Ero sivun ”Ruuhi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p linkki oikeaan artikkeliin
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
216 439 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(27 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Large pirogue by Mono river Benin.jpg|pienoiskuva|Suurehko ruuhi [[Mono_(joki)|Mono-joen]] rannalla [[Benin|Beninissä]].]]
'''Ruuhi''' on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.<ref name=hy_rume/> Ruuheksi kutsutaan suomessa myös alkukantaista ja talonpoikaista lautavenetyyppiä, joka on useimmin tasapohjainen. Tämän tyyppiset ruuhet ovat vanhimpia säilyneitä vesikulkuneuvoja, joiden levinneisyys on kattanut jo kauan koko maailman. Alkeellisesta rakenteestaan huolimatta, niitä valmistetaan edelleen monilla maailman syrjäisillä seuduilla.
'''Ruuhi''' on puunrungosta koverrettu [[vene]] tai [[kanootti]], jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu [[Palko|palkomainen]] muoto.<ref name=hy_rume/> Ruuheksi kutsutaan Suomessa myös alkukantaista ja talonpoikaista lautavenetyyppiä, joka on useimmin tasapohjainen. Tämän tyyppiset ruuhet ovat vanhimpia säilyneitä vesikulkuneuvoja, joiden levinneisyys on kattanut jo kauan koko maailman. Alkeellisesta rakenteestaan huolimatta, niitä valmistetaan ja käytetään edelleen monilla maailman syrjäisillä seuduilla.


== Valmistustavat ja käyttö ==
Ruuhet voidaan erotella valmistustavan mukaan yksinkertaisiin, laajennettuihin ja koottuihin ruuhiin. Yksinkertainen ruuhi valmistetaan kovertamalla yhtä puuta kaukalon tai palkomaiseen muotoon. Laajennettu ruuhi valmistetaan taivuttamalla erilailla muotoillun yksinkertaisen ruuhen laitoja nuotiolämmön avulla leveämmäksi ja mahdollisesti korottamalla sen laitoja lisälaudoilla. Koottu ruuhi valmistetaan liittämällä puisia lautoja tiiviisti toisiinsa ompelemalla, naulaamalla tai muulla tavalla. Pohjoismaiset veneet ovat kehittyneet laajennettujen ja koottujen ruuhien pohjalta.<ref name=x1/>
Ruuhet voidaan erotella valmistustavan mukaan yksinkertaisiin, laajennettuihin ja koottuihin ruuhiin. Yksinkertainen ruuhi valmistetaan kovertamalla yhtä puuta kaukalon tai palkomaiseen muotoon. Laajennettu ruuhi valmistetaan taivuttamalla eri lailla muotoillun yksinkertaisen ruuhen laitoja nuotiolämmön avulla leveämmäksi ja mahdollisesti korottamalla sen laitoja lisälaudoilla. Koottu ruuhi valmistetaan liittämällä puisia lautoja tiiviisti toisiinsa ompelemalla, naulaamalla tai muulla tavalla. Pohjoismaiset veneet ovat kehittyneet laajennettujen ja koottujen ruuhien pohjalta.<ref name=x1/>


Ruuhia käytettiin jo kivikaudella. Puunrunko, Pohjois-Euroopan oloissa yleensä iso ja helposti työstettävä [[haapa]], koverrettiin polttamalla ja työ viimeisteltiin kirvein ja taltoin - kivikaudella kivisin. Samantyyppisellä tavalla jotkut tropiikin luonnonkansat tekevät edelleen haapioita vastaavia veneitä. Ruuhi saatettiin myös kovertaa pystyssä olevaan puuhun, joka jossain valmistusvaiheessa kaadettiin. Ruuhi ei sopinut avomerimatkoihin, sillä sen laidat olivat erittäin matalat. Sillä ei kannattanut lähteä kauas rannikosta. Ruuhi muuttui vaaralliseksi jo keskisuurella järvellä, jos tuli kova aallokko. Ruuhi ei paksupuisena kuitenkaan uponnut, vaikka olisikin kaatunut tai täyttynyt vedellä. Veden saattoi melko nopeasti kauhoa pois, sillä sitä ei mahtunut ruuheen paljon. Ruuhen täyttyessä vedellä suurin vaara saattoikin olla kylmettyminen märkänä.
Ruuhia käytettiin jo kivikaudella. Puunrunko, Pohjois-Euroopan oloissa yleensä iso ja helposti työstettävä [[haapa]], koverrettiin polttamalla ja työ viimeisteltiin kirvein ja taltoin - kivikaudella kivisin. Tällaista venettä kutsuttiin Suomessa ''haapioksi''. Samantyyppisellä tavalla jotkut tropiikin luonnonkansat tekevät veneitä yhä. Ruuhi saatettiin myös kovertaa pystyssä olevaan puuhun, joka jossain valmistusvaiheessa kaadettiin. Ruuhella ei kannattanut lähteä kauas rannikosta, sillä sen laidat olivat erittäin matalat. Tämän takia ruuhi muuttui vaaralliseksi jo keskisuurella järvellä, jos tuli kova aallokko. Ruuhi ei paksupuisena kuitenkaan uponnut, vaikka olisikin kaatunut tai täyttynyt vedellä. Veden saattoi melko nopeasti kauhoa pois, sillä sitä ei mahtunut ruuheen paljon. Ruuhen täyttyessä vedellä suurin vaara saattoikin olla kylmettyminen märkänä.


[[Kuva:Dugout canoe on land.jpg|thumb|right|240px|Ruuhen rakentamista nykyaikana.]]
[[Tiedosto:Dugout canoe on land.jpg|pienoiskuva|240px|Ruuhen rakentamista nykyaikana.]]
[[File:Dugout boats at Kierikki Stone Age Centre Oulu Finland.jpg|thumb|Ruuhia, Kierikkikeskus, Oulu]]
[[Tiedosto:Dugout boats at Kierikki Stone Age Centre Oulu Finland.jpg|pienoiskuva|Ruuhia, [[Kierikkikeskus]], [[Oulu]]]]
[[File:Dugout boat on the Zambezi River.jpg|thumb|Ruuhta käytetään vielä kalastukseen Zambezi-joella]]
[[Tiedosto:Dugout boat on the Zambezi River.jpg|pienoiskuva|Ruuhta käytetään vielä kalastukseen [[Sambesi|Sambesi-joella]]]]
[[Tiedosto:Across the lagoon.jpg|pienoiskuva|Nainen ylittää [[Grand-Popo|Grand-Popon]] [[laguuni|laguunia]] Beninissä sauvomalla ruuhta.]]
Jo kivikauden lopulla ruuhi alkoi syrjäytyä, kun [[Itämeri|Itämeren]] ja luultavasti Suomenkin vesistöissä tulivat käyttöön [[nahkapohjainen vene|nahkapohjaiset veneet]]. Rautakaudella tulivat käyttöön [[puuvene]]et. Ruuhia on silti satunnaisesti käytetty sisävesistöissä vielä historiallisellakin ajalla. Isoista veneistään tunnetut [[viikingit]]kin käyttivät ruuhia ja muita pieniä veneitä [[idäntie]]llä, [[Venäjä]]n suuria jokia kulkiessaan, sillä ruuhia oli paljon helpompi kantaa vesireittien välillä olevien [[taipale]]iden yli. Vaarana olivat myös taipaleiden kohdilla vaanivat vihamieliset kansat.
Jo kivikauden lopulla ruuhi alkoi syrjäytyä, kun [[Itämeri|Itämeren]] ja luultavasti Suomenkin vesistöissä tulivat käyttöön [[nahkapohjainen vene|nahkapohjaiset veneet]]. [[Rautakausi|Rautakaudella]] tulivat käyttöön [[puuvene]]et. Ruuhia on silti satunnaisesti käytetty sisävesistöissä vielä historiallisellakin ajalla. Isoista veneistään tunnetut [[viikingit]]kin käyttivät ruuhia ja muita pieniä veneitä [[idäntie]]llä, [[Venäjä]]n suuria jokia kulkiessaan, sillä ruuhia oli paljon helpompi kantaa vesireittien välillä olevien [[taipale]]iden yli. Vaarana olivat myös taipaleiden kohdilla vaanivat vihamieliset kansat.


== Nimityksiä ==
== Nimityksiä ==
=== Etymologia ===
=== Etymologia ===
''Ruuhi'' merkitsee tasapohjaista ja kaukalomaista venettä tai kaukaloa, kourua tai ränniä, jolla on vastineita myös lähisukulaiskielissä. Karjalassa se tarkoittaa ruumisarkkua, kaukalomaista venettä tai syöttökaukaloa, vepsän kielessä ''rūh'' merkitsee haapiota tai ruuhta, vatjassa ''rūhipū'' ruumisarkkua ja virossa ''ruhi'' haapiota tai kaukaloa. Sanaa käytettiin myös germaanisissa kielissä, jonka alkumuoto on ''*þrūx''. Suomen kielessä sana ''ruuhi'' esiintyi kirjoitettuna ensimmäisen kerran vuonna 1637 [[Ericus Schroderus|Ericus Schroderuksen]] tulkkisanakirjassa.<ref name=ety1077/>
''Ruuhi'' merkitsee tasapohjaista ja kaukalomaista venettä tai kaukaloa, kourua tai ränniä, jolla on vastineita myös lähisukulaiskielissä. Karjalassa se tarkoittaa ruumisarkkua, kaukalomaista venettä tai syöttökaukaloa, [[Vepsän_kieli|vepsän kielessä]] ''rūh'' merkitsee haapiota tai ruuhta, [[Vatja|vatjassa]] ''rūhipū'' ruumisarkkua ja [[Viron_kieli|virossa]] ''ruhi'' haapiota tai kaukaloa. Sanaa käytettiin myös [[Germaaniset_kielet|germaanisissa kielissä]], jonka alkumuoto on ''*þrūx''. Suomen kielessä sana ''ruuhi'' esiintyi kirjoitettuna ensimmäisen kerran vuonna 1637 [[Ericus Schroderus|Ericus Schroderuksen]] tulkkisanakirjassa.<ref name=ety1077/>


===Lautavene===
===Lautavene===
Rivi 18: Rivi 21:


=== Tieteellisissä teksteissä ===
=== Tieteellisissä teksteissä ===
Arkeologiassa sanaa ruuhi käytetään yleisnimenä puusta koverretuista vesikulkuneuvoista.<ref name=hy_rume/> Muissa kielissä tämän tyyppiset alukset on yleensä nimetty ''kanootista'' johdetuilla sanoilla ({{k-en|dugout canoe}}, {{k-es|cayuco}}, {{k-it|cayuco}}, {{k-nl|kano tai coomstamkano}}) tai ''tukkiin'' viittavista sanoista ({{k-en|logboat}}, {{k-da|stammebåd}}, {{k-no|stokkebåt}}, {{k-sv|stockbåt}}, {{k-el|monoxylon}} (''"yksipuu"''), {{k-en|monoxylon}}, {{k-fr|monoxyle}}, {{k-cs|monoxyl}}, {{k-de|Einbaum}} ja {{k-et|ühepuupaat}}). Myös puun lajiin voidaan viitata ({{k-et|haabjas}}, {{k-fi|haapio}} (valmistettu [[haapa|haavasta]]<ref name=hy_rume/>), {{k-lt|luotas}}, {{k-vep|ruhj}}, {{k-fi|honkio}} (valmistettu [[mänty|männystä]]<ref name=hy_rume/>) ja ''ruuhi'', {{k-ru|Чёлн}}, {{k-fr|pirogue}}).
[[Arkeologia|Arkeologiassa]] sanaa ruuhi käytetään yleisnimenä puusta koverretuista vesikulkuneuvoista.<ref name=hy_rume/> Muissa kielissä tämän tyyppiset alukset on yleensä nimetty ''[[Kanootti|kanootista]]'' johdetuilla sanoilla ({{k-en|dugout canoe}}, {{k-es|cayuco}}, {{k-it|cayuco}}, {{k-nl|kano tai coomstamkano}}) tai ''tukkiin'' viittavista sanoista ({{k-en|logboat}}, {{k-da|stammebåd}}, {{k-no|stokkebåt}}, {{k-sv|stockbåt}}, {{k-el|monoxylon}} (''"yksipuu"''), {{k-en|monoxylon}}, {{k-fr|monoxyle}}, {{k-cs|monoxyl}}, {{k-de|Einbaum}} ja {{k-et|ühepuupaat}}). Myös puun lajiin voidaan viitata ({{k-et|haabjas}}, {{k-fi|haapio}} (valmistettu [[haapa|haavasta]]<ref name=hy_rume/>), {{k-lt|luotas}}, {{k-vep|ruhj}}, {{k-fi|honkio}} (valmistettu [[mänty|männystä]]<ref name=hy_rume/>) ja ''ruuhi'', {{k-ru|Чёлн}}, {{k-fr|pirogue}}).


== Esimerkkejä vanhoista löydöistä ==
== Esimerkkejä vanhoista löydöistä ==
[[paleoliittinen kivikausi|Paleoliittiselta]] kivikaudelta ei tunneta yhtään ruuhta. Sen sijaan mesoliittiselta kivikaudelta alkaen niitä on löydetty tuhansia niin, että mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sen yleisempää ruuhen säilyminen nykypäiviin on.
[[paleoliittinen kivikausi|Paleoliittiselta]] kivikaudelta ei tunneta yhtään ruuhta. Sen sijaan [[mesoliittinen_kausi|mesoliittiselta kivikaudelta]] alkaen niitä on löydetty tuhansia niin, että mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sen yleisempää ruuhen säilyminen nykypäiviin on.


Syitä paleoliittisten ruuhien puuttumiseen voi olla kolme. Ensinäkin, niitä ei silloin tehty, tai toiseksi, ruuhien jäänteet ovat meren pohjassa. Jääkaudella merenpinta oli jopa 100 metriä nykytasoa alempana. Silloiset ruuhet saattavat siksi olla hautautuneena muinaisen rantaviivan tuntumassa. Kolmanneksi, puu lahoaa nopeasti ja todennäköisyys, että paleoliittiselta kaudelta olisi säilynyt ruuhia, on hyvin pieni.<ref name=antq02/>
Syitä paleoliittisten ruuhien puuttumiseen voi olla kolme. Ensinäkin, niitä ei silloin tehty, tai toiseksi, ruuhien jäänteet ovat meren pohjassa. Jääkaudella merenpinta oli jopa 100 metriä nykytasoa alempana. Silloiset ruuhet saattavat siksi olla hautautuneena muinaisen rantaviivan tuntumassa. Kolmanneksi, puu lahoaa nopeasti ja todennäköisyys, että paleoliittiselta kaudelta olisi säilynyt ruuhia, on hyvin pieni.<ref name=antq02/>
Rivi 30: Rivi 33:


=== Mesoliittinen kivikausi ===
=== Mesoliittinen kivikausi ===
Hollannista Pessenistä löydettiin vuonna 1955 suon pohjamudista sinne hautautuneen ruuhen. [[Pessenin ruuhi]] oli 2,98 metriä pitkä ja 44 senttimetriä leveä, mäntypuuta ja työstetty kirveellä tai luisella lyöntitaltalla. Se oli ruuheksi melko pieni, mutta sen replikalla todistettiin sen uivan hyvin. Se on ajoitettu noin 8000−7500 eaa.<ref name=pessen/>
[[Alankomaat|Alankomaiden]] [[Pesse|Pessestä]] löydettiin vuonna 1955 suon pohjamudista sinne hautautuneen ruuhen. [[Pessenin ruuhi]] oli 2,98 metriä pitkä ja 44 senttimetriä leveä, mäntypuuta ja työstetty kirveellä tai luisella lyöntitaltalla. Se oli ruuheksi melko pieni, mutta sen replikalla todistettiin sen uivan hyvin. Se on ajoitettu noin 8000−7500 eaa.<ref name=pessen/>


Ranskasta [[Noyen-sur-Seinen ruuhet|Noyen-sur-Seinen vanhempi ruuhi]] löydettiin vuonna 1984. Se on ollut 5−6 metriä pitkä ja 50−55 senttimetriä leveä tavallisesta männystä koverrettu ruuhi. Se löytyi asuinpaikan kaivausten yhteydessä ja on ajoitettu noin 7190−6450 eaa..<ref name=antq/>
Ranskasta [[Noyen-sur-Seinen ruuhet|Noyen-sur-Seinen vanhempi ruuhi]] löydettiin vuonna 1984. Se on ollut 5−6 metriä pitkä ja 50−55 senttimetriä leveä tavallisesta männystä koverrettu ruuhi. Se löytyi asuinpaikan kaivausten yhteydessä ja on ajoitettu noin 7190−6450 eaa.<ref name=antq/>


Nigeriasta löytyi vuonna 1987 [[Dufunan ruuhi]] samannimisestä kylästä. Sen iäksi on määritelty 8000 vuotta eli se ajoitetaan noin 6000 eaa.. Ruuhi on vanhin Afrikasta löydetty vesikulkuneuvo.<ref name="canoe2"/>
[[Nigeria|Nigeriasta]] löytyi vuonna 1987 [[Dufunan ruuhi]] samannimisestä kylästä. Sen iäksi on määritelty 8000 vuotta eli se ajoitetaan noin 6000 eaa. Ruuhi on vanhin [[Afrikka|Afrikasta]] löydetty vesikulkuneuvo.<ref name="canoe2"/>


Saksassa Dümmerlohausen ruuhi on ajoitettu 7600 ± 100 BP.<ref name=antq02/>
Saksassa [[Dümmerlohausen|Dümmerlohausenin]] ruuhi on ajoitettu 7600 ± 100 [[BP_(ajanlasku)|BP]].<ref name=antq02/>


Tanskassa on kaksi ruuhta. Korshavnin ruuhi on ajoitettu 6270 ± 95 BP<ref name=antq02/>. Lystrupin ruuhi on lehmusta ja se on ajoitettu 6110 ± 100 BP eli noin 5000 eaa. Siitepölyajoitus on tosin antanut ajoitukseksi 4350 eaa..<ref name=antq02/><ref name=lystrup/><ref name=lystrup2/>
Tanskassa on kaksi ruuhta. [[Korshavn|Korshavnin]] ruuhi on ajoitettu 6270 ± 95 BP<ref name=antq02/>. [[Lystrup|Lystrupin]] ruuhi on [[lehmus|lehmusta]] ja se on ajoitettu 6110 ± 100 BP eli noin 5000 eaa. [[Siitepölyajoitus]] on tosin antanut ajoitukseksi 4350 eaa.<ref name=antq02/><ref name=lystrup/><ref name=lystrup2/>


=== Neoliittinen kivikausi ===
=== Neoliittinen kivikausi ===
[[Stralsundin ruuhet]] löydettiin 2002. Ne ajoitetaan neoliittisen kauden alkuun, vaikka kaksi niistä voi olla vanhempiakin.<ref name=spiegel/>
[[Stralsundin ruuhet]] löydettiin 2002. Ne ajoitetaan [[Neoliittinen_kausi|neoliittisen kauden]] alkuun, vaikka kaksi niistä voi olla vanhempiakin.<ref name=spiegel/>


Pariisin läheltä on löydetty useita neoliittiselle kivikaudelle ajoitettuja ruuhia. ''[[Bercy]]n ruuhi'', joka on koverrettu tammeen, löydettiin 1991. Se on 5,35 metriä pitkä ja 90 senttimetriä leveä ja sen ajoitus on noin 2700 eaa.. Muita saman seudun ruuhien ajoituksia ovat 5745 ± 95 BP , 5510 ± 20 BP, 4125 ± 55 BP, 4100 ± 40 BP, 3860 ± 75 BP ja 3810 ± 50 BP.<ref name=antq03/>
[[Pariisi|Pariisin]] läheltä on löydetty useita neoliittiselle kivikaudelle ajoitettuja ruuhia. ''[[Bercy]]n ruuhi'', joka on koverrettu [[tammi|tammeen], löydettiin 1991. Se on 5,35 metriä pitkä ja 90 senttimetriä leveä ja sen ajoitus on noin 2700 eaa. Muita saman seudun ruuhien ajoituksia ovat 5745 ± 95 BP , 5510 ± 20 BP, 4125 ± 55 BP, 4100 ± 40 BP, 3860 ± 75 BP ja 3810 ± 50 BP.<ref name=antq03/>


Englannista Carronjoesta Skotlannista on löytynyt 11 metrinen ja 1,4 metriä leveä ruuhi, joka ajoitettiin 6000−4000 eaa..<ref name=x1/>
[[Skotlanti|Skotlannin]] [[Carron-joki|Carron-joesta]] on löytynyt 11-metrinen ja 1,4 metriä leveä ruuhi, joka ajoitettiin 6000−4000 eaa.<ref name=x1/>


St Albanin ruuhi, Englannin Hertsistä, poltettiin noin 3900 eaa. sisällään vainaja ja joitakin hauta-antimia. Kaivauksissa löydettiin kuopasta vain hiiltyneet jäänteet, mutta muoto ja rakenne puhuivat ruuhen puolesta. Kyseessä olisi silloin niin sanottu venehautaus. Ruuhi olisi ollut leveä, pyöreäperäinen ja suippukeulainen. Sen pituus oli 5,3 metriä ja leveys 1,07 metriä. Se oli valmistettu todennäköisesti tammesta. Ruuhi ajoitettiin kahdesta palasta 3980−3790 eaa. ja 4035−3705 eaa..<ref name=nauArA/>
St Albanin ruuhi, Englannin Hertsistä, poltettiin noin 3900 eaa{{Citation needed|reason=Esineestä ja paikasta ei löydy varmuutta helposti|date=October 2024}}. sisällään vainaja ja joitakin hauta-antimia. Kaivauksissa löydettiin kuopasta vain hiiltyneet jäänteet, mutta muoto ja rakenne puhuivat ruuhen puolesta. Kyseessä olisi silloin niin sanottu venehautaus. Ruuhi olisi ollut leveä, pyöreäperäinen ja suippukeulainen. Sen pituus oli 5,3 metriä ja leveys 1,07 metriä. Se oli valmistettu todennäköisesti tammesta. Ruuhi ajoitettiin kahdesta palasta 3980−3790 eaa. ja 4035−3705 eaa.<ref name=nauArA/>


Tanskasta [[Tybrind Vig]]in Erteøllen kulttuurin kivikautiselta asuinpaikalta on löydetty kolme ruuhta, joista yksi on ajoitettu 4&nbsp;600 eaa.. Se on veistetty suorasta lehmuksesta kirveiden tai talttojen avulla. Veiston jäljet näkyvät vielä. Se on pitkulainen ja kapea muodoltaan, keula on teroitettu, pohja on jätetty aavistuksen kaarevaksi. Ruuhi on 9,5 metriä pitkä ja 50−60 senttimetriä leveä ja 25 senttimetriä syvä. Laitojen paksuus on vain 1−2 senttimetriä ja pohjan paksuus 3−5 senttimetriä. Ruuhen perälauta on ollut irroitettava ja ruuhen pohjalla ollut 30 kilogramman kivi on voinut toimia tasapainottavana painolastina. Ruuheen mahtui ja se kannatti 6−8 henkeä.<ref name=meso26/>
Tanskasta [[Tybrind Vig]]in Erteøllen kulttuurin kivikautiselta asuinpaikalta on löydetty kolme ruuhta, joista yksi on ajoitettu 4&nbsp;600 eaa. Se on veistetty suorasta lehmuksesta kirveiden tai talttojen avulla. Veiston jäljet näkyvät vielä. Se on pitkulainen ja kapea muodoltaan, keula on teroitettu, pohja on jätetty aavistuksen kaarevaksi. Ruuhi on 9,5 metriä pitkä ja 50−60 senttimetriä leveä ja 25 senttimetriä syvä. Laitojen paksuus on vain 1−2 senttimetriä ja pohjan paksuus 3−5 senttimetriä. Ruuhen perälauta on ollut irrotettava ja ruuhen pohjalla ollut 30 kilogramman kivi on voinut toimia tasapainottavana painolastina. Ruuheen mahtui ja se kannatti 6−8 henkeä.<ref name=meso26/>


[[Seekirchin ruuhi]] löytyi 2012 paalutalokylän suokaivauksilta vuonna 2012. Se on 6 metriä pitkä lehmuksesta koverrettu ruuhi, joka on ajoitettu 2800 eaa.<ref name=seekirch/>
[[Seekirchin ruuhi]] löytyi 2012 paalutalokylän suokaivauksilta vuonna 2012. Se on 6 metriä pitkä lehmuksesta koverrettu ruuhi, joka on ajoitettu 2800 eaa.<ref name=seekirch/>


=== Pronssi- ja rautakausi ===
=== Pronssi- ja rautakausi ===
Brigg 1 on ruuhi Lincolnshiresta Englannista, joka löytyi Ancholmen joesta. Se oli 14,78 metriä pitkä ja 1,37 metriä leveä ja sen ajoitus antaa 1250−790 eaa..<ref name=x1/>
[[Brigg 1]] on ruuhi Lincolnshiresta Englannista, joka löytyi Ancholmen joesta. Se oli 14,78 metriä pitkä ja 1,37 metriä leveä ja sen ajoitus antaa 1250−790 eaa.<ref name=x1/>


Ruuhi, joka löydettiin Saint-Germain-du-Plain'ista, Saône-et-Loiresta Ranskasta, oli 12,37 metriä pitkä ja 1,20 metriä leveä. Se ajoitettiin 800−380 eaa..<ref name=x1/>
Ruuhi, joka löydettiin Saint-Germain-du-Plain'ista, Saône-et-Loiresta Ranskasta, oli 12,37 metriä pitkä ja 1,20 metriä leveä. Se ajoitettiin 800−380 eaa.<ref name=x1/>


Poole'n ruuhi löydettiin vuonna 1964 (GB-112) Dorsetista Englannista. Sen arvioitu pituus oli 10 metriä ja leveys 1,24 metriä. Se ajoitettiin 400−180 eaa..<ref name=x1/>
Poole'n ruuhi löydettiin vuonna 1964 (GB-112) Dorsetista Englannista. Sen arvioitu pituus oli 10 metriä ja leveys 1,24 metriä. Se ajoitettiin 400−180 eaa.<ref name=x1/>


Hasholmen ruuhi löytyi Foulnessin joesta Englannin Yorkshiresta. Ruuhi oli 12,78 metriä pitkä ja 1,4 metriä leveä. Se ajoitettiin noin 300 eaa..<ref name=x1/>
Hasholmen ruuhi löytyi Foulnessin joesta Englannin Yorkshiresta. Ruuhi oli 12,78 metriä pitkä ja 1,4 metriä leveä. Se ajoitettiin noin 300 eaa.<ref name=x1/>


=== Keskiaika ===
=== Keskiaika ===
Rivi 69: Rivi 72:


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = [[Erkki Itkonen]] (toim.) | Nimeke = [[Suomen sanojen alkuperä (teos)|Suomen sanojen alkuperä]] R-Ö | Vuosi = [[2000]] | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]] | Tunniste = ISBN 951-717-692-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Erkki Itkonen (toim.) | Nimeke = Suomen sanojen alkuperä R-Ö | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = | Isbn = 951-717-692-9}}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
Rivi 79: Rivi 82:
* <ref name=spor97_2_23>{{Lehtiviite | Tekijä = Kristiansen, Frode | Otsikko = Nytt Stokkebåtfunn innrapportert til Vitenskapsmuseet | Julkaisu =Spor - nytt fra fortiden| Ajankohta = 1997 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 23 | Julkaisupaikka =Trondheim | Julkaisija =Vittenskapsmuseet NTNU| Issn =0801-5376 | www = http://www.ntnu.no/c/document_library/get_file?uuid=62be0327-5e9b-41be-b4e8-6b3ac9d5ddef&groupId=10476 | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 4.6.2013| Kieli ={{no}}}}</ref>
* <ref name=spor97_2_23>{{Lehtiviite | Tekijä = Kristiansen, Frode | Otsikko = Nytt Stokkebåtfunn innrapportert til Vitenskapsmuseet | Julkaisu =Spor - nytt fra fortiden| Ajankohta = 1997 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 23 | Julkaisupaikka =Trondheim | Julkaisija =Vittenskapsmuseet NTNU| Issn =0801-5376 | www = http://www.ntnu.no/c/document_library/get_file?uuid=62be0327-5e9b-41be-b4e8-6b3ac9d5ddef&groupId=10476 | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 4.6.2013| Kieli ={{no}}}}</ref>


* <ref name=ety1077>{{Kirjaviite | Tekijä =Häkkinen Kaisa | Nimeke =Nykysuomen etymologinen sanakirja | Vuosi =2007 |Sivu=1037| Julkaisupaikka =Juva | Julkaisija =WSOY |Isbn =978-951-27108-7 | Viitattu = 4.6.2013}}</ref>
* <ref name=ety1077>{{Kirjaviite | Tekijä =Häkkinen Kaisa | Nimeke =Nykysuomen etymologinen sanakirja | Vuosi =2007 |Sivu=1037| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY |Isbn =951-0-27108-X | Viitattu = 4.6.2013}}</ref>


* <ref name=antq>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/Les-pirogues-monoxyles-en-Europe Les pirogues monoxyles en Europe], 2012, Marine Antique</ref>
* <ref name=antq>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/Les-pirogues-monoxyles-en-Europe Les pirogues monoxyles en Europe] {{Wayback|1=http://marine-antique.net/Les-pirogues-monoxyles-en-Europe |päiväys=20150606192911 }}, 2012, Marine Antique</ref>


* <ref name=antq02>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/La-Pirogue-du-Mesolithique-de La Pirogue du Mésolithique de Noyen-sur-Seine], 2012, Marine Antique</ref>
* <ref name=antq02>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/La-Pirogue-du-Mesolithique-de La Pirogue du Mésolithique de Noyen-sur-Seine] {{Wayback|1=http://marine-antique.net/La-Pirogue-du-Mesolithique-de |päiväys=20150128164100 }}, 2012, Marine Antique</ref>


* <ref name=antq03>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/Pirogue-de-Paris-Bercy Pirogues de Paris-Bercy], 2012, Marine Antique</ref>
* <ref name=antq03>Leveque, Francis: [http://marine-antique.net/Pirogue-de-Paris-Bercy Pirogues de Paris-Bercy] {{Wayback|1=http://marine-antique.net/Pirogue-de-Paris-Bercy |päiväys=20150128154107 }}, 2012, Marine Antique</ref>


* <ref name="canoe2">[http://business.highbeam.com/3548/article-1G1-91662011/dufuna-canoe-bridge-across-8000-years Dufuna Canoe: A Bridge Across 8,000 Years], ''Daily Trust'' (16 September 2002, All Africa Global Media via COMTEX)</ref>
* <ref name="canoe2">[http://business.highbeam.com/3548/article-1G1-91662011/dufuna-canoe-bridge-across-8000-years Dufuna Canoe: A Bridge Across 8,000 Years] {{Wayback|1=http://business.highbeam.com/3548/article-1G1-91662011/dufuna-canoe-bridge-across-8000-years |päiväys=20130927075314 }}, ''Daily Trust'' (16 September 2002, All Africa Global Media via COMTEX)</ref>


* <ref name=x1>{{Lehtiviite| Tekijä =Van de Moortel, Aleydis | Otsikko = Medieval boats and ships of Germany,the Low Countries, and northeast France – archaeological evidencefor shipbuilding traditions, shipbuilding resources, trade, and communication | Julkaisu = Siedlungs- und Küstenforschung im südlichen Nordseegebiet| Ajankohta = 2011 | Vuosikerta = 34 | Numero = 34| Sivut =67-104 | Julkaisupaikka = Wilhelmshaven, Saksa | Julkaisija = Lower Saxony Institute for Historical Coastal Research| Selite = vuosikirjasarja | Issn = 1867-2744 | www = http://www.academia.edu/2173181/Medieval_Boat_and_Ship_Finds_of_Germany_the_Low_Countries_and_Northeast_France_Archaeological_Evidence_for_Shipbuilding_Traditions_Shipbuilding_Resources_Trade_and_Communication | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.6.2013| Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=x1>{{Lehtiviite| Tekijä =Van de Moortel, Aleydis | Otsikko = Medieval boats and ships of Germany,the Low Countries, and northeast France – archaeological evidencefor shipbuilding traditions, shipbuilding resources, trade, and communication | Julkaisu = Siedlungs- und Küstenforschung im südlichen Nordseegebiet| Ajankohta = 2011 | Vuosikerta = 34 | Numero = 34| Sivut =67-104 | Julkaisupaikka = Wilhelmshaven, Saksa | Julkaisija = Lower Saxony Institute for Historical Coastal Research| Selite = vuosikirjasarja | Issn = 1867-2744 | www = http://www.academia.edu/2173181/Medieval_Boat_and_Ship_Finds_of_Germany_the_Low_Countries_and_Northeast_France_Archaeological_Evidence_for_Shipbuilding_Traditions_Shipbuilding_Resources_Trade_and_Communication | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.6.2013| Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 94: Rivi 97:


* <ref name=meso26>{{Kirjaviite | Tekijä =Andersen, Søren | Nimeke =En steinalderbåd fra Tybrind Vig | Vuosi =1984 |
* <ref name=meso26>{{Kirjaviite | Tekijä =Andersen, Søren | Nimeke =En steinalderbåd fra Tybrind Vig | Vuosi =1984 |
Sivut =25 | Selite =julkaisusta "Mesolithic Miscellany Vol 5 nro 2" | Julkaisupaikka =York, England | Julkaisija =University of York | Tunniste =ISSN 0259.3458 | www =http://archaeologydataservice.ac.uk/catalogue/adsdata/arch-468-1/dissemination/pdf/mm_v05n2.pdf | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
Sivut =25 | Selite =julkaisusta "Mesolithic Miscellany Vol 5 nro 2" | Julkaisupaikka =York, England | Julkaisija =University of York | Tunniste = | Issn = 0259-3458 | www =http://archaeologydataservice.ac.uk/catalogue/adsdata/arch-468-1/dissemination/pdf/mm_v05n2.pdf | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>


* <ref name=nauArA>Niblett, Rosalind: [http://his.library.nenu.edu.cn/upload/soft/haoli/114/350.pdf A A Neolithic dugout from a multi-period site near St Albans,Herts, England], 2001</ref>
* <ref name=nauArA>Niblett, Rosalind: [http://his.library.nenu.edu.cn/upload/soft/haoli/114/350.pdf A A Neolithic dugout from a multi-period site near St Albans,Herts, England]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}, 2001</ref>


* <ref name=bednarik>{{Lehtiviite| Tekijä = Bednarik, Robert G. | Otsikko = Seefahrt im Pleistozän | Julkaisu = Quartär| Ajankohta =1999 | Vuosikerta =49/50 | Numero =8| Sivut =95-110 | Julkaisupaikka = Büchenbach| Julkaisija =Verlag Dr. Faustus| Issn =0375-7471 | www = http://www.quartaer.eu/pdfs/1999/1999_08_bednarik.pdf
* <ref name=bednarik>{{Lehtiviite| Tekijä = Bednarik, Robert G.| Otsikko = Seefahrt im Pleistozän| Julkaisu = Quartär| Ajankohta = 1999| Vuosikerta = 49/50| Numero = 8| Sivut = 95-110| Julkaisupaikka = Büchenbach| Julkaisija = Verlag Dr. Faustus| Issn = 0375-7471| www = http://www.quartaer.eu/pdfs/1999/1999_08_bednarik.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 17.6.2013| Kieli = {{de}}}} {{Wayback|1=http://www.quartaer.eu/pdfs/1999/1999_08_bednarik.pdf |päiväys=20160304104748 }}</ref>
| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.6.2013| Kieli = {{de}}}}</ref>


* <ref name=seekirch>Südkurier: [http://www.suedkurier.de/nachrichten/wissenschaft/wissenschaft/Archaeologen-finden-Einbaum-aus-der-Jungsteinzeit;art1015336,5701333 Archäologen finden Einbaum aus der Jungsteinzeit] (valokuva kaivaukselta), 2012</ref>
* <ref name=seekirch>{{Verkkoviite |Osoite=<!-- http://www.suedkurier.de/nachrichten/wissenschaft/wissenschaft/Archaeologen-finden-Einbaum-aus-der-Jungsteinzeit;art1015336,5701333 -->| Arkisto = https://archive.ph/4OFvS | Arkistoitu = 17.2.2013 | Nimeke = Archäologen finden Einbaum aus der Jungsteinzeit. | Ajankohta = 26.09.2012 | Julkaisu = Süedkurier | Viitattu = 2.11.2024 | Kieli = {{en}}}} ([https://archive.ph/4OFvS/81f72b0cb6e0273fefb65dcda40de3cc86901d82 valokuva kaivaukselta])</ref>


* <ref name=lystrup>Enevold, Renée: [http://www.moesmus.dk/fileadmin/user_upload/Pdf-filer/Pdf-filer__kons.___nat.vid._/Rapporter/Rapporter_2005/moes0505.pdf Pollenanalytisk undersøgelse af vegetations- og fjordudvikling omkring fund af stammebåd ved Lystrup Enge], 2005</ref>
* <ref name=lystrup>Enevold, Renée: [http://www.moesmus.dk/fileadmin/user_upload/Pdf-filer/Pdf-filer__kons.___nat.vid._/Rapporter/Rapporter_2005/moes0505.pdf Pollenanalytisk undersøgelse af vegetations- og fjordudvikling omkring fund af stammebåd ved Lystrup Enge]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}, 2005</ref>


* <ref name=lystrup2>[http://www.hum.au.dk/moesgaard/motorvejen/downloads/motorvejen/pdf/moes_vandre_024.pdf Lystrup stammebåd]</ref>
* <ref name=lystrup2>[http://www.hum.au.dk/moesgaard/motorvejen/downloads/motorvejen/pdf/moes_vandre_024.pdf Lystrup stammebåd]</ref>
Rivi 112: Rivi 114:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Monoxylon}}
{{Commonscat|Monoxylon}}
* ARC-Nucléart: [http://www.arc-nucleart.fr/home/liblocal/docs/03-ACTUALITE/RAPPORTS%20ACTIVITES/RAPPORT%202005.pdf Rapport d'activité 2005], konservoinnista
* ARC-Nucléart: [http://www.arc-nucleart.fr/home/liblocal/docs/03-ACTUALITE/RAPPORTS%20ACTIVITES/RAPPORT%202005.pdf Rapport d'activité 2005] {{Wayback|1=http://www.arc-nucleart.fr/home/liblocal/docs/03-ACTUALITE/RAPPORTS%20ACTIVITES/RAPPORT%202005.pdf |päiväys=20160304213431 }}, konservoinnista
* Archeologie en Essonne: [http://archsubgras.free.fr/pdf/art_fab_piros_act_91.pdf Ruuhen rakentaminen kivikautisilla menetelmillä], 1999
* Archeologie en Essonne: [http://archsubgras.free.fr/pdf/art_fab_piros_act_91.pdf Ruuhen rakentaminen kivikautisilla menetelmillä], 1999
* PROCEEDINGS OF THE CALIFORNIA ACADEMY OF SCIENCES: [http://researcharchive.calacademy.org/research/scipubs/pdfs/v59/Florence%20meeting%20reprint%20files/Florence%20meeting%20Chap%201%20Masseti%20reprint%20LR.pdf The Most Ancient Explorations of the Mediterranean], 2008
* PROCEEDINGS OF THE CALIFORNIA ACADEMY OF SCIENCES: [http://researcharchive.calacademy.org/research/scipubs/pdfs/v59/Florence%20meeting%20reprint%20files/Florence%20meeting%20Chap%201%20Masseti%20reprint%20LR.pdf The Most Ancient Explorations of the Mediterranean], 2008
* [https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_112941?sid=3312953544&imgid=1 Haapion valmistusta kuvaava kansatieteellinen elokuva, kuvattu Noormarkussa ja Pomarkussa kesällä 1936.]
* Kastholm, Ole: [https://www.academia.edu/3699721/Stammebaden_fra_Vesterso._Et_sjaeldent_fund_fra_sen_bronzealder_tidlig_jernalder Stammebåden fra Vestersø.Et sjældent fund fra sen bronzealder/tidlig jernalder]
* Kastholm, Ole: [https://www.academia.edu/3699721/Stammebaden_fra_Vesterso._Et_sjaeldent_fund_fra_sen_bronzealder_tidlig_jernalder Stammebåden fra Vestersø.Et sjældent fund fra sen bronzealder/tidlig jernalder]
* Waldemar Ossowski: [https://www.academia.edu/2322800/Ossowski_W._2003_Expanded_logboats_between_the_Baltic_and_Black_Sea_In_C._Beltrame_Ed._Boats_Ships_and_Shipyards_Proceedings_of_the_IX_International_Symposium_on_Boat_and_Ship_Archaeology_Venice_2000_pp._177-182_Oxbow_Books_Oxford Expanded logboats between the Baltic and Black Sea]
* Waldemar Ossowski: [https://www.academia.edu/2322800/Ossowski_W._2003_Expanded_logboats_between_the_Baltic_and_Black_Sea_In_C._Beltrame_Ed._Boats_Ships_and_Shipyards_Proceedings_of_the_IX_International_Symposium_on_Boat_and_Ship_Archaeology_Venice_2000_pp._177-182_Oxbow_Books_Oxford Expanded logboats between the Baltic and Black Sea]
Rivi 124: Rivi 127:
* Paal Nymoen: [https://www.academia.edu/436660/Stokkebater_-_Nytt_om_Sorumbaten_og_andre_sornorske_stokkebatfunn Stokkebåter – Nytt om Sørumbåten og andre sørnorske stokkebåtfunn]
* Paal Nymoen: [https://www.academia.edu/436660/Stokkebater_-_Nytt_om_Sorumbaten_og_andre_sornorske_stokkebatfunn Stokkebåter – Nytt om Sørumbåten og andre sørnorske stokkebåtfunn]
* Aleydis Van de Moortel: [https://www.academia.edu/2173531/The_Utrecht_Ship_Type_an_Expanded_Logboat_Tradition_in_its_Historical_Context The Utrecht Ship Type: an Expanded Logboat Tradition in its Historical Context]
* Aleydis Van de Moortel: [https://www.academia.edu/2173531/The_Utrecht_Ship_Type_an_Expanded_Logboat_Tradition_in_its_Historical_Context The Utrecht Ship Type: an Expanded Logboat Tradition in its Historical Context]
* Ruuhia: [http://maritimeculture.blogspot.fi/2011/09/logboat-conservation.html Prehistoric Logboat Conservation]
* Ruuhia: [http://maritimeculture.blogspot.fi/2011/09/logboat-conservation.html Prehistoric Logboat Conservation] {{Wayback|1=http://maritimeculture.blogspot.fi/2011/09/logboat-conservation.html |päiväys=20131202232427 }}


[[Luokka:Veneet]]
[[Luokka:Veneet]]

Nykyinen versio 13. marraskuuta 2024 kello 12.05

Suurehko ruuhi Mono-joen rannalla Beninissä.

Ruuhi on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.[1] Ruuheksi kutsutaan Suomessa myös alkukantaista ja talonpoikaista lautavenetyyppiä, joka on useimmin tasapohjainen. Tämän tyyppiset ruuhet ovat vanhimpia säilyneitä vesikulkuneuvoja, joiden levinneisyys on kattanut jo kauan koko maailman. Alkeellisesta rakenteestaan huolimatta, niitä valmistetaan ja käytetään edelleen monilla maailman syrjäisillä seuduilla.

Valmistustavat ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruuhet voidaan erotella valmistustavan mukaan yksinkertaisiin, laajennettuihin ja koottuihin ruuhiin. Yksinkertainen ruuhi valmistetaan kovertamalla yhtä puuta kaukalon tai palkomaiseen muotoon. Laajennettu ruuhi valmistetaan taivuttamalla eri lailla muotoillun yksinkertaisen ruuhen laitoja nuotiolämmön avulla leveämmäksi ja mahdollisesti korottamalla sen laitoja lisälaudoilla. Koottu ruuhi valmistetaan liittämällä puisia lautoja tiiviisti toisiinsa ompelemalla, naulaamalla tai muulla tavalla. Pohjoismaiset veneet ovat kehittyneet laajennettujen ja koottujen ruuhien pohjalta.[2]

Ruuhia käytettiin jo kivikaudella. Puunrunko, Pohjois-Euroopan oloissa yleensä iso ja helposti työstettävä haapa, koverrettiin polttamalla ja työ viimeisteltiin kirvein ja taltoin - kivikaudella kivisin. Tällaista venettä kutsuttiin Suomessa haapioksi. Samantyyppisellä tavalla jotkut tropiikin luonnonkansat tekevät veneitä yhä. Ruuhi saatettiin myös kovertaa pystyssä olevaan puuhun, joka jossain valmistusvaiheessa kaadettiin. Ruuhella ei kannattanut lähteä kauas rannikosta, sillä sen laidat olivat erittäin matalat. Tämän takia ruuhi muuttui vaaralliseksi jo keskisuurella järvellä, jos tuli kova aallokko. Ruuhi ei paksupuisena kuitenkaan uponnut, vaikka olisikin kaatunut tai täyttynyt vedellä. Veden saattoi melko nopeasti kauhoa pois, sillä sitä ei mahtunut ruuheen paljon. Ruuhen täyttyessä vedellä suurin vaara saattoikin olla kylmettyminen märkänä.

Ruuhen rakentamista nykyaikana.
Ruuhia, Kierikkikeskus, Oulu
Ruuhta käytetään vielä kalastukseen Sambesi-joella
Nainen ylittää Grand-Popon laguunia Beninissä sauvomalla ruuhta.

Jo kivikauden lopulla ruuhi alkoi syrjäytyä, kun Itämeren ja luultavasti Suomenkin vesistöissä tulivat käyttöön nahkapohjaiset veneet. Rautakaudella tulivat käyttöön puuveneet. Ruuhia on silti satunnaisesti käytetty sisävesistöissä vielä historiallisellakin ajalla. Isoista veneistään tunnetut viikingitkin käyttivät ruuhia ja muita pieniä veneitä idäntiellä, Venäjän suuria jokia kulkiessaan, sillä ruuhia oli paljon helpompi kantaa vesireittien välillä olevien taipaleiden yli. Vaarana olivat myös taipaleiden kohdilla vaanivat vihamieliset kansat.

Nimityksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruuhi merkitsee tasapohjaista ja kaukalomaista venettä tai kaukaloa, kourua tai ränniä, jolla on vastineita myös lähisukulaiskielissä. Karjalassa se tarkoittaa ruumisarkkua, kaukalomaista venettä tai syöttökaukaloa, vepsän kielessä rūh merkitsee haapiota tai ruuhta, vatjassa rūhipū ruumisarkkua ja virossa ruhi haapiota tai kaukaloa. Sanaa käytettiin myös germaanisissa kielissä, jonka alkumuoto on *þrūx. Suomen kielessä sana ruuhi esiintyi kirjoitettuna ensimmäisen kerran vuonna 1637 Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa.[3]

Lautavene

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruuheksi kutsutaan myös alkukantaista, matalaa, yleensä pienikokoista lautavenettä, jonka muoto ja rakenne muistuttaa yksipuisia ruuhia. Tällainen ruuhi lienee alkukantaisin ja yksinkertaisin perinteisistä Suomessa käytetyistä lautaveneistä, ja sen rakenne poikkeaa muista veneistä. Myös jotkin ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset tämänkaltaisten veneiden nimet käännetään suomeksi ruuheksi. Tässä käytössä ruuhi-sana kattaa myös eräät tasaperäiset venetyypit, joista jotkut ovat myös tasakeulaisia ja tasapohjaisia; joitain näistä voitaisiin nimittää myös lotjiksi. Vaikka ruuhi-sanalla tarkoitetaan yleensä pieniä veneitä, näistä jotkut silakanpyyntiin käytetyt olivat melko isokokoisia.[4]

Tieteellisissä teksteissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologiassa sanaa ruuhi käytetään yleisnimenä puusta koverretuista vesikulkuneuvoista.[1] Muissa kielissä tämän tyyppiset alukset on yleensä nimetty kanootista johdetuilla sanoilla (engl. dugout canoe, esp. cayuco, ital. cayuco, holl. kano tai coomstamkano) tai tukkiin viittavista sanoista (engl. logboat, tansk. stammebåd, norj. stokkebåt, ruots. stockbåt, kreik. monoxylon ("yksipuu"), engl. monoxylon, ransk. monoxyle, tšek. monoxyl, saks. Einbaum ja vir. ühepuupaat). Myös puun lajiin voidaan viitata (vir. haabjas, suom. haapio (valmistettu haavasta[1]), liett. luotas, vepsäksi ruhj, suom. honkio (valmistettu männystä[1]) ja ruuhi, ven. Чёлн, ransk. pirogue).

Esimerkkejä vanhoista löydöistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paleoliittiselta kivikaudelta ei tunneta yhtään ruuhta. Sen sijaan mesoliittiselta kivikaudelta alkaen niitä on löydetty tuhansia niin, että mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sen yleisempää ruuhen säilyminen nykypäiviin on.

Syitä paleoliittisten ruuhien puuttumiseen voi olla kolme. Ensinäkin, niitä ei silloin tehty, tai toiseksi, ruuhien jäänteet ovat meren pohjassa. Jääkaudella merenpinta oli jopa 100 metriä nykytasoa alempana. Silloiset ruuhet saattavat siksi olla hautautuneena muinaisen rantaviivan tuntumassa. Kolmanneksi, puu lahoaa nopeasti ja todennäköisyys, että paleoliittiselta kaudelta olisi säilynyt ruuhia, on hyvin pieni.[5]

Muinaisia yksinkertaisia ruuhia tunnetaan Länsi- ja Itä-Euroopan maista noin 1300 kappaletta. Useimmat niistä ovat keskiaikaisia tai nuorempia. Vanhimpien ruuhien lukumäärä vähenee dramaattisesti iän kasvaessa. Paleoliittisia ruuhia, tai edes sen vaatimia tarvikkeita kuten meloja, ei tunneta yhtään. Vanhimmat melat lienevät noin 9500 vuotta vanhoja. Puu yksinkertaisesti tuhoutuu hapettumalla, pehkaanumalla ja lahoamalla.[2][6]

Ranskasta tunnetaan noin 400 ruuhta tai kanoottia, joista 55 on ajoitettu radiohiili- tai dendrokronologisella menetelmällä. Niistä kolme ruuhta on mesoliittisia, viisi neoliittisia, kaksi kalkoliittiselta kaudelta, kolme pronssikaudelta, kuusi rautakaudelta ja loput keskiajalta tai uudelta ajalta.[5]

Mesoliittinen kivikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden Pessestä löydettiin vuonna 1955 suon pohjamudista sinne hautautuneen ruuhen. Pessenin ruuhi oli 2,98 metriä pitkä ja 44 senttimetriä leveä, mäntypuuta ja työstetty kirveellä tai luisella lyöntitaltalla. Se oli ruuheksi melko pieni, mutta sen replikalla todistettiin sen uivan hyvin. Se on ajoitettu noin 8000−7500 eaa.[7]

Ranskasta Noyen-sur-Seinen vanhempi ruuhi löydettiin vuonna 1984. Se on ollut 5−6 metriä pitkä ja 50−55 senttimetriä leveä tavallisesta männystä koverrettu ruuhi. Se löytyi asuinpaikan kaivausten yhteydessä ja on ajoitettu noin 7190−6450 eaa.[8]

Nigeriasta löytyi vuonna 1987 Dufunan ruuhi samannimisestä kylästä. Sen iäksi on määritelty 8000 vuotta eli se ajoitetaan noin 6000 eaa. Ruuhi on vanhin Afrikasta löydetty vesikulkuneuvo.[9]

Saksassa Dümmerlohausenin ruuhi on ajoitettu 7600 ± 100 BP.[5]

Tanskassa on kaksi ruuhta. Korshavnin ruuhi on ajoitettu 6270 ± 95 BP[5]. Lystrupin ruuhi on lehmusta ja se on ajoitettu 6110 ± 100 BP eli noin 5000 eaa. Siitepölyajoitus on tosin antanut ajoitukseksi 4350 eaa.[5][10][11]

Neoliittinen kivikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stralsundin ruuhet löydettiin 2002. Ne ajoitetaan neoliittisen kauden alkuun, vaikka kaksi niistä voi olla vanhempiakin.[12]

Pariisin läheltä on löydetty useita neoliittiselle kivikaudelle ajoitettuja ruuhia. Bercyn ruuhi, joka on koverrettu [[tammi|tammeen], löydettiin 1991. Se on 5,35 metriä pitkä ja 90 senttimetriä leveä ja sen ajoitus on noin 2700 eaa. Muita saman seudun ruuhien ajoituksia ovat 5745 ± 95 BP , 5510 ± 20 BP, 4125 ± 55 BP, 4100 ± 40 BP, 3860 ± 75 BP ja 3810 ± 50 BP.[13]

Skotlannin Carron-joesta on löytynyt 11-metrinen ja 1,4 metriä leveä ruuhi, joka ajoitettiin 6000−4000 eaa.[2]

St Albanin ruuhi, Englannin Hertsistä, poltettiin noin 3900 eaalähde?. sisällään vainaja ja joitakin hauta-antimia. Kaivauksissa löydettiin kuopasta vain hiiltyneet jäänteet, mutta muoto ja rakenne puhuivat ruuhen puolesta. Kyseessä olisi silloin niin sanottu venehautaus. Ruuhi olisi ollut leveä, pyöreäperäinen ja suippukeulainen. Sen pituus oli 5,3 metriä ja leveys 1,07 metriä. Se oli valmistettu todennäköisesti tammesta. Ruuhi ajoitettiin kahdesta palasta 3980−3790 eaa. ja 4035−3705 eaa.[14]

Tanskasta Tybrind Vigin Erteøllen kulttuurin kivikautiselta asuinpaikalta on löydetty kolme ruuhta, joista yksi on ajoitettu 4 600 eaa. Se on veistetty suorasta lehmuksesta kirveiden tai talttojen avulla. Veiston jäljet näkyvät vielä. Se on pitkulainen ja kapea muodoltaan, keula on teroitettu, pohja on jätetty aavistuksen kaarevaksi. Ruuhi on 9,5 metriä pitkä ja 50−60 senttimetriä leveä ja 25 senttimetriä syvä. Laitojen paksuus on vain 1−2 senttimetriä ja pohjan paksuus 3−5 senttimetriä. Ruuhen perälauta on ollut irrotettava ja ruuhen pohjalla ollut 30 kilogramman kivi on voinut toimia tasapainottavana painolastina. Ruuheen mahtui ja se kannatti 6−8 henkeä.[15]

Seekirchin ruuhi löytyi 2012 paalutalokylän suokaivauksilta vuonna 2012. Se on 6 metriä pitkä lehmuksesta koverrettu ruuhi, joka on ajoitettu 2800 eaa.[16]

Pronssi- ja rautakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brigg 1 on ruuhi Lincolnshiresta Englannista, joka löytyi Ancholmen joesta. Se oli 14,78 metriä pitkä ja 1,37 metriä leveä ja sen ajoitus antaa 1250−790 eaa.[2]

Ruuhi, joka löydettiin Saint-Germain-du-Plain'ista, Saône-et-Loiresta Ranskasta, oli 12,37 metriä pitkä ja 1,20 metriä leveä. Se ajoitettiin 800−380 eaa.[2]

Poole'n ruuhi löydettiin vuonna 1964 (GB-112) Dorsetista Englannista. Sen arvioitu pituus oli 10 metriä ja leveys 1,24 metriä. Se ajoitettiin 400−180 eaa.[2]

Hasholmen ruuhi löytyi Foulnessin joesta Englannin Yorkshiresta. Ruuhi oli 12,78 metriä pitkä ja 1,4 metriä leveä. Se ajoitettiin noin 300 eaa.[2]

Keskiaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adresseavisenista Klæbun kunnasta Norjasta löydettiin vuonna 1997 palasia pienestä ruuhesta.[17]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä R-Ö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-692-9

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Arkeologinen laitos: Ruuhet ja melat (Suomen esihistorian esineistö - Kivikausi) 2001. Helsingin yliopisto. Viitattu 4.6.2012.
  2. ↑ a b c d e f g Van de Moortel, Aleydis: Medieval boats and ships of Germany,the Low Countries, and northeast France – archaeological evidencefor shipbuilding traditions, shipbuilding resources, trade, and communication. (vuosikirjasarja) Siedlungs- und Küstenforschung im südlichen Nordseegebiet, 2011, 34. vsk, nro 34, s. 67-104. Wilhelmshaven, Saksa: Lower Saxony Institute for Historical Coastal Research. ISSN 1867-2744 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 16.6.2013. (englanniksi)
  3. ↑ Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1037. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 951-0-27108-X
  4. ↑ Puuvene.fi: Ruuhet
  5. ↑ a b c d e Leveque, Francis: La Pirogue du Mésolithique de Noyen-sur-Seine (Arkistoitu – Internet Archive), 2012, Marine Antique
  6. ↑ Bednarik, Robert G.: Seefahrt im Pleistozän. Quartär, 1999, 49/50. vsk, nro 8, s. 95-110. Büchenbach: Verlag Dr. Faustus. ISSN 0375-7471 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 17.6.2013. (saksaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Beuker, J.R. & Niekus, M.J.L.Th.: De Kano van Pesse - De Bijl Erin (pdf) De Boot van Pesse was mogeljik slechts varkenstrog, 1997
  8. ↑ Leveque, Francis: Les pirogues monoxyles en Europe (Arkistoitu – Internet Archive), 2012, Marine Antique
  9. ↑ Dufuna Canoe: A Bridge Across 8,000 Years (Arkistoitu – Internet Archive), Daily Trust (16 September 2002, All Africa Global Media via COMTEX)
  10. ↑ Enevold, Renée: Pollenanalytisk undersøgelse af vegetations- og fjordudvikling omkring fund af stammebåd ved Lystrup Enge[vanhentunut linkki], 2005
  11. ↑ Lystrup stammebåd
  12. ↑ www.spiegel.de, 20. März 2002
  13. ↑ Leveque, Francis: Pirogues de Paris-Bercy (Arkistoitu – Internet Archive), 2012, Marine Antique
  14. ↑ Niblett, Rosalind: A A Neolithic dugout from a multi-period site near St Albans,Herts, England[vanhentunut linkki], 2001
  15. ↑ Andersen, Søren: En steinalderbåd fra Tybrind Vig, s. 25. (julkaisusta "Mesolithic Miscellany Vol 5 nro 2") York, England: University of York, 1984. Virhe: Virheellinen ISSN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  16. ↑ Archäologen finden Einbaum aus der Jungsteinzeit. Süedkurier. 26.09.2012. Arkistoitu 17.2.2013. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi) (valokuva kaivaukselta)
  17. ↑ Kristiansen, Frode: Nytt Stokkebåtfunn innrapportert til Vitenskapsmuseet. Spor - nytt fra fortiden, 1997, nro 2, s. 23. Trondheim: Vittenskapsmuseet NTNU. ISSN 0801-5376 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 4.6.2013. (norjaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruuhi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruuhi&oldid=22820010”