Ero sivun ”Gustaf Philip Creutz” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(22 välissä olevaa versiota 20 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Gustav Filip Creutz.jpg|pienoiskuva|oikea|Gustaf Philip Creutz]]
'''Gustaf Philip Creutz''' ([[1. toukokuuta]] [[1731]] [[Anjalan kartano]] – [[30. lokakuuta]] [[1785]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]]) oli Suomessa syntynyt ruotsalainen [[kreivi]], [[kansliapresidentti]], diplomaatti ja runoilija.
'''Gustaf Philip Creutz''' ([[1. toukokuuta]] [[1731]] [[Anjalan kartano]] – [[30. lokakuuta]] [[1785]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]]) oli Suomessa syntynyt ruotsalainen [[kreivi]], [[kansliapresidentti]], diplomaatti ja runoilija.


Creutzin vanhemmat olivat [[Malminkartano]]n omistaja, majuri ja kreivi Carl Creutz ja [[vapaaherra]]tar Barbro Helena Wrede af Elimä. Creutz opiskeli [[Turun Akatemia]]ssa vuosina 1748-1751 ja muutti sen jälkeen [[kansliakollegio]]n palvelukseen Tukholmaan. Creutz toimi kansliakollegiossa ensin ylimääräisenä kanslistina ja vuodesta 1756 vakinaisena kanslistina.
Creutzin vanhemmat olivat [[Malmgårdin kartano|Malminkartanon]] omistaja, majuri ja kreivi [[Carl Creutz]] ja [[vapaaherra]]tar Barbro Helena Wrede af Elimä. Creutz opiskeli [[Turun Akatemia]]ssa vuosina 1748–1751 ja muutti sen jälkeen [[kansliakollegio]]n palvelukseen Tukholmaan. Creutz toimi kansliakollegiossa ensin ylimääräisenä kanslistina ja vuodesta 1756 vakinaisena kanslistina.


Creutz oli Ruotsin alilähettiläänä [[Madrid]]issa 1763-1766 ja [[Pariisi]]ssa 1766-1772. Vuosina 1772-1783 hän oli Ruotsin suurlähettiläänä Pariisissa. Lähettiläänä ollessaan hän allekirjoitti [[3. huhtikuuta]] [[1783]] ruotsalais-amerikkalaisen ystävyys- ja kauppasopimuksen yhdessä [[Benjamin Franklin]]in kanssa. Palattuaan Ruotsiin kuningas [[Kustaa III]]:n kutsusta Creutz nimitettiin 1783 [[Uppsalan yliopisto]]n kansleriksi, [[valtaneuvos|valtaneuvokseksi]] ja valtakunnankanslian kansliapresidentiksi.
Creutz oli Ruotsin alilähettiläänä [[Madrid]]issa 1763–1766 ja [[Pariisi]]ssa 1766–1772. Vuosina 1772–1783 hän oli Ruotsin suurlähettiläänä Pariisissa. Lähettiläänä ollessaan hän allekirjoitti 3. huhtikuuta [[1783]] Ruotsin ja Amerikan välisen ystävyys- ja kauppasopimuksen yhdessä [[Benjamin Franklin]]in kanssa. Palattuaan Ruotsiin kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:n]] kutsusta Creutz nimitettiin 1783 [[Uppsalan yliopisto]]n kansleriksi, [[valtaneuvos|valtaneuvokseksi]] ja valtakunnankanslian kansliapresidentiksi.


Creutz kuului nuoruusvuosinaan runoilijapiiriin johon kuuluivat myös runoilijat [[Gustaf Fredrik Gyllenborg]] ja [[Hedvig Charlotta Nordenflycht]]. Creutzin kirjoitti pääasiassa [[paimenrunous|paimenrunoja]] eli pastoraaleja. Tunnetuimmat hänen runoistaan ovat ''Sommarqväde'' vuodelta 1756 sekä ''Atis och Camilla'' vuodelta 1761. Creutzin runoiljaura päättyi käytännössä vuonna 1763 kun hän ryhtyi diplomaatiksi.
Creutz oli [[Tankebyggarorden]]in jäsen. Salaseuraan kuuluivat myös runoilijat [[Gustaf Fredrik Gyllenborg]] ja [[Hedvig Charlotta Nordenflycht]]. Creutz kirjoitti pääasiassa [[paimenrunous|paimenrunoja]] eli pastoraaleja. Tunnetuimmat hänen runoistaan ovat ''Sommarqväde'' vuodelta 1756 sekä ''Atis och Camilla'' vuodelta 1761. Creutzin runoilijaura päättyi käytännössä vuonna 1763, kun hän ryhtyi diplomaatiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/Tankebyggarorden |nimeke=Litteraturbanken {{!}} Svenska klassiker som e-bok och epub |julkaisu=litteraturbanken.se |viitattu=2024-05-02}}</ref>


==Katso myös==
== Aiheesta muualla ==
* [[Creutz]]
* [http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3706/ Gustaf Philip Creutzin elämäkerta Kansallisbiografiassa]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{Ylioppilasmatrikkeli|7411|Gustaf Philip Creutz}}
* [http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7411 Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852]
<!--Kultt.hist 2 -->
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3706/ Gustaf Philip Creutzin elämäkerta Kansallisbiografiassa]


{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{DEFAULTSORT:Creutz, Gustaf Philip}}
[[Luokka:Suomenruotsalaiset kirjailijat]]


[[en:Gustaf Philip Creutz]]
{{AAKKOSTUS:Creutz, Gustaf Philip}}
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[pl:Gustaf Filip Creutz]]
[[sv:Gustaf Filip Creutz]]
[[Luokka:Vuonna 1731 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1785 kuolleet]]

Nykyinen versio 29. elokuuta 2024 kello 20.45

Gustaf Philip Creutz

Gustaf Philip Creutz (1. toukokuuta 1731 Anjalan kartano30. lokakuuta 1785 Tukholma, Ruotsi) oli Suomessa syntynyt ruotsalainen kreivi, kansliapresidentti, diplomaatti ja runoilija.

Creutzin vanhemmat olivat Malminkartanon omistaja, majuri ja kreivi Carl Creutz ja vapaaherratar Barbro Helena Wrede af Elimä. Creutz opiskeli Turun Akatemiassa vuosina 1748–1751 ja muutti sen jälkeen kansliakollegion palvelukseen Tukholmaan. Creutz toimi kansliakollegiossa ensin ylimääräisenä kanslistina ja vuodesta 1756 vakinaisena kanslistina.

Creutz oli Ruotsin alilähettiläänä Madridissa 1763–1766 ja Pariisissa 1766–1772. Vuosina 1772–1783 hän oli Ruotsin suurlähettiläänä Pariisissa. Lähettiläänä ollessaan hän allekirjoitti 3. huhtikuuta 1783 Ruotsin ja Amerikan välisen ystävyys- ja kauppasopimuksen yhdessä Benjamin Franklinin kanssa. Palattuaan Ruotsiin kuningas Kustaa III:n kutsusta Creutz nimitettiin 1783 Uppsalan yliopiston kansleriksi, valtaneuvokseksi ja valtakunnankanslian kansliapresidentiksi.

Creutz oli Tankebyggarordenin jäsen. Salaseuraan kuuluivat myös runoilijat Gustaf Fredrik Gyllenborg ja Hedvig Charlotta Nordenflycht. Creutz kirjoitti pääasiassa paimenrunoja eli pastoraaleja. Tunnetuimmat hänen runoistaan ovat Sommarqväde vuodelta 1756 sekä Atis och Camilla vuodelta 1761. Creutzin runoilijaura päättyi käytännössä vuonna 1763, kun hän ryhtyi diplomaatiksi.[1]

  • Kotivuori, Yrjö: Gustaf Philip Creutz. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  1. Litteraturbanken | Svenska klassiker som e-bok och epub litteraturbanken.se. Viitattu 2.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]