Ero sivun ”Artturi Järviluoma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 260 muokkausta
p täyd lauseisiin subjekti tai verbi
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
35 765 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(40 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 20: Rivi 20:
}}
}}


'''Kustaa Artturi Järviluoma''' (vuoteen 1902 '''Jernström''', kirjailijanimi '''Köpi'''; [[9. elokuuta]] [[1879]] [[Alavus]] – [[31. tammikuuta]] [[1942]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[journalisti]], elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]'', jonka pohjalta [[Leevi Madetoja]] sävelsi myöhemmin [[Pohjalaisia (ooppera)|oopperasa]].
'''Kustaa Artturi Järviluoma''' (vuoteen 1902 '''Jernström''', kirjailijanimi '''Köpi'''; [[9. elokuuta]] [[1879]] [[Alavus]] – [[31. tammikuuta]] [[1942]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[journalisti]], elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]'', jonka on katsottu pääosin perustuvan [[Anton Kangas|Anton Kankaan]] näytelmäkäsikirjoitukseen [[Härmäläisiä]].<ref>Reino Kallio Kansannäytelmä Pohjalaisia synnytti Jussi-patsaat.https://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelma-pohjalaisia-synnytti-jussi-patsaat/ </ref> Teoksen pohjalta [[Leevi Madetoja]] sävelsi myöhemmin [[Pohjalaisia (ooppera)|oopperan]].<ref name=aamulehti>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1953576?page=5 Kirjailija Artturi Järviluoma 60-vuotias], Aamulehti, 09.08.1939, nro 211, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.08.2024</ref><ref name=hs>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986659?page=7 Artturi Järviluoma 60-vuotias], Helsingin Sanomat, 09.08.1939, nro 211, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.08.2024</ref>


==Elämänvaiheita==
==Elämänvaiheita==
Järviluoma kävi [[Vaasan lyseon lukio|Vaasan Lyseota]], mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia<ref>[http://www.porstuakirjastot.fi/files/49/pojat_on_poikia.htm Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla]</ref>. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana [[Ressun lukio|Helsingin reaalilyseosta]] 1901. Järviluoma opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.<ref>Waldemar Rantoja: ''Etelä-pohjalaisia kirjailijoita''. 1935.</ref>
Artturi Järviluoman isä oli alavutelainen kauppias Jernström. Hän suomalaistutti nimensä isoisänsä [[Nurmo]]ssa omistaman [[Torppa|torpan]] nimen mukaan. Järviluoma kävi [[Vaasan lyseon lukio|Vaasan Lyseota]], mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia<ref>[http://www.porstuakirjastot.fi/files/49/pojat_on_poikia.htm Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla]</ref>. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana [[Ressun lukio|Helsingin reaalilyseosta]] 1901. Järviluoma opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.<ref>Waldemar Rantoja: ''Etelä-pohjalaisia kirjailijoita''. 1935.</ref><ref name=aamulehti/><ref name=hs/>


Järviluoma toimi eri sanomalehdissä avustajana, kirjeenvaihtajana ja toimittajana, muun muassa [[Pohjalainen|Vaasa-lehdessä]] ja [[Uusi Suomi|Uudessa Suomessa]]. Hän oli [[Iltalehti (1919–1930)|Iltalehden]] toimitussihteerinä 1923–1925. Järviluoma kirjoitti salanimillä satoja pakinoita eri julkaisuihin. Järviluoma toimi myös liikealalla kauppiaana Alavudella, oli postiharjoittelijana Vaasassa ja opettajana [[Ilmajoki|Ilmajoen]] [[kansanopisto]]ssa 1903–1904.<ref name=aamulehti/><ref name=hs/>
⚫
Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.<ref>[http://www2.6net.fi/alavus/apo/j%C3%A4rviluoma.htm Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.]</ref> Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli [[Suomen Näytelmäkirjailijaliitto|Suomen Näytelmäkirjailijaliiton]] perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.<ref>[http://www.sunklo.fi/content.php?&id=17&mid=1&sid=9 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia]</ref> Hän oli mukana [[Ylioppilaskunnan Laulajat|Ylioppilaslaulajat]] ja [[Suomen Laulu (kuoro)|Suomen Laulussa]] ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Hän johti 1900-luvun alkuvuosina [[Ylioppilaskunnan Laulajat|Ylioppilaskunnan Laulajien]] alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä.<ref>Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908</ref> Järviluoma keräsi [[Toivo Kuula]]n kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941.<ref>Plari no 3, 2001</ref>


Järviluoman tunnetuin teos oli 1914 julkaistu ja [[Bergbomin palkinto|Bergbomin palkinnon]] saanut kansannäytelmä ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]'', joka käännettiin 10 kielelle, sovitettiin elokuviksi ja jonka [[Leevi Madetoja]] sävelsi [[Pohjalaisia (ooppera)|oopperaksi]]. Järviluoma kirjoitti näytelmänsä 1913 vastalauseena sille että hän eräässä tilaisuudessa oli nähnyt esitettävän pohjalaista kansanlaulua pilanumerona. Järviluoma julkaisi myös kansankomedian ''Meijeri'' 1925 ja näytelmän ''Vain ihmisiä'' 1933. Hän sovitti elokuviksi, sekä mykälle että äänifilmille, useita tunnettuja suomalaisia näytelmiä. Järviluoma oli [[Suomen Näytelmäkirjailijaliitto|Suomen Näytelmäkirjailijaliiton]] ja [[Latvian Kansallisteatteri]]n kunniajäsen.<ref name=aamulehti/><ref name=hs/>
⚫
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde<ref>[http://runeberg.org/aikalais/1934/0274.html Aikalaiskirja] s. 276. Project Runeberg</ref> Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa<ref>[http://www.finlit.fi/kia/tietopalvelu/yleisltl.htm Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.]</ref> ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. ''Pohjalaisia'' on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.


⚫
Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.<ref>[http://www2.6net.fi/alavus/apo/j%C3%A4rviluoma.htm Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.] {{Wayback|1=http://www2.6net.fi/alavus/apo/j%C3%A4rviluoma.htm |päiväys=20070928081053 }}</ref> Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli [[Suomen Näytelmäkirjailijaliitto|Suomen Näytelmäkirjailijaliiton]] perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana vuodesta 1933.<ref>[http://www.sunklo.fi/content.php?&id=17&mid=1&sid=9 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia] {{Wayback|1=http://www.sunklo.fi/content.php?&id=17&mid=1&sid=9 |päiväys=20070706175952 }}</ref> Hän oli mukana [[Ylioppilaskunnan laulajat|Ylioppilaskunnan Laulajissa]] ja [[Suomen Laulu (kuoro)|Suomen Laulussa]] ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka.
⚫
==Kunnianosoituksia==
Toiminut Suomen Laulun puheenjohtajana 1941<ref>Suomen Laulu 1900-1950 s. 121</ref>
⚫
Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu on ainakin Helsingissä (1970 lähtien)<ref>Helsingin kadunnimet 2</ref>, Alavudella, Nurmossa ja Teuvalla.<ref>Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu samannimisestä talosta (alun perin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta. Takala, Sakari, Ylikylä ennen ja nyt. Lapua 1982. </ref> Helsingin Järviluomantie on poistunut 2013<ref>[http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kvsto2008/Esityslista4/Halke_2008-02-13_Kvsto_04_El.html Helsingin kaupungin esityslistat]</ref>.
Hän johti 1900-luvun alkuvuosina [[Ylioppilaskunnan Laulajat|Ylioppilaskunnan Laulajien]] alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä.<ref>Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908</ref> Järviluoma keräsi [[Toivo Kuula]]n kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941.<ref>Plari no 3, 2001</ref> <ref name=aamulehti/>


⚫
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde<ref>[https://runeberg.org/aikalais/1934/0274.html Aikalaiskirja] s. 276. Project Runeberg</ref> Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa<ref>[http://www.finlit.fi/kia/tietopalvelu/yleisltl.htm Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.] {{Wayback|1=http://www.finlit.fi/kia/tietopalvelu/yleisltl.htm |päiväys=20131203003555 }}</ref> ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. ''Pohjalaisia'' on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.<ref>Aineiston luovuttaja, Fax-kirjeenvaihto 11.8.1998</ref>
⚫
Järviluomasta on tehty muotokuvia.<ref>[http://www.kolumbus.fi/esko.riste/AJ_taidemallina.htm Artturi Järviluoma taideteoksissa]</ref> Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.<ref>Vaasa 13.8.1979 Sivu 5</ref>


⚫
==Kunnianosoituksia==
⚫
Järviluoma on saanut kaksi suomalaista kunniamerkkiä ja Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkin<ref name=":0" />.
⚫
Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä (1970 lähtien)<ref>Helsingin kadunnimet 2</ref>, Alavudelta, Nurmosta ja Teuvalta.<ref>Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu sennimisestä talosta (alun perin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta. Takala, Sakari, Ylikylä ennen ja nyt. Lapua 1982. </ref> Helsingin Järviluomantie poistui<ref>[http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kvsto2008/Esityslista4/Halke_2008-02-13_Kvsto_04_El.html Helsingin kaupungin esityslistat]</ref>.
⚫
Järviluomasta on tehty muotokuvia.<ref>[https://eskoriste.wordpress.com/aj_taidemallina/ Artturi Järviluoma taideteoksissa]</ref> Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.<ref>Vaasa 13.8.1979 Sivu 5</ref>
⚫
Järviluoma on saanut kaksi suomalaista kunniamerkkiä ja Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkin<ref name=":0">{{Kirjaviite | Nimeke =
Juhani Ahosta Saima Harmajaan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja | Vuosi = 1938 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY}}</ref><ref>[http://www.rozentals-seura.fi/kieli-ja-kulttuuri/rainis-joosef-ja-hanen-veljensa/]</ref>.


Latvian kansallisteatterin kunniajäsen<ref>HS 26.6.1936 s. 6</ref>


== Teokset ==
== Teokset ==
Rivi 43: Rivi 51:
* ''Vain ihmisiä'' (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
* ''Vain ihmisiä'' (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
* ''Pojusta tulee sotamies'' (1940) (pienoisnäytelmä)
* ''Pojusta tulee sotamies'' (1940) (pienoisnäytelmä)
* ''Sovun soihtu'' (1934) – sanomalehtimiesmaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei koskaan esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)
* ''Sovun soihtu'' (1934), lehtimaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei ole esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)


=== Pakinoita ===
=== Pakinoita ===
Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä ''Köpi'' ja ''Helena''
Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena<ref name="Nimetön-rCrX-1">Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.</ref> <ref>Waldemar Rantoja Etelä-Pohjalaisia kirjailijoita. WSOY 1935</ref>

* Pakinakokoelma: Helena ''Kulmapeilistäni'' (1936)
* Pakinakokoelma: Helena ''Kulmapeilistäni'' (1936)



=== Toimittajana ===
=== Toimittajana ===
Rivi 68: Rivi 78:


=== Radio ===
=== Radio ===
Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa ''Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona'' (1935, nimimerkillä ''Beani'' kuunnelma) ja ''Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918'' (1938) sekä
Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa ''Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona'' (1935, nimimerkillä ''Beani kuunnelma'') ja ''Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918'' (1938).Kuunneltavissa Ylen elävässä arkistossa <ref> HS 29.3.1938 </ref>
sekä
⚫
''Kelpaanko minäkin?'' Kuulokuvia sankarimuistojen. velvoituksesta, kirj. Artturi Järviluoma <ref> HS 17.05.1941 </ref>

Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa.<ref> HS 20.6.1940. , HS 5.7.1939 </ref>
Esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21" "Kilpailun järjestäjänä ja erotuomarina Köpi" <ref> HS 20.6.1940.</ref>
Kysymykset ja ajankohta ovat Artturi Järviluoman jäämistössä.
On myös ainakin toinen 5.7.1939 <ref>HS 5.7.1939</ref>


Radiourasta löytyy kirjallisuudesta vain viittaus.<ref name="Nimetön-rCrX-1"/> Oli kuitenkin mukana useissa radio-ohjelmissa<ref>HS 25.03.1938, 01.05.1940, 02.02.1936, 13.11.1937, 17.01.1939, 17.11.1938, 10.07.1936, 26.11.1937, 24.10.1935, 13.05.1938 </ref>
⚫
''Kelpaanko minäkin?'' Kuulokuvia sankarimuistojen. velvoituksesta, kirj. Artturi Järviluoma (HS 17.05.1941)


Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa, esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21".<ref>Kysymykset ja ajankohta löytyvät paperilta Artturi Järviluoman jäämistöstä. Löytyy myös HS aikakone päivän radio-ohjelmasta :"Kilpailun järjestäjänä ja erotuomarina Köpi"</ref> ja myös ainakin 5.7.1939


Radiourasta ei ollut aiemmin tarkempaa todistettavaa tietoa, mutta muun muassa viittaus löytyi.<ref name=":0">Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.</ref> Helsingin Sanomien vuonna 2017 avattu Aikakone, eli noin 110 vuoden lehtiarkisto, löytää useampia ohjelmia, joissa Järviluoma oli tekijänä.


==Artturi Järviluoma roolihenkilönä==
==Artturi Järviluoma roolihenkilönä==
* Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18<ref>[http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kuula/00muut/txt00_6.html# Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt.]</ref>
* Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18<ref>[http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kuula/00muut/txt00_6.html# Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt.] {{Wayback|1=http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kuula/00muut/txt00_6.html |päiväys=20151022001336 }}</ref>
* Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II<ref> [http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=164&pid=3739 Yksi on laulu ylitse muiden II.]</ref>
* Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II<ref> [http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=164&pid=3739 Yksi on laulu ylitse muiden II.]</ref>
* Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001
* Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001
Rivi 88: Rivi 103:
*{{Kansallisbiografia|id=4969|nimi=Järviluoma, Artturi|tekijä=Lasse Koskela|ajankohta=4.5.2001}}
*{{Kansallisbiografia|id=4969|nimi=Järviluoma, Artturi|tekijä=Lasse Koskela|ajankohta=4.5.2001}}
*[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kalevala_nayttamotaiteessa_10142.html#media=10144 Kalevala näyttämötaiteessa (2.3.1935)] (Olli Nuorto ja Artturi Järviluoma keskustelevat). Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
*[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kalevala_nayttamotaiteessa_10142.html#media=10144 Kalevala näyttämötaiteessa (2.3.1935)] (Olli Nuorto ja Artturi Järviluoma keskustelevat). Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
*[http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=573&a=4992 radiokuunnelma ''Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918'' (1938)] Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
*[http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=573&a=4992 radiokuunnelma ''Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918'' (1938)]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
*Reino Kallio, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Helsinki 2009, s. 180–183.
*Reino Kallio, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Helsinki 2009, s. 180–183.
*Reino Kallio, Elämän mittainen väitös. Lahti 2019, s. 126–142.
*Reino Kallio, Elämän mittainen väitös. Lahti 2019, s. 126–142.
*Raija Pesonen-Leinonen: [http://www.ncp.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/A19_verkkojulkaisu.pdf Artturi Järviluoman Pohjalaisia: Näytelmä, ooppera, elokuva]. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu 2008. Viitattu 12.7.2011.
*Raija Pesonen-Leinonen: [http://www.ncp.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/A19_verkkojulkaisu.pdf Artturi Järviluoman Pohjalaisia: Näytelmä, ooppera, elokuva]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu 2008. Viitattu 12.7.2011.


{{auktoriteettitunnisteet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}

Nykyinen versio 8. elokuuta 2024 kello 18.43

Artturi Järviluoma
Henkilötiedot
Syntynyt9. elokuuta 1879
Alavus
Kuollut31. tammikuuta 1942 (62 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti journalisti, kirjailija
Kirjailija
Esikoisteos Pohjalaisia (1914)
Muuta tietoa

Kuorolaulun ja pohjalaisen kansanmusiikin aktiivi

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, kirjailijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus – 31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen journalisti, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä Pohjalaisia, jonka on katsottu pääosin perustuvan Anton Kankaan näytelmäkäsikirjoitukseen Härmäläisiä.[1] Teoksen pohjalta Leevi Madetoja sävelsi myöhemmin oopperan.[2][3]

Elämänvaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artturi Järviluoman isä oli alavutelainen kauppias Jernström. Hän suomalaistutti nimensä isoisänsä Nurmossa omistaman torpan nimen mukaan. Järviluoma kävi Vaasan Lyseota, mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia[4]. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Helsingin reaalilyseosta 1901. Järviluoma opiskeli Helsingin yliopistossa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.[5][2][3]

Järviluoma toimi eri sanomalehdissä avustajana, kirjeenvaihtajana ja toimittajana, muun muassa Vaasa-lehdessä ja Uudessa Suomessa. Hän oli Iltalehden toimitussihteerinä 1923–1925. Järviluoma kirjoitti salanimillä satoja pakinoita eri julkaisuihin. Järviluoma toimi myös liikealalla kauppiaana Alavudella, oli postiharjoittelijana Vaasassa ja opettajana Ilmajoen kansanopistossa 1903–1904.[2][3]

Järviluoman tunnetuin teos oli 1914 julkaistu ja Bergbomin palkinnon saanut kansannäytelmä Pohjalaisia, joka käännettiin 10 kielelle, sovitettiin elokuviksi ja jonka Leevi Madetoja sävelsi oopperaksi. Järviluoma kirjoitti näytelmänsä 1913 vastalauseena sille että hän eräässä tilaisuudessa oli nähnyt esitettävän pohjalaista kansanlaulua pilanumerona. Järviluoma julkaisi myös kansankomedian Meijeri 1925 ja näytelmän Vain ihmisiä 1933. Hän sovitti elokuviksi, sekä mykälle että äänifilmille, useita tunnettuja suomalaisia näytelmiä. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton ja Latvian Kansallisteatterin kunniajäsen.[2][3]

Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.[6] Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana vuodesta 1933.[7] Hän oli mukana Ylioppilaskunnan Laulajissa ja Suomen Laulussa ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Toiminut Suomen Laulun puheenjohtajana 1941[8] Hän johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan Laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä.[9] Järviluoma keräsi Toivo Kuulan kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941.[10] [2]

Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde[11] Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa[12] ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. Pohjalaisia on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.[13]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä (1970 lähtien)[14], Alavudelta, Nurmosta ja Teuvalta.[15] Helsingin Järviluomantie poistui[16].

Järviluomasta on tehty muotokuvia.[17] Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.[18]

Järviluoma on saanut kaksi suomalaista kunniamerkkiä ja Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkin[19][20].

Latvian kansallisteatterin kunniajäsen[21]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pohjalaisia (1914)
  • Meijeri (1925) (käännetty Latviaksi 1925.)[22]
  • Vain ihmisiä (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
  • Pojusta tulee sotamies (1940) (pienoisnäytelmä)
  • Sovun soihtu (1934), lehtimaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei ole esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)

Pakinoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena[23] [24]

  • Pakinakokoelma: Helena Kulmapeilistäni (1936)


Toimittajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen Laulu: Juhlajulkaisu 1900–1920 (1920)
  • Vaasan suomalainen lyseo: 1880–1930 (1930)
  • Etelä-Pohjalaisten Laulukirja 1931 Etelä-Pohjalainen Osakunta

Elokuvakäsikirjoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvarooleja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona (1935, nimimerkillä Beani kuunnelma) ja Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938).Kuunneltavissa Ylen elävässä arkistossa [26] sekä Kelpaanko minäkin? Kuulokuvia sankarimuistojen. velvoituksesta, kirj. Artturi Järviluoma [27]

Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa.[28] Esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21" "Kilpailun järjestäjänä ja erotuomarina Köpi" [29] Kysymykset ja ajankohta ovat Artturi Järviluoman jäämistössä. On myös ainakin toinen 5.7.1939 [30]

Radiourasta löytyy kirjallisuudesta vain viittaus.[23] Oli kuitenkin mukana useissa radio-ohjelmissa[31]


Artturi Järviluoma roolihenkilönä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18[32]
  • Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II[33]
  • Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Reino Kallio Kansannäytelmä Pohjalaisia synnytti Jussi-patsaat.https://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelma-pohjalaisia-synnytti-jussi-patsaat/
  2. ↑ a b c d e Kirjailija Artturi Järviluoma 60-vuotias, Aamulehti, 09.08.1939, nro 211, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.08.2024
  3. ↑ a b c d Artturi Järviluoma 60-vuotias, Helsingin Sanomat, 09.08.1939, nro 211, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.08.2024
  4. ↑ Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla
  5. ↑ Waldemar Rantoja: Etelä-pohjalaisia kirjailijoita. 1935.
  6. ↑ Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Suomen Laulu 1900-1950 s. 121
  9. ↑ Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908
  10. ↑ Plari no 3, 2001
  11. ↑ Aikalaiskirja s. 276. Project Runeberg
  12. ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Aineiston luovuttaja, Fax-kirjeenvaihto 11.8.1998
  14. ↑ Helsingin kadunnimet 2
  15. ↑ Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu sennimisestä talosta (alun perin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta. Takala, Sakari, Ylikylä ennen ja nyt. Lapua 1982.
  16. ↑ Helsingin kaupungin esityslistat
  17. ↑ Artturi Järviluoma taideteoksissa
  18. ↑ Vaasa 13.8.1979 Sivu 5
  19. ↑ Juhani Ahosta Saima Harmajaan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. Porvoo: WSOY, 1938.
  20. ↑ [1]
  21. ↑ HS 26.6.1936 s. 6
  22. ↑ Helsingin Sanomat, HS 27.8.1925 sivu 5, Digitaalinen sanomalehtiarkisto, Helsingin yliopisto
  23. ↑ a b Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
  24. ↑ Waldemar Rantoja Etelä-Pohjalaisia kirjailijoita. WSOY 1935
  25. ↑ Elonet, Artturi Järviluoma
  26. ↑ HS 29.3.1938
  27. ↑ HS 17.05.1941
  28. ↑ HS 20.6.1940. , HS 5.7.1939
  29. ↑ HS 20.6.1940.
  30. ↑ HS 5.7.1939
  31. ↑ HS 25.03.1938, 01.05.1940, 02.02.1936, 13.11.1937, 17.01.1939, 17.11.1938, 10.07.1936, 26.11.1937, 24.10.1935, 13.05.1938
  32. ↑ Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt. (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Yksi on laulu ylitse muiden II.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Artturi_Järviluoma&oldid=22561133”