Ero sivun ”Matti Kurikka” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Henkilömalline |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| henkilön_nimi = Matti Kurikka |
| henkilön_nimi = Matti Kurikka |
||
| kuvan_nimi = Matti Kurikka.jpg |
| kuvan_nimi = Matti Kurikka.jpg |
||
| kuvakoko = |
| kuvakoko = 192px |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| syntymäpäivä = [[24. tammikuuta]] [[1863]] |
| syntymäpäivä = [[24. tammikuuta]] [[1863]] |
||
| syntymäpaikka = [[Tuutari]], [[Venäjän keisarikunta]] |
| syntymäpaikka = [[Tuutari]], [[Inkeri]], [[Venäjän keisarikunta]] |
||
| kuolinpäivä = {{kuolinaika ja ikä|24|1|1863|1|10|1915}} |
| kuolinpäivä = {{kuolinaika ja ikä|24|1|1863|1|10|1915}} |
||
| kuolinpaikka = [[Westerly]], [[Rhode Island]], [[Yhdysvallat]] |
| kuolinpaikka = [[Westerly]], [[Rhode Island]], [[Yhdysvallat]] |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
==Elämänvaiheet== |
==Elämänvaiheet== |
||
[[Tiedosto:Salin and Kurikka by Kaarlo Kari.jpg|thumb| |
[[Tiedosto:Salin and Kurikka by Kaarlo Kari.jpg|thumb|upright=1.5|[[Kaarlo Kari (pilapiirtäjä)|Kaarlo Karin]] pilapiirroksessa [[Eetu Salin]] edustaa työväenliikkeen maltillista linjaa, mutta Matti Kurikka kumoaa tämän kirjoitukset. [[Matti Meikäläinen (1884)|Matti Meikäläinen]] 17. helmikuuta 1899.]] |
||
Kurikka syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen |
Kurikka syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen; isä Aatami Kurikka oli valistunut ja kansallisesti herännyt maanviljelijä, äiti oli nimeltään Anna Pöyhönen.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Matti Kurikka| Tekijä = Sulo Haltsonen | Sivut =169-177 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Kurikka aloitti [[filosofia]]n opinnot ja avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1886 Anna Palmqvistin kanssa<ref name = "akmm"/>. Vuonna 1888 hänestä tuli ''[[Viipurin Sanomat|Viipurin Sanomien]]'' toimittaja ja myöhemmin omistaja. Lehti ajautui kuitenkin vararikkoon ja Kurikka menetti koko omaisuutensa. Vuonna 1887 ilmestynyt Kurikan ''Pilvenhattaroita''-niminen kirja joutui takavarikkoon, koska Kurikka väitti ''Syvällä tammen juuret'' -nimisessä kirjan kertomuksessa inkeriläisen kansantarinan perusteella, että Venäjän keisari [[Paavali I]] olisi ollut [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III:n]] ja inkerinsuomalaisen talonpoikaistytön avioton poika.<ref>[http://www.sananvapausjasensuuriverkkoaikana.com/kielletytkirjat/kielletyt3_2.html Kai Ekholm : Kielletyt kirjat luku 3.2 Kielletty kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus]</ref> |
||
Kurikka toimi ''[[Työmies]]''-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka [[sosialismi]] oli omanlaisensa sekoitus [[tolstoilaisuus|tolstoilais]]-[[Utopistinen sosialismi|utopistis]]-[[ |
Kurikka toimi ''[[Työmies]]''-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka [[sosialismi]] oli omanlaisensa sekoitus [[tolstoilaisuus|tolstoilais]]-[[Utopistinen sosialismi|utopistis]]-[[teosofia|teosofis]]-sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi [[Helsinki|Helsingissä]] innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin ”Kalevan Kansa” -niminen yhdistys, ja se perustikin suomalaissiirtokunnan [[Chillagoe]]n kaivoskaupungin liepeille [[Queensland]]iin [[Australia]]an. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi, jossa suomalaiset raivasivat metsää ja valmistivat ratapölkkyjä ankeissa oloissa.<ref name = williams>Brian Williams: [http://craigcormick.com/wp-content/uploads/2012/01/kurikkas-dreaming-2.pdf ''Utopia Dreaming''], The Courier-Mail 23.12.2000. Viitattu 6.5.2014.</ref> |
||
Kurikka muutti [[Pohjois-Amerikka]]an vuonna 1900, kun hänen edustamansa linja oli jäänyt häviölle vuotta aikaisemmin [[Turku|Turussa]] järjestetyssä [[Suomen |
Kurikka muutti [[Pohjois-Amerikka]]an vuonna 1900, kun hänen edustamansa linja oli jäänyt häviölle vuotta aikaisemmin [[Turku|Turussa]] järjestetyssä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Työväenpuolueen]] [[Suomen Työväenpuolueen perustava kokous|perustavassa kokouksessa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapala, Pertti & Löytty, Olli & Melkas, Kukku & Tikka, Marko (toim.) | Nimeke = Kansa kaikkivaltias – Suurlakko Suomessa 1905 | Vuosi = 2008 | Sivu = 44–45 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Teos | Selite= ISBN 978-951-85116-7-3}}</ref> Kurikan johdolla perustettiin uutta siirtokuntaa varten [[Kalevan Kansa Colonization Company]] ja sanomalehti ''[[Aika (lehti)|Aika]]''.<ref name="aika1"/> Kalevan Kansa sai marraskuussa 1901 hankittua 11 000 hehtaaria maata [[Malcolm Island]]ilta (Malkosaari), joka sijaitsee [[Kanada]]n länsirannikolla mantereen ja [[Vancouverinsaari|Vancouverinsaaren]] salmessa [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisessä Kolumbiassa]]. Tänne perustettiin [[Sointula]], osuustoimintaan ja yhteistoimintaan perustuvaa ihanneyhteisö. Kurikka valittiin Sointulan presidentiksi. Sointula kuitenkin kaatui talousvaikeuksiin ja riitelyyn, ja Kurikka joutui jättämään yhteisön lokakuussa 1904. Sointula meni vararikkoon seuraavana vuonna. |
||
Sointulasta lähteneiden 24 poikamiehen kanssa Kurikka perusti Sammon Takojat -siirtokunnan, joka sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Siirtokunta eli enemmän tai vähemmän kituuttaen vuosina 1905–1912, mutta Kurikka lähti jo keväällä 1905 luentomatkalle ja palasi syyskuussa Suomeen. Suomessa hän aktivoitui politiikassa ja oli aloitteentekijänä työväen yhtymisessä [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkoon]]. Elokuussa 1906 hän kuitenkin erosi SDP:stä [[Oulu]]ssa järjestetyssä [[Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous|puoluekokouksessa]], kun häntä oltiin näkemyserojen vuoksi erottamassa puolueesta. Nyt Kurikka liittoutui avoimesti teosofien kanssa kirjoitellen perustamassaan ''[[Elämä (sanomalehti)|Elämä]]''-lehdessä aatteistaan. Hän toimi myös New Yorkissa ilmestyvän suomenkielisen sanomalehden ''[[New Yorkin |
Sointulasta lähteneiden 24 poikamiehen kanssa Kurikka perusti Sammon Takojat -siirtokunnan, joka sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Siirtokunta eli enemmän tai vähemmän kituuttaen vuosina 1905–1912, mutta Kurikka lähti jo keväällä 1905 luentomatkalle ja palasi syyskuussa Suomeen. Suomessa hän aktivoitui politiikassa ja oli aloitteentekijänä työväen yhtymisessä [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkoon]]. Elokuussa 1906 hän kuitenkin erosi SDP:stä [[Oulu]]ssa järjestetyssä [[Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous|puoluekokouksessa]], kun häntä oltiin näkemyserojen vuoksi erottamassa puolueesta. Nyt Kurikka liittoutui avoimesti teosofien kanssa kirjoitellen perustamassaan ''[[Elämä (sanomalehti)|Elämä]]''-lehdessä aatteistaan. Hän toimi myös New Yorkissa ilmestyvän suomenkielisen sanomalehden ''[[New Yorkin Uutiset]]'' toimittajana ja päätoimittajana vuodesta 1908 alkaen. Häneltä ilmestyi myös useita kirjoja. [[Marxilaisuus|Marxilaista]] ja materialistista historiankäsitystä jyrkästi vastustanut Kurikka palasi joulukuussa 1908 Yhdysvaltoihin. Hän oli Suomessa avioitunut toisen kerran Hanna Räihän kanssa<ref name = "akmm"/>, mutta mukana seuranneet vaimo ja pariskunnan tytär palasivat pian Suomeen. Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt vuonna 1898. |
||
Kurikka asettui asumaan maatilalle Penkereen kylään [[Connecticut]]issa. Hän eli viimeiset vuotensa kasvattamalla kanoja ja kirjoittelemalla amerikansuomalaisiin lehtiin. Kurikka myös suunnitteli uusien siirtokuntien perustamista suunnitelmien jäädessä kuitenkin ajatuksen asteelle. Lokakuussa 1915 hän kuoli Westerlyssä, Rhode Islandilla, [[sydänhalvaus|sydänhalvaukseen]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kari Inkinen | Otsikko = Martti Kurikka haaveili ikänsä ihanneyhteiskunnasta| Julkaisu = Osuustoiminta| Ajankohta = | Vuosikerta = 2009| Numero = 2| Sivut = 52–53| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inkeri.com/Virtuaali/kurikka.html | Nimeke = Henkilökuvia: Matti Kurikka -kirjailija| Tekijä = Toivo Leini| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Inkerin kulttuuriseura| Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = }}</ref> |
Kurikka asettui asumaan maatilalle Penkereen kylään [[Connecticut]]issa. Hän eli viimeiset vuotensa kasvattamalla kanoja ja kirjoittelemalla amerikansuomalaisiin lehtiin. Kurikka myös suunnitteli uusien siirtokuntien perustamista suunnitelmien jäädessä kuitenkin ajatuksen asteelle. Lokakuussa 1915 hän kuoli Westerlyssä, Rhode Islandilla, [[sydänhalvaus|sydänhalvaukseen]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kari Inkinen | Otsikko = Martti Kurikka haaveili ikänsä ihanneyhteiskunnasta| Julkaisu = Osuustoiminta| Ajankohta = | Vuosikerta = 2009| Numero = 2| Sivut = 52–53| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inkeri.com/Virtuaali/kurikka.html | Nimeke = Henkilökuvia: Matti Kurikka -kirjailija| Tekijä = Toivo Leini| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Inkerin kulttuuriseura| Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = }}</ref> |
||
| Rivi 79: | Rivi 79: | ||
* [[Kalevi Kalemaa]]: ''Matti Kurikka, legenda jo eläessään.'' Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08476-X. |
* [[Kalevi Kalemaa]]: ''Matti Kurikka, legenda jo eläessään.'' Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08476-X. |
||
* Craig Cormick: ''Kurikka’s Dream, The True Story of Matti Kurikka, Socialist, Utopian and Dreamer'', Simon & Schuster 2000. ISBN 9780731810246. |
* Craig Cormick: ''Kurikka’s Dream, The True Story of Matti Kurikka, Socialist, Utopian and Dreamer'', Simon & Schuster 2000. ISBN 9780731810246. |
||
{{Uutispäivä Demarin päätoimittajat}} |
{{Uutispäivä Demarin päätoimittajat}} |
||
Versio 1. joulukuuta 2017 kello 10.46
| Matti Kurikka | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. tammikuuta 1863 Tuutari, Inkeri, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 1. lokakuuta 1915 (52 vuotta) Westerly, Rhode Island, Yhdysvallat |
| Ammatti | toimittaja, kirjailija |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | SDP |
Matti Kurikka (24. tammikuuta 1863 Tuutari, Inkerinmaa – 1. lokakuuta 1915 Rhode Island, Yhdysvallat) oli inkerinsuomalainen lehtimies ja teosofis-sosialistinen kirjailija sekä utopisti.
Elämänvaiheet
Kurikka syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen; isä Aatami Kurikka oli valistunut ja kansallisesti herännyt maanviljelijä, äiti oli nimeltään Anna Pöyhönen.[1] Kurikka aloitti filosofian opinnot ja avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1886 Anna Palmqvistin kanssa[1]. Vuonna 1888 hänestä tuli Viipurin Sanomien toimittaja ja myöhemmin omistaja. Lehti ajautui kuitenkin vararikkoon ja Kurikka menetti koko omaisuutensa. Vuonna 1887 ilmestynyt Kurikan Pilvenhattaroita-niminen kirja joutui takavarikkoon, koska Kurikka väitti Syvällä tammen juuret -nimisessä kirjan kertomuksessa inkeriläisen kansantarinan perusteella, että Venäjän keisari Paavali I olisi ollut Pietari III:n ja inkerinsuomalaisen talonpoikaistytön avioton poika.[2]
Kurikka toimi Työmies-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka sosialismi oli omanlaisensa sekoitus tolstoilais-utopistis-teosofis-sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi Helsingissä innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin ”Kalevan Kansa” -niminen yhdistys, ja se perustikin suomalaissiirtokunnan Chillagoen kaivoskaupungin liepeille Queenslandiin Australiaan. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi, jossa suomalaiset raivasivat metsää ja valmistivat ratapölkkyjä ankeissa oloissa.[3]
Kurikka muutti Pohjois-Amerikkaan vuonna 1900, kun hänen edustamansa linja oli jäänyt häviölle vuotta aikaisemmin Turussa järjestetyssä Suomen Työväenpuolueen perustavassa kokouksessa.[4] Kurikan johdolla perustettiin uutta siirtokuntaa varten Kalevan Kansa Colonization Company ja sanomalehti Aika.[5] Kalevan Kansa sai marraskuussa 1901 hankittua 11 000 hehtaaria maata Malcolm Islandilta (Malkosaari), joka sijaitsee Kanadan länsirannikolla mantereen ja Vancouverinsaaren salmessa Brittiläisessä Kolumbiassa. Tänne perustettiin Sointula, osuustoimintaan ja yhteistoimintaan perustuvaa ihanneyhteisö. Kurikka valittiin Sointulan presidentiksi. Sointula kuitenkin kaatui talousvaikeuksiin ja riitelyyn, ja Kurikka joutui jättämään yhteisön lokakuussa 1904. Sointula meni vararikkoon seuraavana vuonna.
Sointulasta lähteneiden 24 poikamiehen kanssa Kurikka perusti Sammon Takojat -siirtokunnan, joka sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Siirtokunta eli enemmän tai vähemmän kituuttaen vuosina 1905–1912, mutta Kurikka lähti jo keväällä 1905 luentomatkalle ja palasi syyskuussa Suomeen. Suomessa hän aktivoitui politiikassa ja oli aloitteentekijänä työväen yhtymisessä suurlakkoon. Elokuussa 1906 hän kuitenkin erosi SDP:stä Oulussa järjestetyssä puoluekokouksessa, kun häntä oltiin näkemyserojen vuoksi erottamassa puolueesta. Nyt Kurikka liittoutui avoimesti teosofien kanssa kirjoitellen perustamassaan Elämä-lehdessä aatteistaan. Hän toimi myös New Yorkissa ilmestyvän suomenkielisen sanomalehden New Yorkin Uutiset toimittajana ja päätoimittajana vuodesta 1908 alkaen. Häneltä ilmestyi myös useita kirjoja. Marxilaista ja materialistista historiankäsitystä jyrkästi vastustanut Kurikka palasi joulukuussa 1908 Yhdysvaltoihin. Hän oli Suomessa avioitunut toisen kerran Hanna Räihän kanssa[1], mutta mukana seuranneet vaimo ja pariskunnan tytär palasivat pian Suomeen. Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt vuonna 1898.
Kurikka asettui asumaan maatilalle Penkereen kylään Connecticutissa. Hän eli viimeiset vuotensa kasvattamalla kanoja ja kirjoittelemalla amerikansuomalaisiin lehtiin. Kurikka myös suunnitteli uusien siirtokuntien perustamista suunnitelmien jäädessä kuitenkin ajatuksen asteelle. Lokakuussa 1915 hän kuoli Westerlyssä, Rhode Islandilla, sydänhalvaukseen.[6][7]
Tuotanto
Omat teokset
- Ahneuden kouristuksissa (Matti Kurikka 1909)
- Aili (Wickström 1887). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
- Elämän koulua 1–2 (Elämä osuuskunta 1906–1907)
- Elämän sointuja (Matti Kurikka 1908)
- Historiallis-maantieteellinen nimistö (Edlund 1881)
- Ihmekös tuo! (Gummerus 1885). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
- Ihmiskunnan pelastus (Työväen sanomalehti-osakeyhtiö 1899)
- Jumalaton kirkko. Helsinki: Vihtori Kosonen, 1908.
- Juomalakko (Matti Kurikka 1899)
- Kapitalismin kukistus (Matti Kurikka 1911)
- Mitä meille nainen opettaa (Matti Kurikka 1906)
- Mitä yhteiskunta on työväelle velkaa (Matti Kurikka 1898)
- Moses vai Jesus (Matti Kurikka 1898)
- Moses vai Jesus: toinen luento (Kp. Gutenberg 1899)
- Niin on laita! (Matti Kurikka 1897)
- Pilven hattaroita 1 (WSOY 1886). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
- Pilven hattaroita 2 (Matti Kurikka 1889). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
- Pohjustuksia (Matti Kurikka 1906)
- Pääskyn rakkaus (Työväen sanomalehti-oy 1905)
- Pois alkohoolin valta! (Päivälehden kp. 1898)
- Raha, sen synty ja kehitys (Elämä Osuuskunta 1906)
- Ulapalle (Päivälehden kp. 1897)
- Viimeinen ponnistus (Gummerus 1884). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
- Äärimmäisessä talossa (Matti Kurikka 1889). E-kirjana Gutenberg-projektissa.
Käännökset
- Atkinson, W. W.: Ajatusten laki 1 (Teosofinen kirjakauppa 1905)
- Gogol, Nikolai: Nenä (Holm 1883)
- Scott-Elliot, W.: Atlantis-maa (New Yorkin uutiset 1911)
- Viides evankeliumi (Elämä osuuskunta 1906)
Lähteet
- ↑ a b c Sulo Haltsonen: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Matti Kurikka, s. 169-177. Porvoo: WSOY, 1954.
- ↑ Kai Ekholm : Kielletyt kirjat luku 3.2 Kielletty kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus
- ↑ Brian Williams: Utopia Dreaming, The Courier-Mail 23.12.2000. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Haapala, Pertti & Löytty, Olli & Melkas, Kukku & Tikka, Marko (toim.): Kansa kaikkivaltias – Suurlakko Suomessa 1905, s. 44–45. (ISBN 978-951-85116-7-3) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos, 2008.
- ↑ Tervehdykseni. Aika : the only Finnish newspaper in Canada, 01.11.1903, nro 1, s. 3-7. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.12.2014.
- ↑ Kari Inkinen: Martti Kurikka haaveili ikänsä ihanneyhteiskunnasta. Osuustoiminta, Määritä ajankohta!
- ↑ Toivo Leini: Henkilökuvia: Matti Kurikka -kirjailija Inkerin kulttuuriseura. Viitattu 5.5.2009.
Aiheesta muualla
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Matti Kurikka
- Vapaasti ladattavia Matti Kurikan e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- YLE Elävä arkisto - Kalevan kansan luvattu saari
- Kostiainen, Auvo: Kurikka, Matti (1863–1915) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000 (päivitetty 3.5.2013). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kirjallisuutta
- Antti Tuuri: Taivaanraapijat (Otava 2005) ISBN 951-1-20040-2
- Kalevi Kalemaa: Matti Kurikka, legenda jo eläessään. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08476-X.
- Craig Cormick: Kurikka’s Dream, The True Story of Matti Kurikka, Socialist, Utopian and Dreamer, Simon & Schuster 2000. ISBN 9780731810246.
Demokraatin ja sen edeltäjien päätoimittajat
- Aatami Hermanni Karvonen (1895–1897)
- Matti Kurikka (1897–1900)
- A. B. Mäkelä (1900–1901)
- Edvard Valpas-Hänninen (1901–1918)
- Matti Paasivuori (1918)
- Hannes Ryömä (1918–1922)
- Johan Fredrik Aalto (1922–1923)
- Anton Huotari (1923–1931)
- Eino Kilpi (1932–1947)
- Unto Varjonen (1947–1948)
- Penna Tervo (1948–1952)
- Atte Pohjanmaa (1952–1968)
- Pauli Burman (1968–1974)
- Aimo Kairamo (1974–1984)
- Seppo Heikki Salonen (1984–1988)
- Jukka Halonen (1988–1997)
- Kari Arola (1997–2006)
- Juha Peltonen (2006–2013)
- Antti Vuorenrinne (2013–2015)
- Mikko Salmi (2015–2019)