Wiki

Wiki on verkkosivusto,

Ominaisuudet

Wikiin voi luoda sivuja käyttäen yksinkertaista merkintäkieltä (wiki markup) tai HTML-pohjaista WYSIWYG-editoria. Kehittyneimmissä wikeissä sisältö koostuu useista sisältöalueista sekä muista verkkopalveluista upotetuista sisällöistä. Useammat wikit sijaitsevat julkisessa verkossa World Wide Web, joka on Internetin osa. Yksi sivu wikissä on ”wikisivu”, kun taas sivujen summa muodostaa koko sivuston eli ”wikin”.

Vanhemmissa wikiohjelmissa sivut luodaan yksinkertaisella merkintäkielellä editointitilassa, yleensä selaimen luomassa tekstinmuokkauskentässä. Tallennettaessa uusi tai muokattu sivu, merkintäkieli tulkitaan selaimen ymmärtämäksi (X)HTML-kieleksi. Joissakin uudemmissa wikeissä on mahdollisuus käyttää myös ulkoasun mallintavaa WYSIWYG-muokkaustekniikkaa samalla, kun käyttäjä muokkaa tai lisää uuden sivun.

Pelkistetyt wikit sallivat ainoastaan tekstin ja linkkien käytön wikisivuilla, kun taas kehittyneimmät wikit mahdollistavat kuvien, taulukoiden, matemaattisten yhtälöiden ja jopa hieroglyfien lisäämisen wikisivuille. Sosiaalisen median palvelujen lisääntymisen myötä uusimpiin wikeihin voidaan upottaa myös esimerkiksi videoita, slideshow-esityksiä, valokuvasarjoja, käsitekarttoja, käyttäjien profiilitietoja, RSS-syötteitä ja lukuisia muita sisältöjä ja dynaamisia toimintoja.

Ensimmäisissä wikeissä ei käytetty merkintäkieltä, ja linkit sivujen välille luotiin käyttämällä sanoja, joissa oli vähintään kaksi isoa kirjainta (ns. CamelCase). Tämä on vapaamuotoisemmassa tekstissä ongelmallista ja nykyisin linkkien tekoon käytetään merkintäkielen ominaisuuksia. Esimerkiksi MediaWikissä linkki toiselle sivulle muodostuu laittamalla sana kaksinkertaisten hakasulkujen väliin.

Etenkin tietokantoja käyttävät wikit tallentavat samasta sivusta useampia versioita, jolloin muutoksia sivun eri versioiden välillä voidaan seurata ja vanha versio voidaan palauttaa helposti. Tällaiset wikit sisältävät usein toimintosivun viimeisten muutosten seuraamiseen.

Wikiohjelmistot

Wikejä voi luoda useilla eri ohjelmistoilla. Osa ohjelmista on tietokoneen käyttöjärjestelmästä riippumattomia, Java-ohjelmointikieleen perustuvia.

Yleensä perustaksi tarvitaan tietokanta ja WWW-palvelin, joka voi poimia halutun sivun suurestakin määrästä sivuja katseltaviksi melko nopeasti.

Useimmat wikiohjelmistot ovat vapaita ohjelmistoja sekä mahdollistavat helpohkon lisäominaisuuksien liittämisen. Yleisesti tunnettuihin wikityyppisiin sisällönhallintaohjelmiin kehitetään lisäominaisuuksia erillisinä projekteina. Wikityyppiset ohjelmaprojektit voivat vaihdella kehittäjämäärältään yhdestä sataan henkilöä.

Kaikkein yksinkertaisimmat wikiohjelmistot eivät tarvitse tietokantaa, joten niiden asentaminen on helppoa, mikäli käytössä on CGI:tä tukeva palvelin.

Ensimmäisen wikiohjelmiston, nimeltään WikiWikiWeb, loi Ward Cunningham vuonna 1995. Hän perusti ensimmäisen wikin, Portland Pattern Repository, osoitteeseen c2.com/cgi/wiki.

Wikipedian käyttämä wikiohjelmisto on nimeltään MediaWiki. Nykyisin erilaisia wikejä on lukemattomia. Niihin kuuluvat kaikki Wikimedia Foundationin hankkeet, kuten Wikipedia.

Wikipalvelut

Wikipalveluiksi sanotaan verkkopalveluita, joissa käyttäjä voi perustaa oman wikisivustonsa suoraan palvelusta käsin ilman erillisen palvelinohjelman asentamista. Esimerkiksi Fandom on tällainen palvelu.

Wikien käyttötarkoitukset

Käyttötarkoitukseltaan wikejä on monenlaisia. Ne määräytyvät wikien ominaisuuksien mukaan: wikit soveltuvat parhaiten tarkoitukseen, jossa tärkeää on monen käyttäjän tekemä tekstisisältöjen kokoaminen. Sisällön muokkauksesta jää yleensä talteen aiemmat versiot, mikä mahdollistaa työskentelyn seuraamisen ja tarvittaessa aiempien versioiden palauttamisen. Wikien toinen keskeinen toiminto on keskustelu- tai kommenttipalsta, jonka kautta wikisivun sisällöstä voidaan antaa palautetta sekä suunnitella sisällöntuotannon seuraavia vaiheita. Keskustelua voidaan käyttää myös ideointiin, tiedon jakamiseen, yhteisölliseen oppimiseen ja tiedonrakenteluun.

Selvityksissä ja tutkimuksissa wikien kaksi olennaisinta käyttötarkoitusta ovat käyttö yhteistyöalustana sekä kollektiivisen tietopankin kokoaminen. Selkeimmin koetut hyödyt wikien käytöstä liittyvät tietoon: sen läpinäkyvyyteen ja ajantasaisuuteen. Kolmanneksi wikin on koettu mahdollistaneen uusia entistä parempia toimintatapoja.

Osa wikeistä on yritysten sisäisiä sisällönhallintajärjestelmiä, eräänlaisia työryhmäohjelmistoja korvaavia tietokokonaisuuksia, joita käytetään sisäiseen viestintään ja projektinhallintaan. Kolmannella sektorilla niitä käytetään harrastustoimintaan ja tiedon välittämiseen pienryhmissä ja niiden välillä kiinnostuksen aiheista.

Katso myös

• Avoin tietosanakirja
• Suomenkielisen Wikipedian luettelo suomenkielisistä wikeistä

Wikien tutkimusta Suomessa

• Henriksson, Jani & Mikkonen, Teemu: Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa. Hypermedialaboratorio. Tampereen yliopisto 2008, ISBN 978-951-44-7377-7
• Martikainen, Ira-Emilia: Tapaustutkimus wikistä yhteisöllisenä asiakassivustona: Case Oy Finnvalli Finland Ab. Liiketalouden opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu 2010.
• Vuorinen, Mikko, Kalalahti, Joanna, & Vilhula Anna: Wikiä käyttämään! Tukea wikin valintaan ja käyttöönottoon (Arkistoitu – Internet Archive). Informaatiotutkimuksen ja Interaktiivisen median laitos/yksikkö. Tampereen yliopisto 2011, ISBN 978-951-44-8403-2

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wiki Wikimedia Commonsissa

• Suurimmat wiki-yhteisöt (englanniksi)
• Vuosi wikin käyttäjänä (Kenneth Falck, Taloussanomat, ITviikko)
• Pikajohdanto wikeihin (Arkistoitu – Internet Archive).
• Viisautta wikin tekoon -opas wikikirjastossa.