Ero sivun ”Kustavin kirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
rky-maininta ja -luokka |
|||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
}} |
}} |
||
'''Kustavin kirkko''' on [[Kustavi]]ssa sijaitseva puinen satulakattoinen torniton [[pitkäkirkko]], jonka rakensi [[Johan Höckert]] 1783 vanhemman kirkon runkoa korottaen ja sivusakaroilla laajentaen. Kirkon pitkillä sivuilla ovat ristivarsina matalammat sakarat, joista toisessa on eteinen. Myös kirkon länsipäädyssä on eteinen ja itäisen ristivarren pohjoispuolella [[sakaristo]]. Sisällä on puuholvikatto, ulkokatto on [[paanu]]a. Kirkon pinta-ala on 338 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 480 hengelle. Kirkon 14-äänikertaiset [[urut]] on valmistanut [[Kangasalan urkutehdas]] 1952, ne siirrettiin kirkkoon [[Raision kirkko|Raision kirkosta]] 1969. Kaksiosainen [[alttaritaulu]] ''Pyhä ehtoollinen'' ja ''Ristiinaulittu'' on [[Jonas Bergman]]in 1744 maalaama, [[saarnatuoli]] on [[1600-luku|1600-luvulta]]. Erillinen kauttaaltaan paanuilla päällystetty kellotapuli siirrettiin kirkon yhteyteen Kustavin Kunnaraisen kylästä 1793. Kirkkoa on korjattu aiemmin useaan otteeseen, 1876-1879, 1895, 1903, 1921, 1928 ja 1965.<ref name= "sk2">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.) | Nimeke = Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980| Sivu = 159| Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus | Tunniste = ISBN 951-9064-28-1}}</ref> Kirkkosalin uusiminen 1876-1879 tehtiin lääninarkkitehti [[C. J. von Heideken]]in ja 1928 lääninarkkitehti [[Gunnar Wahlroos]]in suunnitelmien perusteella. Myöhemmin 1988 kirkkorakennusta korjattiin ulkoapäin. Kirkon aitta on kirkkoalueen länsiportilla ja leikkaushuone vuodelta 1929 kirkkomaan pohjoislaidalla. Sankarihaudalla on [[Jussi Vikainen|Jussi Vikaisen]] suunnittelema patsas. <ref name="mvi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5127| Nimeke = Kustavin kirkkoympäristö | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 17.3.2015 }}</ref> |
'''Kustavin kirkko''' on [[Kustavi]]ssa sijaitseva puinen satulakattoinen torniton [[pitkäkirkko]], jonka rakensi [[Johan Höckert]] 1783 vanhemman kirkon runkoa korottaen ja sivusakaroilla laajentaen. Kirkon pitkillä sivuilla ovat ristivarsina matalammat sakarat, joista toisessa on eteinen. Myös kirkon länsipäädyssä on eteinen ja itäisen ristivarren pohjoispuolella [[sakaristo]]. Sisällä on puuholvikatto, ulkokatto on [[paanu]]a. Kirkon pinta-ala on 338 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 480 hengelle. Kirkon 14-äänikertaiset [[urut]] on valmistanut [[Kangasalan urkutehdas]] 1952, ne siirrettiin kirkkoon [[Raision kirkko|Raision kirkosta]] 1969. Kaksiosainen [[alttaritaulu]] ''Pyhä ehtoollinen'' ja ''Ristiinaulittu'' on [[Jonas Bergman]]in 1744 maalaama, [[saarnatuoli]] on [[1600-luku|1600-luvulta]]. Erillinen kauttaaltaan paanuilla päällystetty kellotapuli siirrettiin kirkon yhteyteen Kustavin Kunnaraisen kylästä 1793. Kirkkoa on korjattu aiemmin useaan otteeseen, 1876-1879, 1895, 1903, 1921, 1928 ja 1965.<ref name= "sk2">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.) | Nimeke = Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980| Sivu = 159| Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus | Tunniste = ISBN 951-9064-28-1}}</ref> Kirkkosalin uusiminen 1876-1879 tehtiin lääninarkkitehti [[C. J. von Heideken]]in ja 1928 lääninarkkitehti [[Gunnar Wahlroos]]in suunnitelmien perusteella. Myöhemmin 1988 kirkkorakennusta korjattiin ulkoapäin. Kirkon aitta on kirkkoalueen länsiportilla ja leikkaushuone vuodelta 1929 kirkkomaan pohjoislaidalla. Sankarihaudalla on [[Jussi Vikainen|Jussi Vikaisen]] suunnittelema patsas. <ref name="mvi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5127| Nimeke = Kustavin kirkkoympäristö | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 17.3.2015 }}</ref> |
||
Kustavin kirkko ympäristöineen kuuluu [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]]<ref>{{RKY|5127}}</ref>. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 27: | Rivi 29: | ||
[[Luokka: Varsinais-Suomen kirkkorakennukset]] |
[[Luokka: Varsinais-Suomen kirkkorakennukset]] |
||
[[Luokka:Suomen puiset pitkäkirkot]] |
[[Luokka:Suomen puiset pitkäkirkot]] |
||
[[Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa]] |
|||
Versio 12. joulukuuta 2017 kello 21.37
| Kustavin kirkko | |
|---|---|
 Kirkko elokuussa 2009 |
|
| Sijainti | Kivimaantie 30, Kustavi |
| Seurakunta | Kustavin seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1783 |
| Suunnittelija | Johan Höckert |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 480 |
 |
|
Kustavin kirkko on Kustavissa sijaitseva puinen satulakattoinen torniton pitkäkirkko, jonka rakensi Johan Höckert 1783 vanhemman kirkon runkoa korottaen ja sivusakaroilla laajentaen. Kirkon pitkillä sivuilla ovat ristivarsina matalammat sakarat, joista toisessa on eteinen. Myös kirkon länsipäädyssä on eteinen ja itäisen ristivarren pohjoispuolella sakaristo. Sisällä on puuholvikatto, ulkokatto on paanua. Kirkon pinta-ala on 338 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 480 hengelle. Kirkon 14-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1952, ne siirrettiin kirkkoon Raision kirkosta 1969. Kaksiosainen alttaritaulu Pyhä ehtoollinen ja Ristiinaulittu on Jonas Bergmanin 1744 maalaama, saarnatuoli on 1600-luvulta. Erillinen kauttaaltaan paanuilla päällystetty kellotapuli siirrettiin kirkon yhteyteen Kustavin Kunnaraisen kylästä 1793. Kirkkoa on korjattu aiemmin useaan otteeseen, 1876-1879, 1895, 1903, 1921, 1928 ja 1965.[1] Kirkkosalin uusiminen 1876-1879 tehtiin lääninarkkitehti C. J. von Heidekenin ja 1928 lääninarkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnitelmien perusteella. Myöhemmin 1988 kirkkorakennusta korjattiin ulkoapäin. Kirkon aitta on kirkkoalueen länsiportilla ja leikkaushuone vuodelta 1929 kirkkomaan pohjoislaidalla. Sankarihaudalla on Jussi Vikaisen suunnittelema patsas. [2]
Kustavin kirkko ympäristöineen kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[3].
Lähteet
- ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 159. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
- ↑ Kustavin kirkkoympäristö Museovirasto. Viitattu 17.3.2015.
- ↑ Kustavin kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.