Ero sivun ”Elsa Elenius” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Auktoriteettitunnisteet-mallinne |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
{{Tynkä/Taiteilija}} |
{{Tynkä/Taiteilija}} |
||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Elenius, Elsa}} |
{{AAKKOSTUS:Elenius, Elsa}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset keramiikkataiteilijat]] |
[[Luokka:Suomalaiset keramiikkataiteilijat]] |
||
Versio 2. syyskuuta 2019 kello 21.39
Elsa Elenius, synt. Kyander (23. joulukuuta 1897 Laihia[1] – 19. huhtikuuta 1967 Helsinki[2]) oli suomalainen keramiikkataiteilija. Hän oli Taideteollisen oppilaitoksen opettaja 1930-1962.[1][3]
Eleniuksen keramiikkatyöt ovat jykevätekoisia ja voimakasvärisiä. Niitä on ollut esillä näyttelyissä koti- ja ulkomailla ja hän on saanut useita palkintoja. Töitä on muun muassa Taideteollisuusmuseossa, Eduskuntatalossa sekä Vittorio Emanuele III:n kokoelmissa ja Nobel-säätiön kokoelmissa.[1] Hän ihaili vanhaa itämaista keramiikkaa ja piti sitä esikuvanaan. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ansioristi (1950) ja Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Pro Arte Utili (1952)[3].
Elsa Elenius oli vuodesta 1912 naimisiisa Edvard Eleniuksen kanssa. Hänen veljensä oli orkesterinjohtaja ja säveltäjä Elias Kiianmies.
Lähteet
|
