Sanomat, 12.11.2021, s. B 3. Helsinki: Sanoma. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.11.2021.
  26. ↑ Taiteilijaeläke 63 taiteilijalle Taiteen edistämiskeskus Taike/e-pressi. 4.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  27. ↑ Mankkinen, Jussi: Rosa Liksomille Aleksis Kiven palkinto Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eskola, Katarina (toim.): Nainen, mies ja fileerausveitsi: Miten Rosa Liksomia luetaan? (Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja, 49) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1996. ISSN 0782-8632 ISBN 951-34-0753-5
  • Jonni Roos: Rosa Liksom – Niinku taidetta. Like, 2020. ISBN 978-951-1-35534-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rosa_Liksom&oldid=22237997”