Ero sivun ”Oulankajoki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p En ole varma onko kuva pienen karhunkierroksen varrelta
p .
 
(47 välissä olevaa versiota 22 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Joki
{{Joki WD
| joen_nimi = Oulankajoki
| nimi = Oulankajoki
| alkuperäinen nimi =
| kuva = Karhunkierros.jpg
| kuva = Karhunkierros.jpg
| kuvateksti = Oulankajokea Karhunkierroksen varrelta.
| kuvateksti = Oulankajokea Karhunkierroksen varrelta.
| alkulähde = [[Salla]]
| maanosa = [[Eurooppa]]
| maat = [[Suomi]], [[Venäjä]]
| laskupaikka = [[Pääjärvi (Karjalan tasavalta)|Pääjärvi]]
| välihallintoalue1_nimi = Itsehallintoalue
| maat = [[Suomi]] ja [[Venäjä]] ([[Karjalan tasavalta]])
| välihallintoalue1 = [[Karjalan tasavalta]]
| pituus = 135
| välihallintoalue2_nimi = Piiri
| lähdekorkeus =
| välihallintoalue2 = [[Louhen piiri|Louhi]]
| virtaus =
| maakunta = [[Lappi]]
| valuma-alue =
| kunta = [[Salla]]
| vesistö_nimi = [[Koutajoen vesistö]]
| valuma-alue_nimi = [[Oulankajoen valuma-alue]]
| valuma-alue = 5566 km² <ref name=unece_ourwaters/>
| järvisyys =
| pääuoma =
| pääuoma_pituus = Louhen piiri
| yhtymisen_kohde =
| sivuhaarat = Savinajoki, Aventojoki, [[Kitkajoki]], [[Kuusinkijoki]]
| järvet =
| esteet =
| taajamat =
| alkulähde = Ylimmäinen Ulkujärvi {{efn|name=de}}<br>[[Salla]]
| lähdekorkeus = 252 m
| alkulähde_koordinaatit = {{Coord|66.7037|N|28.6134|E|näyttö=rivi|region:FI_type:river}}
| laskupaikka = [[Pääjärvi (Karjalan tasavalta)|Pääjärvi]], [[Venäjä]] <ref name=unece_ourwaters/>
| laskukorkeus = 101 m
| laskupaikka_koordinaatit = {{Coord|66.1816|N|30.6446|E|näyttö=rivi,otsikko|region:FI_type:river}}
| pituus = 135 km <ref name=unece_ourwaters/>
| keskileveys =
| suurinsyvyys =
| korkeusero = 151 m
| kaltevuus = 0,75 m/km
| keskiylivirtaama = 241 <ref name=unece_ourwaters/>
| virtaama = 25,5 <ref name=unece_ourwaters/>
| keskialivirtaama = 5,08 <ref name=unece_ourwaters/>
}}
}}
<mapframe latitude="66" longitude="29" zoom="4" height="270" width="270" text="Oulankajoki">
'''Oulankajoki''' on [[Koutajoen vesistö]]ön kuuluva joki [[Suomi|Suomessa]] ja [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Oulankajoki on 135 [[kilometri]]ä pitkä ja nykyisin siitä on Suomen puolella 105 kilometriä ja Venäjän puolella 30 kilometriä. Ennen vuoden [[1944]] [[Luovutetut alueet|alueluovutuksia]], lähes koko joki oli Suomen puolella.
[
{
"type": "ExternalData",
"service": "geoline",
"ids": "Q612111",
"properties": {
"stroke": "#00BFFF",
"stroke-width": 3,
"stroke-opacity": 1 }
}
]
</mapframe>
[[Tiedosto:Вид со склона горы Кивакка.jpg|pienoiskuva|Oulankajoen alajuoksua Venäjän puolella nähtynä [[Kivakkatunturi]]ta.]]


'''Oulankajoki''' ({{k-ru|Оланга|Olanga}} <ref name=vvv_olanka/>) on [[Koutajoen vesistö]]ön kuuluva joki [[Suomi|Suomessa]] ja [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Oulankajoki on 135 [[kilometri]]ä pitkä ja nykyisin siitä on Suomen puolella 105 kilometriä ja Venäjän puolella 30 kilometriä.
Oulankajoki saa alkunsa [[Salla]]sta, josta se virtaa kohti etelää. [[Kuusamo]]n kunnan puolelle tultuaan joki kääntyy kaakkoon ja virtaa Venäjän puolelle Karjalan tasavallan [[Louhen piiri]]n alueelle. Rajan ylitettyään joki virtaa itään syvän ja kapean [[Paanajärvi (järvi)|Paanajärven]] läpi, kääntyy jälleen kaakkoon ja laskee [[Pääjärvi (Karjalan tasavalta)|Pääjärveen]]. Suomen puolella suurimmat kosket ovat Taivalköngäs ja Kiutaköngäs. Suomen puolella Oulankajokeen laskee lännestä Savinajoki ja Aventojoki sekä itärajan tuntumassa [[Kitkajoki]]. Venäjän puolella siihen laskee ennen Paanajärveä, Kuusinkijoki.


== Joen kulku ==
Suuri osa Suomen puolella olevasta joesta kuuluu [[Oulangan kansallispuisto]]on. Venäjän puoleinen osa puolestaan kuuluu [[Paanajärven kansallispuisto]]on. Oulankajoen [[maisema|luonnon-]] ja [[maisema|kulttuurimaisemat]] ovat Ympäristöministeriön nimeämä [[kansallismaisema]].
Oulankajoki saa alkunsa [[Salla]]sta, josta se virtaa kohti etelää. [[Kuusamo]]n kunnan puolelle tultuaan joki kääntyy kaakkoon ja virtaa Venäjän puolelle Karjalan tasavallan [[Louhen piiri]]n alueelle. Rajan ylitettyään joki virtaa itään syvän ja kapean [[Paanajärvi (järvi)|Paanajärven]] (noin 132 m [[mpy.]]) läpi, kääntyy jälleen kaakkoon ja laskee [[Pääjärvi (Karjalan tasavalta)|Pääjärveen]].<ref name="KarjalaTopo1"/>


Suomen puolella suurimmat kosket ovat Taivalköngäs ja [[Kiutaköngäs]]. Joki virtaa yläjuoksulla noin 100 metriä ympäristöään alempana kuluttamassaan jokilaaksossa. Alajuoksulla joen ympäristö on alavaa maastoa ja joki [[Meanderi (geomorfologia)|meanderoi]] hiekkaisessa maaperässä. Meanderointi ja tulvien vaikutukset rajoittavat kasvillisuuden esiintymistä joen lähiympäristössä. Suomen puolella Oulankajokeen yhtyy pohjoisesta Savinajoki ja etelästä Aventojoki sekä itärajan tuntumassa [[Kitkajoki]]. Heti Venäjän puolella siihen laskee ennen Paanajärveä Suomen puolelta [[Kuusinkijoki]].<ref name=unece_ourwaters/>
Oulankajoki on erittäin näkyvästi esillä suositulla retkeilyreitillä [[Karhunkierros|Karhunkierroksella]].
<gallery>
OlangaRiver.jpg|Talvinen näkymä joesta Paanajärven kansallispuistossa
Берег реки Оланги - panoramio.jpg|Joen kuluttamia hiekkaisia joenäyräitä
Karhunkierros - Kiutakongas2.jpg|[[Kiutaköngäs]] Kuusamossa
Киваккоски и Кивакка - panoramio.jpg|Kivakkakoski ennen Pääjärveä
</gallery>


== Hydrologiaa ==
Oulankajoen suussa Pääjärven rannalla oli Oulangansuu-niminen kylä, joka oli [[Oulanka|Oulangan]] kunnan kirkonkylä. Nykyisin kylä on autio.
Oulankajoki tulvii keväisin, joskus syyssateiden johdosta syksylläkin. Tulvahuippu osuu yleisimmin toukokuun toiselle viikolle. Tulvaa seurataan laajasti ja ihmiset tulevat katsomaan Oulankajoen jäiden lähtöä.


Venäjällä joen alajuoksulla suoritetuista virtaamien määrityksistä ei ole tietoa, mutta Suomen puolella niitä on mitattu ''Oulangan tutkimusasemalla'' <ref name=asema/>. Vuosina 1966–1990 mitattiin [[virtaama|keskivirtaamaksi]] (MQ) 23,9&nbsp;m³/s ja vuosina 1990–2000 25,5&nbsp;m³/s. Muut virtaamien tilastolliset arvot olivat vuosina 1966–1990 (HQ) 462&nbsp;m³/s, (MHQ) 271&nbsp;m³/s, (MNQ) 4,92&nbsp;m³/s ja (NQ) 3,10&nbsp;m³/s. Vuosina 1990–2000 ne olivat (HQ) 404&nbsp;m³/s, (MHQ) 241&nbsp;m³/s, (MNQ) 5,08&nbsp;m³/s ja (NQ) 3,37&nbsp;m³/s.<ref name=unece_ourwaters/>
==Lähteitä==
* [http://www.joet.info/kitkajoki.htm Joet.info - Kuusamon jokia]
* [http://www.ruka.fi/kesa/nahtavyydet/?file=content_exec&id=183&submenu=479 Ruka.fi - Oulankajoki]


== Luontoarvoja ==
[[Luokka:Suomen joet]]
=== Vedenlaatu ===
[[Luokka:Karjalan tasavallan joet]]
''Oulangan tutkimusasemalla'' on seurattu joen veden kemiallista tilaa vuodesta 1966 mittaamalla veden arvoja neljästi vuodessa. [[Vedenlaatu]] on ollut yleensä erinomainen, mutta 1990-luvulla sen arvosana laski hyväksi. Esimerkiksi [[Happipitoisuus (limnologia)|happipitoisuus]] on pystytellyt yleensä 70–75&nbsp;% välissä, [[Fosforipitoisuus (limnologia)|fosforipitoisuus]] on laskenut 1980-luvulta arvosta 19-20 [[mikrogramma]]a litrassa vettä (&nbsp;μg/l) arvoon 16-17&nbsp;μg/l 2000-luvun alkuun tultaessa. Samalla aikavälillä ovat [[Typpipitoisuus (limnologia)|typpipitoisuudet]] laskeneet arvosta 350&nbsp;μg/l arvoon 200&nbsp;μg/l.<ref name=unece_ourwaters/>
[[Luokka:Luovutettujen alueiden joet]]
[[Luokka:Koutajoen vesistö]]
[[Luokka:Salla]]
[[Luokka:Kuusamo]]


=== Suojelualueita ===
Suuri osa Suomen puolella olevasta joesta kuuluu [[Oulangan kansallispuisto]]on. Venäjän puoleinen osa puolestaan kuuluu [[Paanajärven kansallispuisto]]on. Oulankajoen [[maisema|luonnon-]] ja [[maisema|kulttuurimaisemat]] ovat Ympäristöministeriön nimeämä [[kansallismaisema]]. Oulankajoki on erittäin näkyvästi esillä suositulla retkeilyreitillä [[Karhunkierros|Karhunkierroksella]] ja on teemana [[Oulangan luontokeskus|Oulangan luontokeskuksen]] pysyvässä luontonäyttelyssä.


== Historiaa ==
[[de:Oulankajoki]]
{{Pääartikkeli|[[Sallan–Kuusamon alue]]}}
Ennen vuoden [[1944]] [[Luovutetut alueet|alueluovutuksia]] lähes koko joki oli Suomen puolella. Oulankajoen suussa Pääjärven rannalla oli Oulangansuu-niminen kylä, joka oli [[Oulanka|Oulangan]] kunnan kirkonkylä. Nykyisin kylä on autio.

== Valuma-alue ==
Oulankajoen valuma-alueen pinta-ala on Paanajärven rantaan mitattuna 5&nbsp;566&nbsp;km² (tai 5&nbsp;330 &nbsp;km²<ref name=vvv_paanajarvi/>), joka on 29,6&nbsp;% koko Koutajoen 18&nbsp;800&nbsp;km² suuruisesta valuma-alueesta Vienanmeren rantaan mitattuna. Valuma-alueen yläjuoksulta jää 4&nbsp;915&nbsp;km²&nbsp;(88&nbsp;%) Suomen puolelle ja alajuoksulla 651&nbsp;km²&nbsp;(12&nbsp;%) Venäjän puolelle.<ref name=unece_ourwaters/>

== Lähteet ==
* [http://www.ruka.fi/kesa/nahtavyydet/?file=content_exec&id=183&submenu=479 Ruka.fi – Oulankajoki] {{Wayback|1=http://www.ruka.fi/kesa/nahtavyydet/?file=content_exec&id=183&submenu=479 |päiväys=20131102004618 }}
=== Huomioita ===
{{Huomiolista|viitteet=
* {{efn|name=de|Tieto on luettu saksankielisestä wikipedian artikkelista [[:de:Oulankajoki]].}}
}}
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
* <ref name="KarjalaTopo1">{{Verkkoviite| Osoite = http://biology.krc.karelia.ru/karelia/Q-36-XIII-2.htm| Nimeke = Topografinen karttalehti Q-36-XIII-2.htm| Selite = Kartalta löytyy joen loppuosuus Paanajärveltä Pääjärvelle koskineen.| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Karjalan tiedekeskus, Biologian instituutti, biology.krc.karelia.ru| Viitattu = 2013-05-24| Kieli = {{ru}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20131222005745/http://biology.krc.karelia.ru/karelia/Q-36-XIII-2.htm| arkistoitu = 2013-12-22}}</ref>
* <ref name=unece_ourwaters>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Our Waters: Joining Hands Across Borders | Selite = First Assessment of Transboundary Rivers, Lakes and Groundwaters | Vuosi =2007 | Sivu =40–42 | Julkaisupaikka = New York & Geneve | Julkaisija = Yhdistyneet Kansakunnat | Tunniste =ISSN: 1995-4352 | Isbn = 978-92-1-116972-0 | www = https://unece.org/DAM/env/water/blanks/assessment/assessmentweb_full.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 29.5.2021 | Kieli ={{en}} }}</ref>
* <ref name=asema>[https://www.oulu.fi/oulanka/node/15530 Oulangan tutkimusasema], Oulun yliopisto, 29.5.2021</ref>
* <ref name=vvv_olanka>{{VVV|155686|Река Оланга (Оуланка-йоки, Оуланкаёки)|29.5.2021}}</ref>
* <ref name=vvv_paanajarvi>{{VVV|155624|Озеро Пана-ярви (Панозеро, Паана-ярви)|29.5.2021}}</ref>
}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}

[[Luokka:Suomen joet]]
[[Luokka:Karjalan tasavallan joet]]
[[Luokka:Sallan joet]]
[[Luokka:Kuusamon joet]]
[[Luokka:Sallan–Kuusamon alueen joet]]
[[Luokka:Koutajoen vesistö]]
[[Luokka:Louhen piiri]]
[[Luokka:Oulangan kansallispuisto]]
[[Luokka:Karhunkierros]]
[[Luokka:Paanajärven kansallispuisto]]

Nykyinen versio 19. syyskuuta 2024 kello 22.34

Oulankajoki
Oulankajokea Karhunkierroksen varrelta.
Oulankajokea Karhunkierroksen varrelta.
Maanosa Eurooppa
Maat Suomi, Venäjä
Itsehallintoalue Karjalan tasavalta
Piiri Louhi
Maakunnat Lappi
Kunnat Salla
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Koutajoen vesistö
Valuma-alue Oulankajoen valuma-alue
Pinta-ala 5 566 km² [1]
Pääuoman pituus Louhen piiri
Joen uoman kohteita
Alkulähde Ylimmäinen Ulkujärvi [a]
Salla
  66.7037°N, 28.6134°E
Laskupaikka Pääjärvi, Venäjä [1]
  66.1816°N, 30.6446°E
Läpivirtausjärvet Paanajärvi
Sivu-uomat Savinajoki, Aventojoki, Kitkajoki, Kuusinkijoki
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 252 m
Laskukorkeus 101 m
Korkeusero 151 m
Pituus 135 km [1]
Kaltevuus 0,75 m/km
Keskiylivirtaama 241 m³/s (MHQ) [1]
Keskivirtaama 25,5 m³/s (MQ) [1]
Keskialivirtaama 5,08 m³/s (MNQ) [1]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
Kartta
Oulankajoki
Oulankajoen alajuoksua Venäjän puolella nähtynä Kivakkatunturita.

Oulankajoki (ven. Оланга, Olanga [2]) on Koutajoen vesistöön kuuluva joki Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä. Oulankajoki on 135 kilometriä pitkä ja nykyisin siitä on Suomen puolella 105 kilometriä ja Venäjän puolella 30 kilometriä.

Joen kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulankajoki saa alkunsa Sallasta, josta se virtaa kohti etelää. Kuusamon kunnan puolelle tultuaan joki kääntyy kaakkoon ja virtaa Venäjän puolelle Karjalan tasavallan Louhen piirin alueelle. Rajan ylitettyään joki virtaa itään syvän ja kapean Paanajärven (noin 132 m mpy.) läpi, kääntyy jälleen kaakkoon ja laskee Pääjärveen.[3]

Suomen puolella suurimmat kosket ovat Taivalköngäs ja Kiutaköngäs. Joki virtaa yläjuoksulla noin 100 metriä ympäristöään alempana kuluttamassaan jokilaaksossa. Alajuoksulla joen ympäristö on alavaa maastoa ja joki meanderoi hiekkaisessa maaperässä. Meanderointi ja tulvien vaikutukset rajoittavat kasvillisuuden esiintymistä joen lähiympäristössä. Suomen puolella Oulankajokeen yhtyy pohjoisesta Savinajoki ja etelästä Aventojoki sekä itärajan tuntumassa Kitkajoki. Heti Venäjän puolella siihen laskee ennen Paanajärveä Suomen puolelta Kuusinkijoki.[1]

  • Talvinen näkymä joesta Paanajärven kansallispuistossa
    Talvinen näkymä joesta Paanajärven kansallispuistossa
  • Joen kuluttamia hiekkaisia joenäyräitä
    Joen kuluttamia hiekkaisia joenäyräitä
  • Kiutaköngäs Kuusamossa
    Kiutaköngäs Kuusamossa
  • Kivakkakoski ennen Pääjärveä
    Kivakkakoski ennen Pääjärveä

Hydrologiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulankajoki tulvii keväisin, joskus syyssateiden johdosta syksylläkin. Tulvahuippu osuu yleisimmin toukokuun toiselle viikolle. Tulvaa seurataan laajasti ja ihmiset tulevat katsomaan Oulankajoen jäiden lähtöä.

Venäjällä joen alajuoksulla suoritetuista virtaamien määrityksistä ei ole tietoa, mutta Suomen puolella niitä on mitattu Oulangan tutkimusasemalla [4]. Vuosina 1966–1990 mitattiin keskivirtaamaksi (MQ) 23,9 m³/s ja vuosina 1990–2000 25,5 m³/s. Muut virtaamien tilastolliset arvot olivat vuosina 1966–1990 (HQ) 462 m³/s, (MHQ) 271 m³/s, (MNQ) 4,92 m³/s ja (NQ) 3,10 m³/s. Vuosina 1990–2000 ne olivat (HQ) 404 m³/s, (MHQ) 241 m³/s, (MNQ) 5,08 m³/s ja (NQ) 3,37 m³/s.[1]

Luontoarvoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vedenlaatu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulangan tutkimusasemalla on seurattu joen veden kemiallista tilaa vuodesta 1966 mittaamalla veden arvoja neljästi vuodessa. Vedenlaatu on ollut yleensä erinomainen, mutta 1990-luvulla sen arvosana laski hyväksi. Esimerkiksi happipitoisuus on pystytellyt yleensä 70–75 % välissä, fosforipitoisuus on laskenut 1980-luvulta arvosta 19-20 mikrogrammaa litrassa vettä ( μg/l) arvoon 16-17 μg/l 2000-luvun alkuun tultaessa. Samalla aikavälillä ovat typpipitoisuudet laskeneet arvosta 350 μg/l arvoon 200 μg/l.[1]

Suojelualueita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa Suomen puolella olevasta joesta kuuluu Oulangan kansallispuistoon. Venäjän puoleinen osa puolestaan kuuluu Paanajärven kansallispuistoon. Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat ovat Ympäristöministeriön nimeämä kansallismaisema. Oulankajoki on erittäin näkyvästi esillä suositulla retkeilyreitillä Karhunkierroksella ja on teemana Oulangan luontokeskuksen pysyvässä luontonäyttelyssä.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sallan–Kuusamon alue

Ennen vuoden 1944 alueluovutuksia lähes koko joki oli Suomen puolella. Oulankajoen suussa Pääjärven rannalla oli Oulangansuu-niminen kylä, joka oli Oulangan kunnan kirkonkylä. Nykyisin kylä on autio.

Valuma-alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulankajoen valuma-alueen pinta-ala on Paanajärven rantaan mitattuna 5 566 km² (tai 5 330  km²[5]), joka on 29,6 % koko Koutajoen 18 800 km² suuruisesta valuma-alueesta Vienanmeren rantaan mitattuna. Valuma-alueen yläjuoksulta jää 4 915 km² (88 %) Suomen puolelle ja alajuoksulla 651 km² (12 %) Venäjän puolelle.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tieto on luettu saksankielisestä wikipedian artikkelista de:Oulankajoki.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j Our Waters: Joining Hands Across Borders, s. 40–42. (First Assessment of Transboundary Rivers, Lakes and Groundwaters) New York & Geneve: Yhdistyneet Kansakunnat, 2007. ISSN: 1995-4352 ISBN 978-92-1-116972-0 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.5.2021). (englanniksi)
  2. ↑ Река Оланга (Оуланка-йоки, Оуланкаёки) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.5.2021. (venäjäksi)
  3. ↑ Topografinen karttalehti Q-36-XIII-2.htm (Kartalta löytyy joen loppuosuus Paanajärveltä Pääjärvelle koskineen.) Karjalan tiedekeskus, Biologian instituutti, biology.krc.karelia.ru. Arkistoitu 22.12.2013. Viitattu 24.5.2013. (venäjäksi)
  4. ↑ Oulangan tutkimusasema, Oulun yliopisto, 29.5.2021
  5. ↑ Озеро Пана-ярви (Панозеро, Паана-ярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.5.2021. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulankajoki&oldid=22645066”