Ero sivun ”Männyn siemen” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kh |
||
| (13 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Siberian pine nuts-2.jpg|thumb|[[Siperiansembra]]n kuorimattomia siemeniä.]] |
[[Tiedosto:Siberian pine nuts-2.jpg|thumb|[[Siperiansembra]]n kuorimattomia siemeniä.]] |
||
[[Tiedosto:HantyTypeKedrovyOreh.jpg|thumb|Hantilaistyyppinen sembrankäpysymboli]] |
|||
'''Männyn siemen''' on [[Välimeri|Välimeren]] alueella, osissa [[Aasia]]a sekä [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] länsi- ja eteläosissa tärkeä osa perinteistä ruokavaliota. Syötävistä männyn [[siemen]]istä tunnetuimpia on '''pinjansiemen'''. Tärkeitä syötäviä siemeniä tuottavia [[Männyt|mäntylajeja]] ovat Välimeren alueella [[pinja]] (''Pinus pinea''),<ref name=gda/> Aasiassa [[himalajanpähkinämänty]] (''Pinus gerardiana'')<ref name=gdb/> ja [[siperiansembra]] (''Pinus sibirica'')<ref name=gdc/> sekä Pohjois-Amerikassa [[coloradonpähkinämänty]] (''Pinus edulis''),<ref name=gdd/> [[bajanmänty]] (''Pinus monophylla'')<ref name=gde/> ja [[valkorunkosembra]] (''Pinus albicaulis'').<ref name=gdf/> |
'''Männyn siemen''' on [[Välimeri|Välimeren]] alueella, osissa [[Aasia]]a sekä [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] länsi- ja eteläosissa tärkeä osa perinteistä ruokavaliota. Syötävistä männyn [[siemen]]istä tunnetuimpia on '''pinjansiemen'''. Tärkeitä syötäviä siemeniä tuottavia [[Männyt|mäntylajeja]] ovat Välimeren alueella [[pinja]] (''Pinus pinea''),<ref name=gda/> Aasiassa [[himalajanpähkinämänty]] (''Pinus gerardiana'')<ref name=gdb/> ja [[siperiansembra]] (''Pinus sibirica'')<ref name=gdc/> sekä Pohjois-Amerikassa [[coloradonpähkinämänty]] (''Pinus edulis''),<ref name=gdd/> [[bajanmänty]] (''Pinus monophylla'')<ref name=gde/> ja [[valkorunkosembra]] (''Pinus albicaulis'').<ref name=gdf/> |
||
Erityisesti pinjan siemeniä on käytetty Välimeren alueella ihmisravintona kauan, ja pinjoja on myös tarkoituksellisesti kasvatettu ja tuotu lajin luonnonvaraisilta esiintymisalueilta [[Espanja]]sta [[Israel]]iin ja [[Georgia]]an asti jo esihistoriallisella ajalla. Pinjansiemenillä oli suuri kulttuurinen merkitys antiikin ajan [[Antiikin Kreikka|kreikkalaiselle]] ja [[Rooman valtakunta|roomalaiselle]] kulttuurille ja ne ovat nykyäänkin olennainen osa [[Portugalilainen keittiö|portugalilaista]], [[Espanjalainen keittiö|espanjalaista]] ja [[Italialainen keittiö|italialaista keittiötä]].<ref name=gda/> Coloradonpähkinämännyn ja bajanmännyn siemenet ovat perinteisesti olleet tärkeä osa useiden [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] lounaisosien alkuperäiskansojen ruokavaliota.<ref name=gdd/><ref name=gde/> Yhdysvaltain luoteisosien sisämaan [[Salish]]-kansat keräsivät perinteisesti valkorunkosembran siemeniä ja jauhoivat niistä [[jauho]]a.<ref name=gdf/> Himalajanpähkinämäntyä viljellään lähinnä [[Afganistan]]issa. Sen siemeniä kerätään myös luonnosta ja siementen kerääminen on tärkeä tulonlähde tuhansille [[Pakistan]]in vuoristoissa eläville ihmisille.<ref name=gdb/> |
Erityisesti pinjan siemeniä on käytetty Välimeren alueella ihmisravintona kauan, ja pinjoja on myös tarkoituksellisesti kasvatettu ja tuotu lajin luonnonvaraisilta esiintymisalueilta [[Espanja]]sta [[Israel]]iin ja [[Georgia]]an asti jo esihistoriallisella ajalla. Pinjansiemenillä oli suuri kulttuurinen merkitys antiikin ajan [[Antiikin Kreikka|kreikkalaiselle]] ja [[Rooman valtakunta|roomalaiselle]] kulttuurille, ja ne ovat nykyäänkin olennainen osa [[Portugalilainen keittiö|portugalilaista]], [[Espanjalainen keittiö|espanjalaista]] ja [[Italialainen keittiö|italialaista keittiötä]].<ref name=gda/> Coloradonpähkinämännyn ja bajanmännyn siemenet ovat perinteisesti olleet tärkeä osa useiden [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] lounaisosien alkuperäiskansojen ruokavaliota.<ref name=gdd/><ref name=gde/> Yhdysvaltain luoteisosien sisämaan [[Salish]]-kansat keräsivät perinteisesti valkorunkosembran siemeniä ja jauhoivat niistä [[jauho]]a.<ref name=gdf/> Himalajanpähkinämäntyä viljellään lähinnä [[Afganistan]]issa. Sen siemeniä kerätään myös luonnosta, ja siementen kerääminen on tärkeä tulonlähde tuhansille [[Pakistan]]in vuoristoissa eläville ihmisille.<ref name=gdb/> |
||
Siemeniä on käytetty runsaan ravintopitoisuutensa ja hyvän makunsa vuoksi paitsi ravinnoksi sellaisenaan, myös lääkinnällisiin tarkoituksiin jauhettuna.<ref name=gda/><ref name=soznanie/> Muun muassa [[sprii]]hin uutettuna siperiansembran siemenistä on valmistettu [[gini]]in verrattavaa väkevää [[alkoholijuoma]]a, jonka tarkoitus on kuitenkin alun perin ollut lääkinnällinen. Siemenöljystä tehdään myös luonnonlääkintävoiteita esimerkiksi [[ihottuma|ihottumiin]]. Siemenissä on [[proteiini|proteiineja]], [[rasvahapot|rasvahappoja]], [[A-vitamiini|A-]] ja [[E-vitamiini|E-]] sekä liukoisia [[B-vitamiini|B-ryhmän vitamiineja]].<ref name=soznanie/> |
Siemeniä on käytetty runsaan ravintopitoisuutensa ja hyvän makunsa vuoksi paitsi ravinnoksi sellaisenaan, myös lääkinnällisiin tarkoituksiin jauhettuna.<ref name=gda/><ref name=soznanie/> Muun muassa [[sprii]]hin uutettuna siperiansembran siemenistä on valmistettu [[gini]]in verrattavaa väkevää [[alkoholijuoma]]a, jonka tarkoitus on kuitenkin alun perin ollut lääkinnällinen. Siemenöljystä tehdään myös luonnonlääkintävoiteita esimerkiksi [[ihottuma|ihottumiin]]. Siemenissä on [[proteiini|proteiineja]], [[rasvahapot|rasvahappoja]], [[A-vitamiini|A-]] ja [[E-vitamiini|E-]] sekä liukoisia [[B-vitamiini|B-ryhmän vitamiineja]].<ref name=soznanie/> |
||
Siperiansembran siemeniä syövät ihmisen lisäksi monet muut eläimet, erityisesti [[pähkinähakki]].<ref name="pohjalainen" /> Sembransiementen käytöstä ruoaksi kerrotaan myös muun muassa [[Vasili Peskov]]in romaanissa ''[[Taigan erakot]]''. |
|||
Tiedetään myös, että obinugrilaisista kansoista ainakin [[Hantit|hanteilla]] on eräänlainen pyhä suhde sembraan liittyvään "seetrinkäpyyn". Sitä ja sen siemeniä pidetään elämän ja jatkuvuuden symbolina sikäli, että se tuottaa jatkuvuutta, elämän alkua, naisten raskautta sekä [[Pähkinähakki|pähkinähakin]] taipumusta piilottaa myöhemmin itäviä siemeniä maahan pidetään uusiutumisen symbolina. Seetri lienee suomennettu tähän tietoon [[Hantin kieli|hantin kielestä]] [[Venäjän kieli|venäjän]], [[Unkarin kieli|unkarin]] ja [[Viron kieli|viron]] kautta, joten kysymys ei voine olla muusta kuin siperiansembrasta siemenineen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Csüllög, Edina (kuraattori), Anti Naulainen, Liis Nimik, Outi Rossi, Tõnu Kilusk, Martin Männik, Laura Kõiv | Nimeke = Hantit – Mung shoshi mir lohsat – Alkuperäiskansojen ystävämme| Vuosi = 2023| Luku = | Sivu = | Selite = Näyttelyesitteen kansi ja takasivu sekä 5. lehti| Julkaisupaikka = Tallinn, Viro; Kuhmo, Suomi| Julkaisija = Finno-Ugric Film Foundation, Viro; Eestin Kultuurkapita, Tallinn, Hõimuravste Programm, Viro;| Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = Näyttelyesite| Viitattu = 27.5.2023 | Kieli = {{et}};{{fi}}}}</ref> |
|||
== Makuaistin häiriö == |
== Makuaistin häiriö == |
||
| Rivi 12: | Rivi 15: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{viitteet|viitteet= |
{{viitteet|sarakkeet|viitteet= |
||
<ref name=gda> |
<ref name=gda> |
||
| Rivi 83: | Rivi 86: | ||
<ref name=pohjalainen>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjalainen.fi/teemat/luontoteematarticle.jsp?p=153&article=374550&Title=P%C3%A4hkin%C3%A4hakki+herkuttelee+sembransiemenill%C3%A4 | Nimeke = Pähkinähakki herkuttelee sembransiemenillä | Julkaisu =Pohjalainen |Ajankohta = 14.11.2008 | Viitattu = 7.6.2010 }}</ref> |
<ref name=pohjalainen>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjalainen.fi/teemat/luontoteematarticle.jsp?p=153&article=374550&Title=P%C3%A4hkin%C3%A4hakki+herkuttelee+sembransiemenill%C3%A4 | Nimeke = Pähkinähakki herkuttelee sembransiemenillä | Julkaisu =Pohjalainen |Ajankohta = 14.11.2008 | Viitattu = 7.6.2010 }}</ref> |
||
<ref name=lww>{{Verkkoviite | Osoite = http://journals.lww.com/euro-emergencymed/pages/articleviewer.aspx?year=2001&issue=03000&article=00036&type=fulltext | Nimeke = Taste disturbances after pine nut ingestion | Julkaisu = European Journal of Emergency Medicine |Ajankohta = maaliskuu 2001 | Viitattu = 7.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
<ref name=lww>{{Verkkoviite | Osoite = http://journals.lww.com/euro-emergencymed/pages/articleviewer.aspx?year=2001&issue=03000&article=00036&type=fulltext | Nimeke = Taste disturbances after pine nut ingestion | Julkaisu = European Journal of Emergency Medicine |Ajankohta = maaliskuu 2001 | Viitattu = 7.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
<ref name=lww>{{Verkkoviite | Osoite = http://journals.lww.com/euro-emergencymed/pages/articleviewer.aspx?year=2001&issue=03000&article=00036&type=fulltext | Nimeke = Taste disturbances after pine nut ingestion | Julkaisu = European Journal of Emergency Medicine |Ajankohta = maaliskuu 2001 | Viitattu = 7.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
| Rivi 90: | Rivi 91: | ||
<ref name=hyamblog>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hyam.net/blog/archives/60 | Nimeke = Bitter taste after eating for days – caused by pine nuts?| Tekijä = Roger Hyam | Julkaisu = Roger Hyam -blogi | Ajankohta = 8.10.2008 | Viitattu = 7.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
<ref name=hyamblog>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hyam.net/blog/archives/60 | Nimeke = Bitter taste after eating for days – caused by pine nuts?| Tekijä = Roger Hyam | Julkaisu = Roger Hyam -blogi | Ajankohta = 8.10.2008 | Viitattu = 7.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
<ref name=springerlink>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.springerlink.com/content/cp0l08123277j3q4 | Nimeke = “Pine Mouth” Syndrome: Cacogeusia Following Ingestion of Pine Nuts (Genus: Pinus). An Emerging Problem? |
<ref name=springerlink>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.springerlink.com/content/cp0l08123277j3q4 | Nimeke = “Pine Mouth” Syndrome: Cacogeusia Following Ingestion of Pine Nuts (Genus: Pinus). An Emerging Problem? | Tekijä = Marc-David Munk | Julkaisu = Journal of Medical Toxicology | Selite = ISSN: 1556-9039 (paperi) ja 1937-6995 (verkko) | Ajankohta = 5.1.2010 | Viitattu = 7.6.2010 | Kieli = {{en}} }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> |
||
<ref name=dailymail>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dailymail.co.uk/health/article-1184261/Pine-mouth-puzzle-Why-nuts-leave-bitter-taste.html | Nimeke = Pine mouth puzzle: Why do these nuts leave you with a bitter taste?| Tekijä = Christopher Middleton | Julkaisu = The Daily Mail | Ajankohta = 18.5.2009 | Viitattu = 7.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
<ref name=dailymail>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dailymail.co.uk/health/article-1184261/Pine-mouth-puzzle-Why-nuts-leave-bitter-taste.html | Nimeke = Pine mouth puzzle: Why do these nuts leave you with a bitter taste?| Tekijä = Christopher Middleton | Julkaisu = The Daily Mail | Ajankohta = 18.5.2009 | Viitattu = 7.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
| Rivi 97: | Rivi 98: | ||
[[Luokka:Siemenet]] |
[[Luokka:Siemenet]] |
||
[[Luokka:Männyt]] |
|||
Nykyinen versio 9. kesäkuuta 2024 kello 18.32
Männyn siemen on Välimeren alueella, osissa Aasiaa sekä Pohjois-Amerikan länsi- ja eteläosissa tärkeä osa perinteistä ruokavaliota. Syötävistä männyn siemenistä tunnetuimpia on pinjansiemen. Tärkeitä syötäviä siemeniä tuottavia mäntylajeja ovat Välimeren alueella pinja (Pinus pinea),[1] Aasiassa himalajanpähkinämänty (Pinus gerardiana)[2] ja siperiansembra (Pinus sibirica)[3] sekä Pohjois-Amerikassa coloradonpähkinämänty (Pinus edulis),[4] bajanmänty (Pinus monophylla)[5] ja valkorunkosembra (Pinus albicaulis).[6]
Erityisesti pinjan siemeniä on käytetty Välimeren alueella ihmisravintona kauan, ja pinjoja on myös tarkoituksellisesti kasvatettu ja tuotu lajin luonnonvaraisilta esiintymisalueilta Espanjasta Israeliin ja Georgiaan asti jo esihistoriallisella ajalla. Pinjansiemenillä oli suuri kulttuurinen merkitys antiikin ajan kreikkalaiselle ja roomalaiselle kulttuurille, ja ne ovat nykyäänkin olennainen osa portugalilaista, espanjalaista ja italialaista keittiötä.[1] Coloradonpähkinämännyn ja bajanmännyn siemenet ovat perinteisesti olleet tärkeä osa useiden Yhdysvaltain lounaisosien alkuperäiskansojen ruokavaliota.[4][5] Yhdysvaltain luoteisosien sisämaan Salish-kansat keräsivät perinteisesti valkorunkosembran siemeniä ja jauhoivat niistä jauhoa.[6] Himalajanpähkinämäntyä viljellään lähinnä Afganistanissa. Sen siemeniä kerätään myös luonnosta, ja siementen kerääminen on tärkeä tulonlähde tuhansille Pakistanin vuoristoissa eläville ihmisille.[2]
Siemeniä on käytetty runsaan ravintopitoisuutensa ja hyvän makunsa vuoksi paitsi ravinnoksi sellaisenaan, myös lääkinnällisiin tarkoituksiin jauhettuna.[1][7] Muun muassa spriihin uutettuna siperiansembran siemenistä on valmistettu giniin verrattavaa väkevää alkoholijuomaa, jonka tarkoitus on kuitenkin alun perin ollut lääkinnällinen. Siemenöljystä tehdään myös luonnonlääkintävoiteita esimerkiksi ihottumiin. Siemenissä on proteiineja, rasvahappoja, A- ja E- sekä liukoisia B-ryhmän vitamiineja.[7]
Siperiansembran siemeniä syövät ihmisen lisäksi monet muut eläimet, erityisesti pähkinähakki.[8] Sembransiementen käytöstä ruoaksi kerrotaan myös muun muassa Vasili Peskovin romaanissa Taigan erakot.
Tiedetään myös, että obinugrilaisista kansoista ainakin hanteilla on eräänlainen pyhä suhde sembraan liittyvään "seetrinkäpyyn". Sitä ja sen siemeniä pidetään elämän ja jatkuvuuden symbolina sikäli, että se tuottaa jatkuvuutta, elämän alkua, naisten raskautta sekä pähkinähakin taipumusta piilottaa myöhemmin itäviä siemeniä maahan pidetään uusiutumisen symbolina. Seetri lienee suomennettu tähän tietoon hantin kielestä venäjän, unkarin ja viron kautta, joten kysymys ei voine olla muusta kuin siperiansembrasta siemenineen.[9]
Makuaistin häiriö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityisesti Kiinasta peräisin olevista männyn siemenistä voi saada ohimenevän makuaistin häiriön: Pari päivää nauttimisen jälkeen on tullut karvas tai metallinen maku suuhun, vaikka siemenissä ei ole todettu torjunta-aine- tai raskasmetallijäämiä. Kiusallinen oire katoaa noin viikossa.[10] On epäilty, että makuaistin häiriön aiheuttaisivatkin jonkin muun lajin kuin siperiansembran, kenties koreansembran (Pinus koraiensis) siemenet.[11] Dysgeusian varsinainen syy on edelleen tuntematon.[12][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Earle, Cristopher J.: Pinus pinea The Gymnosperm Database. 23.11.2012. Viitattu 15.9.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Earle, Cristopher J.: Pinus gerardiana The Gymnosperm Database. 27.11.2012. Viitattu 15.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Earle, Cristopher J.: Pinus sibirica The Gymnosperm Database. 16.10.2014. Viitattu 15.9.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Earle, Cristopher J.: Pinus edulis The Gymnosperm Database. 12.12.2014. Viitattu 15.9.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Earle, Cristopher J.: Pinus monophylla The Gymnosperm Database. 12.12.2014. Viitattu 15.9.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Earle, Cristopher J.: Pinus albicaulis The Gymnosperm Database. 11.12.2014. Viitattu 15.9.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Кедровый орех www.soznanie.info. Viitattu 7.6.2010.
- ↑ Pähkinähakki herkuttelee sembransiemenillä Pohjalainen. 14.11.2008. Viitattu 7.6.2010.
- ↑ Csüllög, Edina (kuraattori), Anti Naulainen, Liis Nimik, Outi Rossi, Tõnu Kilusk, Martin Männik, Laura Kõiv: Hantit – Mung shoshi mir lohsat – Alkuperäiskansojen ystävämme. (Näyttelyesitteen kansi ja takasivu sekä 5. lehti) Tallinn, Viro; Kuhmo, Suomi: Finno-Ugric Film Foundation, Viro; Eestin Kultuurkapita, Tallinn, Hõimuravste Programm, Viro;, 2023. (viroksi);(suomeksi)
- ↑ Taste disturbances after pine nut ingestion European Journal of Emergency Medicine. maaliskuu 2001. Viitattu 7.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Roger Hyam: Bitter taste after eating for days – caused by pine nuts? Roger Hyam -blogi. 8.10.2008. Viitattu 7.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Marc-David Munk: “Pine Mouth” Syndrome: Cacogeusia Following Ingestion of Pine Nuts (Genus: Pinus). An Emerging Problem? (ISSN: 1556-9039 (paperi) ja 1937-6995 (verkko)) Journal of Medical Toxicology. 5.1.2010. Viitattu 7.6.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Christopher Middleton: Pine mouth puzzle: Why do these nuts leave you with a bitter taste? The Daily Mail. 18.5.2009. Viitattu 7.6.2010. (englanniksi)