Ero sivun ”Kyösti Haataja” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Korjataan navigaatiomallineet |
|||
(23 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Valtionjohto |
|||
⚫ | '''Kyösti Haataja''' ([[19. helmikuuta]] [[1881]] [[Oulu]] – [[10. elokuuta]] [[1956]] [[ |
||
| nimi = Kyösti Haataja |
|||
| kuva = Kyösti Haataja 1917.jpg |
|||
| kuvateksti = Kyösti Haataja [[Maanmittauslaitos|Maanmittaushallituksen]] kokouksessa |
|||
| syntymäaika = [[19. helmikuuta]] [[1881]] |
|||
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|19|2|1881|10|8|1956}} |
|||
| arvo = [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja]] |
|||
| virassa = 1926–1932 |
|||
| edeltäjä = [[Hugo Suolahti]] |
|||
| seuraaja = [[Paavo Virkkunen]] |
|||
}} |
|||
⚫ | '''Kyösti Haataja''' ([[19. helmikuuta]] [[1881]] [[Oulu]] – [[10. elokuuta]] [[1956]] [[Helsinki]]<ref>Vesa Vares, [https://biografiasampo.fi/henkilo/p2505 Kyösti Haataja,] Biografiasampo, viitattu 15.7.2024</ref>) oli [[suomi|suomalainen]] [[poliitikko]] ja [[Maanmittauslaitos|Maanmittaushallituksen]] pääjohtaja vuosina 1917–1929. Haataja toimi [[Helsingin yliopisto]]n talousoikeuden [[Dosentti|dosenttina]] 1926–1929 ja [[Professori|professorina]] vuosina 1930–1948.<ref name="ABC">{{Edustajamatrikkeli|nro=910393}}</ref> |
||
Haataja valmistui ylioppilaaksi 1899 ja lakitieteen kandidaatiksi 1910. Hän toimi aluksi maanmittausalalla. Haataja perehtyi erityisesti maanvuokra-oloihin ja -lainsäädäntöön ja tuli maanvuokra-asioiden esittelijäksi senaatin oikeustoimituskuntaan 1910, esittelijäsihteeriksi 1917 ja maanmittaushallituksen ylitirehtööriksi 1917. Hän oli eduskunnan jäsen 1917–1919.<ref name= tietosk>Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Haataja, Kyösti</ref> |
|||
⚫ | |||
Haataja oli puheenjohtajana komiteassa, joka laati ehdotukset hallinnollisiksi asetuksiksi ja toimenpiteiksi vuokra-alueiden lunastustoimia varten eli torpparilaiksi.<ref name= tietosk/> Niin sanottu [[torpparilaki]] oli siten pitkälti Haatajan käsialaa. Laki astui voimaan lokakuussa 1918. Lunastettavaan torppaan sai kuulua 20 hehtaaria viljelysmaata ja saman verran metsää. Mäkitupa-alue soveltui lunastettavaksi, kun siihen kuului korkeintaan kaksi hehtaaria maata. Vapaaehtoisin kaupoin muodostettavat tilat saivat olla suurempiakin. Myöhemmin lakia laajennettiin koskemaan myös lampuotitiloja.<ref>Sulkakynästä hiireen - maanmittauksen historiaa Suomessa -näyttelykäsikirjoitus. Tuottaja: Maanmittaushallitus{{Parempi lähde|Käsikirjoitus on julkaisematon, koska sitä ei löydy Finnasta, Maanmittauslaitoksen sivuilta eikä muualtakaan, mutta torpparilaista on tietoa ao. artikkelissa.}}</ref> |
|||
⚫ | |||
Haatajan poika oli hammaslääketieteen professori [[Johannes Haataja]].<ref>{{Kansallisbiografia |id=1979 |nimi=Haataja, Kyösti (1881–1956) |tekijä=Vesa Vares |ajankohta=6.9.2001}}</ref> |
|||
==Julkaisut== |
|||
* ''Maanvuokra- ja maakysymyksen vaiheita ulkomailla'' |
|||
* ''Maanvuokraolot Suomessa 1912'' |
|||
* ''Vesioikeus'' 1–3, Suomalainen lakimiesyhdistys/ WSOY 1951–1959 |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
==Kirjallisuutta== |
|||
==Aiheesta muualla== |
|||
* Alpo Puusaari, ''Torpparien vapautuksesta siirtoväen sijoittamiseen : Kyösti Haataja asutustoiminnan vaikuttajana vuosina 1910-1950'', pro gradu, oulun yliopisto 2007 |
|||
* {{Edustajamatrikkeli|nro=910393}} |
|||
* [https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/haataja-kyosti/ Kyösti Haataja,] Porvarillisen Työn Arkisto |
|||
{{Kansallinen Kokoomus}} |
|||
⚫ | |||
{{Navigaatio |
|||
{{Tynkä/Poliitikko}} |
|||
| aihe = yhteiskunta |
|||
| otsikko = Suomalaisen puolueen kansanedustajat |
|||
}} |
|||
{{Suomalaisen puolueen kansanedustajat 1917 II}} |
|||
{{Suomalaisen puolueen kansanedustajat 1917–1918}} |
|||
{{NavigaatioLoppu}} |
|||
{{Navigaatio |
|||
| aihe = yhteiskunta |
|||
| otsikko = Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat |
|||
}} |
|||
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1918–1919}} |
|||
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1929–1930}} |
|||
{{NavigaatioLoppu}} |
|||
{{auktoriteettitunnisteet}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Haataja, Kyösti}} |
{{AAKKOSTUS:Haataja, Kyösti}} |
||
⚫ | |||
[[Luokka:Kansanedustajat]] |
[[Luokka:Kansanedustajat]] |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[Luokka:Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajat]] |
[[Luokka:Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajat]] |
||
[[Luokka:Turun läänin pohjoinen vaalipiiri]] |
|||
[[Luokka:Pirkanmaan vaalipiiri]] |
|||
[[Luokka:Helsingin yliopiston professorit]] |
[[Luokka:Helsingin yliopiston professorit]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset juristit]] |
[[Luokka:Suomalaiset juristit]] |
||
⚫ | |||
[[Luokka:Helsingin yliopiston dekaanit]] |
[[Luokka:Helsingin yliopiston dekaanit]] |
||
[[Luokka:Maanmittauslaitoksen pääjohtajat]] |
|||
⚫ | |||
[[Luokka:Vuonna 1881 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1881 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1956 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1956 kuolleet]] |
Nykyinen versio 29. marraskuuta 2024 kello 00.14
Kyösti Haataja | |
---|---|
Kyösti Haataja Maanmittaushallituksen kokouksessa |
|
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja | |
1926–1932
|
|
Edeltäjä | Hugo Suolahti |
Seuraaja | Paavo Virkkunen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. helmikuuta 1881 |
Kuollut | 10. elokuuta 1956 (75 vuotta) |
Kyösti Haataja (19. helmikuuta 1881 Oulu – 10. elokuuta 1956 Helsinki[1]) oli suomalainen poliitikko ja Maanmittaushallituksen pääjohtaja vuosina 1917–1929. Haataja toimi Helsingin yliopiston talousoikeuden dosenttina 1926–1929 ja professorina vuosina 1930–1948.[2]
Haataja valmistui ylioppilaaksi 1899 ja lakitieteen kandidaatiksi 1910. Hän toimi aluksi maanmittausalalla. Haataja perehtyi erityisesti maanvuokra-oloihin ja -lainsäädäntöön ja tuli maanvuokra-asioiden esittelijäksi senaatin oikeustoimituskuntaan 1910, esittelijäsihteeriksi 1917 ja maanmittaushallituksen ylitirehtööriksi 1917. Hän oli eduskunnan jäsen 1917–1919.[3]
Haataja oli puheenjohtajana komiteassa, joka laati ehdotukset hallinnollisiksi asetuksiksi ja toimenpiteiksi vuokra-alueiden lunastustoimia varten eli torpparilaiksi.[3] Niin sanottu torpparilaki oli siten pitkälti Haatajan käsialaa. Laki astui voimaan lokakuussa 1918. Lunastettavaan torppaan sai kuulua 20 hehtaaria viljelysmaata ja saman verran metsää. Mäkitupa-alue soveltui lunastettavaksi, kun siihen kuului korkeintaan kaksi hehtaaria maata. Vapaaehtoisin kaupoin muodostettavat tilat saivat olla suurempiakin. Myöhemmin lakia laajennettiin koskemaan myös lampuotitiloja.[4]
Haataja toimi Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtajana vuosina 1926–1932. Eduskunnassa hän istui vuosina 1917–1918 vanhasuomalaisten sekä 1918–1919 ja 1929–1930 kokoomuksen edustajana.[2]
Haatajan poika oli hammaslääketieteen professori Johannes Haataja.[5]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maanvuokra- ja maakysymyksen vaiheita ulkomailla
- Maanvuokraolot Suomessa 1912
- Vesioikeus 1–3, Suomalainen lakimiesyhdistys/ WSOY 1951–1959
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vesa Vares, Kyösti Haataja, Biografiasampo, viitattu 15.7.2024
- ↑ a b Kyösti Haataja Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ a b Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Haataja, Kyösti
- ↑ Sulkakynästä hiireen - maanmittauksen historiaa Suomessa -näyttelykäsikirjoitus. Tuottaja: Maanmittaushallitus
- ↑ Vesa Vares: Haataja, Kyösti (1881–1956) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alpo Puusaari, Torpparien vapautuksesta siirtoväen sijoittamiseen : Kyösti Haataja asutustoiminnan vaikuttajana vuosina 1910-1950, pro gradu, oulun yliopisto 2007
- Kyösti Haataja, Porvarillisen Työn Arkisto
- Kansanedustajat
- Suomalaisen puolueen poliitikot
- Kansallisen Kokoomuksen poliitikot
- Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajat
- Turun läänin pohjoinen vaalipiiri
- Pirkanmaan vaalipiiri
- Helsingin yliopiston professorit
- Suomalaiset juristit
- Helsingin yliopiston dekaanit
- Maanmittauslaitoksen pääjohtajat
- Suomalaiset professorit
- Vuonna 1881 syntyneet
- Vuonna 1956 kuolleet