Ero sivun ”Kauhajoen seurakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
Kauhajoki kuului alkujaan [[Ilmajoen seurakunta|Ilmajoen emäseurakuntaan]]. Kauhajoella tiedetään olleen ''kappelitupa'' jo vuonna [[1584]]. Kauhajoesta tehtiin oma saarnahuonekunta vuonna [[1624]] ja kappeli kolme vuotta myöhemmin. Omaksi kirkkoherrakunnakseen Kauhajoki erotettiin muodollisesti vuonna [[1858]] mutta käytännössä erotus toteutui vasta [[1892]]. Kauhajoen Aronkylään saatiin oma Alapään rukoushuonekunta vuonna [[1923]]. Kauhajoen kirkonkylän lisäksi seurakuntalaisille rakennettiin sivukirkot Nummijärvelle (1934) ja Kauhajärvelle (1951). |
Kauhajoki kuului alkujaan [[Ilmajoen seurakunta|Ilmajoen emäseurakuntaan]]. Kauhajoella tiedetään olleen ''kappelitupa'' jo vuonna [[1584]]. Kauhajoesta tehtiin oma saarnahuonekunta vuonna [[1624]] ja kappeli kolme vuotta myöhemmin. Omaksi kirkkoherrakunnakseen Kauhajoki erotettiin muodollisesti vuonna [[1858]] mutta käytännössä erotus toteutui vasta [[1892]]. Kauhajoen Aronkylään saatiin oma Alapään rukoushuonekunta vuonna [[1923]]. Kauhajoen kirkonkylän lisäksi seurakuntalaisille rakennettiin sivukirkot Nummijärvelle (1934) ja Kauhajärvelle (1951). |
||
Kenraali [[Usakov]]in määräyksestä syyskuun 1. päivänä vuonna [[1808]] venäläiset sotajoukot polttivat Kauhajoella sekä kirkon että pappilan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Durchman, Osmo | Nimeke = Genos 3 | Vuosi = 1932 | Luku = | Sivu = 1-27| Selite = Kirkonarkistojen tuhoutumiset | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.5.2014 | Kieli = }}</ref> Kauhajoen seurakunnan kirkkoherrana toimii Jouko Ala-Prinkkilä<ref>[http://www.kauhajoenseurakunta.fi/papit Papit]</ref>, joka on toiminut tehtävässä vuodesta 2001 lähtien. |
Kenraali [[Usakov]]in määräyksestä syyskuun 1. päivänä vuonna [[1808]] venäläiset sotajoukot polttivat Kauhajoella sekä kirkon että pappilan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Durchman, Osmo | Nimeke = Genos 3 | Vuosi = 1932 | Luku = | Sivu = 1-27| Selite = Kirkonarkistojen tuhoutumiset | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.5.2014 | Kieli = }}</ref> Kauhajoen seurakunnan kirkkoherrana toimii Jouko Ala-Prinkkilä<ref>[http://www.kauhajoenseurakunta.fi/papit Papit]</ref>, joka on toiminut tehtävässä vuodesta 2001 lähtien<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5916087 Kauhajoen kirkkoherra Vuoden pappi]</ref>. |
||
==Seurakunnan toimitilat== |
==Seurakunnan toimitilat== |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
* Virastotalo |
* Virastotalo |
||
* Siunauskappeli |
* Siunauskappeli |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Kauhajoki]] |
[[Luokka:Kauhajoki]] |
||
Versio 15. joulukuuta 2017 kello 23.21
Kauhajoen seurakunta (ruots. Kauhajoki församling) kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lapuan hiippakunnan Kauhajoen rovastikuntaan.
Historia
Kauhajoki kuului alkujaan Ilmajoen emäseurakuntaan. Kauhajoella tiedetään olleen kappelitupa jo vuonna 1584. Kauhajoesta tehtiin oma saarnahuonekunta vuonna 1624 ja kappeli kolme vuotta myöhemmin. Omaksi kirkkoherrakunnakseen Kauhajoki erotettiin muodollisesti vuonna 1858 mutta käytännössä erotus toteutui vasta 1892. Kauhajoen Aronkylään saatiin oma Alapään rukoushuonekunta vuonna 1923. Kauhajoen kirkonkylän lisäksi seurakuntalaisille rakennettiin sivukirkot Nummijärvelle (1934) ja Kauhajärvelle (1951). Kenraali Usakovin määräyksestä syyskuun 1. päivänä vuonna 1808 venäläiset sotajoukot polttivat Kauhajoella sekä kirkon että pappilan.[1] Kauhajoen seurakunnan kirkkoherrana toimii Jouko Ala-Prinkkilä[2], joka on toiminut tehtävässä vuodesta 2001 lähtien[3].
Seurakunnan toimitilat
- Kauhajoen kirkko
- Nummijärven kirkko
- Kauhajärven kirkko
- Majaniemen Riihikirkko
- Majaniemen leirikeskus
- Nuorisotalo Setälä
- Keskustan seurakuntakeskus
- Aron seurakuntakoti
- Kainaston seurakuntakoti
- Päntäneen seurakuntakoti
- Männikön kerhohuone
- Äijälän pappila
- Virastotalo
- Siunauskappeli
Lähteet
- ↑ Durchman, Osmo: Genos 3, s. 1-27. (Kirkonarkistojen tuhoutumiset) Suomen Sukututkimusseura, 1932.
- ↑ Papit
- ↑ Kauhajoen kirkkoherra Vuoden pappi