Ero sivun ”Boijit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti siirsi Viitteet osion oikealle tasolle. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Boijit''' (latinaksi ''Boii'') olivat [[keltit|kelttiläinen]] heimo nykyisen [[Tšekki|Tšekin]], Koillis-[[Itävalta|Itävallan]], Länsi-[[Slovakia]]n ja Länsi-[[Unkari]]n alueella. Samalla nimellä tunnettiin myös heimoja Pohjois-[[Italia]]ssa ja [[Gallia]]ssa, mutta näiden ryhmien yhteys Keski-Euroopan boijiin ei ole täysin varma. Mahdollisesti kyseessä on kuitenkin yhden ja saman heimon eri ryhmät eri alueilla. Bojit kuuluivat tärkeimpiin itäisen kelttiläisen alueen heimoihin ja [[Böömi]] eli Boiohaemum (latinaksi ''Bohemia'') ”Boijien kotimaa” on saanut nimensä heidän mukaansa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = James, Simon | Nimeke = Keltit | Vuosi = | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-1-19271-X }}</ref>. |
|||
'''Boijit''' (latinaksi ''Boii'') olivat [[keltit|kelttiläinen]] heimo. Boijit siirtyivät 300-luvulla eaa. [[Gallia]]sta Pojoen laaksoon ja karkottivat sieltä [[etruskit]] ja [[umbrit]]. Boijit valloittivat etruskien kaupunkivaltion [[Felsina]]n ja antoivat sille nimen Bononia (sittemmin [[Bologna]]). |
|||
==Nimi== |
|||
Boijit taistelivat [[Rooman valtakunta|roomalaisia]] vastaan 283–282 eaa. etruskien rinnalla ja vuosina 238–224 eaa. muiden kelttiheimojen rinnalla. Vuonna [[193 eaa.]] roomalaiset löivät boijit lopullisesti. Jäljelle jääneet boijit pakenivat Alppien toiselle puolelle. He asettuivat nykyisen Tšekin tasavallan alueelle, joka sai heidän mukaansa nimen Boiohaemum eli [[Böömi]] (latinaksi ''Bohemia'') ”Boijien kotimaa”<ref>James 2005, s. 36</ref>. Nykyisen [[Passau]]n kaupungin paikalla sijaitsi voimakas linnake, Boiodurum ”Boijien linnoitus”. |
|||
Nimi boijit ({{k-la|yksikkö Boios, monikko Boii}}) on johdettu kelttiläisen kantakielen termeistä *bouios, *bouii, jotka merkitsevät lehmiä omistavaa miestä ja viittaavat näin vaurauteen. Nimi lienee viitannut alunperin kelttiläiseen yläluokkaan, eikä niinkään mihinkään tiettyyn heimoon.<ref name="celt">{{Kirjaviite | Tekijä = John T. Koch | Nimeke = Celtic Culture: A Historical Encyclopedia | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 222-225 | Selite = Volume I | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC-CLIO | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 1–85109–445–8 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
==Historia== |
|||
[[Germaanit|Germaanien]] työnnyttyä Böömiin osa boijeista muutti länteen ja liittyi toisiin kelttiheimoihin, osa muutti [[Pannonia]]an. Boijit katoavat historiallisista lähteistä [[markomannit|markomannien]] valloitettua heidän asuinseutunsa 100-luvulla eaa. He lienevät sulautuneet germaaneihin. |
|||
[[tiedosto:Boians.png|thumb|vasen|Kartta boijien liikehdinnästä roomalaisten lähteiden mukaan.]] |
|||
700–400-luvuilla [[eaa.]] Böömi kuului [[Hallstattin kulttuuri]]n vaikutusalueeseen Sille tyypillisiä löydöksiä ovat esimerkiksi vaunuhaudat, jollaisia on löydetty eri puolilsta Böömiä. Tuon ajan asukkaat eivät kuitenkaan harjoittaneet [[kirjoitus]]ta, joten heidän [[kelttiläiset kielet|kelttiläisyyttään]] ei voida pitää täysin varmana. Alueella oli kuitenkin tiiviit yhteydet muille alueille, joilla historiallisten lähteiden perusteella voidaan myöhemmin sanoa varmasti puhutun kelttiläisiä kieliä. Myöhäiseltä Hallstattin kaudella rakennettiin [[Závist]]in [[linnavuori]], josta muodostui tyodennäköisesti myöhemmin bojina tunnettujen kelttien keskus. Varhaisen [[La Tènen kulttuuri]]n kaudella Böömissä hylättiin noin 30 % tunetuista asutuksista ja noin 20 % tuolloisista asutuksista oli vastikään perustettuja. Vain noin puolet asutuksista säilyivät entisillä' paikoillaan. Nämä muutokset tapahrtuivat 400–350 vuotta eaa. ja ne on yhdistetty usein kelttiläiseen kansainvaellukseen, johon on katsottu liittyneen myös [[Allian taistelun]] ja [[Rooma]]n ryöstön vuoden 387 eaa. paikkeilla. Osa tutkijoista ei kuitenkaan pidä muutoksia suuren muuttoliikkeen aiheuttamana, vaan osana monimutkaisempia muutoksia kulttuurissa.<ref name="celt" /> |
|||
Boijiin liittyvät arkeologiset löydöt lisääntyvät myöhemmällä La Tènen kaudella ja tuolloin boijit mainitaan historiallisissa lähteissä myös Pohjois-[[Italia]]ssa. Böömissä, Itävallan koillisosissa, [[Määri]]ssä, Lounais-[[Slovakia]]ssa ja [[Unkari]]ssa [[Tonava]]n kaakkois- ja pohjoispuolilla vallitsi sama materiaalikulttuuri, jolla oli vahvat yhteydeydet myös Pohjois-Italiaan. Vrmasti ei voida kuitenkaan sanoa, mielsivätkö kaikki alueen tuolloiset asukakt itsensä boijiksi. La Tènen kauden loppupuolella itäiselle kelttien alueelle alko levitä [[AAntiikin Kreikka|kreikkalaisperäisiä]] kolikoita ja 100-luvulla alkloi ilmaantua tyypillisiä "boijilaisia" kolikoita. Samoihin aikoihin alettiin myös rakentaa uudenlaisia linnoitettuja asutuskeskuksia, mikä viittaa kasvaneeseen väestöön, mutta toisaalla Italiassa haudat katoavat lähes kokonaan. Tästä ja joistakin [[Strabon]]in kirjoituksista on päätelty Italian boijien muuttaneen takaisin historiallisille seuduilleen Keski-Euroopaan vuoden 190 eaa. paikkeilla. Johtopäätös on muiden muuttoliiketeorioiden tapaan kiistanalainen.<ref name="celt" /> |
|||
| ⚫ | |||
[[tiedosto:Boii Biatec 1st. cen BC 2940416.jpg|thumb|Bratislavassa lyöty boijilainen kolikko.]] |
|||
*James, Simon: Keltit. Helsinki, Otava, 2005. ISBN 951-1-19271-X. |
|||
Strabonin ''Geografia'' on myös ensimmäinen historiallinen lähde boijista Böömin alueella. Hän lainaa teoksessaan Posidoniuksen kirjoittamaa selvityst', jonka mukaan boijit käänyttivät vuonna 113 eaa. [[Noreian taistelu]]n hävinneet [[kimbrit]] alueiltaan Herkynian metsissä (''Hercynia silva''). Nimi viittaa alueisiin [[Rein]]in itäpuolella ja Tonavan pohjoispuolella. Sama lähde viittaa myös siihen, että boijit eivät enää kirjoitushetkellä (80–70 eaa.) kuitenkaan enää asuttaisi aluetta, mutta toteamuksen todenperäisyyttä ei tiedetä. Alueen materiaalikulttuurissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. historialliset lähteet mainitsevat boijien liikuvan kohti länttä mahdollisesti pohjoisen [[germaanit|germaanien]] kuten [[Sveebit|sveebien]] aiheuttaman paineen takia. Böömi joko menetettiin sinne muuttaneille germaaneille, tai sen asukkaat sulautuivat germaaneihin. [[Julius Caesar]] mainitsee boijit [[Helvetialaiset|helvetialaisten]] muuttoliikkeen mukana Galliassa vuonna 58 eaa. ja he asettuivat mahdollisesti roomalaisille tappion kärsineiden [[aeduit|aeduiden]] alueelle.<ref name="celt" /> |
|||
Toiset boijit liikuivat [[Alpit|Alppien]] itäpuolelle ja asettuivat Itävallan, Slovakian ja Unkarin tasangon alueelle ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja heidän mukanaan itään ilemstyivät boijilaiset kolikot. Kolikoita lyötiin [[Bratislava]]ssa nykyisessä Slovakiassa. Idässä he joutuivat kahnauksiin [[Daakialaiset|daakialaisten]] kanssa, jotka löivät boijit kuninkaansa [[Burebista]]n johdolla. Bratislavan [[oppidum]] katosi vuoden 50 eaa. paikkeilla ja [[Plinius vanhempi]] mainitsee teoksessaan ''[[Naturalis historia]]'' Unkarin tasangon Tonavan lounaispuolella nimellä ''deserta Boiorum'' eli vapaasti käänettynä "Boijien autiomaa". sanoen alueen auitioituneen boijien daakialaisille kärsimän tappion jälkeen. Roomalaisten vallatessa [[Noricum]]in vuonna 15 eaa. sen asukkaisiin ei viitattu nimellä boijit.<ref name="celt" /> |
|||
===Viitteet=== |
|||
| ⚫ | |||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
{{Käännös|:ru:Бойи}} |
|||
{{tynkä/Antiikki}} |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Rooman viholliset ja liittolaiset]] |
[[Luokka:Rooman viholliset ja liittolaiset]] |
||
[[Luokka:Kelttiläiset kansat]] |
[[Luokka:Kelttiläiset kansat]] |
||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Slovakian historia]] |
|||
[[Luokka:Unkarin historia]] |
|||
[[Luokka:Itävallan historia]] |
|||
Versio 19. marraskuuta 2017 kello 02.58
Boijit (latinaksi Boii) olivat kelttiläinen heimo nykyisen Tšekin, Koillis-Itävallan, Länsi-Slovakian ja Länsi-Unkarin alueella. Samalla nimellä tunnettiin myös heimoja Pohjois-Italiassa ja Galliassa, mutta näiden ryhmien yhteys Keski-Euroopan boijiin ei ole täysin varma. Mahdollisesti kyseessä on kuitenkin yhden ja saman heimon eri ryhmät eri alueilla. Bojit kuuluivat tärkeimpiin itäisen kelttiläisen alueen heimoihin ja Böömi eli Boiohaemum (latinaksi Bohemia) ”Boijien kotimaa” on saanut nimensä heidän mukaansa[1].
Nimi
Nimi boijit (lat. yksikkö Boios, monikko Boii) on johdettu kelttiläisen kantakielen termeistä *bouios, *bouii, jotka merkitsevät lehmiä omistavaa miestä ja viittaavat näin vaurauteen. Nimi lienee viitannut alunperin kelttiläiseen yläluokkaan, eikä niinkään mihinkään tiettyyn heimoon.[2]
Historia
700–400-luvuilla eaa. Böömi kuului Hallstattin kulttuurin vaikutusalueeseen Sille tyypillisiä löydöksiä ovat esimerkiksi vaunuhaudat, jollaisia on löydetty eri puolilsta Böömiä. Tuon ajan asukkaat eivät kuitenkaan harjoittaneet kirjoitusta, joten heidän kelttiläisyyttään ei voida pitää täysin varmana. Alueella oli kuitenkin tiiviit yhteydet muille alueille, joilla historiallisten lähteiden perusteella voidaan myöhemmin sanoa varmasti puhutun kelttiläisiä kieliä. Myöhäiseltä Hallstattin kaudella rakennettiin Závistin linnavuori, josta muodostui tyodennäköisesti myöhemmin bojina tunnettujen kelttien keskus. Varhaisen La Tènen kulttuurin kaudella Böömissä hylättiin noin 30 % tunetuista asutuksista ja noin 20 % tuolloisista asutuksista oli vastikään perustettuja. Vain noin puolet asutuksista säilyivät entisillä' paikoillaan. Nämä muutokset tapahrtuivat 400–350 vuotta eaa. ja ne on yhdistetty usein kelttiläiseen kansainvaellukseen, johon on katsottu liittyneen myös Allian taistelun ja Rooman ryöstön vuoden 387 eaa. paikkeilla. Osa tutkijoista ei kuitenkaan pidä muutoksia suuren muuttoliikkeen aiheuttamana, vaan osana monimutkaisempia muutoksia kulttuurissa.[2]
Boijiin liittyvät arkeologiset löydöt lisääntyvät myöhemmällä La Tènen kaudella ja tuolloin boijit mainitaan historiallisissa lähteissä myös Pohjois-Italiassa. Böömissä, Itävallan koillisosissa, Määrissä, Lounais-Slovakiassa ja Unkarissa Tonavan kaakkois- ja pohjoispuolilla vallitsi sama materiaalikulttuuri, jolla oli vahvat yhteydeydet myös Pohjois-Italiaan. Vrmasti ei voida kuitenkaan sanoa, mielsivätkö kaikki alueen tuolloiset asukakt itsensä boijiksi. La Tènen kauden loppupuolella itäiselle kelttien alueelle alko levitä kreikkalaisperäisiä kolikoita ja 100-luvulla alkloi ilmaantua tyypillisiä "boijilaisia" kolikoita. Samoihin aikoihin alettiin myös rakentaa uudenlaisia linnoitettuja asutuskeskuksia, mikä viittaa kasvaneeseen väestöön, mutta toisaalla Italiassa haudat katoavat lähes kokonaan. Tästä ja joistakin Strabonin kirjoituksista on päätelty Italian boijien muuttaneen takaisin historiallisille seuduilleen Keski-Euroopaan vuoden 190 eaa. paikkeilla. Johtopäätös on muiden muuttoliiketeorioiden tapaan kiistanalainen.[2]
Strabonin Geografia on myös ensimmäinen historiallinen lähde boijista Böömin alueella. Hän lainaa teoksessaan Posidoniuksen kirjoittamaa selvityst', jonka mukaan boijit käänyttivät vuonna 113 eaa. Noreian taistelun hävinneet kimbrit alueiltaan Herkynian metsissä (Hercynia silva). Nimi viittaa alueisiin Reinin itäpuolella ja Tonavan pohjoispuolella. Sama lähde viittaa myös siihen, että boijit eivät enää kirjoitushetkellä (80–70 eaa.) kuitenkaan enää asuttaisi aluetta, mutta toteamuksen todenperäisyyttä ei tiedetä. Alueen materiaalikulttuurissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. historialliset lähteet mainitsevat boijien liikuvan kohti länttä mahdollisesti pohjoisen germaanien kuten sveebien aiheuttaman paineen takia. Böömi joko menetettiin sinne muuttaneille germaaneille, tai sen asukkaat sulautuivat germaaneihin. Julius Caesar mainitsee boijit helvetialaisten muuttoliikkeen mukana Galliassa vuonna 58 eaa. ja he asettuivat mahdollisesti roomalaisille tappion kärsineiden aeduiden alueelle.[2]
Toiset boijit liikuivat Alppien itäpuolelle ja asettuivat Itävallan, Slovakian ja Unkarin tasangon alueelle ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja heidän mukanaan itään ilemstyivät boijilaiset kolikot. Kolikoita lyötiin Bratislavassa nykyisessä Slovakiassa. Idässä he joutuivat kahnauksiin daakialaisten kanssa, jotka löivät boijit kuninkaansa Burebistan johdolla. Bratislavan oppidum katosi vuoden 50 eaa. paikkeilla ja Plinius vanhempi mainitsee teoksessaan Naturalis historia Unkarin tasangon Tonavan lounaispuolella nimellä deserta Boiorum eli vapaasti käänettynä "Boijien autiomaa". sanoen alueen auitioituneen boijien daakialaisille kärsimän tappion jälkeen. Roomalaisten vallatessa Noricumin vuonna 15 eaa. sen asukkaisiin ei viitattu nimellä boijit.[2]
Lähteet
- ↑ James, Simon: Keltit. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-19271-X.
- ↑ a b c d e John T. Koch: Celtic Culture: A Historical Encyclopedia, s. 222-225. (Volume I) ABC-CLIO, 2006. ISBN 1–85109–445–8. (englanniksi)