Olli Rehn

Olli Rehn
[[Tiedosto:|250px|Rehn 2014]] Rehn 2014
Suomen elinkeinoministeri
Sipilän hallitus 29.5.2015–
Edeltäjä	Jan Vapaavuori
EU:n talous- ja raha-asioista vastaava komissaari
Barroson komissio 9.2.2010–30.6.2014
Edeltäjä	Joaquín Almunia
Seuraaja	Jyrki Katainen
EU:n laajentumisasioista vastaava komissaari
Barroson komissio 22.11.2004–9.2.2010
Edeltäjä	Günter Verheugen Janez Potočnik
Seuraaja	Štefan Füle
EU:n teollisuudesta ja yritystoiminnasta vastaava komissaari
Prodin komissio 12.7.2004–22.11.2004
Edeltäjä	Erkki Liikanen
Seuraaja	Günter Verheugen
Euroopan parlamentin jäsen
1.1.1995–10.11.1996 1.7.2014–27.4.2015
Seuraaja	Hannu Takkula
Kansanedustaja
22.3.1991–23.3.1995 23.4.2015–
Ryhmä/puolue	Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri	Helsingin kaupungin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt	31. maaliskuuta 1962 Mikkeli
Tiedot
Puolue	Suomen Keskusta
Aiheesta muualla
ollirehn2024.fi
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Olli Ilmari Rehn (s. 31. maaliskuuta 1962 Mikkeli) on suomalainen keskustaa edustava poliitikko. Hän on ollut Euroopan parlamentin jäsen (1995–1996 ja 2014–2015), Euroopan unionin komissaari (2004–2014) ja kansanedustaja (1991–1995 ja uudelleen vuodesta 2015) ja Sipilän hallituksen elinkeinoministeri toukokuusta 2015.

Komissaarina Rehn vastasi EU:n laajentumisasioista Barroson komissiossa vuosina 2004–2009 ja talous- ja raha-asioista vuosina 2010–2014. Jälkimmäisellä kaudella hän oli myös Euroopan komission varapuheenjohtaja.

Koulutukseltaan Rehn on filosofian tohtori. Hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989 ja väitteli filosofian tohtoriksi Oxfordin yliopistossa vuonna 1996 pääaineenaan poliittinen taloustiede. Rehn on kirjoittanut kolumneja eri lehtiin vuodesta 1985 alkaen ja on kirjoittanut myös useita kirjoja.

Ura

Poliittisen uransa alussa Rehn toimi Nuoren Keskustan Liitossa (nyk. Keskustanuoret), jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1989. Vuonna 1988 hänet valittiin keskustan varapuheenjohtajaksi, jona hän toimi vuoteen 1994.

Rehn valittiin kansanedustajaksi vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä. Eduskunnassa hän toimi talousvaliokunnan jäsenenä (1991–1992) sekä pääministeri Esko Ahon poliittisena erityisavustajana vuosina 1992–1993. Hän oli myös Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja vuodet 1991–1995 ja Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan yhteiskomitean puheenjohtaja vuodet 1993–1994. Rehn oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1988–1994, josta keskustaryhmän puheenjohtaja vuodet 1988–1990.

Vuoden 1994 lopussa eduskunta valitsi Rehnin Euroopan parlamentin jäseneksi. Hän toimi parlamentissa muun muassa liberaaliryhmän varapuheenjohtajana. Rehn putosi EU-parlamentista vuoden 1996 eurovaaleissa, minkä jälkeen hän muun muassa väitteli tohtoriksi (1996) ja toimi vuoden Veikkausliigaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n puheenjohtajana (1996–1997).

Vuonna 1998 Rehn siirtyi komissaari Erkki Liikasen kabinettipäälliköksi. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2002 asti ja pyrki samana vuonna keskustan puheenjohtajaksi, mutta hävisi Anneli Jäätteenmäelle. Puheenjohtajaehdokkaisiin lukeutuivat Jäätteenmäen ja Rehnin lisäksi muun muassa sittemmin pääministeriksi noussut Matti Vanhanen ja puolueen entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen.

Syksyllä 2002 Rehnin pitkäaikainen ystävä Alpo Rusi joutui vakoiluepäilyjen kohteeksi. Rehn päätti olla asettumatta ehdolle vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ja keskittyi ystävänsä tukemiseen. Kun Rusi syksyllä 2003 todettiin syyttömäksi törkeään vakoiluun, Rehn ja Rusi kirjoittivat yhdessä kirjan Kylmä tasavalta, jossa tarkastellaan kriittisesti Suojelupoliisin toimintaa.

Vuosina 2002–2003 Rehn työskenteli professorina Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella, kunnes hänet valittiin pääministeri Matti Vanhasen talouspoliittiseksi erityisavustajaksi. Hän toimi tehtävässä aina kesään 2004 asti, jolloin hän siirtyi Erkki Liikasen tilalle yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaavaksi komissaariksi Romano Prodin johtamaan Euroopan komissioon.

Euroopan unionissa

Marraskuussa 2004 Rehn aloitti laajentumiskomissaarina Barroson komissiossa. José Manuel Barroso ehdotti marraskuussa 2009 Rehniä talous- ja raha-asioista vastaavaksi komissaariksi seuraavaan komissioon toimikaudelle 2010–2014. Nimitykselle tarvittiin Euroopan parlamentin hyväksyntä, josta oli määrä äänestää tammikuussa 2010. Äänestys kuitenkin lykkääntyi helmikuuhun.

Keväällä 2012 Rehn arvosteli edeltäjiään siitä, että nämä päästivät Kreikan liittymään Euroopan talousalueeseen. Tämä johti osaltaan 2009–2010 EU:n talouskriisiin, jonka hallitsemiseen EU:lla ei Rehnin mukaan ollut tarvittavia valmiuksia. Rehn itse oli ollut virassaan jo lähes kuusi vuotta kriisin ilmaantuessa. Rehniä itseään on varsinkin vasemmalta arvosteltu kriisimaiden sosiaalisen katastrofin aiheuttajaksi.

Vuoden 2014 eurovaaleissa Rehn valittiin Euroopan parlamenttiin keskustan suurimmalla äänimäärällä. Heinäkuussa 2014 hänet valittiin Euroopan parlamentin varapuhemieheksi ensimmäisenä suomalaisena. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Rehn asettui ehdokkaaksi Helsingin vaalipiirissä, ja hänet valittiin jälleen eduskuntaan. Euroopan parlamenttiin Rehnin tilalle nousi Hannu Takkula.

Perhe ja harrastukset

Olli Rehnin vanhemmat olivat toimitusjohtaja Tauno Ilmari Rehn ja kansanedustaja Vuokko Rehn (o.s. Valjakka). Rehn on naimisissa Merja Maria Rehnin (ent. Mäenpää, o.s. Hakkarainen) kanssa. Heillä on yksi lapsi, tytär Silva (s. 1998). Rehn harrastaa muun muassa jalkapalloa, lukemista ja rock- ja jazzmusiikin kuuntelua. Hän pelasi jalkapalloa myös Mikkelin Palloilijoiden edustusjoukkueessa vuosina 1979–1982.

Olli Rehnin sisar oli auto-onnettomuudessa nuorena kuollut lupaava hiihtäjä Sirpa Rehn (1965−1987).

Tunnustukset

• 2011: Vuoden ulkosuomalainen 2010 (Suomi-Seura ry)
• 2014: Suomen Leijonan suurristi

Julkaisuja

• Liike vai puolue? – kansalaisdemokratian mahdollisuudet 90-luvun Suomessa. Helsinki: Painokaari, 1989. ISBN 978-951-8-91617-1
• Corporatism and industrial competitiveness in small European states : Austria, Finland and Sweden, 1945–1995. (Väitöskirja) University of Oxford, 1996.
• Pieni valtio Euroopan unionissa. Helsinki: Kirjayhtymä, 1996. ISBN 978-951-2-64199-4
• Suomen EU-puheenjohtajuuden eurooppalaiset haasteet. Helsinki: Valtiovarainministeriö, 1998. ISBN 978-951-5-31726-1
• Rusi, Alpo M. & Rehn, Olli: Kylmä tasavalta. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28559-5
• Europe's Next Frontiers. Baden-Baden: Nomos, 2006. ISBN 978-383-2-92417-1
• Suomen eurooppalainen valinta. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-32588-9
• Myrskyn silmässä. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26250-3

Lähteet

• Komissaarin viralliset verkkosivut vuosilta 2004–2009

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olli Rehn Wikimedia Commonsissa

• Olli Rehn Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Olli Rehnin arkistoitu komissaarin sivusto
• Olli Rehn Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti.
• Isohookana-Asunmaa, Tytti: Rehn, Olli (1962–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 15.4.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.