Ero sivun ”Valta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
{{Tämä artikkeli}} |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee oikeuta hallita tai määrätä. Se on myös sukunimi, ks. [[Valta (sukunimi)|Valta]].}} |
|||
'''Valta''' tarkoittaa yleisesti jonkun tai jonkin [[Oikeus|oikeutta]] tai mahdollisuutta hallita jotakuta, määrätä tai [[Päätöksenteko|päättää]] jostakin.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
'''Valta''' tarkoittaa yleisesti jonkun tai jonkin [[Oikeus|oikeutta]] tai mahdollisuutta hallita jotakuta, määrätä tai [[Päätöksenteko|päättää]] jostakin.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
||
Versio 31. toukokuuta 2015 kello 14.35
Valta tarkoittaa yleisesti jonkun tai jonkin oikeutta tai mahdollisuutta hallita jotakuta, määrätä tai päättää jostakin.[1]
Vallan ilmenemismuodot
Heikki Paloheimo ja Matti Wiberg erottavat neljä vallan ilmenemismuotoa: vastustuksen murtamisen, toimintavaihtoehtojen rajoittamisen, asenteiden muuttamisen sekä vallan muuttumisen oikeudeksi ja tottelemisen velvollisuudeksi.
- Vastustuksen murtamisessa saadaan toinen henkilö toimimaan halutulla tavalla hänen vastustuksestaan huolimatta.
- Toimintavaihtoehtojen rajoittamisessa vähennetään tai parannetaan vallanalaisen valintoja ja tällä tavalla saadaan hänet toimimaan halutulla tavalla.
- Asenteiden ja arvojen muuttamisessa pyritään vaikuttamaan vallanalaisen mieltymyksiin ja muuttamaan hänen asenteitaan tekoa tai vallankäyttäjää kohtaan.
- Kun valta muuttuu oikeudeksi ja tottelemisvelvollisuudeksi, on kyse sisäistetystä vallasta. Vallanalainen ajattelee, että hänen on velvollisuus totella, ja vallankäyttäjä pitää valtaa oikeutenaan.[2]
Elias Canetti tarkastelee valtaa teoksessaan Joukko ja valta (1961). Hän havainnollistaa vallan (saks. Macht) ja väkivallan (saks. Gewalt) eroa toteamalla, että valtaa luonnehtivat seuraavat määreet: tila, toivonpilkahdus, valvonta ja tuhohalu. Hänen mukaansa väkivalta – välitön fyysinen hallinta – piilottelee aina vallan takana.[3]
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Paloheimo, Heikki & Wiberg, Matti: Politiikan perusteet. Helsinki: WSOY, 1997 (2. painos 2004). ISBN 951-0-21353-5.
- ↑ Canetti, Elias: Joukko ja valta. ((Alkuteos: Masse und Macht.) Suomentanut Markus Lång) Helsinki: Loki-Kirjat, 1998. ISBN 952-9646-40-2.
Aiheesta muualla
- Heli Koivuniemi: Tutkija: Valta on tarkoitettu käytettäväksi Keski-Uusimaa 5.6.2013
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Valta.