Ero sivun ”Antiikin musiikki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 86.115.240.104 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 87.95.45.26 tekemään versioon. |
|||
| (42 välissä olevaa versiota 32 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{viitteetön}} |
|||
{{Taidemusiikin aikakaudet}} |
{{Taidemusiikin aikakaudet}} |
||
[[Kuva:NAMA Ulysse & sirène 1.jpg|thumb|200px|Kreikkalainen maljakko, joka esittää [[Odysseus]]ta ja [[seireeni]]ä. Seireeni soittaa kreikkalaista [[harppu]]a.]] |
[[Kuva:NAMA Ulysse & sirène 1.jpg|thumb|200px|Kreikkalainen maljakko, joka esittää [[Odysseus]]ta ja [[seireeni]]ä. Seireeni soittaa kreikkalaista [[harppu]]a.]] |
||
[[Kuva:Boscoreale fresco woman kithara.jpg|thumb|200px|[[Kithara]]a soittava nainen. [[Boscoreale]]asta Publius Fannius Synistorin huvilan huone H:sta löydetty [[fresko]] n. vuodelta 40 – 30 eaa. Kithara ei ollut sukua [[kitara]]lle.]] |
[[Kuva:Boscoreale fresco woman kithara.jpg|thumb|200px|[[Kithara]]a soittava nainen. [[Boscoreale]]asta Publius Fannius Synistorin huvilan huone H:sta löydetty [[fresko]] n. vuodelta 40 – 30 eaa. Kithara ei ollut sukua [[kitara]]lle.]] |
||
'''Antiikin musiikki''' on [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] ja [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] esitettyä [[musiikki]]a. Musiikilla oli kreikkalaisessa kulttuurissa keskeinen asema ja joitain katkelmia kreikkalaisesta musiikista nuottikirjoituksena on säilynyt nykyaikaan asti. Muita historiallisia lähteitä antiikin musiikkielämästä ovat lukuisat aiheesta säilyneet kirjoitukset ja muun muassa keramiikassa esiintyvät musiikkiesitysten kuvat. Sana musiikki tulee [[Zeus|Zeuksen]] tyttäristä, [[muusa|muusista]], jotka olivat taiteellisten ja älyllisten pyrkimysten suojelusjumaluuksia. Musiikilla oli keskeinen osa kreikkalaisessa koulutuksessa ja pojille opetettiin musiikkia kuudesta ikävuodesta eteenpäin. |
'''Antiikin musiikki''' on [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] ja [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] esitettyä [[musiikki]]a. Musiikilla oli kreikkalaisessa kulttuurissa keskeinen asema ja joitain katkelmia kreikkalaisesta musiikista nuottikirjoituksena on säilynyt nykyaikaan asti. Muita historiallisia lähteitä antiikin musiikkielämästä ovat lukuisat aiheesta säilyneet kirjoitukset ja muun muassa keramiikassa esiintyvät musiikkiesitysten kuvat. Sana musiikki tulee [[Zeus|Zeuksen]] tyttäristä, [[muusa|muusista]], jotka olivat taiteellisten ja älyllisten pyrkimysten suojelusjumaluuksia. Musiikilla oli keskeinen osa kreikkalaisessa koulutuksessa ja pojille opetettiin musiikkia kuudesta ikävuodesta eteenpäin. |
||
Myös länsimaisen musiikinteorian ja musiikkiestetiikan perusta luotiin antiikin aikana. Musiikki yhdistettiin jo varhain maailmankaikkeuteen ja matematiikkaan. Siihen liitettiin myös erilaista lukuihin liittyvää mystiikkaa. Matematiikan ja musiikin kiinteä ja hyvin konkreettinen liitto ilmenee muun muassa kiinnostuksena, joka kohdistui viritysjärjestelmiin. |
Myös länsimaisen musiikinteorian ja musiikkiestetiikan perusta luotiin antiikin aikana. Musiikki yhdistettiin jo varhain maailmankaikkeuteen ja matematiikkaan. Siihen liitettiin myös erilaista lukuihin liittyvää mystiikkaa. Matematiikan ja musiikin kiinteä ja hyvin konkreettinen liitto ilmenee muun muassa kiinnostuksena, joka kohdistui viritysjärjestelmiin. |
||
Kreikkalaiset kehittivät musiikinteoriaa ja kreikkalaiset [[ |
Kreikkalaiset kehittivät musiikinteoriaa ja kreikkalaiset [[Kirkkosävellaji|moodit]] tulivat myöhemmin keskiajan kirkkomusiikin perustaksi ja sitä kautta muodostavat nykyisen [[taidemusiikki|taidemusiikin]] perustan. Antiikin pääsävellajit olivat [[doorinen]], [[fryyginen]] ja [[lyydinen]]. Doorinen oli vakavahko asteikko, lyydinen pehmeä ja nautinnollinen, fryyginen intohimoinen. Asteikot soitettiin ylhäältä alas. Antiikin Kreikassa musiikki liittyi keskeisesti [[antiikin Kreikan teatteri|teatterin]] syntyyn, sillä musiikki oli olennainen osa näytelmää. |
||
Musiikilla oli suuri merkitys myös [[Muinainen Egypti|Egyptin]] kulttuureissa. Haudoista löytyneistä kuvista voi päätellä, että musiikilla oli oma jumalansa. Musiikilla oli oma tärkeä asema egyptiläisessä kulttuuri- ja seuraelämässä. |
Musiikilla oli suuri merkitys myös [[Muinainen Egypti|Egyptin]] kulttuureissa. Haudoista löytyneistä kuvista voi päätellä, että musiikilla oli oma jumalansa. Musiikilla oli oma tärkeä asema egyptiläisessä kulttuuri- ja seuraelämässä. |
||
==Pythagoraan musiikinteoria== |
==Pythagoraan musiikinteoria== |
||
| ⚫ | Kreikkalaisen matemaatikon [[Pythagoras|Pythagoraan]] kehittämä viritysjärjestelmä (noin 550 eaa.) loi pohjan myöhemmin syntyneille lukuisille erilaisille järjestelmille. Pythagoras havaitsi [[intervalli]]en suhteisiin liittyvän pulman: kun perussävelestä edetään 12 puhdasta kvinttiä ylöspäin, tullaan säveleen, joka on hivenen perussävelen puhdasta oktaavikerrannaista korkeampi. Tätä eroa kutsutaan yhä nimellä Pythagoraan komma. Ero johtuu oktaavien ja kvinttien mittajärjestelmän erilaisuudesta. Oktaavit ovat värähdystaajuudeltaan kahden potensseja, kvintit kolmen monikertoja. Samasta sävelestä lähtevät oktaavi- ja kvinttisarjat eivät milloinkaan kohtaa. |
||
| ⚫ | Kreikkalaisen matemaatikon [[Pythagoras|Pythagoraan]] kehittämä viritysjärjestelmä (noin 550 eaa.) loi pohjan myöhemmin syntyneille lukuisille erilaisille järjestelmille. Pythagoras havaitsi [[intervalli]]en suhteisiin liittyvän pulman: kun perussävelestä edetään 12 puhdasta kvinttiä ylöspäin, tullaan säveleen, joka on hivenen perussävelen puhdasta oktaavikerrannaista korkeampi. Tätä eroa kutsutaan yhä nimellä [[Pythagoraan komma]]. Ero johtuu oktaavien ja kvinttien mittajärjestelmän erilaisuudesta. Oktaavit ovat värähdystaajuudeltaan kahden potensseja, kvintit kolmen monikertoja. Samasta sävelestä lähtevät oktaavi- ja kvinttisarjat eivät milloinkaan kohtaa. |
||
| ⚫ | Pythagoraan kommasta seuraa, että mikäli [[oktaavi]]t halutaan pitää puhtaina ja samalla säilytetään mahdollisuus moduloida vapaasti sävellajista toiseen, yksikään toinen intervalli ei voi olla puhdas. Pythagoras kuitenkin perusti oman järjestelmänsä puhtaisiin [[kvintti|kvintteihin]]. Järjestelmä toimi hyvin keskiaikaisessa yksiäänisessä laulussa, samoin kvintti- ja kvarttiharmonioihin pohjautuneessa varhaisessa moniäänisyydessä. Kun musiikissa myöhemmin |
||
| ⚫ | Pythagoraan kommasta seuraa, että mikäli [[oktaavi]]t halutaan pitää puhtaina ja samalla säilytetään mahdollisuus moduloida vapaasti sävellajista toiseen, yksikään toinen intervalli ei voi olla puhdas. Pythagoras kuitenkin perusti oman järjestelmänsä puhtaisiin [[kvintti|kvintteihin]]. Järjestelmä toimi hyvin keskiaikaisessa yksiäänisessä laulussa, samoin kvintti- ja kvarttiharmonioihin pohjautuneessa varhaisessa moniäänisyydessä. Kun musiikissa myöhemmin siirryttiin terssiharmonioihin, pythagoralainen järjestelmä sai väistyä. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* [http://www.peda.net/en/magazine/perho/lukio/papillon?m=content&a_id=38 Peda.net] |
* [http://www.peda.net/en/magazine/perho/lukio/papillon?m=content&a_id=38 Peda.net] {{Wayback|1=http://www.peda.net/en/magazine/perho/lukio/papillon?m=content&a_id=38 |päiväys=20070927220118 }} |
||
* [http://www.uta.fi/mute/ MuTe, musiikin teoriaa webissä] |
* [http://www.uta.fi/mute/ MuTe, musiikin teoriaa webissä] |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
| ⚫ | |||
* [http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/euroopankulttuurihistoria/antiikin_musiikki Antiikin musiikki]. Internetix. |
|||
| ⚫ | |||
{{Link FA|nl}} |
|||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
[[pt:Música antiga]] |
[[pt:Música antiga]] |
||
[[tl:Musikang sinauna]] |
|||
Nykyinen versio 2. joulukuuta 2024 kello 09.01
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Länsimaisen taidemusiikin aikakaudet | |
| Antiikki | (–476) |
| Keskiaika | (476–1400) |
| Renessanssi | (1400–1600) |
| Barokki | (1600–1750) |
| Galantti tyyli | (1720–1775) |
| Klassismi | (1770–1830) |
| Romantiikka | (1815–1910) |
| 1900-luku | (1900–1999) |
| Nykymusiikki | (uusin musiikki) |
Antiikin musiikki on antiikin Kreikassa ja Rooman valtakunnassa esitettyä musiikkia. Musiikilla oli kreikkalaisessa kulttuurissa keskeinen asema ja joitain katkelmia kreikkalaisesta musiikista nuottikirjoituksena on säilynyt nykyaikaan asti. Muita historiallisia lähteitä antiikin musiikkielämästä ovat lukuisat aiheesta säilyneet kirjoitukset ja muun muassa keramiikassa esiintyvät musiikkiesitysten kuvat. Sana musiikki tulee Zeuksen tyttäristä, muusista, jotka olivat taiteellisten ja älyllisten pyrkimysten suojelusjumaluuksia. Musiikilla oli keskeinen osa kreikkalaisessa koulutuksessa ja pojille opetettiin musiikkia kuudesta ikävuodesta eteenpäin.
Myös länsimaisen musiikinteorian ja musiikkiestetiikan perusta luotiin antiikin aikana. Musiikki yhdistettiin jo varhain maailmankaikkeuteen ja matematiikkaan. Siihen liitettiin myös erilaista lukuihin liittyvää mystiikkaa. Matematiikan ja musiikin kiinteä ja hyvin konkreettinen liitto ilmenee muun muassa kiinnostuksena, joka kohdistui viritysjärjestelmiin.
Kreikkalaiset kehittivät musiikinteoriaa ja kreikkalaiset moodit tulivat myöhemmin keskiajan kirkkomusiikin perustaksi ja sitä kautta muodostavat nykyisen taidemusiikin perustan. Antiikin pääsävellajit olivat doorinen, fryyginen ja lyydinen. Doorinen oli vakavahko asteikko, lyydinen pehmeä ja nautinnollinen, fryyginen intohimoinen. Asteikot soitettiin ylhäältä alas. Antiikin Kreikassa musiikki liittyi keskeisesti teatterin syntyyn, sillä musiikki oli olennainen osa näytelmää.
Musiikilla oli suuri merkitys myös Egyptin kulttuureissa. Haudoista löytyneistä kuvista voi päätellä, että musiikilla oli oma jumalansa. Musiikilla oli oma tärkeä asema egyptiläisessä kulttuuri- ja seuraelämässä.
Pythagoraan musiikinteoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikkalaisen matemaatikon Pythagoraan kehittämä viritysjärjestelmä (noin 550 eaa.) loi pohjan myöhemmin syntyneille lukuisille erilaisille järjestelmille. Pythagoras havaitsi intervallien suhteisiin liittyvän pulman: kun perussävelestä edetään 12 puhdasta kvinttiä ylöspäin, tullaan säveleen, joka on hivenen perussävelen puhdasta oktaavikerrannaista korkeampi. Tätä eroa kutsutaan yhä nimellä Pythagoraan komma. Ero johtuu oktaavien ja kvinttien mittajärjestelmän erilaisuudesta. Oktaavit ovat värähdystaajuudeltaan kahden potensseja, kvintit kolmen monikertoja. Samasta sävelestä lähtevät oktaavi- ja kvinttisarjat eivät milloinkaan kohtaa.
Pythagoraan kommasta seuraa, että mikäli oktaavit halutaan pitää puhtaina ja samalla säilytetään mahdollisuus moduloida vapaasti sävellajista toiseen, yksikään toinen intervalli ei voi olla puhdas. Pythagoras kuitenkin perusti oman järjestelmänsä puhtaisiin kvintteihin. Järjestelmä toimi hyvin keskiaikaisessa yksiäänisessä laulussa, samoin kvintti- ja kvarttiharmonioihin pohjautuneessa varhaisessa moniäänisyydessä. Kun musiikissa myöhemmin siirryttiin terssiharmonioihin, pythagoralainen järjestelmä sai väistyä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Peda.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- MuTe, musiikin teoriaa webissä
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antiikin musiikki. Internetix.