Ero sivun ”Suomen taiteen kultakausi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 28: Rivi 28:
* [http://kultakausi.fi/ Polyteknikkojen Kuoron Kultakausi-CD yhdistää kultakauden säveltäjien, taidemaalareiden ja runoilijoiden teokset samoihin kansiin].{{404}}
* [http://kultakausi.fi/ Polyteknikkojen Kuoron Kultakausi-CD yhdistää kultakauden säveltäjien, taidemaalareiden ja runoilijoiden teokset samoihin kansiin].{{404}}
* [https://yle.fi/aihe/termi/yle/18-185832 Suomen taiteen kultakausi] Yle
* [https://yle.fi/aihe/termi/yle/18-185832 Suomen taiteen kultakausi] Yle
* [http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=81&s=82&l=1 Kalevala - Suomen taiteen kultakausi] Suomalaisen Kirjallisuuden Seura


{{Metatieto}}
{{Metatieto}}

Versio 9. joulukuuta 2017 kello 08.33

Akseli Gallen-Kallelan Sammon puolustus, 1896.

Suomen taiteen kultakaudeksi tai kulta-ajaksi kutsutaan vuosia 1880–1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi kansainväliselle tasolle. Kultakausi sijoittui samaan aikaan sortokausien ja kansallisen heräämisen kanssa. Aikakauden keskeisin hahmo oli Akseli Gallen-Kallela sekä muita huipputaiteilijoita muiden muassa Pekka Halonen, Albert Edelfelt, Jean Sibelius, Eino Leino, Helene Schjerfbeck ja Eero Järnefelt.

Taiteilijat alkoivat kuvata teoksissaan kotimaataan, sen ihmisiä, luontoa ja historiaa; he opettivat suomalaiset huomaamaan oman maansa kauneuden ja erikoislaatuisuuden.

Akseli Gallen-Kallela, (1865-1931) .1894:

»Minä tunnen, että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen.»

Teoksia

Kirjallisuutta

  • Kämäräinen, Eija: Suomalainen taidegalleria: Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Juho Rissanen, Helena Schjerfbeck, Hugo Simberg. (Sisältö: Albert Edelfelt: Kultainen häkki; Akseli Gallen-Kallela: Katsoin outoja unia; Juho Rissanen: Naurava kisälli; Helena Schjerfbeck: Paljas minäni; Merenpoika Hugo Simberg) Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23521-0.
  • Levanto, Marjatta: Taide on totta. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07349-4.

Aiheesta muualla

 

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.