Ero sivun ”Erik af Palén” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lähde, lisätietoja, luokka - ei enää tynkä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Erik Johan af Palén (Paleen)''' ([[15. toukokuuta]] [[1716]] [[Strängnäs]]–[[6. syyskuuta]] [[1788]] [[Tukholma]])<ref name=sek>{{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 570.</ref> oli suomalainen virkamies ja lainsuomentaja, joka aateloitiin. |
'''Erik Johan af Palén (Paleen)''' ([[15. toukokuuta]] [[1716]] [[Strängnäs]]–[[6. syyskuuta]] [[1788]] [[Tukholma]])<ref name=sek>{{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 570.</ref> oli suomalainen virkamies ja lainsuomentaja, joka aateloitiin. |
||
Palénin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Abraham Palén ja Katarina Tigerstedt. Hän opiskeli Turussa ja tuli hovioikeuden auskultantiksi 1737.<ref name="sek"/> Vuodesta 1738 hän toimi virkamiehenä Tukholman oikeusrevisiossa, vuodesta 1757 protokollasihteerinä ja talonpoikaissäädyn sihteerinä kolmilla valtiopäivillä 1755–1770, jolloin hänet asetettiin myös manufaktuurikonttorin ja valtionvelkakonttorin valtuutetuksi.<ref name="sek"/> Palén kannatti voimakkaasti [[hatut|hattu-puoluetta]]. Hän tarkasti appensa, lääninsihteeri [[Samuel Forseen]]in tekemän [[vuoden 1734 laki|vuoden 1734 lain]] suomennoksen 1751-1756, joskin luovutti sen julkaisuoikeuden hovioikeudenaktuaari G. G. Saloniukselle. Tarkkaa tietoa, mikä on hänen osuutensa suomennoksessa, joka ilmestyi 1759 |
Palénin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Abraham Palén ja Katarina Tigerstedt. Hän opiskeli Turussa ja tuli hovioikeuden auskultantiksi 1737.<ref name="sek"/> Vuodesta 1738 hän toimi virkamiehenä Tukholman oikeusrevisiossa, vuodesta 1757 protokollasihteerinä ja talonpoikaissäädyn sihteerinä kolmilla valtiopäivillä 1755–1770, jolloin hänet asetettiin myös manufaktuurikonttorin ja valtionvelkakonttorin valtuutetuksi.<ref name="sek"/> Palén kannatti voimakkaasti [[hatut|hattu-puoluetta]]. Hän tarkasti appensa, lääninsihteeri [[Samuel Forseen]]in tekemän [[vuoden 1734 laki|vuoden 1734 lain]] suomennoksen 1751-1756, joskin luovutti sen julkaisuoikeuden hovioikeudenaktuaari G. G. Saloniukselle. Tarkkaa tietoa ei ole, mikä on hänen osuutensa suomennoksessa ''[[Ruotzin waldacunnan laki]]'', joka ilmestyi 1759. Pohjois-Suomen [[laamanni]]na Palén toimi 1766-1783.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 863</ref> Hänet aateloitiin 1770. |
||
Palénin puoliso vuodesta 1744 oli Anna Johanna Forséen (k. 1784). |
Palénin puoliso vuodesta 1744 oli Anna Johanna Forséen (k. 1784). |
||
Versio 12. joulukuuta 2017 kello 11.37
Erik Johan af Palén (Paleen) (15. toukokuuta 1716 Strängnäs–6. syyskuuta 1788 Tukholma)[1] oli suomalainen virkamies ja lainsuomentaja, joka aateloitiin.
Palénin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Abraham Palén ja Katarina Tigerstedt. Hän opiskeli Turussa ja tuli hovioikeuden auskultantiksi 1737.[1] Vuodesta 1738 hän toimi virkamiehenä Tukholman oikeusrevisiossa, vuodesta 1757 protokollasihteerinä ja talonpoikaissäädyn sihteerinä kolmilla valtiopäivillä 1755–1770, jolloin hänet asetettiin myös manufaktuurikonttorin ja valtionvelkakonttorin valtuutetuksi.[1] Palén kannatti voimakkaasti hattu-puoluetta. Hän tarkasti appensa, lääninsihteeri Samuel Forseenin tekemän vuoden 1734 lain suomennoksen 1751-1756, joskin luovutti sen julkaisuoikeuden hovioikeudenaktuaari G. G. Saloniukselle. Tarkkaa tietoa ei ole, mikä on hänen osuutensa suomennoksessa Ruotzin waldacunnan laki, joka ilmestyi 1759. Pohjois-Suomen laamannina Palén toimi 1766-1783.[2] Hänet aateloitiin 1770.
Palénin puoliso vuodesta 1744 oli Anna Johanna Forséen (k. 1784).
Lähteet
Aiheesta muualla
- Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 (Viitattu 25.9.2013)