Ero sivun ”Lepäsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lähde artikkelin nimenä olevalle paikannimelle
täydennystä
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kaupunki2
'''Lepäsi'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 126 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2 | www = http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/venajan_federaation_paikannimia.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.10.2015}}</ref> ({{k-ru|Лебя́жье|Lebjažje}}) on kaupunkimainen taajama ja kunta [[Leningradin alue]]en [[Lomonosovin piiri]]ssä Venäjällä. Taajama sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] etelärannalla [[Lepäsinjoen]] suulla. Asukkaita on noin 5&nbsp;600 henkeä.
| virallinen_nimi = Lepäsi
| muu_nimi = Лебяжье, ''Lebjažje''
| lempinimi =
| motto =
| kuva_taivaanranta = Вид из заказника на залив.jpg
| kuvakoko =
| kuvateksti = Suomenlahden rantaa Lepäsin rauhoitusalueella.
| kuva_lippu =
| lippu_koko =
| kuva_vaakuna =
| vaakuna_koko =
| vaakuna_nimi =
| kilpi_koko =
| kaupungin_logo =
| kaupungin_logon_koko =
| kuva_kartta =
| kartta_koko =
| kartta_kuvateksti =
| pushpin_map = Russia Leningrad Oblast
| pushpin_label_position = left
| aluetyyppi = Valtio
| alueen_nimi = [[Venäjä]]
| aluetyyppi1 = Alue
| alueen_nimi1 = [[Leningradin alue]]
| aluetyyppi2 = Piiri
| alueen_nimi2 = [[Lomonosovin piiri]]
| aluetyyppi3 =
| alueen_nimi3 =
| aluetyyppi4 =
| alueen_nimi4 =
| hallinnon_tyyppi = kaupunkikunta
| johtajan_arvonimi =
| johtajan_nimi =
| johtajan_arvonimi1 = <!-- paikoille, joissa useampi, esim. pormestari ja kaupunginjohtaja -->
| johtajan_nimi1 =
| johtajan_arvonimi2 =
| johtajan_nimi2 =
| johtajan_arvonimi3 =
| johtajan_nimi3 =
| johtajan_arvonimi4 =
| johtajan_nimi4 =
| perustettu_nimeke =
| perustettu_päivämäärä =
| perustettu_nimeke2 =
| perustettu_päivämäärä2 =
| perustettu_nimeke3 = <!-- Incorporated (city) -->
| perustettu_päivämäärä3 =
| pinta-ala_huom =
| pinta-ala_yhteensä =
| pinta-ala_maa =
| pinta-ala_vesi =
| pinta-ala_veden_osuus% =
| pinta-ala_metro =
| väkiluku_vuosi = 2015
| väkiluku_huom =
| asutustyyppi = kaupunkimainen taajama
| väkiluku_yhteensä = 5&nbsp;600
| väestötiheys =
| väkiluku_metropoli =
| väestötiheys_metro =
| utc_ero =
| utc_ero_kesäaika =
| latd = 59
| latm = 57
| lats = 40
| latNS = N
| longd = 29
| longm = 25
| longs = 3
| longEW = E
| coord_region =
| coord_display =
| korkeus_merenpinnasta =
| postinumero_tyyppi =
| postinumero =
| suuntanumero =
| kotisivu = [http://www.lebiaje.ru Kunnan sivusto]
| huomautukset =
}}
[[Kuva:Lebyazhenskoe GP.png|250px|thumb|right|Lepäsin kunta Lomonosovin piirin kartalla.]]
'''Lepäsi'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 126 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2 | www = http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/venajan_federaation_paikannimia.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.10.2015}}</ref> ({{k-ru|Лебя́жье|Lebjažje}}) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta [[Leningradin alue]]en [[Lomonosovin piiri]]ssä [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] etelärannalla [[Lepäsinjoen]] suussa 22 kilometriä [[Lomonosov]]ista<ref name="plan 16">Generalnyi plan, s. 16.</ref> länteen. Kunnassa on 5&nbsp;600 ja taajamassa 4&nbsp;500 asukasta (vuonna 2015)<ref name="plan 70">Generalnyi plan, s. 70.</ref>.


==Maantiede==
Lepäsin kunnan pinta-ala on 652,16 neliökilometriä<ref>Generalnyi plan, s. 67.</ref>. Se rajoittuu idässä Lomonosovin piirin [[Haisevaisi]]n ja [[Penikkala]]n sekä etelässä [[Lopuhkina]]n ja [[Kaprio]]n kuntiin, lännessä [[Sosnovyi Bor]]in kaupunkipiirikuntaan ja pohjoisessa Suomenlahden kautta Leningradin alueen [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin piiriin]]<ref name="plan 16" />. Pinta-alasta 51,5 % on vesistöjä, 41,5 % metsää, 3,1 % teollisuus-, sotilas- ym. aluetta, 2,0 % asuinaluetta ja 1,8 % maatalousmaata<ref>Generalnyi plan, s. 67–68.</ref>. Kunnan koko alue kuuluu Venäjän [[rajavyöhyke|rajavyöhykkeeseen]]<ref>Generalnyi plan, s. 119.</ref>.

Seutu on pinnanmuodostukseltaan [[jääkausi|jääkauden]] muovaamaa [[moreeni]]tasankoa, jossa on paljon soita ja Suomenlahteen laskevia jokia ja puroja<ref>Generalnyi plan, s. 26, 31.</ref>. Jokia ovat [[Hevaanjoki]], Lepäsinjoki ja [[Lupanovanjoki]], järviä [[Lupanovanjärvi]], [[Harjavallanjärvi]] ja Mustajärvi. Hevaanjoen varrella on vailla käyttöä olevia kalanviljelyaltaita.<ref>Generalnyi plan, s. 36–37.</ref> Hyötykaivannaisia ovat hiekka ja turve<ref>Generalnyi plan, s. 28–29.</ref>. Luonnonsuojelualueita ovat [[Lepäsin rauhoitusalue]] ja kirjailija [[Vitali Bianki]]n mukaan nimetty maisemansuojelualue. Suunnitteilla on Lupanovanjärven ja Syrjänsuon rauhoitusalueiden perustaminen.<ref>Generalnyi plan, s. 31–33.</ref>

==Asutus==
Kuntaan kuuluvat Lepäsin kaupunkimainen taajama, [[Yhinmäki|Yhinmäen]] asutus ja kahdeksan kylää: [[Harjavalta (Inkeri)|Harjavalta]], [[Harmaala (Inkeri)|Harmaala]], [[Hevaa]], Kantikylä (ven. ''Kandikjulja''), Mustalahti (''Tšornaja Lahta''), Pulkkala (''Pulkovo''), Syrjä (''Sjurje'') ja Uusi-Vääskylä (''Novoje Kalištše''). Kolmen-neljänsadan asukkaan keskuksia ovat Harjavalta ja Yhinmäki, kun taas Pulkkalassa, Syrjässä ja Kantikylässä on vain muutama vakituinen asukas<ref name="plan 70" />.

Vakituisen asutuksen lisäksi kunnassa on paljon loma-asutusta. Kylien kesäasukkaiden määräksi arvioidaan noin 1&nbsp;400 henkeä. Lisäksi on 13 puutarhapalsta- ja huvila-aluetta, joilla viettää lomaa arviolta 8&nbsp;900 henkeä.<ref>Generalnyi plan, s. 71–72.</ref>

==Historia==
Taajaman nimi perustuu [[Pietari Suuri|Pietari I:n]] kenraalikenttämarsalkka [[Boris Šeremetev]]ille 1700-luvun alussa lahjoittaman kartanon nimitykseen. Aiemmin paikalla on sijainnut useita [[inkerikot|inkerois-]] ja [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisia]] kyliä. Vuonna 1865 perustettiin [[Kronstadt]]in luotsien asutus, josta on säilynyt nelisenkymmentä vanhaa taloa ja ortodoksinen kirkko. Vuonna 1909 vedettiin rautatie Suomenlahden etelärannan linnoituksiin. Lepäsin taajaman perustamisvuosi on 1966.
Taajaman nimi perustuu [[Pietari Suuri|Pietari I:n]] kenraalikenttämarsalkka [[Boris Šeremetev]]ille 1700-luvun alussa lahjoittaman kartanon nimitykseen. Aiemmin paikalla on sijainnut useita [[inkerikot|inkerois-]] ja [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisia]] kyliä. Vuonna 1865 perustettiin [[Kronstadt]]in luotsien asutus, josta on säilynyt nelisenkymmentä vanhaa taloa ja ortodoksinen kirkko. Vuonna 1909 vedettiin rautatie Suomenlahden etelärannan linnoituksiin. Lepäsin taajaman perustamisvuosi on 1966.


==Liikenne, talous ja palvelut==
Lepäsin kuntaan kuuluvat lisäksi seuraavat asutuskeskukset: [[Harjavalta (Inkeri)|Harjavalta]], [[Harmaala (Inkeri)|Harmaala]], [[Hevaa]], Kangas ({{k-ru|Борки|Borki}}), Kantikylä ({{k-ru|Кандикюля|Kandikjulja}}), Mustalahti ({{k-ru|Чёрная Лахта|Tšornaja Lahta}}), Pulkkala ({{k-ru|Пулково|Pulkovo}}), Syrjä ({{k-ru|Сюрье|Sjurje}}), Uusi-Vääskylä ({{k-ru|Новое Калище|Novoje Kalištše}}), [[Yhinmäki|Yhinmäen]] linnakkeen taajama sekä Krasnogorskije pokosy -puutarha-alue ({{k-ru|Красногорские покосы}}).
Lepäsin kautta kulkevat [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] ja [[Viistinä|Ruutsian]] välinen asfaltoitu maantie sekä Pietarin ja [[Vääskylä]]n välinen rautatie, jolla on Lepäsin asema ja muutama pysäkki. Muita väyliä ovat Yhinmäen, Hevaan ja Sosnovyi Borin sekä Sosnovyi Borin ja [[Klopitsa]]n väliset asfaltoidut maantiet.<ref>Generalnyi plan, s. 88–90.</ref> Kunnasta on linja-autoyhteydet Lomonosoviin, Pietariin ja Sosnovyi Boriin. Lepäsissä on huoltoasema ja pienvenesatama.<ref>Generalnyi plan, s. 96–97.</ref>
Paikallisista elinkeinoista tärkeimmät ovat jalostus (45,1 %), kauppa (12,6 %) ja palvelut (10,9 %). Noin 40 % työvoimasta käy päivittäin töissä Pietarissa. Tärkeimmät teollisuusyritykset ovat merenkulun laitteita valmistava Elektropribor-konsernin tutkimus- ja tuotantolaitos sekä puunhankintaa ja -jalostusta harjoittava Lomonosovin metsäteollisuuspiiri. Maataloutta edustaa muutama yksityisviljelijä. Perinteinen kalateollisuus on lopettanut toimintansa.<ref>Generalnyi plan, s. 72–75.</ref>


Keskustaajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, lasten taidekoulu, piirisairaala, poliklinikka, kirjasto ja joukko kauppoja. Eräitä palveluja on myös muissa kylissä.<ref>Generalnyi plan, s. 78–84.</ref>
Vuonna 1994 vesilintujen muuttomatkoja suojamaan perustettiin [[Ramsarin sopimus|Ramsarin sopimuksen]] piiriin kuuluva Lepäsin kosteikkosuojelualue, jonka pinta-ala on 6&nbsp;400 hehtaaria.

==Nähtävyydet ja matkailu==
Seudulla sijaitsevat Yhinmäen ja [[Seraja Lošad]]in linnoitukset kuuluvat Pietarin [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteeseen]]. Muita kulttuuriperintökohteita ovat Lepäsin luotsikylä, Harjavallan ja Mustalahden kartanoalueet sekä toisen maailmansodan muistomerkit.<ref>Generalnyi plan, s. 46–56.</ref>

Kunnan matkailupotentiaali perustuu sen enimmäkseen sotahistoriallisiin nähtävyyksiin, kulttuuriperintöön, luontoon, veneilyyn ja kalastukseen. Alueella on kymmenkunta lomakylää sekä kalastus- ja metsästysmajaa. Matkailun kehittämistä on haitannut kunnan sijainti rajavyöhykkeellä.<ref>Generalnyi plan, s. 120–125.</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.lebiaje.ru/tinybrowser/files/gen-plan/tom-2-kniga-1_materialy-po-obosnovaniyu.pdf | Nimeke = Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Lebjaženskoje gorodskoje poselenije Lomonosovskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti. Materialy po obosnovaniju. Tom 2, kniga 1: Pojasnitelnaja zapiska | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = | Viitattu = 3.2.2017}}

===Viitteet===
{{viitteet}}
{{viitteet}}


Rivi 13: Rivi 116:
*[http://www.lebiaje.ru Lepäsin kunnan sivusto] {{ru}}
*[http://www.lebiaje.ru Lepäsin kunnan sivusto] {{ru}}
*[http://enclo.lenobl.ru/showObject.do?object=1803557160&language=1 Lepäsi Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa] {{ru}}
*[http://enclo.lenobl.ru/showObject.do?object=1803557160&language=1 Lepäsi Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa] {{ru}}
*[http://wetlands.oopt.info/lebjazhje/index.html Lepäsi Venäjän kosteikot -sivustolla] {{ru}}


{{Leningradin alueen kaupungit}}
{{Leningradin alueen kaupungit}}
{{coor title dms|59|57|50|N|29|25|16|E|type:city_region:RU}}
[[Luokka:Inkerin kylät]]
[[Luokka:Inkerin kylät]]
[[Luokka:Leningradin alueen kaupunkityyppiset taajamat]]
[[Luokka:Leningradin alueen kaupunkityyppiset taajamat]]

Versio 3. helmikuuta 2017 kello 10.46

Lepäsi
Лебяжье, Lebjažje
Suomenlahden rantaa Lepäsin rauhoitusalueella.
Suomenlahden rantaa Lepäsin rauhoitusalueella.

Lepäsi

Koordinaatit: 59°57′40″N, 29°25′3″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Lomonosovin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Väkiluku (2015) 5 600











Lepäsin kunta Lomonosovin piirin kartalla.

Lepäsi[1] (ven. Лебя́жье, Lebjažje) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Suomenlahden etelärannalla Lepäsinjoen suussa 22 kilometriä Lomonosovista[2] länteen. Kunnassa on 5 600 ja taajamassa 4 500 asukasta (vuonna 2015)[3].

Maantiede

Lepäsin kunnan pinta-ala on 652,16 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu idässä Lomonosovin piirin Haisevaisin ja Penikkalan sekä etelässä Lopuhkinan ja Kaprion kuntiin, lännessä Sosnovyi Borin kaupunkipiirikuntaan ja pohjoisessa Suomenlahden kautta Leningradin alueen Viipurin piiriin[2]. Pinta-alasta 51,5 % on vesistöjä, 41,5 % metsää, 3,1 % teollisuus-, sotilas- ym. aluetta, 2,0 % asuinaluetta ja 1,8 % maatalousmaata[5]. Kunnan koko alue kuuluu Venäjän rajavyöhykkeeseen[6].

Seutu on pinnanmuodostukseltaan jääkauden muovaamaa moreenitasankoa, jossa on paljon soita ja Suomenlahteen laskevia jokia ja puroja[7]. Jokia ovat Hevaanjoki, Lepäsinjoki ja Lupanovanjoki, järviä Lupanovanjärvi, Harjavallanjärvi ja Mustajärvi. Hevaanjoen varrella on vailla käyttöä olevia kalanviljelyaltaita.[8] Hyötykaivannaisia ovat hiekka ja turve[9]. Luonnonsuojelualueita ovat Lepäsin rauhoitusalue ja kirjailija Vitali Biankin mukaan nimetty maisemansuojelualue. Suunnitteilla on Lupanovanjärven ja Syrjänsuon rauhoitusalueiden perustaminen.[10]

Asutus

Kuntaan kuuluvat Lepäsin kaupunkimainen taajama, Yhinmäen asutus ja kahdeksan kylää: Harjavalta, Harmaala, Hevaa, Kantikylä (ven. Kandikjulja), Mustalahti (Tšornaja Lahta), Pulkkala (Pulkovo), Syrjä (Sjurje) ja Uusi-Vääskylä (Novoje Kalištše). Kolmen-neljänsadan asukkaan keskuksia ovat Harjavalta ja Yhinmäki, kun taas Pulkkalassa, Syrjässä ja Kantikylässä on vain muutama vakituinen asukas[3].

Vakituisen asutuksen lisäksi kunnassa on paljon loma-asutusta. Kylien kesäasukkaiden määräksi arvioidaan noin 1 400 henkeä. Lisäksi on 13 puutarhapalsta- ja huvila-aluetta, joilla viettää lomaa arviolta 8 900 henkeä.[11]

Historia

Taajaman nimi perustuu Pietari I:n kenraalikenttämarsalkka Boris Šeremeteville 1700-luvun alussa lahjoittaman kartanon nimitykseen. Aiemmin paikalla on sijainnut useita inkerois- ja inkerinsuomalaisia kyliä. Vuonna 1865 perustettiin Kronstadtin luotsien asutus, josta on säilynyt nelisenkymmentä vanhaa taloa ja ortodoksinen kirkko. Vuonna 1909 vedettiin rautatie Suomenlahden etelärannan linnoituksiin. Lepäsin taajaman perustamisvuosi on 1966.

Liikenne, talous ja palvelut

Lepäsin kautta kulkevat Pietarin ja Ruutsian välinen asfaltoitu maantie sekä Pietarin ja Vääskylän välinen rautatie, jolla on Lepäsin asema ja muutama pysäkki. Muita väyliä ovat Yhinmäen, Hevaan ja Sosnovyi Borin sekä Sosnovyi Borin ja Klopitsan väliset asfaltoidut maantiet.[12] Kunnasta on linja-autoyhteydet Lomonosoviin, Pietariin ja Sosnovyi Boriin. Lepäsissä on huoltoasema ja pienvenesatama.[13]

Paikallisista elinkeinoista tärkeimmät ovat jalostus (45,1 %), kauppa (12,6 %) ja palvelut (10,9 %). Noin 40 % työvoimasta käy päivittäin töissä Pietarissa. Tärkeimmät teollisuusyritykset ovat merenkulun laitteita valmistava Elektropribor-konsernin tutkimus- ja tuotantolaitos sekä puunhankintaa ja -jalostusta harjoittava Lomonosovin metsäteollisuuspiiri. Maataloutta edustaa muutama yksityisviljelijä. Perinteinen kalateollisuus on lopettanut toimintansa.[14]

Keskustaajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, lasten taidekoulu, piirisairaala, poliklinikka, kirjasto ja joukko kauppoja. Eräitä palveluja on myös muissa kylissä.[15]

Nähtävyydet ja matkailu

Seudulla sijaitsevat Yhinmäen ja Seraja Lošadin linnoitukset kuuluvat Pietarin maailmanperintökohteeseen. Muita kulttuuriperintökohteita ovat Lepäsin luotsikylä, Harjavallan ja Mustalahden kartanoalueet sekä toisen maailmansodan muistomerkit.[16]

Kunnan matkailupotentiaali perustuu sen enimmäkseen sotahistoriallisiin nähtävyyksiin, kulttuuriperintöön, luontoon, veneilyyn ja kalastukseen. Alueella on kymmenkunta lomakylää sekä kalastus- ja metsästysmajaa. Matkailun kehittämistä on haitannut kunnan sijainti rajavyöhykkeellä.[17]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 126. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  2. ↑ a b Generalnyi plan, s. 16.
  3. ↑ a b Generalnyi plan, s. 70.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 67.
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 67–68.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 119.
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 26, 31.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 36–37.
  9. ↑ Generalnyi plan, s. 28–29.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 31–33.
  11. ↑ Generalnyi plan, s. 71–72.
  12. ↑ Generalnyi plan, s. 88–90.
  13. ↑ Generalnyi plan, s. 96–97.
  14. ↑ Generalnyi plan, s. 72–75.
  15. ↑ Generalnyi plan, s. 78–84.
  16. ↑ Generalnyi plan, s. 46–56.
  17. ↑ Generalnyi plan, s. 120–125.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lepäsi&oldid=16246872”