Ero sivun ”Keskustelu:Ruotsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
== Tämmöstä pientä ==
== Tämmöstä pientä =paska


Artikkelissa sanottiin: ''"Ruotsi on pinta-alaltaan (449 964 km²) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa."''. Eikös tuo Tanska ole sillä Grönlannillaan pohjoismaista suurin, tai jos Grönlantia ei lasketa Tanskan pinta-alaan, niin silloin Grönlanti on itsessään suurempi, kuin Ruotsi. Grönlanti kuitenkin lasketaan pohjoismaihin mukaan. <small>Kommentin jätti [[Toiminnot:Muokkaukset/91.156.168.23|91.156.168.23]] ([[Keskustelu käyttäjästä:91.156.168.23|keskustelu]]) 26. huhtikuuta 2009</small>
Artikkelissa sanottiin: ''"Ruotsi on pinta-alaltaan (449 964 km²) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa."''. Eikös tuo Tanska ole sillä Grönlannillaan pohjoismaista suurin, tai jos Grönlantia ei lasketa Tanskan pinta-alaan, niin silloin Grönlanti on itsessään suurempi, kuin Ruotsi. Grönlanti kuitenkin lasketaan pohjoismaihin mukaan. <small>Kommentin jätti [[Toiminnot:Muokkaukset/91.156.168.23|91.156.168.23]] ([[Keskustelu käyttäjästä:91.


== Väestö ==
== Väestö ==

Versio 14. maaliskuuta 2012 kello 12.51

== Tämmöstä pientä =paska

Artikkelissa sanottiin: "Ruotsi on pinta-alaltaan (449 964 km²) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa.". Eikös tuo Tanska ole sillä Grönlannillaan pohjoismaista suurin, tai jos Grönlantia ei lasketa Tanskan pinta-alaan, niin silloin Grönlanti on itsessään suurempi, kuin Ruotsi. Grönlanti kuitenkin lasketaan pohjoismaihin mukaan. Kommentin jätti 91.156.168.23 ([[Keskustelu käyttäjästä:91.

Väestö

1970-luvulta lähtien harjoitetun liberaalin maanmuutto- ja pakolaispolitiikan ansiosta ruotsalaisista

pitää olla 1960-luvulta lähtien.... Kommentin jätti Jukka2007 (keskustelu – muokkaukset) 30. heinäkuuta 2007

Mikä on 'etninen muslimi'? Eikö löytyisi jokin parempi tapa sanoa, että vain neljännes muodollisesti muslimeiksi luettavista harjoittaa uskontoaan. Suomesta kertovassa artikkelissa pitäisi varmaan mainita, että suomalaisista suurin osa on 'etnisiä kristittyjä' (tai sitten ehkä ei).Vesahjr 25. marraskuuta 2010 kello 23.32 (EET)[vastaa]

Läänien nimet

Onko näille lääneille virallisia suomalaisia nimiä? Tällä hetkellä sotketaan kahta eri muotoa (esim. Skånen lääni ja Tukholman lääni). Tietääkseni ainakin Skoone ja Värmlanti/Vermlanti ovat aika yleisiä kirjoitusasuja. Minä käyttäisin vielä muotoja "Länsi-Göötanmaan lääni", "Itä-Göötanmaan lääni" ja "Länsipohjan lääni". Ehkä paras on sittenkin laittaa ne artikkelit ihan suosita ruotsinkielisille nimille? (Suomenkiliset nimiet täytyy tietysti myös mainita). -- Jniemenmaa 16:02 huhti 24, 2004 (UTC)


Liikelahjakulttuuri

Pienet, tyylikkäät ja kohtuuhintaiset yrityslahjat ovat Ruotsissa yleisiä ja arvostettuja. Liikelahjat eivät saa olla ylellisiä tai kalliita, varsinkin jos saajana on viranomainen. Ruotsissa lahjaa tai palvelusta, jonka arvo ylittää 400 kruunua, voidaan pitää lahjuksena, jos antajalla ja saajalla on tekemistä toistensa kanssa työssä. Toimistotarvikkeet, kirjat ja alkoholi ovat yleisiä liikelahjoja Ruotsissa. Kansainvälisen musiikkimaun omaaville ruotsalaisille levyt ovat hyviä liikelahjoja. Erityisesti orkesterimusiikki soveltuu liikelahjana annettavaksi.


Siirsin yllä olevan tekstin artikkelista. Ei oikein sovi tälle sivulle, ehkä sopisi erilliseen artikkeliin Liikelahjakulttuuri? -- Jniemenmaa 13:53 elo 10, 2004 (UTC)

Virallinen kieli? (ei ole)

Eikö ruotsissa ole virallista kieltä? Kommentin jätti Saku (keskustelu – muokkaukset) 29. lokakuuta 2004

Ei. Suomi on itse asiassa melko poikkeuksellinen maa siinä suhteessa, että suomi ja ruotsi on mainittu perustuslaissa, ts. ovat virallisia kieliä. Yleensä "virallinen kieli" on niin itsestäänselvyys, ettei sitä ole tarvinnut kirjoittaa erikseen lakiin (Suomihan on vahvasti kaksikielisenä maana selkeä poikkeus tästä). --Farside 13:02 loka 29, 2004 (UTC)
Itse asiassa Ruotsissa tehtiin tässä kuussa päätös siitä, että ruotsista tulee jollakin tapaa maan virallinen pääkieli. Kommentin jätti 193.65.112.51 (keskustelu) 20. joulukuuta 2005
Eipäs, vaan nimenomaan "epävirallinen" pääkieli. --SM 20. joulukuuta 2005 kello 17:05:27 (UTC)
Aijaa, virallinen taho päättää mistä tulee epävirallinen pääkieli ;D Tuohirulla 20. joulukuuta 2005 kello 17:16:00 (UTC)
Ruotsinkielisessä Wikipediassa sanotaan näin: "I den språklag som infördes 1 juli 2009 anges svenska som huvudspråk. I lagen används både termen huvudspråk och termen officiellt språk,"Eikö tämän mukaan ruotsi ole Ruotsin virallinen kieli aika selkeästi?Vesahjr 19. marraskuuta 2010 kello 18.55 (EET)[vastaa]
Tuohon on tuoreita viitteitäkin: Riksdagen ja Språkrådet. --Tappinen 10. joulukuuta 2011 kello 17.25 (EET)[vastaa]

Uskonnollisuus

"Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia."

Kiinnostaisi tietää mihin tuo väite perustuu. En oikeastaan usko, että mitään kovin huomattavia eroja on. --Jonik 4. helmikuuta 2006 kello 21.30 (UTC)

Ainakin Ruotsin kirkko on erillään valtiosta, tiedä sitten onko tuo huomattava ero. --Oami 3. toukokuuta 2006 kello 12.40 (UTC)
Ruotsi ei tietenkään ollut käytännössä puolueeton myöskään I. ja II.maailmansodassa, mutta se säilyi virallisena doktriinina. EU ja puolueettomuus eivät liity toisiinsa.--ML 12. heinäkuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

Coat of arms

New image available: Kommentin jätti 83.227.25.173 (keskustelu) 15. elokuuta 2007

Itsenäisyyspäivä

Milloin on Ruotsin itsenäisyyspäivä? Vai vietetäänkö siellä jotain kansallisuuspäivää tms.? En ole varma mutta luulisin sen olevan 6.6 - korjatkaa jos olen väärässä ja voisi tiedon lisätä tuonne artikkeliinkin jos se pitää paikkaansa. 193.209.12.23 12. toukokuuta 2008 kello 12.44 (UTC)

Väkiluku

Väkiluvun voisi kyllä päivittää... heittoa on yli 50 000. Kommentin jätti Krokcrok (keskustelu – muokkaukset) 21. heinäkuuta 2008 kello 22.10

Suomen kielen asema artikkelissa

Eikö tuohon pitäisi laittaa että Suomi on vähän niikuin 2. kieli koska onhan siellä Suomen kielen hallintoalueet johon kuuluu 32 kuntaa. Kommentin jätti 213.186.250.49 (keskustelu)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Artikkeli on selvästi laajempi kuin lupaava Brunei, mutta on aiheesta toki kerrottavaakin. Ehkä paras on verrata Tšekkiin (LA) ja Islantiin (HA). Ehdotan lupaavaksi. --Tappinen 9. joulukuuta 2011 kello 18.45 (EET)[vastaa]

Kieliosiossa mainitaan suomen kielestä virallisena joissain kunnissa. Tuo kohta taitaa olla vanhentunut ja suomi on nykyisin virallinen paljon useammassa kunnassa. J.K Nakkila 10. joulukuuta 2011 kello 14.06 (EET)[vastaa]
Käytetyssä lähteessä ei ole päiväystä; olisko uudemmalle tiedolle lähdettä ? EDIT löysin ja päivitin 2011 tilanteeseen. --Tappinen 10. joulukuuta 2011 kello 17.22 (EET)[vastaa]

kyllä käy. --Rion (pulina - tekoja) 10. joulukuuta 2011 kello 14.09 (EET)[vastaa]

Menee. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 10. joulukuuta 2011 kello 19.10 (EET)[vastaa]

Pientä hajanaisuutta, mikä on ihan ymmärrettävää, kun aihe on suomalaisille läheinen ja tätä soppaa on varmaan ollut aika moni hämmentämässä. Taulukot ja luettelot tekevät vähän levottoman vaikutuksen, ja esimerkiksi läänitaulukon voisi ottaa pois kun asiasta on kuitenkin oma pääartikkelinsa. Kirjallisuuden yhteydessä mainitaan, kuinka moni ruotsalainen kirjailija on saanut nobelin, mutta itse Nobelista tai nobel-palkinnosta ei puhuta mitään. Kokonaisuutena kuitenkin hyvä veto ja voin kannattaa lupaavaksi.--Tanár 10. joulukuuta 2011 kello 23.29 (EET)[vastaa]

Lisäsin nobelin, poistin läänitaulukon. Taas parani. --Tappinen 11. joulukuuta 2011 kello 00.00 (EET)[vastaa]

Kulttuuriosio on kyllä vielä aika vaatimaton. Kuvataiteesta yksi rivi, arkkitehtuuria, kuvanveistoa tai muotoilua ei mainita sanallakaan. Kansanmusiikki ym. kansanperinteet puuttuvat, klassisen musiikin instrumentalistit, tanssi, sarjakuva jne. Myöskään yhteiskuntaa ei juuri kuvailla: kansankoti-käsitettä ei edes mainita, ja jotenkin pitäisi ilmetä perinteinen yleinen käsitys Ruotsista demokratian ja tasa-arvon mallimaana. En kuitenkaan vastusta lupaavuutta. -Ochs 11. joulukuuta 2011 kello 00.37 (EET)[vastaa]

Aikaisemmassa versiossa sisäpolitiikka-osiossa sanottiin "Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet), joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne muuttui epävarmemmaksi, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa." Tälle ei löytynyt sellaista lähdettä johon kehtaisin viitata - jos löydät, palauta toki. (Mutta kuuluuko se politiikkaan vai histroriaan vai ehkä kulttuuriin ?) --Tappinen 11. joulukuuta 2011 kello 00.50 (EET)[vastaa]
EDIT: lisäsin pari lausetta kulttuuriosioon. --Tappinen 11. joulukuuta 2011 kello 18.15 (EET)[vastaa]

Käy lupaavaksi. --Lakritsa 11. joulukuuta 2011 kello 10.44 (EET)[vastaa]

Olisi tässä vielä parannettavaa. Kuten tavallista, urheiluosio on pullistunut ja kulttuuri lähes anorektinen... Voisi tosiaan kirjoittaa jotain vähän yleisemmältä pohjalta (Ruotsin kulttuuri on muihin Pohjoismaihinkin verrattuna maailman mittakaavassa aika ainutlaatuinen: sukupuolten tasa-arvo, sekulaarisuus, avoimuus, hyvinvointivaltio jne.). Arkkitehtuurista ja keittiöstä ei sanota yhtikäs mitään ja taiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessakin olisi paljon laajentamisen varaa. Onhan tämä muuten hyvä enkä viitsisi vastustaa, mutta arkkitehtuurista ja keittiöstä pitää mielestäni olla jotain, muuten ei voi sanoa että perustiedot ovat kasassa (arkkitehtuurista esim. Asplund). --Epiq 11. joulukuuta 2011 kello 16.39 (EET)[vastaa]

Laitoin keittiöstä ja Asplundista edes placeholderit... Pääartikkelit Elokuva Ruotsissa, Ruotsalainen keittiö ja varsinkin Ruotsin taide ovat varsin laajoja, en tiedä miten niitä korostaisi tässä. Viitteettöminä en lainailisi niitä. Ruotsalainen arkkitehtuuri odottelee vielä aloitusta (ja sopivia lähteitä).--Tappinen 11. joulukuuta 2011 kello 18.15 (EET)[vastaa]
Arkkitehtuurista nyt vähän enemmän + pääartikkeli. --Tappinen 12. joulukuuta 2011 kello 23.12 (EET)[vastaa]
Hienoa! Minun puolestani kelpaa. --Epiq 13. joulukuuta 2011 kello 15.51 (EET)[vastaa]

Itse en pidä luetteloista artikkeleissa, minkä vuoksi "Maailmanperintökohteet"-kappale vähän häiritsee. On kuitenkin lupaavaksi kelpaava artikkeli.--Vesahjr 11. joulukuuta 2011 kello 21.01 (EET)[vastaa]

Muokattu proosatekstiksi. --Tappinen 12. joulukuuta 2011 kello 23.12 (EET)[vastaa]

Aiheesta löytyisi suomenkielisiä kirjalähteitä kuten tietosanakirjojen artikkeleita. Kaikissa viitteissä ei ole kielimallinetta ja viittauspäivämäärää. --Thi 11. joulukuuta 2011 kello 21.14 (EET)[vastaa]

Mielestäni nämä ovat molemmat asioita jotka erottavat hyvät artikkelit lupaavista. Yritän varoa ettei lupaavien kynnys nousisi liian korkeaksi; alkuvaiheessa jotkut jopa toivoivat että kokeneemmat käyttäjät pidättäytyisivät niitä tekemästä. Puuttuuko artikkelista vielä perusasioiksi laskettavia aihepiirejä, joiden käsittelyyn ehdotat käytettäväksi suomenkielisiä kirjoja ? --Tappinen 13. joulukuuta 2011 kello 19.24 (EET)[vastaa]

Kyllä minullekkin kelpaa artikkelin merkkaaminen lupaavaksi. (Santtu37 13. joulukuuta 2011 kello 22.15 (EET))[vastaa]

Merkitsen tämän lupaavaksi eniweis, otetaan noi Thin ylläolevat kommentit jatkokehityksessä sitten huomioon.--Tanár 13. joulukuuta 2011 kello 22.26 (EET)[vastaa]

On hämmästyttävää, että Wikipediassa annetaan status artikkelille, jonka lähteet eivät ole kunnossa. --Thi 15. joulukuuta 2011 kello 18.39 (EET)[vastaa]

Mikäs niissä on vikana? J.K Nakkila 17. joulukuuta 2011 kello 17.47 (EET)[vastaa]
Sivun Wikipedia:Lupaavat artikkelit mukaan "lupaavat ...ovat Wikipedian käyttäjien arvion mukaan kunnollisia, vaikka ne eivät vielä ylläkään Wikipedian parhaimmiston eli hyvien artikkelien ja suositeltujen artikkelien tasolle." Ymmärtääkseni Wikipedia:Lupaavien artikkelien ohje -määrittelyiden mukaan tämä on hyväksyttävällä vaikkei suositeltavalla tasolla. Se, joka alkaa kehittää tästä hyvää tai suositeltua, löytää merkittyjen viitteiden avulla tähän mennessä käytetyt verkkolähteet, ja voi halunsa mukaan joko muotoilla niiden viitteitä tai korvata ne viitteillä mainitsemiisi suomenkielisiin kirjoihin, joista toivottavasti löytyy myös lisää sisältöä. Vertailun vuoksi: Tanskankielinen artikkeli on lupaava, kaksi lähdeviitettä. Norjankielinen hyvä, viisi viitettä.--Tappinen 17. joulukuuta 2011 kello 18.32 (EET)[vastaa]