Ero sivun ”Web-sovellus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Teknologiat ja kehittäminen: Puhekieliset sanat yleiskielisiksi (serverit palvelimiksi). |
||
| (18 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Horde-portal.png| |
[[Image:Horde-portal.png|pienoiskuva|[[Horde (ohjelma-alusta)|Horde]] [[Ryhmätyösovellus|groupware]] on tyypillinen web-sovellus]] |
||
'''Web-sovellus''' on [[ |
'''Web-sovellus''' tai '''verkkosovellus''' on [[sovellusohjelma]], jolla on [[verkkoselain|verkkoselaimella]] käytettävä käyttöliittymä. Web-sovelluksen käyttöliittymä on toteutettu [[verkkosivu]]jen tekoon käytettävillä tekniikoilla. |
||
[[World Wide Web|Web]]istä on kehittynyt uusi ohjelmistosuoritusalusta |
[[World Wide Web|Web]]istä on kehittynyt uusi ohjelmistosuoritusalusta, jolla voidaan toteuttaa monen tasoisia teknisesti erilaisia sovelluksia. |
||
Web-sovellukset voidaan jakaa kolmeen tekniseen vaikeustasoon: |
Web-sovellukset voidaan jakaa kolmeen tekniseen vaikeustasoon{{Kenen mukaan}}: |
||
* Teknisesti helpot web-sivustot (esimerkiksi Expression Web tai [[Adobe Dreamweaver|Dreamweaver]] |
* Teknisesti helpot web-sivustot (esimerkiksi Expression Web- tai [[Adobe Dreamweaver|Dreamweaver]]-toteutukset). |
||
* Kevyet web-sovellukset (esimerkiksi [[sisällönhallinta]]). |
* Kevyet web-sovellukset (esimerkiksi [[sisällönhallinta]]). |
||
* Raskaasti kuormitetut, kompleksiset web-sovellukset (esimerkiksi [[youtube]].com, qq.com, [[facebook]].com). |
* Raskaasti kuormitetut, kompleksiset web-sovellukset (esimerkiksi [[YouTube|youtube]].com, qq.com, [[facebook]].com). |
||
Ad-hoc |
Ad-hoc-kehittämisprosessit eivät toimi suurissa kompleksisissa web-sovelluksissa.{{Kenen mukaan}} Monipuolisten ja monimutkaisten ohjelmistojen toteutukseen tarvitaan selkeitä prosesseja ja menetelmiä.{{Kenen mukaan}} [[Web-ohjelmistotekniikka]] tutkii menetelmiä ja prosesseja web-sovellusten laadun parantamiseksi. |
||
Web-sovelluksien tekoon on useita web-sovelluskehyksiä, joita ovat esimerkiksi [[Django (ohjelmistokehys)|Django]] ja [[Ruby on Rails]]. |
|||
[[Luokka:Ohjelmistot]] |
|||
== Teknologiat ja kehittäminen == |
|||
Web-sovellusten kehittäminen on nykypäivänä mahdollista monilla eri työkaluilla. Web-kehittämistä voi tehdä koodieditorin ([[Visual Studio Code|VS Code]], XCode, Atom, tai vastaava) avulla sekä kehitettävän aplikaation ajamiseen tarvitaan myös palvelin, jolla luotu koodi ajetaan. [[Palvelin|Palvelimen]] voi mahdollistaa esimerkiksi [[CodeSandbox|Codesandbox]]-työkalu, jolloin oman web-sovelluksen ajaminen on helppoa. Codesandboxin kaltaisten palveluiden avulla web-sovellusten luominen ja testaaminen on mahdollista suoraan selaimessa. Tällaiset ympäristöt ovat erityisen käteviä aloittelijoille, jotka haluavat kokeilla ideoitaan ilman monimutkaista asennusprosessia. |
|||
Web-sovellusten kehittämiseen on käytettävissä laaja valikoima teknologioita. Suosittuja nykyään käytössä olevia web-kehittämiseen tarkoitettuja ohjelmointikieliä voi käyttää esimerkiksi [[HTML]], [[Cascading Style Sheets|CSS]] tai [[JavaScript]]iä. Nämä kolme ohjelmointikieltä luovat perustan web-sovellusten kehittämiselle. Kyseiset ohjelmointikielet ovat selainpuolen teknologioita. Palvelinpuolelle on omansa, kuten [[PHP]], [[Python (ohjelmointikieli)|Python]], [[Ruby]] tai [[Node.js]]. |
|||
HTML käyttö kohdistuu web-sovellusten sisällön määrittämiseen ja CSS avulla web-sovelluksen eri komponenttien tyylejä pystyy muokkaamaan, jolloin sovelluksesta saa [[käyttäjäkokemus]]ta parantavan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.w3schools.com/js/default.asp|nimeke=JavaScript Tutorial|julkaisu=www.w3schools.com|viitattu=2023-07-26|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. "JavaScript-kielen käyttö on lisääntynyt ja perinteisten tekniikoiden rinnalle on noussut uusia menetelmiä. JavaScript-pohjaisia komponentteja julkaistaan kiihtyvällä tahdilla" <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/118431/haavisto_joona.pdf;jsessionid=2FB3ECAA1E64B96B53A99EE2627AB963?sequence=1|nimeke=Web-sovelluskehityksen modernit tekniikat|tekijä=Joona Haavisto|ajankohta=22.11.2016|julkaisija=Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma}}</ref>. JavaScriptin ensimmäinen versio on julkaistu 1995 ja sitä kehitetään jatkuvasti edelleen. JavaScriptiä on helppo oppia ja sen käyttö kohdistuu web-sivujen toiminnallisuuksien ohjelmoimiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.w3schools.com/js/default.asp|nimeke=JavaScript Tutorial|julkaisu=www.w3schools.com|viitattu=2023-07-26|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> |
|||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
[[Luokka:Web-sovellukset|*]] |
|||
[[Luokka:World Wide Web]] |
[[Luokka:World Wide Web]] |
||
Nykyinen versio 2. syyskuuta 2024 kello 06.21
Web-sovellus tai verkkosovellus on sovellusohjelma, jolla on verkkoselaimella käytettävä käyttöliittymä. Web-sovelluksen käyttöliittymä on toteutettu verkkosivujen tekoon käytettävillä tekniikoilla.
Webistä on kehittynyt uusi ohjelmistosuoritusalusta, jolla voidaan toteuttaa monen tasoisia teknisesti erilaisia sovelluksia. Web-sovellukset voidaan jakaa kolmeen tekniseen vaikeustasoon:
- Teknisesti helpot web-sivustot (esimerkiksi Expression Web- tai Dreamweaver-toteutukset).
- Kevyet web-sovellukset (esimerkiksi sisällönhallinta).
- Raskaasti kuormitetut, kompleksiset web-sovellukset (esimerkiksi youtube.com, qq.com, facebook.com).
Ad-hoc-kehittämisprosessit eivät toimi suurissa kompleksisissa web-sovelluksissa. Monipuolisten ja monimutkaisten ohjelmistojen toteutukseen tarvitaan selkeitä prosesseja ja menetelmiä. Web-ohjelmistotekniikka tutkii menetelmiä ja prosesseja web-sovellusten laadun parantamiseksi.
Web-sovelluksien tekoon on useita web-sovelluskehyksiä, joita ovat esimerkiksi Django ja Ruby on Rails.
Teknologiat ja kehittäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Web-sovellusten kehittäminen on nykypäivänä mahdollista monilla eri työkaluilla. Web-kehittämistä voi tehdä koodieditorin (VS Code, XCode, Atom, tai vastaava) avulla sekä kehitettävän aplikaation ajamiseen tarvitaan myös palvelin, jolla luotu koodi ajetaan. Palvelimen voi mahdollistaa esimerkiksi Codesandbox-työkalu, jolloin oman web-sovelluksen ajaminen on helppoa. Codesandboxin kaltaisten palveluiden avulla web-sovellusten luominen ja testaaminen on mahdollista suoraan selaimessa. Tällaiset ympäristöt ovat erityisen käteviä aloittelijoille, jotka haluavat kokeilla ideoitaan ilman monimutkaista asennusprosessia.
Web-sovellusten kehittämiseen on käytettävissä laaja valikoima teknologioita. Suosittuja nykyään käytössä olevia web-kehittämiseen tarkoitettuja ohjelmointikieliä voi käyttää esimerkiksi HTML, CSS tai JavaScriptiä. Nämä kolme ohjelmointikieltä luovat perustan web-sovellusten kehittämiselle. Kyseiset ohjelmointikielet ovat selainpuolen teknologioita. Palvelinpuolelle on omansa, kuten PHP, Python, Ruby tai Node.js.
HTML käyttö kohdistuu web-sovellusten sisällön määrittämiseen ja CSS avulla web-sovelluksen eri komponenttien tyylejä pystyy muokkaamaan, jolloin sovelluksesta saa käyttäjäkokemusta parantavan[1]. "JavaScript-kielen käyttö on lisääntynyt ja perinteisten tekniikoiden rinnalle on noussut uusia menetelmiä. JavaScript-pohjaisia komponentteja julkaistaan kiihtyvällä tahdilla" [2]. JavaScriptin ensimmäinen versio on julkaistu 1995 ja sitä kehitetään jatkuvasti edelleen. JavaScriptiä on helppo oppia ja sen käyttö kohdistuu web-sivujen toiminnallisuuksien ohjelmoimiseen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ JavaScript Tutorial www.w3schools.com. Viitattu 26.7.2023. (englanti)
- ↑ Joona Haavisto: Web-sovelluskehityksen modernit tekniikat 22.11.2016. Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma.
- ↑ JavaScript Tutorial www.w3schools.com. Viitattu 26.7.2023. (englanti)