Ero sivun ”Harald Lindberg (kasvitieteilijä)” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkemmat kuolintiedot |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Harald Lindberg''' ([[1871]]– [[13. maaliskuuta]] [[1963]] [[Helsinki]]<ref>Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)</ref>) oli [[Helsingin yliopisto]]n kasvimuseon ensimmäinen [[kustos]] eli osastonjohtaja vuodesta 1910. Hän väitteli 1909 tohtoriksi Pohjois-Euroopan poimulehdistä. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää 310 julkaisua, joista 28 liittyy sammaliin. Sammalista hän kirjoitti muun muassa suosammalista ja rahkasammalista. Isänsä [[Sextus Otto Lindberg|S. O. Lindbergin]] kuoltua Harald Lindberg ryhtyi tutkimaan sammalien sijasta putkilokasveja. Hän tutki ainakin voikukkia, keltanoita, poimulehtiä ja hierakoita. Harald Lindberg on kuvannut Suomessa tavattavista putkilokasvilajeista tieteelle uusina muun muassa [[sykeröpoimulehti|sykeröpoimulehden]],<ref>Kuopion katoava kasvinmaailma 2002, s. 49.</ref> [[nyppypoimulehti|nyppypoimulehden]], [[kaljuvarsipoimulehti|kaljuvarsipoimulehden]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Sivu = 261, 264 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref> [[Lietetatar|lietetattaren]] ja [[Mutaluikka|mutaluikan]]. |
'''Harald Lindberg''' ([[1871]]– [[13. maaliskuuta]] [[1963]] [[Helsinki]]<ref>Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)</ref>) oli [[Helsingin yliopisto]]n kasvimuseon ensimmäinen [[kustos]] eli osastonjohtaja vuodesta 1910. Hän väitteli 1909 tohtoriksi Pohjois-Euroopan [[Poimulehdet|poimulehdistä]]. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää 310 julkaisua, joista 28 liittyy [[Sammalet|sammaliin]]. Sammalista hän kirjoitti muun muassa suosammalista ja [[Rahkasammalet|rahkasammalista]]. Isänsä [[Sextus Otto Lindberg|S. O. Lindbergin]] kuoltua Harald Lindberg ryhtyi tutkimaan sammalien sijasta [[Putkilokasvit|putkilokasveja]]. Hän tutki ainakin [[Voikukat|voikukkia]], [[Keltanot|keltanoita]], poimulehtiä ja [[Hierakat|hierakoita]]. Harald Lindberg on kuvannut Suomessa tavattavista putkilokasvilajeista tieteelle uusina muun muassa [[sykeröpoimulehti|sykeröpoimulehden]],<ref>Kuopion katoava kasvinmaailma 2002, s. 49.</ref> [[nyppypoimulehti|nyppypoimulehden]], [[kaljuvarsipoimulehti|kaljuvarsipoimulehden]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Sivu = 261, 264 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref> [[Lietetatar|lietetattaren]] ja [[Mutaluikka|mutaluikan]]. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 26. joulukuuta 2016 kello 23.53
Harald Lindberg (1871– 13. maaliskuuta 1963 Helsinki[1]) oli Helsingin yliopiston kasvimuseon ensimmäinen kustos eli osastonjohtaja vuodesta 1910. Hän väitteli 1909 tohtoriksi Pohjois-Euroopan poimulehdistä. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää 310 julkaisua, joista 28 liittyy sammaliin. Sammalista hän kirjoitti muun muassa suosammalista ja rahkasammalista. Isänsä S. O. Lindbergin kuoltua Harald Lindberg ryhtyi tutkimaan sammalien sijasta putkilokasveja. Hän tutki ainakin voikukkia, keltanoita, poimulehtiä ja hierakoita. Harald Lindberg on kuvannut Suomessa tavattavista putkilokasvilajeista tieteelle uusina muun muassa sykeröpoimulehden,[2] nyppypoimulehden, kaljuvarsipoimulehden,[3] lietetattaren ja mutaluikan.
Lähteet
- Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6, Kuopio 2002.
- Helsingin Yliopiston kasvimuseon sivuilla
- Helsingin Yliopiston kasvimuseon sivuilla 2
Viitteet
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)
- ↑ Kuopion katoava kasvinmaailma 2002, s. 49.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio, s. 261, 264. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.