Ero sivun ”Georges Couthon” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p lisätty Luokka:Vammaiset poliitikot HotCat-työkalulla |
lähde, laajenn, selvennä-m, lähde tarkemmin -m |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Tiedosto:Couthon1.png|thumb|Georges Couthon]] |
[[Tiedosto:Couthon1.png|thumb|Georges Couthon]] |
||
'''Georges Couthon''' ([[1755]]–[[1794]]) oli [[Ranskalaiset|ranskalainen]] vallankumousmies ja [[asianajaja]]. Hän oli myös lakiasäätävän kansalliskokouksen ja konventin jäsen |
'''Georges Couthon''' ([[1755]]–[[1794]]) oli [[Ranskalaiset|ranskalainen]] vallankumousmies ja [[asianajaja]]. Hän oli myös lakiasäätävän kansalliskokouksen ja konventin jäsen sekä yksi [[Vuoripuolue]]en huomattavimmista jäsenistä. <ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 727| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> |
||
| ⚫ | Couthonin pyörätuoli säilyi läpi vallankumouksen ja sitä seuranneiden sotien. Hänen pyörätuolinsa oli aikakauteen nähden erittäin edistyksellinen: siihen kuului kaksi hammasvaihtein varustettua käsinojien etupäähän asennettua käsikampea, joiden avulla Couthon pystyi liikuttamaan tuoliaan itse. Nykyään se on esillä [[Pariisi]]n Musée Carnavaletissa. |
||
==Raajarikkoinen vallankumouksellinen== |
==Raajarikkoinen vallankumouksellinen== |
||
Couthonin jalat olivat halvaantuneet tapaturmaisesti ja hän pystyi liikkumaan vain [[pyörätuoli]]n avulla, mutta se ei haitannut hänen poliittista toimintaansa. Hän kohosi konventin puhemieheksi ja muodosti [[Maximilien Robespierre|Robespierren]] ja [[Louis Antoine Léon de Saint-Just|Saint-Justin]] ohella "terrorin triumvirin".<ref>[[Octave Aubry]]</ref> Couthon johti [[Lyon]]in kapinan kukistamista elo–lokakuussa [[1793]]. Murtuneen selkärangan aiheuttama kipu teki Couthonista hyvin ärtyisän, ja siksi hänen puheensa olivatkin usein varsin karmivia. |
Couthonin jalat olivat halvaantuneet tapaturmaisesti ja hän pystyi liikkumaan vain [[pyörätuoli]]n avulla, mutta se ei haitannut hänen poliittista toimintaansa. Hän kohosi konventin puhemieheksi ja muodosti [[Maximilien Robespierre|Robespierren]] ja [[Louis Antoine Léon de Saint-Just|Saint-Justin]] ohella "terrorin triumvirin".<ref>[[Octave Aubry]]{{lähde tarkemmin}}</ref> Couthon johti [[Lyon]]in kapinan kukistamista elo–lokakuussa [[1793]].<ref name=hss /> Murtuneen selkärangan aiheuttama kipu teki Couthonista hyvin ärtyisän, ja siksi hänen puheensa olivatkin usein varsin karmivia. |
||
| ⚫ | Couthonin pyörätuoli säilyi läpi vallankumouksen ja sitä seuranneiden sotien. Hänen pyörätuolinsa oli aikakauteen nähden erittäin edistyksellinen: siihen kuului kaksi hammasvaihtein varustettua käsinojien etupäähän asennettua käsikampea, joiden avulla Couthon pystyi liikuttamaan tuoliaan itse. Nykyään se on esillä [[Pariisi]]n Musée Carnavaletissa. |
||
==Kukistuminen= |
|||
Päämiehensä suojelun turvin Couthon keinotteli itsensä ohi useimpien mullistusten. Lopulta maltillisemmat vallankumoukselliset alkoivat pelätä Robespierren otteita. Entinen päämies huudettiin konventin istunnossa hiljaiseksi, ja hänet apureineen päätettiin teloittaa. Couthon kannettiin giljotiiniin ensimmäisenä samassa teloitettavien ryhmässä [[Maximilien Robespierre|Robespierren]], tämän veljen Augustinin ja [[Louis Antoine Léon de Saint-Just|Saint-Justin]] kanssa. |
Päämiehensä{{selvennä|Ketä tarkoitetaan? Robespierre? 29.4.2017}} suojelun turvin Couthon keinotteli itsensä ohi useimpien mullistusten. Lopulta maltillisemmat vallankumoukselliset alkoivat pelätä Robespierren otteita. Entinen päämies huudettiin konventin istunnossa hiljaiseksi, ja hänet apureineen päätettiin teloittaa. Couthon kannettiin giljotiiniin ensimmäisenä samassa teloitettavien ryhmässä [[Maximilien Robespierre|Robespierren]], tämän veljen Augustinin ja [[Louis Antoine Léon de Saint-Just|Saint-Justin]] kanssa. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 29. huhtikuuta 2017 kello 08.05
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Georges Couthon (1755–1794) oli ranskalainen vallankumousmies ja asianajaja. Hän oli myös lakiasäätävän kansalliskokouksen ja konventin jäsen sekä yksi Vuoripuolueen huomattavimmista jäsenistä. [1]
Raajarikkoinen vallankumouksellinen
Couthonin jalat olivat halvaantuneet tapaturmaisesti ja hän pystyi liikkumaan vain pyörätuolin avulla, mutta se ei haitannut hänen poliittista toimintaansa. Hän kohosi konventin puhemieheksi ja muodosti Robespierren ja Saint-Justin ohella "terrorin triumvirin".[2] Couthon johti Lyonin kapinan kukistamista elo–lokakuussa 1793.[1] Murtuneen selkärangan aiheuttama kipu teki Couthonista hyvin ärtyisän, ja siksi hänen puheensa olivatkin usein varsin karmivia.
Couthonin pyörätuoli säilyi läpi vallankumouksen ja sitä seuranneiden sotien. Hänen pyörätuolinsa oli aikakauteen nähden erittäin edistyksellinen: siihen kuului kaksi hammasvaihtein varustettua käsinojien etupäähän asennettua käsikampea, joiden avulla Couthon pystyi liikuttamaan tuoliaan itse. Nykyään se on esillä Pariisin Musée Carnavaletissa.
=Kukistuminen
Päämiehensä suojelun turvin Couthon keinotteli itsensä ohi useimpien mullistusten. Lopulta maltillisemmat vallankumoukselliset alkoivat pelätä Robespierren otteita. Entinen päämies huudettiin konventin istunnossa hiljaiseksi, ja hänet apureineen päätettiin teloittaa. Couthon kannettiin giljotiiniin ensimmäisenä samassa teloitettavien ryhmässä Robespierren, tämän veljen Augustinin ja Saint-Justin kanssa.
Lähteet
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 727. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Octave Aubrylähde tarkemmin?