Ero sivun ”Artturi Järviluoma” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Elämänvaiheita: Lähteen lisäsy |
p →Radio |
||
| Rivi 79: | Rivi 79: | ||
On myös ainakin toinen 5.7.1939 <ref>HS 5.7.1939</ref> |
On myös ainakin toinen 5.7.1939 <ref>HS 5.7.1939</ref> |
||
Radiourasta löytyy kirjallisuudesta vain viittaus.<ref>Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.</ref> |
Radiourasta löytyy kirjallisuudesta vain viittaus.<ref>Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.</ref> Oli kuitenkin mukana useissa radio-ohjelmissa<ref>HS 25.03.1938, 01.05.1940, 02.02.1936, 13.11.1937, 17.01.1939, 17.11.1938, 10.07.1936, 26.11.1937, 24.10.1935, 13.05.1938 </ref> |
||
Versio 22. toukokuuta 2022 kello 16.31
| Artturi Järviluoma | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. elokuuta 1879 Alavus |
| Kuollut | 31. tammikuuta 1942 (62 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | journalisti, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Pohjalaisia (1914) |
| Muuta tietoa | |
|
Kuorolaulun ja pohjalaisen kansanmusiikin aktiivi |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, kirjailijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus – 31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen journalisti, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä Pohjalaisia, jonka on katsottu pääosin perustuvan Anton Kankaan näytelmäkäsikirjoitukseen Härmäläisiä.[1] Teoksen pohjalta Leevi Madetoja sävelsi myöhemmin oopperan.
Elämänvaiheita
Järviluoma kävi Vaasan Lyseota, mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia[2]. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Helsingin reaalilyseosta 1901. Järviluoma opiskeli Helsingin yliopistossa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.[3]
Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.[4] Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.[5] Hän oli mukana Ylioppilaslaulajat ja Suomen Laulussa ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Hän johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan Laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä.[6] Järviluoma keräsi Toivo Kuulan kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941.[7]
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde[8] Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa[9] ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. Pohjalaisia on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.[10]
Kunnianosoituksia
Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä (1970 lähtien)[11], Alavudelta, Nurmosta ja Teuvalta.[12] Helsingin Järviluomantie poistui[13].
Järviluomasta on tehty muotokuvia.[14] Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.[15]
Järviluoma on saanut kaksi suomalaista kunniamerkkiä ja Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkin[16][17].
Teokset
Näytelmät
- Pohjalaisia (1914)
- Meijeri (1925) (käännetty Latviaksi 1925.)[18]
- Vain ihmisiä (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
- Pojusta tulee sotamies (1940) (pienoisnäytelmä)
- Sovun soihtu (1934), lehtimaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei ole esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)
Pakinoita
Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena[19] [20]
- Pakinakokoelma: Helena Kulmapeilistäni (1936)
Toimittajana
- Suomen Laulu: Juhlajulkaisu 1900–1920 (1920)
- Vaasan suomalainen lyseo: 1880–1930 (1930)
- Etelä-Pohjalaisten Laulukirja 1931 Etelä-Pohjalainen Osakunta
Elokuvakäsikirjoituksia
- Kun isällä on hammassärky (1923)
- Nummisuutarit (1923)
- Pohjalaisia (1925)
- Roinilan talossa (1935)
- Pohjalaisia (1936)
- Rakkautta ja tupakkaa (1938)
Elokuvarooleja
- Nummisuutarit, 1923 (Korpraali)
- Meidän poikamme ilmassa – me maassa, 1934 (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Halla)
- Syntipukki, 1935 (mies ravintolassa)[21]
Radio
Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona (1935, nimimerkillä Beani kuunnelma) ja Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938).Kuunneltavissa Ylen elävässä arkistossa [22] sekä Kelpaanko minäkin? Kuulokuvia sankarimuistojen. velvoituksesta, kirj. Artturi Järviluoma [23]
Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa.[24] Esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21" "Kilpailun järjestäjänä ja erotuomarina Köpi" [25] Kysymykset ja ajankohta ovat Artturi Järviluoman jäämistössä. On myös ainakin toinen 5.7.1939 [26]
Radiourasta löytyy kirjallisuudesta vain viittaus.[27] Oli kuitenkin mukana useissa radio-ohjelmissa[28]
Artturi Järviluoma roolihenkilönä
- Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18[29]
- Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II[30]
- Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001
Lähteet
- ↑ Reino Kallio Kansannäytelmä Pohjalaisia synnytti Jussi-patsaat.https://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelma-pohjalaisia-synnytti-jussi-patsaat/
- ↑ Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla
- ↑ Waldemar Rantoja: Etelä-pohjalaisia kirjailijoita. 1935.
- ↑ Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.
- ↑ Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia
- ↑ Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908
- ↑ Plari no 3, 2001
- ↑ Aikalaiskirja s. 276. Project Runeberg
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.
- ↑ Aineiston luovuttaja, Fax-kirjeenvaihto 11.8.1998
- ↑ Helsingin kadunnimet 2
- ↑ Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu sennimisestä talosta (alun perin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta. Takala, Sakari, Ylikylä ennen ja nyt. Lapua 1982.
- ↑ Helsingin kaupungin esityslistat
- ↑ Artturi Järviluoma taideteoksissa
- ↑ Vaasa 13.8.1979 Sivu 5
- ↑ Juhani Ahosta Saima Harmajaan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. Porvoo: WSOY, 1938.
- ↑ [1]
- ↑ Helsingin Sanomat, HS 27.8.1925 sivu 5, Digitaalinen sanomalehtiarkisto, Helsingin yliopisto
- ↑ Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
- ↑ Waldemar Rantoja Etelä-Pohjalaisia kirjailijoita. WSOY 1935
- ↑ Elonet, Artturi Järviluoma
- ↑ HS 29.3.1938
- ↑ HS 17.05.1941
- ↑ HS 20.6.1940. , HS 5.7.1939
- ↑ HS 20.6.1940.
- ↑ HS 5.7.1939
- ↑ Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
- ↑ HS 25.03.1938, 01.05.1940, 02.02.1936, 13.11.1937, 17.01.1939, 17.11.1938, 10.07.1936, 26.11.1937, 24.10.1935, 13.05.1938
- ↑ Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt.
- ↑ Yksi on laulu ylitse muiden II.
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia Kustaa Artturi Järviluoman e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Lasse Koskela: Järviluoma, Artturi Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kalevala näyttämötaiteessa (2.3.1935) (Olli Nuorto ja Artturi Järviluoma keskustelevat). Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
- radiokuunnelma Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938) Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
- Reino Kallio, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Helsinki 2009, s. 180–183.
- Reino Kallio, Elämän mittainen väitös. Lahti 2019, s. 126–142.
- Raija Pesonen-Leinonen: Artturi Järviluoman Pohjalaisia: Näytelmä, ooppera, elokuva. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu 2008. Viitattu 12.7.2011.
| ||||||||||||||||||
