Ero sivun ”Vankila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
[[Tiedosto:Panopticon.jpg|thumb|[[Jeremy Bentham]]in suunnitteleman [[Panoptikon]]-vankilan piirustukset vuodelta 1791.]]
[[Tiedosto:Panopticon.jpg|thumb|[[Jeremy Bentham]]in suunnitteleman [[Panoptikon]]-vankilan piirustukset vuodelta 1791.]]


'''Vankila''' eli '''tyrmä''' on laitos, jossa säilytetään [[vanki|vankeja]]. Vankilassa olevat vangit voivat olla esimerkiksi rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja, [[vankeus]]rangaistukseen tuomittuja tai sakon muuntorangaistusta suorittavia, [[turvasäilö]]ön vangittuja tai hallituksen mielivaltaisesti vangitsemia henkilöitä. Vankila on olennainen osa järjestäytyneen yhteiskunnan laillista rikosseuraamusjärjestelmää.<ref>Nuorisorikollisuus [http://www.optula.om.fi/37148.htm] </ref> Suomessa vankilat ovat osa [[Rikosseuraamuslaitos]]ta. Vankilan tarkoitus on eristää eri tavoin yhteiskunnalle haitalliset henkilöt yhteiskunnasta. Vankila on suunniteltu siten, että sieltä karkaaminen on mahdollisimman vaikeaa. Vankilat ovat tavanomaisesti aidattuja ja vartioituja. Vankilan kaltaisia laitoksia ovat [[keskitysleiri]]t.
'''Vankila''' eli '''tyrmä''' on laitos, jossa säilytetään [[vanki|vankeja]]. Vankilassa olevat vangit voivat olla esimerkiksi rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja, [[vankeus]]rangaistukseen tuomittuja tai sakon muuntorangaistusta suorittavia, [[turvasäilö]]ön vangittuja tai hallituksen mielivaltaisesti vangitsemia henkilöitä. Vankila on olennainen osa järjestäytyneen yhteiskunnan laillista rikosseuraamusjärjestelmää.<ref>Nuorisorikollisuus [http://www.optula.om.fi/37148.htm] </ref>


Suomessa vankilat ovat osa [[Rikosseuraamuslaitos]]ta. Vankilan tarkoitus on eristää [[julkinen valta|julkisen vallan]] eri tavoin yhteiskunnalle haitallisiksi totoamat henkilöt yhteiskunnasta. Vankila on suunniteltu siten, että sieltä karkaaminen on mahdollisimman vaikeaa. Vankilat ovat tavanomaisesti aidattuja ja vartioituja. Vankilan kaltaisia laitoksia ovat [[keskitysleiri]]t. [[Psykiatrinen sairaala|Psykiatristen sairaaloiden]] alkuhistoria on samankaltainen kuin vankiloiden.
⚫
Vangeista noin 90 prosenttia on miehiä. Vangituista miehistä 15-25 prosenttia on [[psykopatia|psykopaatteja]]<ref>http://www.scholarpedia.org/article/Psychopathy</ref>.

⚫
Vangeista noin 90 prosenttia on miehiä. Vangituista miehistä 15-25 prosenttia on [[psykopatia|psykopaatteja]]<ref>http://www.scholarpedia.org/article/Psychopathy</ref>. Vapausrangaistuksia suorittaa monessa maassa myös henkilöitä, jotka eivät ole tehneet niitä tekoja joista heidät on tuomittu.


==Rangaistuslaitokset==
==Rangaistuslaitokset==

Versio 17. kesäkuuta 2016 kello 03.03

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Jeremy Benthamin suunnitteleman Panoptikon-vankilan piirustukset vuodelta 1791.

Vankila eli tyrmä on laitos, jossa säilytetään vankeja. Vankilassa olevat vangit voivat olla esimerkiksi rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja, vankeusrangaistukseen tuomittuja tai sakon muuntorangaistusta suorittavia, turvasäilöön vangittuja tai hallituksen mielivaltaisesti vangitsemia henkilöitä. Vankila on olennainen osa järjestäytyneen yhteiskunnan laillista rikosseuraamusjärjestelmää.[1]

Suomessa vankilat ovat osa Rikosseuraamuslaitosta. Vankilan tarkoitus on eristää julkisen vallan eri tavoin yhteiskunnalle haitallisiksi totoamat henkilöt yhteiskunnasta. Vankila on suunniteltu siten, että sieltä karkaaminen on mahdollisimman vaikeaa. Vankilat ovat tavanomaisesti aidattuja ja vartioituja. Vankilan kaltaisia laitoksia ovat keskitysleirit. Psykiatristen sairaaloiden alkuhistoria on samankaltainen kuin vankiloiden.

Vangeista noin 90 prosenttia on miehiä. Vangituista miehistä 15-25 prosenttia on psykopaatteja[2]. Vapausrangaistuksia suorittaa monessa maassa myös henkilöitä, jotka eivät ole tehneet niitä tekoja joista heidät on tuomittu.

Rangaistuslaitokset

Vanhojen vankiloiden osastot ovat usein koristeellisia, mutta epäkäytännöllisiä. Kuva Kuopion vankilasta.

Rangaistuslaitosten historian on kirjoittanut Michel Foucault (1975). Teoksessaan Tarkkailla ja rangaista Foucault toteaa, että valta ei ole vain ”laki, joka sanoo ei”. Se vaatii toteutuakseen väkivaltakoneiston. Tähän koneistoon kuuluu olennaisena osana vankilalaitos siinä missä poliisi ja armeijakin. Valtakäsitys, joka perustuu kiellon, riiston ja alistamisen ajatuksille, ei kykene tarttumaan vallan muihin piirteisiin. Foucault’lle valta on ennen kaikkea tuottavaa; valta tuottaa ja muovaa todellisuutta ja meitä sen keskellä. Valta tuottaa tarpeidensa mukaisen totuuden ja todellisuuden: totuus on valtaa hyvin käytännöllisessä mielessä.[3] Panoptikon on filosofi Jeremy Benthamin suunnittelma vankilatyyppi, joka on rakennettu niin, että vankeja voidaan seurata vähimmällä mahdollisella henkilökunnalla niin, että vanki ei huomaa, että häntä seurataan.[4]

Konnunsuon vankilan niin kutsuttu sellitalo.

Suomen vankilat jaettiin vuonna 2006 viiteen aluevankilaan, joiden alaisuudessa toimii 16 suljettua vankilaa ja 19 avovankilaa. Hämeenlinnan Vankisairaala ja Turun Psykiatrinen vankisairaala ovat hallinnollisesti Rikos­seuraamus­laitoksen terveydenhuoltoyksikön alaisuudessa.

Suljettuina laitoksina toimivat entiset keskusvankilat sekä läänin- ja varavankilat. Keskusvankiloissa säilytettiin vankeusvankeja, kun taas lääninvankiloissa pääasiassa tutkintavankeja. Varavankilat olivat jotakin tilapäiseksi ajateltua tarvetta varten perustettuja täytäntöönpanopaikkoja.

Vankilaväestö

Pääartikkeli: Vanki

Kaikkiaan Suomen vankiloissa istui vuonna 2003 keskimäärin noin 3 500 tuomittua, joista naisvankeja oli noin 200. Suomen vankiluku on Euroopan pienimpiä ja samaa luokkaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhdysvaltain ja Venäjän vankiloissa on vankeja väkilukuun suhteutettuna kymmenenkertainen määrä.[5] Amnesty Internationalin laskujen mukaan mielipidevankeja oli kymmenen, joista kaikki totaalikieltäytyjiä. Suomen vangeista romaneja on suhteellisesti enemmän kuin valtaväestöön kuuluvia vankeja, joskin tarkkaa tietoa asiasta on hankala saada, koska lainsäädäntö kieltää tilastoinnin etnisen taustan perusteella.[6]

Ilkka Taipaleen mukaan Suomessa nuorisovankiloissa lähes 90 prosenttia on lukihäiriöisiä ja normaalivankiloissa arviolta puolet. Tarkkaavaisuusongelmat ja laaja-alainen kehityshäiriö ovat vangeilla yleisiä. Myös mielenterveysongelmat ovat tavallisia.[7] Westermarck-efekti ja kaksostutkimus ovat osoittaneet, että geeneillä voi olla suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen ja antisosiaaliseen käyttäytymiseen kuin lapsuuden kokemuksilla[8].

Suomessa toimii myös Psykiatrinen vankisairaala.

Vankiloiden toimintaa ja käytäntöjä

Vankilalle on tunnusomaista, että vangin liikkuminen laitoksen sisällä ja alueella on tarkkaan kontrolloitua. Ulkoapäin lukittavat ovet suljetaan päiväjärjestyksen ja vankilan osaston mukaisena aikana useasti joka päivä. Ovet avataan aamuisin taas aamutoimia varten, yleensä klo 06.00 ja 07.00 välillä. Iltaisin voidaan joissakin laitoksissa järjestää vapaa-ajan toimintaa, johon jossakin muodossa lähes kaikki vangit voivat osallistua. Muun ajan vangit viettävät selleissä.

Työtoiminta ja erilaiset kuntouttavat toimintaohjelmat kuuluvat nykyisin jo melkein joka vankilan arkeen. Aiemmin ajateltiin, että työ on lääke suunnilleen kaikkeen, mutta ulkomaisten tutkimusten ja esimerkkien mukaan on osoittautunut, että jotkut kuntouttavat ohjelmat toteuttavat työtoimintaa paremmin Rikos­seuraamus­laitoksen tavoitetta vähentää uusintarikollisuutta. Tämä tietenkin koskee vain osaa vangeista, koska elämäntilanteet ja tarpeet ovat yksilöllisiä.

Tapaaminen on mahdollista vankiloissa yleisimmin viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Yleensä tapaamiseen tulee anoa lupa etukäteen. Anomuksessa on kerrottava tapaajien henkilötietoja.

Vaikka kanttiinissa voi suorittaa ostoksia, käteisen rahan hallussapito on suomalaisissa vankiloissa kielletty. Ostokset maksetaan vangin omalta tililtä ja kanttiiniin pääsee ostoksille tyypillisesti tunnin-kahden ajan yhtenä päivänä viikossa.

Ravinto ja terveydenhoito vankilassa

Vankila on velvollinen järjestämään vangeille heidän tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon. Haaste on suuri, sillä vangeilla on keskimääräistä enemmän erilaisia terveydellisiä ongelmia, joista suurin osa johtuu epäterveellisistä elämäntavoista. Vangeille tarjotaan kuitenkin laitoksissa mahdollisuus päihteettömään elämäntapaan ja terveyden ylläpidon kannalta riittävään liikuntaan. Laitoksissa on myös ravinto-opillisesti tasapainotettu ruoka ja erityisryhmien ruokavaliot. Kanttiinista vangilla on mahdollisuus ostaa laitoksessa luvallisia esineitä ja ruoka-aineita. Suosikkiartikkeleita ovat kahvi sekä pikakahvi (vankilaslangilla "Nessi" Nestlen Nescafe-tuotemerkin mukaan), muovipulloissa olevat virvoitusjuomat, liha- ja makkaratuotteet, säilykkeet, makeiset, sätkätupakka sekä sätkäpaperi. Vankeusvanki saa käyttää kuukaudessa korkeintaan 120 euroa ostoksiin.

Suomen vankilat

Vankeinhoidon organisaatio.

Ulkomaisia vankiloita

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Nuorisorikollisuus [1]
  2. ↑ http://www.scholarpedia.org/article/Psychopathy
  3. ↑ Foucault, Michel (1980), Tarkkailla ja rangaista. Otava, Helsinki
  4. ↑ Lang, Silke Berit. "The Impact of Video Systems on Architecture", dissertion, Swiss Federal Institute of Technology, 2004
  5. ↑ http://www.rikosseuraamus.fi/17006.htm
  6. ↑ Lounela, Paavo (2001) Romanit Suomen vankiloissa. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu 1/2001, Tietosanoma Oy
  7. ↑ Riikka Kostiainen: Yksinäisten syrjäytyneiden miesten asialla [2]
  8. ↑ [3] Jokela Markus (2006) Perimä ja ympäristö antisosiaalisuuden kehityksessä. Teoksessa Honkatukia, Päivi & Kivivuori, Janne (toim.) (2006) Nuorisorikollisuus - Määrä, syyt ja kontrolli. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 66. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 33. ISBN 951-704-323-6 ISSN 0357-0126

Kirjallisuutta

  • Geltner, G.: The Medieval Prison: A Social History. Princeton University Press, 2008.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vankila&oldid=15778656”