Ero sivun ”Samuel Åkerhielm” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p poliitikkotynkä |
laajennus lähteen muk |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Samuel Åkerhielm den yngre SP189.jpg|thumb|Samuel Åkerhielm nuorempi. Kuparikaiverrus.]] |
[[File:Samuel Åkerhielm den yngre SP189.jpg|thumb|Samuel Åkerhielm nuorempi. Kuparikaiverrus.]] |
||
'''Samuel Åkerhielm nuorempi''' ([[1684]]–[[1768]]) oli ruotsalainen vapaaherra, virkamies ja poliitikko. Hän oli vuodesta 1723 sota-asiain valtiosihteeri ja tuli 1728 [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuteen]] [[Hovioikeuden presidentti|presidentiksi]]. Hän oli vaikuttamassa [[hattupuolue]]en syntyyn 1734. Hänestä tuli 1739 [[valtaneuvosto]]n johtaja, mutta hän siirtyi [[Myssyt|myssyihin]], ettei Venäjän kanssa olisi syntynyt konfliktia. Valtiopäivillä 1746–1747 hän puolusti yhteistoimintaa Britannian ja Venäjän kanssa. Hän erosi valtaneuvostosta kun Ruotsi hattujen toimesta liittyi 1747 ranskalais- |
'''Samuel Åkerhielm nuorempi''' ([[1684]]–[[1768]]) oli ruotsalainen vapaaherra, virkamies ja poliitikko. Hän oli vuodesta 1723 sota-asiain valtiosihteeri ja tuli 1728 [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuteen]] [[Hovioikeuden presidentti|presidentiksi]]. Hän oli vaikuttamassa [[hattupuolue]]en syntyyn 1734. Hänestä tuli 1739 [[valtaneuvosto]]n johtaja, mutta hän siirtyi [[Myssyt|myssyihin]], ettei Venäjän kanssa olisi syntynyt konfliktia. Valtiopäivillä 1746–1747 hän puolusti yhteistoimintaa Britannian ja Venäjän kanssa. Hän erosi valtaneuvostosta, kun Ruotsi hattujen toimesta liittyi 1747 ranskalais-preussilaiseen liittojärjestelmään.<ref>Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 729–730.</ref> |
||
Åkerhielmin isä oli [[Samuel Åkerhielm vanhempi]] eli Samuel Agriconius. Poika opiskeli Uppsalassa, Turussa ja Oxfordissa. Hän oli aluksi [[Kaarle XII]]:n vankka tukimies, mutta siirtyi kuninkaan kaaduttua [[säätyvalta|säätyvallan]] kannattajaksi ja valtaistuinkiistoissa hän kannatti [[Holsteinilainen puolue|holsteinilaista puoluetta]]. Holsteinilaispuolueen kukistuttua hänet syrjäytettiin nimittämällä hänet Turun hovioikeuden presidentiksi 1728. Hän palasi valtakunnanpolitiikkaan 1739 [[Arvid Horn|Arvid Hornin]] kovana vastustajana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Toivo J. Paloposki| Nimeke = Suomen historia 4: Vapauden aika | Vuosi = 1986 |Sivut = 65| Luku = Ajan suuret kiistakysymykset| Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = Weilin & Göös| Tunniste = ISBN 951-35-2493-0 }}</ref> |
|||
Åkerhielmin isä oli [[Samuel Åkerhielm vanhempi]] eli Samuel Agriconius. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 30. huhtikuuta 2017 kello 17.10
Samuel Åkerhielm nuorempi (1684–1768) oli ruotsalainen vapaaherra, virkamies ja poliitikko. Hän oli vuodesta 1723 sota-asiain valtiosihteeri ja tuli 1728 Turun hovioikeuteen presidentiksi. Hän oli vaikuttamassa hattupuolueen syntyyn 1734. Hänestä tuli 1739 valtaneuvoston johtaja, mutta hän siirtyi myssyihin, ettei Venäjän kanssa olisi syntynyt konfliktia. Valtiopäivillä 1746–1747 hän puolusti yhteistoimintaa Britannian ja Venäjän kanssa. Hän erosi valtaneuvostosta, kun Ruotsi hattujen toimesta liittyi 1747 ranskalais-preussilaiseen liittojärjestelmään.[1]
Åkerhielmin isä oli Samuel Åkerhielm vanhempi eli Samuel Agriconius. Poika opiskeli Uppsalassa, Turussa ja Oxfordissa. Hän oli aluksi Kaarle XII:n vankka tukimies, mutta siirtyi kuninkaan kaaduttua säätyvallan kannattajaksi ja valtaistuinkiistoissa hän kannatti holsteinilaista puoluetta. Holsteinilaispuolueen kukistuttua hänet syrjäytettiin nimittämällä hänet Turun hovioikeuden presidentiksi 1728. Hän palasi valtakunnanpolitiikkaan 1739 Arvid Hornin kovana vastustajana.[2]
Lähteet
- ↑ Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 729–730.
- ↑ Toivo J. Paloposki: ”Ajan suuret kiistakysymykset”, Suomen historia 4: Vapauden aika, s. 65. Espoo: Weilin & Göös, 1986. ISBN 951-35-2493-0.