Ero sivun ”Utopia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 35: Rivi 35:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* {{Wikisitaatit-rivi}}

* [http://www.utopiaandutopianism.com Utopia and Utopianism] {{en}}
* [http://www.utopiaandutopianism.com Utopia and Utopianism] {{en}}
* [http://www.sosiomedia.fi/utopia/ Kohti parempaa maailmaa - Suomalaisten utopiasiirtolaisuus]
* [http://www.sosiomedia.fi/utopia/ Kohti parempaa maailmaa - Suomalaisten utopiasiirtolaisuus]

Versio 7. toukokuuta 2017 kello 03.09

Thomas Moren Utopia.

Utopia (muinaiskreikan kieltävä etuliite u- sekä topos ’paikka’ – sananmukaisesti siis ”paikka, jota ei ole”) tarkoittaa jonkinlaistaselvennä tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa. Sävyltäänselvennä se yleensäselvennä liittyy oikeisto- tai vasemmistoutopioihin tai uskontoon. Termi tulee Thomas Moren samannimisestä kirjasta, jossa hän kuvaa omaa ihannekuvaansa kollektivistisesta yhteiskunnasta. Tämän jälkeen termiä on käyttänyt muun muassa Karl Marx pilkatessaan 1800-luvun alkupuolen sosialistisia teoreetikoita utopistisiksi sosialisteiksi. Myöhemmin termi utopia on laajentunut tarkoittamaan yleisesti jonkun henkilön ihannekuvaa yhteiskunnasta ja siitä, kuinka asioiden tulisi olla. Utopian vastakohtana on dystopia eli antiutopia.

Utopia saattaa ihanteena olla idealistinen tai käytännönläheinen, mutta erityisesti arkikielessä termi viittaa yleensä optimistiseen, idealistiseen ja mahdottomaan täydellisyyteen. Kutsuttaessa jotakuta utopistiksi tarkoitetaan useinkenen mukaan?, että hän on niin sanottu taivaanrannan maalari, joka ei ymmärrä tai ajattele realiteetteja.

Nykyisin utopialla ymmärretään yleensä yhteiskunnallista tilaa, mutta perinteisen myytin mukaan utopia on käsitetty maagisena paikkana, jonka sijainti on tuntematon tai jonne pääsy on sallittu vain valituille. Tällaisen utopiamyytin ilmentymiä ovat Atlantis, Eldorado, Shangri-La ja Paratiisi. Kuvitteellisten lisäksi on koko joukko konkreettisia ihanneyhteiskuntayrityksiä. Suomalaiset ovat perustaneet niitä toistakymmentä. Tunnetuimmat olivat Sointula Kanadassa, Colonia Finlandesa Argentiinassa ja Penedo Brasiliassa.

Koska utopia tarkoittaa onnelaa tai ihanneyhteiskuntaa, utopiakertomusten juuret ovat uskonnollisessa perinteessä, sillä erilaiset taivaskäsitykset luvatusta maasta kuuluvat moneen uskontoon. Tuonpuoleisista, harvoille ja valituille kuuluvista taivas- ja paratiisikäsityksistä poiketen utopiassa ihmiset voivat itse luoda ihanneyhteiskunnan määrätietoisella työllään.

Kuuluisia utopioita

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Jouhki, Jukka: Utopia: paikka ei missään, parhaan maailman puolesta". LÄHDE - Historiatieteellinen aikakauskirja 2, 2005: 60-77, 2005.
  • Koponen, Jari: Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa. Bibliografia 1803–2013. Helsinki: Avain, 2014. ISBN 978-952-304-046-5.
  • Lahtinen, Mikko (toim.): Matkoja utopiaan. Sisältö: Aurinkokaupunki / Tommaso Campanella. Uusi Atlantis / Francis Bacon. Täydellisen valtion idea / David Hume. Matkoja mahdolliseen / Mikko Lahtinen. Suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi. Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-058-9.
  • Lakkala, Keijo: Utopia tänään. Yhteiskunnallisen mielikuvituksen metodologiaa. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 2014. ISBN 978-951-9113-91-3.
  • Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa. Suomalaisten ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään. Helsingissä: Otava, 1985. ISBN 951-1-08551-4.

Aiheesta muualla