Ero sivun ”Liikenne Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
jäsentely kuten en-wikissä, toistoa ja vanhentunutta lähteetöntä pois |
pari kuvaa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Piuhan_seisake,_Uudenkaupungin_rata,_edit.JPG|thumb|Piuhan seisake ja tasoristeys Uudenkaupungin radalla.]] |
|||
Tämä artikkeli käsittelee '''[[liikenne]]ttä [[Suomi|Suomessa]]'''. Suomen liikenneoloihin vaikuttaa maan harva asutus ja pitkähköt välimatkat asutuskeskusten välillä, sekä ilmasto, jossa maa saa lumipeitteen ja vesireitit jäätyvät talvisin. |
Tämä artikkeli käsittelee '''[[liikenne]]ttä [[Suomi|Suomessa]]'''. Suomen liikenneoloihin vaikuttaa maan harva asutus ja pitkähköt välimatkat asutuskeskusten välillä, sekä ilmasto, jossa maa saa lumipeitteen ja vesireitit jäätyvät talvisin. |
||
| Rivi 10: | Rivi 11: | ||
== Rautatiet == |
== Rautatiet == |
||
{{Pääartikkeli|[[Rautatieliikenne Suomessa]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Rautatieliikenne Suomessa]]}} |
||
[[File:Finnish railroad network-fi.svg|thumb|180px|Suomen rataverkko. |
|||
{{legend|#00a700|Matkustaja- ja tavaraliikennettä|outline=outline color|border=css border}} |
|||
{{legend|#c75000|Vain tavaraliikennettä|outline=outline color|border=css border}} |
|||
{{legend|#9f9f9f|Lakkautettu|outline=outline color|border=css border}} |
|||
{{legend|#3300c7|Porvoon museorautatie|outline=outline color|border=css border}}]] |
|||
Suomen rautatieliikennettä hoitaa VR-Yhtymä Oy (VR) ja rataverkkoa hallinnoi Liikennevirasto. Rautatieverkosto on kattava ja tarjoaa henkilöauton kanssa kilpailukykyiset yhteydet radan varren kaupunkien välillä. Kalustoa on 1990-luvun lopusta 2000-luvun puoliväliin modernisoitu paljon, vanhaa junakalustoa on enää vähäliikenteisillä reiteillä. Suomen pääkaupunkiin pääsee junalla helposti [[Moskova]]sta ja [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]sta. Suomen ja [[Venäjä]]n välillä liikennöi myös [[Allegro|Sm6]]-suurnopeusjuna Pietarista Helsinkiin muutaman kerran päivässä. |
Suomen rautatieliikennettä hoitaa VR-Yhtymä Oy (VR) ja rataverkkoa hallinnoi Liikennevirasto. Rautatieverkosto on kattava ja tarjoaa henkilöauton kanssa kilpailukykyiset yhteydet radan varren kaupunkien välillä. Kalustoa on 1990-luvun lopusta 2000-luvun puoliväliin modernisoitu paljon, vanhaa junakalustoa on enää vähäliikenteisillä reiteillä. Suomen pääkaupunkiin pääsee junalla helposti [[Moskova]]sta ja [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]sta. Suomen ja [[Venäjä]]n välillä liikennöi myös [[Allegro|Sm6]]-suurnopeusjuna Pietarista Helsinkiin muutaman kerran päivässä. |
||
Versio 9. elokuuta 2015 kello 21.46
Tämä artikkeli käsittelee liikennettä Suomessa. Suomen liikenneoloihin vaikuttaa maan harva asutus ja pitkähköt välimatkat asutuskeskusten välillä, sekä ilmasto, jossa maa saa lumipeitteen ja vesireitit jäätyvät talvisin.
Tieliikenne
- Pääartikkeli: Suomen tieverkko
Suomen yleisistä teistä vastaa Liikennevirasto. Sen vastuulla olevien teiden yhteispituus vuoden 2010 alussa oli 78 161 kilometriä, josta päällystettyä tietä 50 985 kilometriä (65 %). Valta- ja kantateitä Suomessa oli tuolloin 13 328 kilometriä ja moottoriteitä 765 kilometriä. Siltoja Tiehallinnon vastuulla oli 14 625 kappaletta.[1] Suomen liikenneturvallisuuden kehitys on Euroopan kärkeä. Vuonna 2009 tieliikenteessä menehtyi 18 prosenttia edellisvuotta vähemän.[2] Tieliikenteessä tapahtui vuonna 2009 hieman alle 300 kuolemantapausta ja noin 8 000 loukkaantumista. Lukua voi suhteuttaa siihen, että Suomessa kuolee vuosittain kaatumalla ja liukastumalla yli 1000 ihmistä.[3]
Kaupunkien ja lähialueiden sisäistä liikennettä kutsutaan paikallisliikenteeksi. Sitä ajetaan yleensä linja-autoilla, pääkaupunkiseudulla myös raitiovaunuilla, lähijunilla ja metrolla. Nykyään paikallisliikenne on tiheää ja kattavaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa, joissa liikenteen järjestäjinä toimivat kaupungit itse. Muissa kaupungeissa bussiyritykset ovat harventaneet vuorotarjontaa 1990-luvulta lähtien, koska kasvava autoistuminen on hankaloittanut joukkoliikenteen kohtuullisia järjestämismahdollisuuksialähde?.
Rautatiet
- Pääartikkeli: Rautatieliikenne Suomessa
Suomen rautatieliikennettä hoitaa VR-Yhtymä Oy (VR) ja rataverkkoa hallinnoi Liikennevirasto. Rautatieverkosto on kattava ja tarjoaa henkilöauton kanssa kilpailukykyiset yhteydet radan varren kaupunkien välillä. Kalustoa on 1990-luvun lopusta 2000-luvun puoliväliin modernisoitu paljon, vanhaa junakalustoa on enää vähäliikenteisillä reiteillä. Suomen pääkaupunkiin pääsee junalla helposti Moskovasta ja Pietarista. Suomen ja Venäjän välillä liikennöi myös Sm6-suurnopeusjuna Pietarista Helsinkiin muutaman kerran päivässä.
Valtion junayhtiö VR ajaa sekä nopeita Pendolino-vuoroja, InterCity-vuoroja, pikajunia että taajamajunia.
Muu raideliikenne
Pääkaupunkiseudulla on paikallisliikenteessä pääkaupunkiseudulla myös raitiovaunuja, lähijunia ja metro.
Lentoliikenne
- Katso myös: Suomen lentoasemat ja -paikat
Suomeen lentää noin 20 kansainvälistä lentoyhtiötä. Tiheimmin maata palvelevat kansallinen lentoyhtiö Finnair ja skandinaavisen SAS:n tytäryhtiö Blue1. Maan sisäinen aikataulutettujen lentojen verkosto on yksi maailman tiheimmistä, koska maakunnista täytyy päästä nopeasti pääkaupunkiseudulle ja edelleen maailmalle. Helsinki-Vantaan lentoasema on usein luokiteltu maailman parhaimpien lentokenttien joukkoon palvelujen, liikkumisen helppouden, mukavuuden jne. perusteella. Helsinki-Vantaalta on myös enemmän suoria lentovuoroja maailmalle kuin muiden Pohjoismaiden pääkaupungeista.
Vesiliikenne
Laivayhteydet ovat hyviä Viroon, Ruotsiin ja Saksaan. Luksusautolautat Helsingin ja Tukholman välillä ovat maailman suurimpia säännöllisessä liikenteessä olevia lauttoja. Merkittävimpiä liikennöitsijöitä ovat Silja ja Viking Line sekä virolainen Tallink.
Tilastoja
| Autot Suomessa (kpl)[4] | |||
|---|---|---|---|
| 2000 | 2007 | 2008 | |
| Kaikki autot | 2 466 000 | 2 990 000 | 3 150 000 |
| Henkilöautot | 2 135 000 | 2 570 000 | 2 700 000 |
| Diesel | 500 000 | 750 000 | 860 000 |
| Sähkö | 161 | 100 | 110 |
| Maakaasu | – | 107 | 157 |
| Huom: Tilastossa ei ole eritelty bioetanolia eikä biokaasua Tuntematon vuonna 2008 128 kpl | |||
Energiankulutus ja kasvihuonepäästöt
| Liikenteen energiankulutus Suomessa (GWh)[5] | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kotimaassa | Ulkomaille | Kaikki | ||||
| Vuosi | Bensiini | Diesel | Polttoaineettot | Lento | Laivat | yhteensä |
| 1990 | 22 412 | 18 582 | 45 594 | 6 586 | 3 824 | 56 004 |
| 1995 | 21 279 | 17 260 | 42 923 | 3 861 | 3 404 | 50 187 |
| 2000 | 19 737 | 21 252 | 46 007 | 7 431 | 4 035 | 57 473 |
| 2004 | 20 848 | 23 739 | 49 138 | 5 953 | 4 866 | 59 957 |
| 2005 | 20 738 | 23 936 | 49 351 | 5 854 | 4 896 | 60 101 |
| 2006 | 20 540 | 24 701 | 50 128 | 6 445 | 5 444 | 62 017 |
| Bensiini ja diesel Suomen tieliikenteestä. Kotimaan polttoaineet on tie-, vesi- ja rautatieliikenne ja lennot. | ||||||
Kioton pöytäkirja velvoittaa Suomea pitämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2008–2012 vuoden 1990 tasolla. Suomen liikenteen kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2005 10 % suuremmat kuin vuonna 1990. Tavoite on siksi liikenne- ja viestintäministeriön tutkimusraportin 18/2007 mukaan karannut käsistä.
Autojen hiilidioksidipäästö 120 g/km vastaa dieselautoilla 4,5 litraa sadalla kilometrillä ja bensiiniautoilla viittä litraa sadalla kilometrillä. EU-15:n alueella uusien autojen päästöt laskivat vuosina 1995–2004 186:sta 163 CO2-g:an per km. Suomessa uusien henkilöautojen päästöt laskivat 1993–2010 195:sta 152 g/km. EU:n tavoite on 120 grammaa/km vuonna 2010. Suomessa uusien autojen päästöt jatkavat laskuaan.[6]
| Hiilidioksidipäästöt polttoaineittain Suomessa (milj. t CO2)[7] | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Öljy | Liikenne | Hiili | Maakaasu | Turve | Yhteensä | |
| 1990 | 16,2 | 11,7 | 14,6 | 5,0 | 5,6 | 53,1 |
| 1992 | 15,4 | 11,3 | 12,6 | 5,4 | 6,1 | 51,0 |
| 1993 | 14,8 | 14,7 | 14,6 | 5,7 | 6,7 | 52,8 |
| 1994 | 15,2 | 11,2 | 17,8 | 6,2 | 7,7 | 58,1 |
| 1995 | 14,5 | 16,7 | 14,3 | 6,4 | 8,3 | 54,7 |
| 1996 | 15,0 | 11,0 | 18,4 | 6,7 | 9,2 | 60,4 |
| 1997 | 14,5 | 18,7 | 16,8 | 6,6 | 9,2 | 58,7 |
| 1998 | 15,0 | 11,0 | 12,8 | 7,6 | 8,5 | 55,7 |
| 1999 | 14,9 | 20,7 | 13,0 | 7,6 | 7,5 | 55,1 |
| 2000 | 13,9 | 11,8 | 12,9 | 7,8 | 6,5 | 53,2 |
| 2001 | 14,2 | 22,7 | 14,5 | 8,4 | 9,1 | 58,4 |
| 2002 | 14,4 | 12,1 | 16,1 | 8,4 | 9,6 | 60,9 |
| 2003 | 14,2 | 12,3 | 21,7 | 9,3 | 10,6 | 68,4 |
| 2004 | 13,8 | 12,7 | 19,4 | 8,9 | 9,3 | 64,3 |
| 2005 | 13,3 | 12,7 | 11,2 | 8,2 | 7,2 | 52,6 |
| 2006* | 13,2 | 12,9 | 19,1 | 8,7 | 9,8 | 64,1 |
| Liikennepolttoaineet: moottoribensiini, dieselöljy, lentopetroli ja lentobensiini, Öljy: raskas, kevyt ja muut öljyt, Hiili: kivihiili ja muu hiilit. *=ennakko</ref> | ||||||
Tulevaisuus
Suomen liikenteen tulevaisuutta käsitellään valtioneuvoston tekemässä liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle.[8]
Koulutus
Suomessa liikennealan ammattilaisia koulutetaan ainakin Teknillisessa korkeakoulussa ja Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen toimipisteessä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tietilasto 2009, s. 36, 59, 64. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Liikenneviraston tilastoja 2/2010. ISSN-L 1798-811X. ISBN 978-952-255-009-5 Tilaston verkkoversio (viitattu 23.6.2010).
- ↑ Liikenneturva
- ↑ Sisäministeriö
- ↑ Moottoriajoneuvot 2008, Tilastokeskus 2009, s. 12, 16
- ↑ Energiatilasto vuosikirja 2007, T 5.1 Liikenteen energiankulutus, Tilastokeskus joulukuu 2007
- ↑ http://www.ake.fi/AKE/Ajankohtaista/Vuoden+2010+tiedotteet/Henkilöautojen+CO2-päästöt+lähestyvät+150+gkm.htm Trafi 15.7.2010
- ↑ Energiatilasto vuosikirja 2007, T 11.3.1 Hiilidioksidipäästöt polttoaineittain, Tilastokeskus joulukuu 2007
- ↑ Valtioneuvoston tekemä liikennepoliittinen selonteko
Aiheesta muualla
