Ero sivun ”Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
am: pienpainatteita digitoituna
Rivi 9: Rivi 9:
==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
*https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/publishers/Yhtyneet%20Harja-%20ja%20Sivellintehtaat%20O.Y. Yhtiön hinnastoja yms. digitoituina Kansalliskirjaston sivustolla]


[[Luokka:Entiset suomalaiset teollisuusyritykset]]
[[Luokka:Entiset suomalaiset teollisuusyritykset]]

Versio 5. joulukuuta 2017 kello 18.58

Oy Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat oli Turussa vuoteen 1971 saakka toiminut harjoja ja siveltimiä valmistanut yritys, joka oli 1900-luvun alussa Pohjoismaiden suurin alallaan. Se toimi 90 vuotta Turun Länsirannan kaupunginosassa Kalastajankadun ja rautatien välissä. Vuodesta 1978 saakka tehtaan tiloissa on toiminut Turun museokeskus.[1]

Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat muodostui vuonna 1924 Johan Algot Hartmanin ja monella teollisuusalalla toimineen Edvard Åströmin harjanvalmistusyritysten fuusiossa. Hartman oli perustanut Harjateollisuus Oy:n vuonna 1918 Raunistulan Konsantie 12:n kellarikerrokseen. Vuonna 1924 hän osti Ab Åströms Fabriker Oy:n jo vuonna 1881 perustaman[2] harja- ja sivellintehtaan Kalastajankadulta, ja uuden yrityksen nimeksi tuli Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat.[3][1]

Tehtaan puurakennusten tuhouduttua talvisodan pommituksissa Kalastajankadulle rakennettiin tiilestä uudet kolmikerroksiset tehdastilat vuosina 1940–1942. Tehtaan muodostivat puutyöosasto, harja- ja sivellinosasto, hiussivellinosasto ja harjasitomo. Tuotteiden runkoaineina käytettiin haapaa, koivua ja mäntyä, harjaskuituina sianharjaksia, hevosen häntäjouhia, lehmän häntäkarvoja ja erilaisia koti- ja ulkomaisia kasviskuituja.[1]

Harja- ja sivellintehtaan toiminta päättyi kokonaan vuonna 1971. Sen jälkeen tiloja käytettiin Höyrylaivaosakeyhtiö Boren varastona. Vuodesta 1978 alkaen tiloissa on toiminut Turun maakuntamuseo. 2010-luvun lopulta alkaen tehdasrakennusten naapurustoon rakennetaan Linnanfältin puukerrostaloalue.[1]

Lähteet

  1. a b c d Silpo, Suvi: Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus. Linnanfältin asemakaavanmuutosalue, Turku, s. 3. Ramboll Oy, Turun kaupunki, 2007. Teoksen verkkoversio.
  2. Aktiebolaget Åströms Fabriker Osakeyhtiö 1912–72 lakanneet pörssiyhtiöt S–Ö. Pörssitieto Ky ja G. Kock. Viitattu 5.12.2017.
  3. Kujanen, Jaana: Talot tarinoivat Raunistulasta Turun Sanomat. 12.9.2004. Viitattu 5.12.2017.

Aiheesta muualla