Ero sivun ”Kyösti Haataja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
105 655 muokkausta
pieni lisä ja wl
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
203 097 muokkausta
p Korjataan navigaatiomallineet
 
(5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Kyösti Haataja
| nimi = Kyösti Haataja
| kuva = Kyösti Haataja 1917.jpg
| kuva = Kyösti Haataja 1917.jpg
| kuvateksti = Kyösti Haataja vuonna 1917.
| kuvateksti = Kyösti Haataja [[Maanmittauslaitos|Maanmittaushallituksen]] kokouksessa
| syntymäaika = [[19. helmikuuta]] [[1881]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|19|2|1881|10|8|1956}}
| arvo = [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja]]
| arvo = [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja]]
| virassa = 1926–1932
| virassa = 1926–1932
Rivi 8: Rivi 10:
| seuraaja = [[Paavo Virkkunen]]
| seuraaja = [[Paavo Virkkunen]]
}}
}}
'''Kyösti Haataja''' ([[19. helmikuuta]] [[1881]] [[Oulu]] – [[10. elokuuta]] [[1956]] [[Pälkäne]]) oli [[suomi|suomalainen]] [[poliitikko]] ja [[Maanmittauslaitos|Maanmittaushallituksen]] pääjohtaja vuosina 1917–1929. Haataja toimi [[Helsingin yliopisto]]n talousoikeuden dosenttina 1926–1929 ja professorina vuosina 1930–1948.<ref name="ABC">{{Edustajamatrikkeli|nro=910393}}</ref>
'''Kyösti Haataja''' ([[19. helmikuuta]] [[1881]] [[Oulu]] – [[10. elokuuta]] [[1956]] [[Helsinki]]<ref>Vesa Vares, [https://biografiasampo.fi/henkilo/p2505 Kyösti Haataja,] Biografiasampo, viitattu 15.7.2024</ref>) oli [[suomi|suomalainen]] [[poliitikko]] ja [[Maanmittauslaitos|Maanmittaushallituksen]] pääjohtaja vuosina 1917–1929. Haataja toimi [[Helsingin yliopisto]]n talousoikeuden [[Dosentti|dosenttina]] 1926–1929 ja [[Professori|professorina]] vuosina 1930–1948.<ref name="ABC">{{Edustajamatrikkeli|nro=910393}}</ref>


Haataja valmistui ylioppilaaksi 1899 ja lakitieteen kandidaatiksi 1910. Hän toimi aluksi maanmittausalalla. Haataja perehtyi erityisesti maanvuokra-oloihin ja -lainsäädäntöön ja tuli maanvuokra-asioiden esittelijäksi senaatin oikeustoimituskuntaan 1910, esittelijäsihteeriksi 1917, maanmittaushallituksen ylitirehtööriksi 1917. Hän oli eduskunnan jäsen 1917–1919.<ref name= tietosk>Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Haataja, Kyösti</ref>
Haataja valmistui ylioppilaaksi 1899 ja lakitieteen kandidaatiksi 1910. Hän toimi aluksi maanmittausalalla. Haataja perehtyi erityisesti maanvuokra-oloihin ja -lainsäädäntöön ja tuli maanvuokra-asioiden esittelijäksi senaatin oikeustoimituskuntaan 1910, esittelijäsihteeriksi 1917 ja maanmittaushallituksen ylitirehtööriksi 1917. Hän oli eduskunnan jäsen 1917–1919.<ref name= tietosk>Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Haataja, Kyösti</ref>


Haataja oli puheenjohtajana komiteassa, joka laati ehdotukset hallinnollisiksi asetuksiksi ja toimenpiteiksi vuokra-alueiden lunastustoimia varten eli torpparilaiksi.<ref name= tietosk/> Niin sanottu [[torpparilaki]] oli siten pitkälti Haatajan käsialaa. Laki astui voimaan lokakuussa 1918. Lunastettavaan torppaan sai kuulua 20 hehtaaria viljelysmaata ja saman verran metsää. Mäkitupa-alue soveltui lunastettavaksi, kun siihen kuului korkeintaan kaksi hehtaaria maata. Vapaaehtoisin kaupoin muodostettavat tilat saivat olla suurempiakin. Myöhemmin lakia laajennettiin koskemaan myös lampuotitiloja.<ref>Sulkakynästä hiireen - maanmittauksen historiaa Suomessa -näyttelykäsikirjoitus. Tuottaja: Maanmittaushallitus{{Parempi lähde|Käsikirjoitus on julkaisematon, koska sitä ei löydy Finnasta, Maanmittauslaitoksen sivuilta eikä muualtakaan, mutta torpparilaista on tietoa ao. artikkelissa.}}</ref>
Haataja oli puheenjohtajana komiteassa, joka laati ehdotukset hallinnollisiksi asetuksiksi ja toimenpiteiksi vuokra-alueiden lunastustoimia varten eli torpparilaiksi.<ref name= tietosk/> Niin sanottu [[torpparilaki]] oli siten pitkälti Haatajan käsialaa. Laki astui voimaan lokakuussa 1918. Lunastettavaan torppaan sai kuulua 20 hehtaaria viljelysmaata ja saman verran metsää. Mäkitupa-alue soveltui lunastettavaksi, kun siihen kuului korkeintaan kaksi hehtaaria maata. Vapaaehtoisin kaupoin muodostettavat tilat saivat olla suurempiakin. Myöhemmin lakia laajennettiin koskemaan myös lampuotitiloja.<ref>Sulkakynästä hiireen - maanmittauksen historiaa Suomessa -näyttelykäsikirjoitus. Tuottaja: Maanmittaushallitus{{Parempi lähde|Käsikirjoitus on julkaisematon, koska sitä ei löydy Finnasta, Maanmittauslaitoksen sivuilta eikä muualtakaan, mutta torpparilaista on tietoa ao. artikkelissa.}}</ref>


Haataja toimi [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuspuolueen]] puheenjohtajana vuosina 1926–1932. Eduskunnassa hän istui vuosina 1917–1918 [[Suomalainen Puolue|vanhasuomalaisten]] sekä 1918–1919 ja 1929–1930 kokoomuksen edustajana.<ref name="ABC"/>
Haataja toimi [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuspuolueen]] puheenjohtajana vuosina 1926–1932. Eduskunnassa hän istui vuosina 1917–1918 [[Suomalainen Puolue|vanhasuomalaisten]] sekä 1918–1919 ja 1929–1930 kokoomuksen edustajana.<ref name="ABC"/>


Haatajan poika oli hammaslääketieteen professori [[Johannes Haataja]].<ref>{{Kansallisbiografia |id=1979 |nimi=Haataja, Kyösti (1881–1956) |tekijä=Vesa Vares |ajankohta=6.9.2001}}</ref>
Haatajan poika oli hammaslääketieteen professori [[Johannes Haataja]].<ref>{{Kansallisbiografia |id=1979 |nimi=Haataja, Kyösti (1881–1956) |tekijä=Vesa Vares |ajankohta=6.9.2001}}</ref>
Rivi 28: Rivi 30:
==Kirjallisuutta==
==Kirjallisuutta==
* Alpo Puusaari, ''Torpparien vapautuksesta siirtoväen sijoittamiseen : Kyösti Haataja asutustoiminnan vaikuttajana vuosina 1910-1950'', pro gradu, oulun yliopisto 2007
* Alpo Puusaari, ''Torpparien vapautuksesta siirtoväen sijoittamiseen : Kyösti Haataja asutustoiminnan vaikuttajana vuosina 1910-1950'', pro gradu, oulun yliopisto 2007
* [https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/haataja-kyosti/ Kyösti Haataja,] Porvarillisen Työn Arkisto


{{Kansallinen Kokoomus}}
{{Kansallinen Kokoomus}}
Rivi 36: Rivi 39:
{{Suomalaisen puolueen kansanedustajat 1917 II}}
{{Suomalaisen puolueen kansanedustajat 1917 II}}
{{Suomalaisen puolueen kansanedustajat 1917–1918}}
{{Suomalaisen puolueen kansanedustajat 1917–1918}}
{{AvattavaLoppu}}
{{NavigaatioLoppu}}
{{Navigaatio
{{Navigaatio
| aihe = yhteiskunta
| aihe = yhteiskunta
Rivi 43: Rivi 46:
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1918–1919}}
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1918–1919}}
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1929–1930}}
{{Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat 1929–1930}}
{{AvattavaLoppu}}
{{NavigaatioLoppu}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}


Nykyinen versio 29. marraskuuta 2024 kello 00.14

Kyösti Haataja
Kyösti Haataja Maanmittaushallituksen kokouksessa
Kyösti Haataja Maanmittaushallituksen kokouksessa
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja
1926–1932
Edeltäjä Hugo Suolahti
Seuraaja Paavo Virkkunen
Henkilötiedot
Syntynyt19. helmikuuta 1881
Kuollut10. elokuuta 1956 (75 vuotta)

Kyösti Haataja (19. helmikuuta 1881 Oulu – 10. elokuuta 1956 Helsinki[1]) oli suomalainen poliitikko ja Maanmittaushallituksen pääjohtaja vuosina 1917–1929. Haataja toimi Helsingin yliopiston talousoikeuden dosenttina 1926–1929 ja professorina vuosina 1930–1948.[2]

Haataja valmistui ylioppilaaksi 1899 ja lakitieteen kandidaatiksi 1910. Hän toimi aluksi maanmittausalalla. Haataja perehtyi erityisesti maanvuokra-oloihin ja -lainsäädäntöön ja tuli maanvuokra-asioiden esittelijäksi senaatin oikeustoimituskuntaan 1910, esittelijäsihteeriksi 1917 ja maanmittaushallituksen ylitirehtööriksi 1917. Hän oli eduskunnan jäsen 1917–1919.[3]

Haataja oli puheenjohtajana komiteassa, joka laati ehdotukset hallinnollisiksi asetuksiksi ja toimenpiteiksi vuokra-alueiden lunastustoimia varten eli torpparilaiksi.[3] Niin sanottu torpparilaki oli siten pitkälti Haatajan käsialaa. Laki astui voimaan lokakuussa 1918. Lunastettavaan torppaan sai kuulua 20 hehtaaria viljelysmaata ja saman verran metsää. Mäkitupa-alue soveltui lunastettavaksi, kun siihen kuului korkeintaan kaksi hehtaaria maata. Vapaaehtoisin kaupoin muodostettavat tilat saivat olla suurempiakin. Myöhemmin lakia laajennettiin koskemaan myös lampuotitiloja.[4]

Haataja toimi Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtajana vuosina 1926–1932. Eduskunnassa hän istui vuosina 1917–1918 vanhasuomalaisten sekä 1918–1919 ja 1929–1930 kokoomuksen edustajana.[2]

Haatajan poika oli hammaslääketieteen professori Johannes Haataja.[5]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Maanvuokra- ja maakysymyksen vaiheita ulkomailla
  • Maanvuokraolot Suomessa 1912
  • Vesioikeus 1–3, Suomalainen lakimiesyhdistys/ WSOY 1951–1959

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vesa Vares, Kyösti Haataja, Biografiasampo, viitattu 15.7.2024
  2. ↑ a b Kyösti Haataja Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. ↑ a b Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Haataja, Kyösti
  4. ↑ Sulkakynästä hiireen - maanmittauksen historiaa Suomessa -näyttelykäsikirjoitus. Tuottaja: Maanmittaushallitustarvitaan parempi lähde
  5. ↑ Vesa Vares: Haataja, Kyösti (1881–1956) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alpo Puusaari, Torpparien vapautuksesta siirtoväen sijoittamiseen : Kyösti Haataja asutustoiminnan vaikuttajana vuosina 1910-1950, pro gradu, oulun yliopisto 2007
  • Kyösti Haataja, Porvarillisen Työn Arkisto
Suomalaisen puolueen kansanedustajat
Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kyösti_Haataja&oldid=22858219”