Ero sivun ”Kuorsaus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän 192.89.32.217 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Hermis tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kuorsaus''' [[suu]]n ja [[nielu]]n alueella on ahdasta, eikä ilma pääse [[Keuhkot|keuhkoihin]] ja pois sieltä päästämättä äänekästä ääntä. Kuorsausta esiintyy [[Nukkuminen|nukkuessa]]. Noin 10–15 % keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö nukkumisasennosta riippumatta. Naisilla kuorsaus on jonkin verran harvinaisempaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00435 | Nimeke = Kuorsaus | Julkaisu = Terveyskirjasto | Julkaisija = Duodecim | Tekijä = Saarelma, Osmo | Ajankohta = 11.6.2014 | Viitattu = 18.12.2014}}</ref>
'''Kuorsaus''' [[suu]]n ja [[nielu]]n alueella on ahdasta, eikä ilma pääse [[Keuhkot|keuhkoihin]] ja pois sieltä päästämättä äänekästä ääntä. Kuorsausta esiintyy [[Nukkuminen|nukkuessa]]. Noin 10–15 % keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö nukkumisasennosta riippumatta. Naisilla kuorsaus on jonkin verran harvinaisempaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00435 | Nimeke = Kuorsaus | Julkaisu = Terveyskirjasto | Julkaisija = Duodecim | Tekijä = Saarelma, Osmo | Ajankohta = 11.6.2014 | Viitattu = 18.12.2014}}</ref>


Jokaöinen kuorsaaminen voi olla terveysriski. Sillä on todettu olevan yhteys sydän- ja aivoinfarkteihin. Tupakointi ja alkoholi lisäävät kuorsaamista huomattavasti ja samoin riskejä. Jos kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa, välillä on selviä taukoja hengittämisessä ja tauot päättyvät erityyppisiin "korahduksiin", "poksahduksiin", "ähinään" ja "puhinaan" ja lisäksi henkilöllä esiintyy voimakasta päiväaikaista väsymystä sekä nukahtelutaipumista, voidaan epäillä henkilön sairastavan jonkin asteista [[uniapnea]]a.
Jokaöinen kuorsaaminen voi olla terveysriski. Sillä on todettu olevan yhteys sydän- ja aivoinfarkteihin. Tupakointi ja alkoholi lisäävät kuorsaamista huomattavasti ja samoin riskejä. Jos kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa, välillä on selviä taukoja hengittämisessä ja tauot päättyvät erityyppisiin "korahduksiin", "poksahduksiin", "ähinään" ja "puhinaan" ja lisäksi henkilöllä esiintyy voimakasta päiväaikaista väsymystä sekä nukahtelutaipumista, voidaan epäillä henkilön sairastavan jonkin asteista [[uniapnea]]a. oikei


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 16. huhtikuuta 2015 kello 12.46

Kuorsaus suun ja nielun alueella on ahdasta, eikä ilma pääse keuhkoihin ja pois sieltä päästämättä äänekästä ääntä. Kuorsausta esiintyy nukkuessa. Noin 10–15 % keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö nukkumisasennosta riippumatta. Naisilla kuorsaus on jonkin verran harvinaisempaa.[1]

Jokaöinen kuorsaaminen voi olla terveysriski. Sillä on todettu olevan yhteys sydän- ja aivoinfarkteihin. Tupakointi ja alkoholi lisäävät kuorsaamista huomattavasti ja samoin riskejä. Jos kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa, välillä on selviä taukoja hengittämisessä ja tauot päättyvät erityyppisiin "korahduksiin", "poksahduksiin", "ähinään" ja "puhinaan" ja lisäksi henkilöllä esiintyy voimakasta päiväaikaista väsymystä sekä nukahtelutaipumista, voidaan epäillä henkilön sairastavan jonkin asteista uniapneaa. oikei

Lähteet

  1. Saarelma, Osmo: Kuorsaus Terveyskirjasto. 11.6.2014. Duodecim. Viitattu 18.12.2014.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.