Ruuhi

Ruuhi on puunrungosta koverrettu vene, ja ruuheksi kutsutaan myös tällaisista veneistä kehittynyttä alkukantaista, talonpoikaista lautavenetyyppiä. Haapio on haavasta ja honkio männystä tehty ruuhi. Sana ruuhi on ikivanha germaaninen laina, sanat honkio ja haapio taas pohjautuvat kotoperäisiin puulajien nimityksiin.

Ruuhia käytettiin jo kivikaudella. Puunrunko, Pohjois-Euroopan oloissa yleensä iso ja helposti työstettävä haapa, koverrettiin polttamalla ja työ viimeisteltiin kirvein ja taltoin - kivikaudella kivisin. Samantyyppisellä tavalla jotkut tropiikin luonnonkansat tekevät edelleen haapioita vastaavia veneitä. Ruuhi saatettiin myös kovertaa pystyssä olevaan puuhun, joka jossain valmistusvaiheessa kaadettiin. Ruuhi ei sopinut avomerimatkoihin, sillä sen laidat olivat erittäin matalat. Sillä ei kannattanut lähteä kauas rannikosta. Ruuhi muuttui vaaralliseksi jo keskisuurella järvellä, jos tuli kova aallokko. Ruuhi ei paksupuisena kuitenkaan uponnut, vaikka olisikin kaatunut tai täyttynyt vedellä. Veden saattoi melko nopeasti kauhoa pois, sillä sitä ei mahtunut ruuheen paljon. Ruuhen täyttyessä vedellä suurin vaara saattoikin olla kylmettyminen märkänä.

Ruuhen rakentamista nykyaikana.

Jo kivikauden lopulla ruuhi alkoi syrjäytyä, kun Itämeren ja luultavasti Suomenkin vesistöissä tulivat käyttöön nahkapohjaiset veneet. Rautakaudella tulivat käyttöön puuveneet. Ruuhia on silti satunnaisesti käytetty sisävesistöissä vielä historiallisellakin ajalla. Isoista veneistään tunnetut viikingitkin käyttivät ruuhia ja muita pieniä veneitä idäntiellä, Venäjän suuria jokia kulkiessaan, sillä ruuhia oli paljon helpompi kantaa vesireittien välillä olevien taipaleiden yli. Vaarana olivat myös taipaleiden kohdilla vaanivat vihamieliset kansat.

Lautavene

Ruuheksi kutsutaan myös alkukantaista, matalaa, yleensä pienikokoista lautavenettä, jonka muoto ja rakenne muistuttaa yksipuisia ruuhia. Tällainen ruuhi lienee alkukantaisin ja yksinkertaisin perinteisistä Suomessa käytetyistä lautaveneistä, ja sen rakenne poikkeaa muista veneistä. Myös jotkin ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset tämänkaltaisten veneiden nimet käännetään suomeksi ruuheksi. Tässä käytössä ruuhi-sana kattaa myös eräät tasaperäiset venetyypit, joista jotkut ovat myös tasakeulaisia ja tasapohjaisia; joitain näistä voitaisiin nimittää myös lotjiksi. Vaikka ruuhi-sanalla tarkoitetaan yleensä pieniä veneitä, näistä jotkut silakanpyyntiin käytetyt olivat melko isokokoisia.

Ruuhia käytettiin yleensä lyhyisiin matkoihin ja sellaisin kevyisiin tehtäviin, joihin varsinaisen veneen tai laivan valmistelu, vesillevienti ja käyttö olisi ollut voimavarojen ja kenties ajan tuhlausta. Ruuhia käytettiin myös isompien alusten apuveneinä.

Katso myös

• Suomen vesiliikenteen historia

Lähteet

• Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä R-Ö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-692-9
• www.puuvene.fi : ruuhet