AMD

Advanced Micro Devices, Inc.
Yritysmuoto	Julkinen osakeyhtiö, listattu New Yorkissa
ISIN	US0079031078
Perustettu	1969
Toimitusjohtaja	Hector Ruiz, toimitusjohtaja
Kotipaikka	Sunnyvale, Kalifornia, USA
Toimiala	puolijohdeteollisuus
Tuotteet	Mikroprosessorit
Liikevaihto	5,85 miljardia USD (2005)
Henkilöstö	18 100
Kotisivu	http://www.amd.com
Infobox OKNimi-testi OK

Advanced Micro Devices (AMD) perustettiin vuonna 1969, ja se on toiseksi suurin IBM PC -yhteensopivien suorittimien toimittaja sekä johtava flash-muistien toimittaja. AMD valmistaa IA-32-yhteensopivia suorittimia Athlon-, Opteron- ja Sempron -mallinimillä. Tämä ei tarkoita, että AMD tekisi pelkästään PC-suorittimia, sillä sen valmistamia osia on myös Applen tietokoneissa ja lukemattomissa muissa elektroniikkalaitteissa. AMD tekee flash-muisteja muutaman muun firman kanssa Spansion-yhteisyrityksessään. Vuoden 2002 keväällä AMD teki yhteistyösopimuksen mobiililaitteiden suorittimia valmistavan Alchemyn kanssa, nykyisin Alchemy-suorittimia myydään nimellä AMD Alchemy. AMD on tietoisesti hankkiutunut eroon piirisarjavalmistuksestaan keskittyäkseen suorittimien kehittelyyn ja tuotantoon.

Historia

Yritys aloitti valmistamalla logiikkapiirejä ja RAM-piirien valmistuksen se aloitti vuonna 1975. Samana vuonna AMD toi markkinoille kloonin Intel 8080 -suorittimesta. Helmikuussa 1982 yritys solmi sopimuksen Intelin kanssa ja alkoi valmistaa lisenssituotantona Intel 8086- ja Intel 8088 -suorittimia. AMD teki myöhemmin oman 80286-mallistonsa (Am286) saman sopimuksen alla, mutta sen jälkeen Intel purki sopimuksen vuonna 1986. AMD alkoi siitä lähtien tehdä omia kloonejaan myöhemmistä Intelin 80386 ja i486 -malleista (Am386 ja Am486), joita myytiin huomattavasti halvempaan hintaan kuin Intelin versioita.

AMD:n ensimmäinen täysin talon sisällä suunniteltu suoritin oli AMD K5, jonka tuotanto alkoi 1995. Arkkitehtuurisesti sillä oli enemmän yhteistä uuden Intel Pentium Pron kanssa kuin Intel Pentiumin tai Cyrix 6x86:n kanssa. Siinä oli kuitenkin lukuisia ongelmia; ei vähäisimpänä sekoittava nimeämisjärjestelmä, jossa tietyt mallit nimettiin aidon ydinnopeutensa mukaan, toiset taas nopeusluokan mukaan. Lisäksi K5 ei kyennyt kilpailemaan 6x86:n kokonaislukunopeuden eikä Pentiumin liukulukutehokkuuden kanssa. Tämä sen lisäksi, että ydin skaalautui huonosti, aiheutti suorittimen lähes täydellisen floppaamisen markkinoilla. Sen kunniaksi mainittakoon kuitenkin, että sillä ei ollut samoja yhteensopivuusongelmia eikä se toiminut yhtä kuumana kuin Cyrix 6x86.

Vuonna 1996 AMD osti NexGen-nimisen yhtiön ja heidän oikeutensa Nx686-suorittimeen. AMD nimesi suorittimen uudelleen AMD K6:ksi ja jatkoi sen valmistusta Socket 7 -kannalle, mikä mahdollisti suorittimen käytön lähes missä tahansa Pentium-yhteensopivassa emolevyssä Intelin siirtyessä uuteen patentoituun suoritinkantaan Intel Pentium II -suorittimen myötä. AMD K6 oli edelleen Intel-yhteensopiva, mutta sisälsi myös useita RISC-suorittimissa yleisiä ominaisuuksia. Vuosi tämän jälkeen julkaistiin 3dNow!-multimedialaajennuksilla varustettu AMD K6-2. Laajennettu käskykanta sisälsi ominaisuuksia liukulukulaskentaan, etenkin 3d-grafiikan kiihdyttämiseen, mutta AMD:n markkina-asema ei ollut vielä niin vahva, että ohjelmistovalmistajat olisivat hyödyntäneet laajennoksia.

Tammikuussa 1999 viimeinen K6-sarjaan kuuluva suoritinmalli näki päivänvalon. Se oli 450 MHz:n K6-III ja kilpailukykyinen Intelin kärkisuorittimien kanssa. Tämä suoritin oli K6-2:n päivitetty versio, johon oli lisätty 256 kilotavua täydellä nopeudella toimivaa L2-välimuistia integroituna ytimeen ja parempi haarautumisen ennakointi (branch prediction). Vaikka se vastasi kokonaislukulaskuissa Pentium II/III-suoritinta, liukulukuyksikkö oli vanhentunut eikä voinut kilpailla Intelin uusimpien suorittimien kanssa.

Saman vuoden elokuussa AMD sai vihdoin nopeuskruunun julkaisemalla Athlon (K7)-suorittimen. Athlonin ensimmäinen malli käytti 500 MHz:n nopeutta ja julkaisu johti nopeuskilpaan Intelin ja AMD:n välillä, ja ennen vuoden loppua suorittimien kellotaajuudet ylittivät 1 GHz:n.

Lukuun ottamatta muutamia viikkoja, AMD piti itsellään nopeusedun myöhempien Athlonien julkaisulla ennen lokakuuta 2001, Intelin julkaistua Intel Pentium 4 -suorittimen 2,0 GHz -mallin. Kilpailu jatkui tasaisena tammikuuhun 2002, josta lähtien AMD:n suorittimet jäivät Intelin taakse kellotaajuudessa ja joissakin tehokkuusmittareissa. Silti monet käyttäjät suosivat Athlonia Intelin Pentium 4 -suorittimeen nähden paremman hinta/laatu-suhteen ja muiden ominaisuuksien vuoksi. Athlon on kuitenkin törmännyt skaalautumisongelmiin ja on siirtymässä halpamalliksi uudempien suorittimien tieltä.

AMD64: 64-bittiset suorittimet

AMD:n tulevaisuusstrategia eroaa selvästi pääkilpailija Intelin strategiasta. Kun uusi AMD64 "Hammer"-arkkitehtuuri sisältää tuen perinteiselle x86-käskykannalle, Hammerin oma 64-bittinen tila on ainutlaatuinen AMD:n suorittimille ja epäyhteensopiva Intelin 64-bittisen IA64-arkkitehtuurin kanssa, jota käytetään Intel Itanium-suorittimessa. Tekniseltä näkökannalta AMD:n suhteellisen suora irtiotto x86-arkkitehtuurista näyttäisi ainakin aluksi tuottavan paremman hinta-laatusuhteen kuin Itanium ja sen seuraajat. Kun AMD64-arkkitehtuuria käyttävät suorittimet julkaistiin, oli epäselvää, ottavatko järjestelmäsuunnittelijat ja kuluttajat riskin investoimalla arkkitehtuuriin, joka poikkeaa Intelin ratkaisuista. AMD:n strategia 64-bittisten suorittimien suhteen oli nykytietojen perusteella oikea, sillä yhtiön pahin kilpailija Intel joutui julkaisemaan Pentium 4-suorittimestaan 64-bittisen version, jonka käskykanta on miltei täysin yhteensopiva AMD64-arkkitehtuurin kanssa. Syynä Intelin julkaisuun oli AMD:n suorittmien kasvavat markkinaosuudet. Käskykannoissa on kummallakin yhtiöllä muutamia omia käskyjään, mutta erot ovat niin pieniä että Microsoft julkaisi x86-64 suorittimille vain yhden 64-bittisen Windows-version.

AMD julkaisi ensimmäisen AMD64-suorittimensa Opteronin maaliskuussa 2003. Opteron on suunniteltu työasemiin ja palvelimiin, sisältäen ne joissa on enemmän kuin yksi suoritin. AMD julkaisi sen jälkeen Athlon 64 ja Athlon 64 FX-mallit syyskuussa 2003, ja päättäväisesti otti kruunun itselleen. Molemmat suorittimet voittavat Pentium 4:n (ja uuden huippumallin, Pentium 4 Extreme Editionin) lähes kaikissa tehokkuustesteissä. Socket 939 kantaa käyttävät suorittimet AMD julkaisi kesän 2004 alussa, jolloin Socket 754 kanta jäi halpamallien käyttöön. Socket 939 kanta toi mukanaan mahdollisuuden käyttää kahta muistikanavaa kuten Socket 940 kannassa, mutta muistiksi kelpasi aivan tavallinen DDR-SDRAM kun taas Socket 940 vaatii kalliimpaa, virheenkorjaavaa ECC-muistia. Socket 940 kantaa käyttävät nykyisin vain palvelimiin tarkoitetut Opteronit, aluksi kantaa käytti myös kaksi Athlon 64 FX:ää. Socket 754 kanta on nykyisin Sempronien käytössä, mutta aluksi se oli Athlon 64:n kanta. Socket 754 kantaiset suorittimet käyttävät vain yhtä muistikanavaa. Toisen neljänneksen aikana AMD julkaisi Turion 64-suorittimen, jonka tarkoituksena on kilpailla kannettavien suoritin markkinoilla Intelin Pentium M:n kanssa. Turion 64 tukee AMD64-käskykantaa ja sitä voi pitää käytännössä vähävirtaisena Athlon 64:na. Semproneiksi uudelleen nimetyt Athlon xp:t ovat poistumassa markkinoilta Athlon 64:n pikkuveli Sempronin tieltä.

AMD64-arkkitehtuuri toi mukanaan monia uudistuksia, joiden merkitys koneiden suorituskyvyn kannalta on paljon suurempi kuin 64-bittisten laajennusten. Pohjoissiltapiirin toiminnallisuuden integroiminen suorittimeen ja Hyper Tranport-väylän käyttöönotto nostivat koneiden suorituskykyä. Merkittävin uudistus oli muistinohjaimen integroiminen suorittimeen, jolloin se toimii suorittimen kellotaajuudella ja latenssi laski huomattavasti. Socket 939- ja 940-malleissa on kaksikanavainen muistinohjain ja nopeampi Hyper Transport kuin Socket 754-malleissa. Vuonna 2005 AMD on julkaissut kesä-heinäkuun aikana 64-bittiset Sempronit ja kaksiytimisiä suorittimia. Kaikkiin Socket 939-emolevyihin voi asentaa tuplaydinsuorittimen, mutta BIOS:in on oltava tarpeeksi uusi. AMD64-arkitehtuuria kehittäessä huomioitiin moniytimiset suorittimet.

Kaikki AMD:n suoritinytimet valmistetaan Dresbenin Fab 30-tehtaalla Saksassa. Suurin osa suorittimista valmistaan 90 nm SOI-prosessilla, mutta joitain malleja saatetaan vielä valmistaa 130 nm SOI prosessilla.

Linkit

• AMD:n kotisivu