Ero sivun ”Matti Kurikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
136 815 muokkausta
p typo
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
36 143 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(42 välissä olevaa versiota 31 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Henkilö
[[Kuva:Matti Kurikka.jpg|thumb|Matti Kurikka nuorena]]
| nimi = Matti Kurikka

| kuvan_nimi = Matti Kurikka 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.jpg
'''Matti Kurikka''' ([[24. tammikuuta]] [[1863]] [[Tuutari]], [[Inkerinmaa]] – [[4. lokakuuta]] [[1915]] [[Westerly]], [[Rhode Island]], [[Yhdysvallat]]) oli suomalainen [[Toimittaja|lehtimies]] ja [[Teosofia|teosofis]]-[[Sosialismi|sosialistinen]] [[kirjailija]] sekä [[Utopistinen sosialismi|utopisti]].
| kuvakoko = 250px
| kuvateksti = Matti Kurikka vuoden 1900 paikkeilla.
| syntymäpäivä = [[24. tammikuuta]] [[1863]]
| syntymäpaikka = [[Tuutari]], [[Inkeri]], [[Venäjän keisarikunta]]
| kuolinpäivä = {{kuolinaika ja ikä|24|1|1863|1|10|1915}}
| kuolinpaikka = [[North Stonington]], [[Connecticut]], [[Yhdysvallat]]
| kansallisuus =
| asuinpaikka =
| ammatti = toimittaja, kirjailija, maanviljelijä
| aktiivisena =
| järjestö = [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]
| siviilisääty =
| puoliso =
| vanhemmat =
}}
'''Matti Kurikka''' ([[24. tammikuuta]] [[1863]] [[Tuutari]], [[Inkerinmaa]] – [[1. lokakuuta]] [[1915]] [[North Stonington]], [[Connecticut]], [[Yhdysvallat]]<ref>Ylioppilasmatrikkelin tietojen mukaan Matti Kurikka kuoli [[Westerly]]ssä [[Rhode Island]]in osavaltiossa 4. lokakuuta 1915.</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Karppanen, Esko|Otsikko=Idealisti, sosialisti ja utopisti|Julkaisu=Kaleva|Ajankohta=20.7.2022|Vuosi=2022|Numero=193|Sivut=18|Julkaisija=Kaleva Media|www=https://lehti.ekaleva.fi/0ad805a7-6a6e-45d4-834c-96f5b5e89909/21}}</ref><ref name=yom>[https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=20995 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Matti Kurikka]</ref>) oli inkerinsuomalainen [[Toimittaja|lehtimies]] ja [[Teosofia|teosofis]]-[[Sosialismi|sosialistinen]] [[kirjailija]] sekä [[Utopistinen sosialismi|utopisti]].<ref name=riipp>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1900122?page=4 Matti Kurikka], Riippumaton Työläinen, 16.09.1931, nro 30, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot</ref>


==Elämänvaiheet==
==Elämänvaiheet==


[[Tiedosto:Matti Kurikka 16.9.1877.jpg|vasen|pienoiskuva|311x311px|Nuori Matti Kurikka kuvattuna 16. syyskuuta 1877.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19321130:272-1877#image|nimeke=nuorukainen Matti Kurikka, tuleva kirjailija ja lehtimies|tekijä=kuvaaja Nyblin Daniel|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2020-01-11}}</ref>]]
Matti Kurikka syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen, jonka isä oli valistunut ja kansallisesti herännyt maanviljelijä. Kurikka aloitti [[filosofia]]n opinnot ja avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1886. Vuonna 1888 hänestä tuli ''[[Viipurin Sanomat|Viipurin Sanomien]]'' toimittaja ja myöhemmin omistaja. Lehti ajautui kuitenkin vararikkoon ja Kurikka menetti koko omaisuutensa. Vuonna 1887 ilmestynyt Kurikan ''Pilvenhattaroita'' niminen kirja joutui takavarikkoon koska Kurikka väitti ''Syvällä tammen juuret''-nimisessä kirjan kertomuksessa inkeriläisen kansantarinan perusteella että Venäjän keisari [[Paavali I]] olisi ollut [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]]:n ja inkerinsuomalaisen talonpoikaistytön avioton poika.<ref>[http://www.sananvapausjasensuuriverkkoaikana.com/kielletytkirjat/kielletyt3_2.html Kai Ekholm : Kielletyt kirjat luku 3.2 Kielletty kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus]</ref>
Kurikka syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen; isä Aatami Kurikka oli valistunut ja kansallisesti herännyt maanviljelijä, äiti oli nimeltään Anna Pöyhönen.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Matti Kurikka| Tekijä = Sulo Haltsonen | Sivut =169-177 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Kurikka pääsi ylioppilaaksi [[Helsingin alkeisopisto]]sta 1881 ja aloitti [[filosofia]]n opinnot [[Helsingin yliopisto]]ssa. Hän avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1886 Anna Palmqvistin kanssa.<ref name = "akmm"/><ref name=yom/> Vuonna 1888 hänestä tuli ''[[Viipurin Sanomat|Viipurin Sanomien]]'' toimittaja ja myöhemmin omistaja. Lehti ajautui kuitenkin vararikkoon ja Kurikka menetti koko omaisuutensa. Vuonna 1887 ilmestynyt Kurikan ''Pilvenhattaroita''-niminen kirja joutui takavarikkoon, koska Kurikka väitti ''Syvällä tammen juuret'' -nimisessä kirjan kertomuksessa inkeriläisen kansantarinan perusteella, että Venäjän keisari [[Paavali I]] olisi ollut [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III:n]] ja inkerinsuomalaisen talonpoikaistytön avioton poika.<ref>[https://web.archive.org/web/20131029202723/http://www.sananvapausjasensuuriverkkoaikana.com/kielletytkirjat/kielletyt3_2.html Kielletty kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus]. Kai Ekholm : Kielletyt kirjat, luku 3.2. Web Archive 2013. Viitattu 16.5.2020.</ref>


⚫
Kurikka toimi ''[[Työmies]]''-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka [[sosialismi]] oli omanlaisensa sekoitus [[tolstoilaisuus|tolstoilais]]-[[Utopistinen sosialismi|utopistis]]-[[teosofia|teosofis]]-sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi [[Helsinki|Helsingissä]] innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin ”Kalevan Kansa” -niminen yhdistys, ja se perustikin suomalaissiirtokunnan [[Chillagoe]]n kaivoskaupungin liepeille [[Queensland]]iin [[Australia]]an. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi, jossa suomalaiset raivasivat metsää ja valmistivat ratapölkkyjä ankeissa oloissa.<ref name = williams>Brian Williams: [http://craigcormick.com/wp-content/uploads/2012/01/kurikkas-dreaming-2.pdf ''Utopia Dreaming''], The Courier-Mail 23.12.2000. Viitattu 6.5.2014.</ref>
[[Tiedosto:Salin and Kurikka by Kaarlo Kari.jpg|thumb|left|450px|[[Kaarlo Kari (pilapiirtäjä)|Kaarlo Karin]] pilapiirroksessa [[Eetu Salin]] edustaa työväenliikkeen maltillista linjaa, mutta Matti Kurikka kumoaa tämän kirjoitukset. [[Matti Meikäläinen (1884)|Matti Meikäläinen]] 17.2.1899.]]
{{sitaatti2|right|”Levoton ja epävakaa luonne sekä harhaileva elämä estivät (Kurikkaa) saamasta aikaan pysyviä tuloksia työväenliikkeessä ja sosialistisessa aate-elämässä”| [[Väinö Voionmaa]] Matti Kurikasta <ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.verkkouutiset.fi/a/utopiasosialistin-ihanneyhteisot-kaatuivat-toinen-toisensa-jalkeen/#d9a906c1| Nimeke =
⚫
Kurikka toimi ''[[Työmies]]''-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka [[sosialismi]] oli omanlaisensa sekoitus [[tolstoilaisuus|tolstoilais]]-[[Utopistinen sosialismi|utopistis]]-[[teosofismi|teosofis]]-sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi [[Helsinki|Helsingissä]] innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin "Kalevan Kansa" -niminen yhdistys ja se perustikin suomalaissiirtokunnan [[Chillagoe]]n kaivoskaupungin liepeille [[Queensland]]iin [[Australia]]an. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi, jossa suomalaiset raivasivat metsää ja valmistivat ratapölkkyjä ankeissa oloissa.<ref name = williams>Brian Williams:[http://craigcormick.com/wp-content/uploads/2012/01/kurikkas-dreaming-2.pdf ''Utopia Dreaming''], The Courier-Mail 23.12.2000. Viitattu 6.5.2014.</ref>
Utopiasosialistin ihanneyhteisöt kaatuivat toinen toisensa jälkeen
| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Verkkouutiset| Viitattu = 25.7.2022 | Kieli = }}</ref>}}
Kurikka muutti [[Pohjois-Amerikka]]an vuonna 1900, kun hänen edustamansa linja oli jäänyt häviölle vuotta aikaisemmin [[Turku|Turussa]] järjestetyssä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Työväenpuolueen]] [[Suomen Työväenpuolueen perustava kokous|perustavassa kokouksessa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapala, Pertti & Löytty, Olli & Melkas, Kukku & Tikka, Marko (toim.) | Nimeke = Kansa kaikkivaltias – Suurlakko Suomessa 1905 | Vuosi = 2008 | Sivu = 44–45 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Teos | Selite= ISBN 978-951-85116-7-3}}</ref> Kurikan johdolla perustettiin uutta siirtokuntaa varten [[Kalevan Kansa Colonization Company]] ja sanomalehti ''[[Aika (lehti)|Aika]]''.<ref name="aika1"/> Kalevan Kansa sai marraskuussa 1901 hankittua 11&nbsp;000 hehtaaria maata [[Malcolm Island]]ilta (Malkosaari), joka sijaitsee [[Kanada]]n länsirannikolla mantereen ja [[Vancouverinsaari|Vancouverinsaaren]] salmessa [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisessä Kolumbiassa]]. Tänne perustettiin [[Sointula]], osuustoimintaan ja yhteistoimintaan perustuvaa ihanneyhteisö. Kurikka valittiin Sointulan presidentiksi. Sointula kuitenkin kaatui talousvaikeuksiin ja riitelyyn, ja Kurikka joutui jättämään yhteisön lokakuussa 1904. Sointula meni vararikkoon seuraavana vuonna.[[Tiedosto:Salin and Kurikka by Kaarlo Kari.jpg|thumb|[[Kaarlo Kari (pilapiirtäjä)|Kaarlo Karin]] pilapiirroksessa [[Eetu Salin]] edustaa työväenliikkeen maltillista linjaa, mutta Matti Kurikka kumoaa tämän kirjoitukset. [[Matti Meikäläinen (1884)|Matti Meikäläinen]] 17. helmikuuta 1899.|200x200px]]Sointulasta lähteneiden 24 poikamiehen kanssa Kurikka perusti Sammon Takojat -siirtokunnan, joka sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Siirtokunta eli enemmän tai vähemmän kituuttaen vuosina 1905–1912, mutta Kurikka lähti jo keväällä 1905 luentomatkalle ja palasi syyskuussa Suomeen. Suomessa hän aktivoitui politiikassa ja oli aloitteentekijänä työväen yhtymisessä [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkoon]].


Joulukuusta 1905 alkaen Kurikka toimitti [[Elämä (sanomalehti)|Elämä]]-lehteä, jossa hän toi ajatuksiaan julki. Lehden ensimmäisessä numerossa hän kertoi muun muassa vastustavansa marxismia ja pyrkivänsä "toteuttamaan sosialistista yhteiskunta-oppia teosofiian kirkkaassa valossa".<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Elämän tarkoitus | Tekijä = M. K-a. | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 16.12.1905 | Numero = 0A | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617614?page=1 }}</ref> Lehden ja Kurikan ympärille kerääntyi kannattajajoukko, jota kutsuttiin elämäläisiksi.
Kurikka muutti [[Pohjois-Amerikka]]an vuonna 1900. Hänen johdollaan perustettiin uutta siirtokuntaa varten [[Kalevan Kansa Colonization Company]] ja sanomalehti ''[[Aika (lehti)| Aika]]''. Kalevan Kansa sai marraskuussa 1901 hankittua 11&nbsp;000 hehtaaria maata [[Malcolm Island]]ilta (Malkosaari), joka sijaitsee [[Kanada]]n länsirannikolla mantereen ja [[Vancouver]]in saaren salmessa [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisessä Kolumbiassa]]. Tänne perustetiiin [[Sointula]], osuustoimintaan ja yhteistoimintaan perustuvaa ihanneyhteisö. Matti Kurikka valittiin Sointulan presidentiksi. Sointula kuitenkin kaatui talousvaikeuksiin ja riitelyyn ja Kurikka joutui jättämään yhteisön lokakuussa 1904. Sointula meni vararikkoon seuraavana vuonna.


Elokuussa 1906 Kurikka valittiin elämäläisten tuella [[Sörnäinen|Sörnäisten]] [[Työväenyhdistys|työväenyhdistyksen]] edustajaksi SDP:n [[Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous|Oulun puoluekokoukseen]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Meidän tehtävämme | Tekijä = Jalo Kivi | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 23.8.1906 | Numero = 72 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617686?page=3 }}</ref> Kurikan edustusoikeus kuitenkin evättiin äänestyksellä kokouksen ensimmäisenä päivänä 20. elokuuta. Hän oli ehdotuksen tehneen järjestysvaliokunnan mukaan asettunut julkisesti "vastustamaan [[Sosiaalidemokratia|sosialidemokratian]] oppeja ja vahingoittamaan puoluetta".
⚫
Sointulasta lähteneiden 24 poikamiehen kanssa Kurikka perusti Sammon Takojat -siirtokunnan, joka sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Siirtokunta eli enemmän tai vähemmän kituuttaen vuosina 1905–1912, mutta Kurikka lähti jo keväällä 1905 luentomatkalle ja palasi syyskuussa Suomeen. Suomessa hän aktivoitui politiikassa ja oli aloitteentekijänä työväen suurlakkoon yhtymisessä. Hän kuitenkin erosi näkemyserojen vuoksi puolueesta elokuussa 1906. Nyt Kurikka liittoutui avoimesti teosofien kanssa kirjoitellen perustamassaan ''Elämä''-lehdessä aatteistaan. Hän toimi myös New Yorkissa ilmestyvän suomenkielisen sanomalehden ''[[New Yorkin uutiset]]'' lehden toimittajana ja päätoimittajana vuodesta 1908 alkaen. Häneltä ilmestyi myös useita kirjoja. [[Marxilaisuus|Marxilaista]] ja materialistista historiankäsitystä jyrkästi vastustanut Kurikka palasi joulukuussa 1908 Yhdysvaltoihin. Hän oli Suomessa avioitunut toisen kerran, mutta mukana seuranneet vaimo ja pariskunnan tytär palasivat pian Suomeen. Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt vuonna 1899.


Asiasta käydyssä keskustelussa Kurikkaa puolusti kaksi puhujaa. Kun oli aika äänestää Kurikan erottamisesta, hän päätti erota itse ja perustaa uuden puolueen.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kurikan erottamisasia puoluepäivillä | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 23.8.1906 | Numero = 72 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617686?page=3 }}</ref> [[Suomen Sosialistinen Reformipuolue]] perustettiin 21. elokuuta.<ref>{{Lehtiviite | Julkaisu = Vaasa | Ajankohta = 23.8.1906 | Numero = 94 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/778026?page=3 }}</ref> Kurikka kertoi puolueensa taistelevan sekä [[Kapitalismi|kapitalistis]]-[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|kirkollista]] [[Konservatiivisuus|vanhoillisuutta]] että SDP:n [[Materialismi|materialistis]]-[[Anarkismi|anarkistista]] suuntausta vastaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Uusi asema | Tekijä = M. K-a. | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 25.8.1906 | Numero = 73 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617688?page=1 }}</ref> Kurikka valittiin puoluevartion esimieheksi eli puoluejohtajaksi 9. syyskuuta pidetyssä kokouksessa.<ref>{{Lehtiviite | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 11.9.1906 | Numero = 79 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/617694?page=2 }}</ref> 5. tammikuuta 1908 pidetty kolmas puoluekokous päätti Kurikan esityksesta lopettaa toiminnan "valtiollisena puolue-ryhmänä" ja jatkaa aatteellisena ryhmänä puoluerajoista välittämättä. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Elämäläisten liitto.<ref name="elämä11011908">{{Lehtiviite | Otsikko = Uutisia | Tekijä = | Julkaisu = Elämä | Ajankohta = 11.1.1908 | Numero = 2 | Sivut = 15 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/938843?page=15 }}</ref>
⚫
Kurikka asettui asumaan maatilalle Penkereen kylään [[Connecticut]]issa. Hän eli viimeiset vuotensa kasvattamalla kanoja ja kirjoittelemalla amerikansuomalaisiin lehtiin. Kurikka myös suunnitteli uusien siirtokuntien perustamista suunnitelmien jäädessä kuitenkin ajatuksen asteelle. Lokakuussa 1915 hän kuoli Westerlyssä, Rhode Islandilla, [[sydänhalvaus|sydänhalvaukseen]]. <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kari Inkinen | Otsikko = Martti Kurikka haaveili ikänsä ihanneyhteiskunnasta| Julkaisu = Osuustoiminta| Ajankohta = | Vuosikerta = 2009| Numero = 2| Sivut = 52-53| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inkeri.com/Virtuaali/kurikka.html | Nimeke = Henkilökuvia: Matti Kurikka -kirjailija| Tekijä = Toivo Leini| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Inkerin kulttuuriseura| Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = }}</ref>
[[Tiedosto:Utopistisosialisti Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa 1900-luvun alussa.jpg|vasen|pienoiskuva|Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa 1900-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK10000:4579#image|nimeke=utopistisosialisti Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2020-01-11}}</ref>]]
⚫
Kurikka toimi New Yorkissa ilmestyneen suomenkielisen sanomalehden ''[[New Yorkin Uutiset]]'' toimittajana ja päätoimittajana vuodesta 1908 alkaen. Häneltä ilmestyi myös useita kirjoja. [[Marxilaisuus|Marxilaista]] ja materialistista historiankäsitystä jyrkästi vastustanut Kurikka palasi joulukuussa 1908 Yhdysvaltoihin. Hän oli Suomessa avioitunut toisen kerran Hanna Räihän kanssa<ref name = "akmm"/>, mutta mukana seuranneet vaimo ja pariskunnan tytär palasivat pian Suomeen. Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt vuonna 1898.

⚫
Kurikka asettui asumaan maatilalle Penkereen kylään [[Connecticut]]issa. Hän eli viimeiset vuotensa kasvattamalla kanoja ja kirjoittelemalla amerikansuomalaisiin lehtiin. Kurikka myös suunnitteli uusien siirtokuntien perustamista suunnitelmien jäädessä kuitenkin ajatuksen asteelle. Lokakuussa 1915 hän kuoli Westerlyssä, Rhode Islandilla, [[sydänhalvaus|sydänhalvaukseen]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kari Inkinen | Otsikko = Martti Kurikka haaveili ikänsä ihanneyhteiskunnasta| Julkaisu = Osuustoiminta| Ajankohta = | Vuosikerta = 2009| Numero = 2| Sivut = 52–53| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inkeri.com/Virtuaali/kurikka.html | Nimeke = Henkilökuvia: Matti Kurikka -kirjailija| Tekijä = Toivo Leini| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Inkerin kulttuuriseura| Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = }}</ref>

Matti Kurikan ensimmäinen puoliso 1886–1898 oli Anna Henriette Heikura, o.s. Palmqvist (1865–1939). Anna Heikura kuului Viipurissa eri naisjärjestöjen johtohenkilöihin sekä osallistui myös miehensä sanomalehden Viipurin Sanomain toimitustyöhön. Hän toimi sittemmin muun muassa amerikkalaisen henkivakuutusyhtiön The Mutual Lifen matkatarkastajana ja oli ensimmäinen nainen Suomessa tällaisessä tehtävässä. Erottuaan Kurikasta Anna Heikura meni toisen kerran naimisiin maanviljelyskoulunjohtaja Olli Heikuran kanssa ja asui sitten [[Nurmes|Nurmeksessa]], jossa hän toimi myös kirjakauppiaana. Viimeksi hän asui Tampereella ja Helsingissä.<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986436?page=3 Anna Heikuran kuolinilmoitus], Helsingin Sanomat, 02.04.1939, nro 89, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot</ref><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986436?page=8 Kuolleita], Helsingin Sanomat, 02.04.1939, nro 89, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot</ref><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2065255?page=4 Rouva Anna Heikuran muistoksi], Nurmeksen Sanomat, 21.04.1939, nro 30, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot</ref><ref name=yom/>


== Tuotanto ==
== Tuotanto ==
=== Omat teokset ===
=== Omat teokset ===
* ''Ahneuden kouristuksissa'' (Matti Kurikka 1909)
* ''Ahneuden kouristuksissa'' (Matti Kurikka 1909)
* ''Aili'' (Wickström 1887)
* ''Aili'' (Wickström 1887). [[gutenberg:17818|E-kirjana Gutenberg-projektissa]].
* ''Elämän koulua'' 1–2 (Elämä osuuskunta 1906–1907)
* ''Elämän koulua'' 1–2 (Elämä osuuskunta 1906–1907)
* ''Elämän sointuja'' (Matti Kurikka 1908)
* ''Elämän sointuja'' (Matti Kurikka 1908)
* ''Historiallis-maantieteellinen nimistö'' (Edlund 1881)
* ''Historiallis-maantieteellinen nimistö'' (Edlund 1881)
* ''Ihmekös tuo!'' (Gummerus 1885)
* ''Ihmekös tuo!'' (Gummerus 1885). [[gutenberg:15754|E-kirjana Gutenberg-projektissa]].
* ''Ihmiskunnan pelastus'' (Työväen sanomalehti-osakeyhtiö 1899)
* ''Ihmiskunnan pelastus'' (Työväen sanomalehti-osakeyhtiö 1899)
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=”Jumalaton kirkko” | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vihtori Kosonen | Vuosi=1908}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Jumalaton kirkko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=[[Vihtori Kosonen]] | Vuosi=1908}}
* ''Juomalakko'' (Matti Kurikka 1899)
* ''Juomalakko'' (Matti Kurikka 1899)
* ''Kapitalismin kukistus'' (Matti Kurikka 1911)
* ''Kapitalismin kukistus'' (Matti Kurikka 1911)
Rivi 33: Rivi 59:
* ''Moses vai Jesus: toinen luento'' (Kp. Gutenberg 1899)
* ''Moses vai Jesus: toinen luento'' (Kp. Gutenberg 1899)
* ''Niin on laita!'' (Matti Kurikka 1897)
* ''Niin on laita!'' (Matti Kurikka 1897)
* ''Pilven hattaroita'' 1 (WSOY 1886)
* ''Pilven hattaroita'' 1 (WSOY 1886). [[gutenberg:15318|E-kirjana Gutenberg-projektissa]].
* ''Pilven hattaroita'' 2 (Matti Kurikka 1889)
* ''Pilven hattaroita'' 2 (Matti Kurikka 1889). [[gutenberg:15692|E-kirjana Gutenberg-projektissa]].
* ''Pohjustuksia'' (Matti Kurikka 1906)
* ''Pohjustuksia'' (Matti Kurikka 1906)
* ''Pääskyn rakkaus'' (Työväen sanomalehti-oy 1905)
* ''Pääskyn rakkaus'' (Työväen sanomalehti-oy 1905)
Rivi 40: Rivi 66:
* ''Raha, sen synty ja kehitys'' (Elämä Osuuskunta 1906)
* ''Raha, sen synty ja kehitys'' (Elämä Osuuskunta 1906)
* ''Ulapalle'' (Päivälehden kp. 1897)
* ''Ulapalle'' (Päivälehden kp. 1897)
* ''Viimeinen ponnistus'' (Gummerus 1884)
* ''Viimeinen ponnistus'' (Gummerus 1884). [[gutenberg:14719|E-kirjana Gutenberg-projektissa]].
* ''Äärimmäisessä talossa'' (Matti Kurikka 1889)
* ''Äärimmäisessä talossa'' (Matti Kurikka 1889). [[gutenberg:15692|E-kirjana Gutenberg-projektissa]].


=== Käännökset ===
=== Käännökset ===
Rivi 50: Rivi 76:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="aika1">{{Lehtiviite | Otsikko = Tervehdykseni | Julkaisu = Aika : the only Finnish newspaper in Canada | Ajankohta = 01.11.1903 | Numero = 1 | Sivut = 3-7 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1144942#?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=22.12.2014}}</ref>
}}

⚫
== Kirjallisuutta ==
⚫
* [[Antti Tuuri]]: ''Taivaanraapijat'' (Otava 2005) ISBN 951-1-20040-2
* [[Kalevi Kalemaa]]: ''Matti Kurikka, legenda jo eläessään.'' Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08476-X.
⚫
* Craig Cormick: ''Kurikka’s Dream, The True Story of Matti Kurikka, Socialist, Utopian and Dreamer'', Simon & Schuster 2000. ISBN 9780731810246.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto}}
{{Wikiaineisto}}
* Vapaasti ladattavia Matti Kurikan e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Kurikka Projekti Lönnrotilta] sekä [http://www.gutenberg.org/browse/authors/k#a5646 Project Gutenbergiltä]
* {{Gutenberg | gnimi=Matti_Kurikka | nimi=Matti Kurikan }}
⚫
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/02/kalevan-kansan-luvattu-saari Ylen Elävä arkisto – Kalevan kansan luvattu saari]
** [http://www.gutenberg.org/etext/17818 ''Aili'']
* [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/224617 Työväenliikkeen kirjasto. Kurikka, Matti.]
** [http://www.gutenberg.org/etext/15754 ''Ihmekös tuo'']
** [http://www.gutenberg.org/etext/15318 ''Pilven hattaroita'' I]
** [http://www.gutenberg.org/etext/17925 ''Pilven hattaroita'' II]
** [http://www.gutenberg.org/etext/14719 ''Viimeinen ponnistus'']
** [http://www.gutenberg.org/etext/15692 ''Äärimmäisessä talossa'']
⚫
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=190&a=2247 YLE Elävä arkisto - Kalevan kansan luvattu saari]


* {{Kansallisbiografia|id =3515 |nimi =Kurikka, Matti (1863–1915) |tekijä =Kostiainen, Auvo |ajankohta =25.8.2000 (päivitetty 3.5.2013) |viitattu = }}
⚫
=== Kirjallisuutta ===
⚫
* [[Antti Tuuri]]: ''Taivaanraapijat'' (Otava 2005) ISBN 951-1-20040-2
⚫
* Craig Cormick: ''Kurikka’s Dream, The True Story of Matti Kurikka, Socialist, Utopian and Dreamer'', Simon & Schuster 2000. ISBN 9780731810246.


{{Uutispäivä Demarin päätoimittajat}}
{{Uutispäivä Demarin päätoimittajat}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}

{{AAKKOSTUS:Kurikka, Matti}}
{{AAKKOSTUS:Kurikka, Matti}}
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset päätoimittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset päätoimittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset sosialistit]]
[[Luokka:Suomalaiset toimittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset toimittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset teosofit]]
[[Luokka:Suomalaiset teosofit]]
[[Luokka:Amerikansuomalaiset henkilöt]]
[[Luokka:Suomen puolueiden puheenjohtajat]]
[[Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot]]
[[Luokka:Kanadansuomalaiset henkilöt]]
[[Luokka:Inkeriläiset henkilöt]]
[[Luokka:Vuonna 1863 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1863 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1915 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1915 kuolleet]]

Nykyinen versio 1. huhtikuuta 2024 kello 10.10

Matti Kurikka
Matti Kurikka vuoden 1900 paikkeilla.
Matti Kurikka vuoden 1900 paikkeilla.
Henkilötiedot
Syntynyt24. tammikuuta 1863
Tuutari, Inkeri, Venäjän keisarikunta
Kuollut1. lokakuuta 1915 (52 vuotta)
North Stonington, Connecticut, Yhdysvallat
Ammatti toimittaja, kirjailija, maanviljelijä
Muut tiedot
Järjestö SDP

Matti Kurikka (24. tammikuuta 1863 Tuutari, Inkerinmaa – 1. lokakuuta 1915 North Stonington, Connecticut, Yhdysvallat[1][2][3]) oli inkerinsuomalainen lehtimies ja teosofis-sosialistinen kirjailija sekä utopisti.[4]

Elämänvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuori Matti Kurikka kuvattuna 16. syyskuuta 1877.[5]

Kurikka syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen; isä Aatami Kurikka oli valistunut ja kansallisesti herännyt maanviljelijä, äiti oli nimeltään Anna Pöyhönen.[6] Kurikka pääsi ylioppilaaksi Helsingin alkeisopistosta 1881 ja aloitti filosofian opinnot Helsingin yliopistossa. Hän avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1886 Anna Palmqvistin kanssa.[6][3] Vuonna 1888 hänestä tuli Viipurin Sanomien toimittaja ja myöhemmin omistaja. Lehti ajautui kuitenkin vararikkoon ja Kurikka menetti koko omaisuutensa. Vuonna 1887 ilmestynyt Kurikan Pilvenhattaroita-niminen kirja joutui takavarikkoon, koska Kurikka väitti Syvällä tammen juuret -nimisessä kirjan kertomuksessa inkeriläisen kansantarinan perusteella, että Venäjän keisari Paavali I olisi ollut Pietari III:n ja inkerinsuomalaisen talonpoikaistytön avioton poika.[7]

Kurikka toimi Työmies-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka sosialismi oli omanlaisensa sekoitus tolstoilais-utopistis-teosofis-sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi Helsingissä innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin ”Kalevan Kansa” -niminen yhdistys, ja se perustikin suomalaissiirtokunnan Chillagoen kaivoskaupungin liepeille Queenslandiin Australiaan. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi, jossa suomalaiset raivasivat metsää ja valmistivat ratapölkkyjä ankeissa oloissa.[8]

” ”Levoton ja epävakaa luonne sekä harhaileva elämä estivät (Kurikkaa) saamasta aikaan pysyviä tuloksia työväenliikkeessä ja sosialistisessa aate-elämässä” ”

– Väinö Voionmaa Matti Kurikasta [9]

Kurikka muutti Pohjois-Amerikkaan vuonna 1900, kun hänen edustamansa linja oli jäänyt häviölle vuotta aikaisemmin Turussa järjestetyssä Suomen Työväenpuolueen perustavassa kokouksessa.[10] Kurikan johdolla perustettiin uutta siirtokuntaa varten Kalevan Kansa Colonization Company ja sanomalehti Aika.[11] Kalevan Kansa sai marraskuussa 1901 hankittua 11 000 hehtaaria maata Malcolm Islandilta (Malkosaari), joka sijaitsee Kanadan länsirannikolla mantereen ja Vancouverinsaaren salmessa Brittiläisessä Kolumbiassa. Tänne perustettiin Sointula, osuustoimintaan ja yhteistoimintaan perustuvaa ihanneyhteisö. Kurikka valittiin Sointulan presidentiksi. Sointula kuitenkin kaatui talousvaikeuksiin ja riitelyyn, ja Kurikka joutui jättämään yhteisön lokakuussa 1904. Sointula meni vararikkoon seuraavana vuonna.

Kaarlo Karin pilapiirroksessa Eetu Salin edustaa työväenliikkeen maltillista linjaa, mutta Matti Kurikka kumoaa tämän kirjoitukset. Matti Meikäläinen 17. helmikuuta 1899.

Sointulasta lähteneiden 24 poikamiehen kanssa Kurikka perusti Sammon Takojat -siirtokunnan, joka sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Siirtokunta eli enemmän tai vähemmän kituuttaen vuosina 1905–1912, mutta Kurikka lähti jo keväällä 1905 luentomatkalle ja palasi syyskuussa Suomeen. Suomessa hän aktivoitui politiikassa ja oli aloitteentekijänä työväen yhtymisessä suurlakkoon.

Joulukuusta 1905 alkaen Kurikka toimitti Elämä-lehteä, jossa hän toi ajatuksiaan julki. Lehden ensimmäisessä numerossa hän kertoi muun muassa vastustavansa marxismia ja pyrkivänsä "toteuttamaan sosialistista yhteiskunta-oppia teosofiian kirkkaassa valossa".[12] Lehden ja Kurikan ympärille kerääntyi kannattajajoukko, jota kutsuttiin elämäläisiksi.

Elokuussa 1906 Kurikka valittiin elämäläisten tuella Sörnäisten työväenyhdistyksen edustajaksi SDP:n Oulun puoluekokoukseen.[13] Kurikan edustusoikeus kuitenkin evättiin äänestyksellä kokouksen ensimmäisenä päivänä 20. elokuuta. Hän oli ehdotuksen tehneen järjestysvaliokunnan mukaan asettunut julkisesti "vastustamaan sosialidemokratian oppeja ja vahingoittamaan puoluetta".

Asiasta käydyssä keskustelussa Kurikkaa puolusti kaksi puhujaa. Kun oli aika äänestää Kurikan erottamisesta, hän päätti erota itse ja perustaa uuden puolueen.[14] Suomen Sosialistinen Reformipuolue perustettiin 21. elokuuta.[15] Kurikka kertoi puolueensa taistelevan sekä kapitalistis-kirkollista vanhoillisuutta että SDP:n materialistis-anarkistista suuntausta vastaan.[16] Kurikka valittiin puoluevartion esimieheksi eli puoluejohtajaksi 9. syyskuuta pidetyssä kokouksessa.[17] 5. tammikuuta 1908 pidetty kolmas puoluekokous päätti Kurikan esityksesta lopettaa toiminnan "valtiollisena puolue-ryhmänä" ja jatkaa aatteellisena ryhmänä puoluerajoista välittämättä. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Elämäläisten liitto.[18]

Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa 1900-luvun alussa.[19]

Kurikka toimi New Yorkissa ilmestyneen suomenkielisen sanomalehden New Yorkin Uutiset toimittajana ja päätoimittajana vuodesta 1908 alkaen. Häneltä ilmestyi myös useita kirjoja. Marxilaista ja materialistista historiankäsitystä jyrkästi vastustanut Kurikka palasi joulukuussa 1908 Yhdysvaltoihin. Hän oli Suomessa avioitunut toisen kerran Hanna Räihän kanssa[6], mutta mukana seuranneet vaimo ja pariskunnan tytär palasivat pian Suomeen. Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt vuonna 1898.

Kurikka asettui asumaan maatilalle Penkereen kylään Connecticutissa. Hän eli viimeiset vuotensa kasvattamalla kanoja ja kirjoittelemalla amerikansuomalaisiin lehtiin. Kurikka myös suunnitteli uusien siirtokuntien perustamista suunnitelmien jäädessä kuitenkin ajatuksen asteelle. Lokakuussa 1915 hän kuoli Westerlyssä, Rhode Islandilla, sydänhalvaukseen.[20][21]

Matti Kurikan ensimmäinen puoliso 1886–1898 oli Anna Henriette Heikura, o.s. Palmqvist (1865–1939). Anna Heikura kuului Viipurissa eri naisjärjestöjen johtohenkilöihin sekä osallistui myös miehensä sanomalehden Viipurin Sanomain toimitustyöhön. Hän toimi sittemmin muun muassa amerikkalaisen henkivakuutusyhtiön The Mutual Lifen matkatarkastajana ja oli ensimmäinen nainen Suomessa tällaisessä tehtävässä. Erottuaan Kurikasta Anna Heikura meni toisen kerran naimisiin maanviljelyskoulunjohtaja Olli Heikuran kanssa ja asui sitten Nurmeksessa, jossa hän toimi myös kirjakauppiaana. Viimeksi hän asui Tampereella ja Helsingissä.[22][23][24][3]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omat teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ahneuden kouristuksissa (Matti Kurikka 1909)
  • Aili (Wickström 1887). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
  • Elämän koulua 1–2 (Elämä osuuskunta 1906–1907)
  • Elämän sointuja (Matti Kurikka 1908)
  • Historiallis-maantieteellinen nimistö (Edlund 1881)
  • Ihmekös tuo! (Gummerus 1885). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
  • Ihmiskunnan pelastus (Työväen sanomalehti-osakeyhtiö 1899)
  • Jumalaton kirkko. Helsinki: Vihtori Kosonen, 1908.
  • Juomalakko (Matti Kurikka 1899)
  • Kapitalismin kukistus (Matti Kurikka 1911)
  • Mitä meille nainen opettaa (Matti Kurikka 1906)
  • Mitä yhteiskunta on työväelle velkaa (Matti Kurikka 1898)
  • Moses vai Jesus (Matti Kurikka 1898)
  • Moses vai Jesus: toinen luento (Kp. Gutenberg 1899)
  • Niin on laita! (Matti Kurikka 1897)
  • Pilven hattaroita 1 (WSOY 1886). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
  • Pilven hattaroita 2 (Matti Kurikka 1889). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
  • Pohjustuksia (Matti Kurikka 1906)
  • Pääskyn rakkaus (Työväen sanomalehti-oy 1905)
  • Pois alkohoolin valta! (Päivälehden kp. 1898)
  • Raha, sen synty ja kehitys (Elämä Osuuskunta 1906)
  • Ulapalle (Päivälehden kp. 1897)
  • Viimeinen ponnistus (Gummerus 1884). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
  • Äärimmäisessä talossa (Matti Kurikka 1889). E-kirjana Gutenberg-projektissa.

Käännökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Atkinson, W. W.: Ajatusten laki 1 (Teosofinen kirjakauppa 1905)
  • Gogol, Nikolai: Nenä (Holm 1883)
  • Scott-Elliot, W.: Atlantis-maa (New Yorkin uutiset 1911)
  • Viides evankeliumi (Elämä osuuskunta 1906)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ylioppilasmatrikkelin tietojen mukaan Matti Kurikka kuoli Westerlyssä Rhode Islandin osavaltiossa 4. lokakuuta 1915.
  2. ↑ Karppanen, Esko: Idealisti, sosialisti ja utopisti. Kaleva, 20.7.2022, nro 193, s. 18. Kaleva Media. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Matti Kurikka
  4. ↑ Matti Kurikka, Riippumaton Työläinen, 16.09.1931, nro 30, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ kuvaaja Nyblin Daniel: nuorukainen Matti Kurikka, tuleva kirjailija ja lehtimies www.finna.fi. Viitattu 11.1.2020.
  6. ↑ a b c Sulo Haltsonen: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Matti Kurikka, s. 169-177. Porvoo: WSOY, 1954.
  7. ↑ Kielletty kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus. Kai Ekholm : Kielletyt kirjat, luku 3.2. Web Archive 2013. Viitattu 16.5.2020.
  8. ↑ Brian Williams: Utopia Dreaming, The Courier-Mail 23.12.2000. Viitattu 6.5.2014.
  9. ↑ Utopiasosialistin ihanneyhteisöt kaatuivat toinen toisensa jälkeen Verkkouutiset. Viitattu 25.7.2022.
  10. ↑ Haapala, Pertti & Löytty, Olli & Melkas, Kukku & Tikka, Marko (toim.): Kansa kaikkivaltias – Suurlakko Suomessa 1905, s. 44–45. (ISBN 978-951-85116-7-3) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos, 2008.
  11. ↑ Tervehdykseni. Aika : the only Finnish newspaper in Canada, 01.11.1903, nro 1, s. 3-7. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.12.2014.
  12. ↑ M. K-a.: Elämän tarkoitus. Elämä, 16.12.1905, nro 0A, s. 1. Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Jalo Kivi: Meidän tehtävämme. Elämä, 23.8.1906, nro 72, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Kurikan erottamisasia puoluepäivillä. Elämä, 23.8.1906, nro 72, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Vaasa, 23.8.1906, nro 94, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ M. K-a.: Uusi asema. Elämä, 25.8.1906, nro 73, s. 1. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ Elämä, 11.9.1906, nro 79, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ Uutisia. Elämä, 11.1.1908, nro 2, s. 15. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ utopistisosialisti Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa www.finna.fi. Viitattu 11.1.2020.
  20. ↑ Kari Inkinen: Martti Kurikka haaveili ikänsä ihanneyhteiskunnasta. Osuustoiminta, Määritä ajankohta!
  21. ↑ Toivo Leini: Henkilökuvia: Matti Kurikka -kirjailija Inkerin kulttuuriseura. Viitattu 5.5.2009.
  22. ↑ Anna Heikuran kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat, 02.04.1939, nro 89, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  23. ↑ Kuolleita, Helsingin Sanomat, 02.04.1939, nro 89, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  24. ↑ Rouva Anna Heikuran muistoksi, Nurmeksen Sanomat, 21.04.1939, nro 30, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Matti Kurikka
  • Kostiainen, Auvo: Kurikka, Matti (1863–1915) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000 (päivitetty 3.5.2013). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Demokraatin ja sen edeltäjien päätoimittajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Kurikka&oldid=22296757”